Puolustusvoimien seuraavan taistelukiväärin kaliiperi ja ominaisuudet

Mikä on taistelijan aseen uusi patruuna?

  • 5,56 x 45 NATO

    Ääniä: 112 73.7%

  • 7,62 x 39

    Ääniä: 9 5.9%

  • 6,8 x 51

    Ääniä: 24 15.8%

  • Jokin muu

    Ääniä: 7 4.6%
  • Äänestäjiä yhteensä
    152
BarrelNut kirjoitti:
Suomessa oltiin ihan edelläkävijöiden joukossa kun 60-luvulla ryhmän RK ja KVKK ampuivat samaa patruunaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Höpö höpö! KvKK 62 kehitettiin Tsekkiläisestä Vz 52/57:stä ja sitä ennen oli RPD:t ja kaikki. Lisäksi NATO maissa FAL:it, M14:t ja G3:t ampui samaa patruunaa MAG:n, M60:n ja MG3:n kanssa.
 
Liittyen taistelukaliiperiin, tässä juttua kaliiperin muutoksen perusteluista. Uusi asia on tuossa se, että Kiinalaiset käyttävät omakehittämäänsä 5,8x42 patruunaa, josta ei juuri kuule foorumilla tai muuallakaan.

Äänestyksen perusteella ylivoimainen enemmistö on sillä kannalla että 5,56 olisi järkevin seuraaja 7,62x39 patruunalle. Ilmeisimmin NATO-kaliiperi on saavuttanut selkeän suosion toiminta-ampujien parissa, suomessa ja viranomaisetkin ovat siirtyneet käyttämään sitä rajoitetusti. Mutta jos läntisen maailman suurin asemahti ja voimakkain armeija NATO:ssa siirtyy tulevina vuosina uuteen patruunaan niin onko vanhassa 5,56x45 patruunassa pysyminen meille riski? Jalkaväen rynnäkkökiväärit tulevat tiensä päähän melko pian ja jutussakin esitetään että siirtymä pitäisi aloittaa US-kumppanimaissa pian.

Suomen olosuhteita ajatellen 5,56 NATO on siinä mielessä vähän ongelmallinen että vaikka se on kevyt, vähärekyylinen ja suoralentoinen, suomen olosuhteet eivät tue kaikkia sen ominaisuuksia. Esimerkiksi kevyt patruuna ei testeissä kykene läpäisemään rakenteita kuten 7,62x39 tai 6,8x51 (.277 SIG FURY). Lisäksi on kaikkien tuntema herkkyys 5,56 ammuksen lentoradassa metsässä ja risukoissa. 5,56x45 on kevyt ja AR-kivääreistä ammuttuna rekyyli on mieto niin että peräkkäisten laukausten ampuminen on nopeaa ja helppoa. Tämä yhtälö nostaa helposti myös ammuskulutusta reippaasti verrattuna raskaampaan ja kovarekyylisempään patruunaan verrattuna, eli vaikka patruunoita voi kantaa enemmän niin onko siitä lopuksi etua?

Kestääkö 5,56 NATO patruuna kriittisen vertailun muihin verrattuna, ilman tunteisiin menemistä? Olisiko tulevat M23 kiväärit helpompi AR-10 pohjaisina vaihtaa .277 Sig Fury- patruunalle? Jos suunnitteluun on aikaa 10 vuotta niin olisiko nyt aika katsoa eteenpäin ja tulevaisuuden taistelukentän vaatimuksiin kun USA on näin tehnyt? 5,56x45 on ollut NATO-patruunana yli 40 vuotta ja kohta puolivuosisataa ja alunperin .223 Rem kehitetiin sekin USA:ssa. Olisiko mahdollista että 6,8x51 on tuleva NATO-patruuna? Kykeneekö 5,56x45 NATO läpäisemään vastapuolen taistelukypärät ja titaanipanssarin riittävältä etäisyydeltä 2030-luvulta eteenpäin?

Pitää ajatella myös meidän NATO-jäsenyyttämme. Emme ole enää se puolueeton, harmaa maa pohjoisessa, joka pitäytyy ainoastaan tiukasti oman maansa suojelemisessa. NATO-maana tulemme toimimaan myös muualla maailmassa ja yhä enemmän Yhdysvaltain joukkojen kanssa. Samaten USMC on se, joka todennäköisimmin tulee avuksemme NATOn pohjoisen alueen puolustamisessa. Yhteinen patruuna USA:n kanssa olisi tärkeämpi kuin ruotsin tai muiden NATO-maiden kanssa. Vai ajatteleeko joku kenties että meille saapuisi kymmeniä tuhansia joukkoja saksasta, baltian maista tai ruotsista?

The XM5 and 6.8×51 Ammunition Will Be a Decisive Advantage. U.S. Allies Should Adopt It, Too​

In yesterday’s press conference announcing SIG SAUER’s victory in the Next Generation Squad Weapon competition, Army officials said America’s likely future adversaries were a key factor in the final choice. The XM5 (a variant of the SIG MCX) and the XM250 machine gun run the recently-developed 277 SIG FURY hybrid steel/brass cartridge. It’s some spicy stuff.

The round’s 80,000 psi pressure can push a 135-grain bullet to velocities of 3,000 feet per second. Hunters and long-range aficionados using magnum ammo won’t find that velocity number inconceivable, but it’s a lot more impressive when you consider that it’s coming from a 16-inch barrel and the cartridges fit into a standard AR-10 magazine. Plus, the ammunition weighs less than .308 Winchester rounds, allowing soldiers to carry more of it than they could if they were using a traditional magnum rifle.

Near Peer Threats​

During the press briefing, Brigadier General Larry Q. Burris, the Army’s Soldier Lethality Cross-Team Director, said their goal was to achieve a “clear, decisive, and sustainable overmatch against our near-peer adversaries.” He said that’s “more urgent and relevant today than at any time in recent history.”
Let’s unpack that. For those unfamiliar with the term, a “near peer” adversary is a country with a large industrial base and military capabilities close(ish) to that of the United States. In other words, we’re not talking about fighting insurgents and goat herders. We’re talking about China.

Before their poor performance was exposed for all the world to see in Ukraine, we would have been talking more seriously about Russia in the same way. Still, while they’ve shown how poorly trained and equipped they are, they may yet learn lessons, improve, and become a significant threat again in coming years.

Even against poor insurgents, though, the M4 rifle was starting to show its limitations. Improved rounds helped make the M4 and other 5.56x45mm weapons more capable, but the military found they had bascially reached the physical limitations of the platform. To wring more performance out of it would require changes to the laws of physics, and as we know those laws aren’t easily amended.

With big adversaries and small insurgent forces both outperforming it, the M4 was definitely overdue for replacement.

Allies Need To Get On Board​

American allies in Europe and Asia are facing the same potential enemies the United States was thinking about when they started this process. The EU, Japan, Taiwan, and Australia all have money, but effectively destroyed their civilian firearms markets during the last century and can’t come up with new rifles they way we did. There’s no reason, however, that they can’t give SIG a call and get U.S. help in joining the effort.

Like everyone else, Taiwan could decide to buy in now to get their own ammunition production going and get a good reserve of ammunition built up. That’s a move they’ll want to give some serious consideration.

The time for U.S. allies to make the leap along with us is now, not years from now.https://www.thetruthaboutguns.com/h...-you-have-to-buy-your-own-ammunition-that-is/
 
Einomies1 kirjoitti:
Liittyen taistelukaliiperiin, tässä juttua kaliiperin muutoksen perusteluista. Uusi asia on tuossa se, että Kiinalaiset käyttävät omakehittämäänsä 5,8x42 patruunaa, josta ei juuri kuule foorumilla tai muuallakaan.

Äänestyksen perusteella ylivoimainen enemmistö on sillä kannalla että 5,56 olisi järkevin seuraaja 7,62x39 patruunalle. Ilmeisimmin NATO-kaliiperi on saavuttanut selkeän suosion toiminta-ampujien parissa, suomessa ja viranomaisetkin ovat siirtyneet käyttämään sitä rajoitetusti. Mutta jos läntisen maailman suurin asemahti ja voimakkain armeija NATO:ssa siirtyy tulevina vuosina uuteen patruunaan niin onko vanhassa 5,56x45 patruunassa pysyminen meille riski? Jalkaväen rynnäkkökiväärit tulevat tiensä päähän melko pian ja jutussakin esitetään että siirtymä pitäisi aloittaa US-kumppanimaissa pian.

Suomen olosuhteita ajatellen 5,56 NATO on siinä mielessä vähän ongelmallinen että vaikka se on kevyt, vähärekyylinen ja suoralentoinen, suomen olosuhteet eivät tue kaikkia sen ominaisuuksia. Esimerkiksi kevyt patruuna ei testeissä kykene läpäisemään rakenteita kuten 7,62x39 tai 6,8x51 (.277 SIG FURY). Lisäksi on kaikkien tuntema herkkyys 5,56 ammuksen lentoradassa metsässä ja risukoissa. 5,56x45 on kevyt ja AR-kivääreistä ammuttuna rekyyli on mieto niin että peräkkäisten laukausten ampuminen on nopeaa ja helppoa. Tämä yhtälö nostaa helposti myös ammuskulutusta reippaasti verrattuna raskaampaan ja kovarekyylisempään patruunaan verrattuna, eli vaikka patruunoita voi kantaa enemmän niin onko siitä lopuksi etua?

Kestääkö 5,56 NATO patruuna kriittisen vertailun muihin verrattuna, ilman tunteisiin menemistä? Olisiko tulevat M23 kiväärit helpompi AR-10 pohjaisina vaihtaa .277 Sig Fury- patruunalle? Jos suunnitteluun on aikaa 10 vuotta niin olisiko nyt aika katsoa eteenpäin ja tulevaisuuden taistelukentän vaatimuksiin kun USA on näin tehnyt? 5,56x45 on ollut NATO-patruunana yli 40 vuotta ja kohta puolivuosisataa ja alunperin .223 Rem kehitetiin sekin USA:ssa. Olisiko mahdollista että 6,8x51 on tuleva NATO-patruuna? Kykeneekö 5,56x45 NATO läpäisemään vastapuolen taistelukypärät ja titaanipanssarin riittävältä etäisyydeltä 2030-luvulta eteenpäin?

Pitää ajatella myös meidän NATO-jäsenyyttämme. Emme ole enää se puolueeton, harmaa maa pohjoisessa, joka pitäytyy ainoastaan tiukasti oman maansa suojelemisessa. NATO-maana tulemme toimimaan myös muualla maailmassa ja yhä enemmän Yhdysvaltain joukkojen kanssa. Samaten USMC on se, joka todennäköisimmin tulee avuksemme NATOn pohjoisen alueen puolustamisessa. Yhteinen patruuna USA:n kanssa olisi tärkeämpi kuin ruotsin tai muiden NATO-maiden kanssa. Vai ajatteleeko joku kenties että meille saapuisi kymmeniä tuhansia joukkoja saksasta, baltian maista tai ruotsista?

The XM5 and 6.8×51 Ammunition Will Be a Decisive Advantage. U.S. Allies Should Adopt It, Too​

In yesterday’s press conference announcing SIG SAUER’s victory in the Next Generation Squad Weapon competition, Army officials said America’s likely future adversaries were a key factor in the final choice. The XM5 (a variant of the SIG MCX) and the XM250 machine gun run the recently-developed 277 SIG FURY hybrid steel/brass cartridge. It’s some spicy stuff.

The round’s 80,000 psi pressure can push a 135-grain bullet to velocities of 3,000 feet per second. Hunters and long-range aficionados using magnum ammo won’t find that velocity number inconceivable, but it’s a lot more impressive when you consider that it’s coming from a 16-inch barrel and the cartridges fit into a standard AR-10 magazine. Plus, the ammunition weighs less than .308 Winchester rounds, allowing soldiers to carry more of it than they could if they were using a traditional magnum rifle.

Near Peer Threats​

During the press briefing, Brigadier General Larry Q. Burris, the Army’s Soldier Lethality Cross-Team Director, said their goal was to achieve a “clear, decisive, and sustainable overmatch against our near-peer adversaries.” He said that’s “more urgent and relevant today than at any time in recent history.”
Let’s unpack that. For those unfamiliar with the term, a “near peer” adversary is a country with a large industrial base and military capabilities close(ish) to that of the United States. In other words, we’re not talking about fighting insurgents and goat herders. We’re talking about China.

Before their poor performance was exposed for all the world to see in Ukraine, we would have been talking more seriously about Russia in the same way. Still, while they’ve shown how poorly trained and equipped they are, they may yet learn lessons, improve, and become a significant threat again in coming years.

Even against poor insurgents, though, the M4 rifle was starting to show its limitations. Improved rounds helped make the M4 and other 5.56x45mm weapons more capable, but the military found they had bascially reached the physical limitations of the platform. To wring more performance out of it would require changes to the laws of physics, and as we know those laws aren’t easily amended.

With big adversaries and small insurgent forces both outperforming it, the M4 was definitely overdue for replacement.

Allies Need To Get On Board​

American allies in Europe and Asia are facing the same potential enemies the United States was thinking about when they started this process. The EU, Japan, Taiwan, and Australia all have money, but effectively destroyed their civilian firearms markets during the last century and can’t come up with new rifles they way we did. There’s no reason, however, that they can’t give SIG a call and get U.S. help in joining the effort.

Like everyone else, Taiwan could decide to buy in now to get their own ammunition production going and get a good reserve of ammunition built up. That’s a move they’ll want to give some serious consideration.

The time for U.S. allies to make the leap along with us is now, not years from now.https://www.thetruthaboutguns.com/h...-you-have-to-buy-your-own-ammunition-that-is/
Klikkaa laajentaaksesi...


Ehkä pitäisi päästä eroon tuosta "yksi kaliberi seuraavaksi 80 vuodeksi syndroomasta" vähitellen.

En oikein usko, että muut NATO-maat ovat kovinkaan mehuissaan SIG:n 6.8×51 kivääreistä tai KK:sta. Se on toistaiseksi täysin yhden valmistajan show ja sillä on vielä pitkä tie NATO kaliberiksi. Kiväärit ja paukut ovat tosi kalliita.

Menee ainakin 3-5 vuotta ennen kuin nähdään mikä on tuon kaliberin lopullinen kohtalo. Tosin tuskinpa PV:llä muutenkaan on tarvetta tehdä lopullista päätöstä asiasta tuota aikaisemmin.
 
Einomies1 kirjoitti:
Liittyen taistelukaliiperiin, tässä juttua kaliiperin muutoksen perusteluista. Uusi asia on tuossa se, että Kiinalaiset käyttävät omakehittämäänsä 5,8x42 patruunaa, josta ei juuri kuule foorumilla tai muuallakaan.

Äänestyksen perusteella ylivoimainen enemmistö on sillä kannalla että 5,56 olisi järkevin seuraaja 7,62x39 patruunalle. Ilmeisimmin NATO-kaliiperi on saavuttanut selkeän suosion toiminta-ampujien parissa, suomessa ja viranomaisetkin ovat siirtyneet käyttämään sitä rajoitetusti. Mutta jos läntisen maailman suurin asemahti ja voimakkain armeija NATO:ssa siirtyy tulevina vuosina uuteen patruunaan niin onko vanhassa 5,56x45 patruunassa pysyminen meille riski? Jalkaväen rynnäkkökiväärit tulevat tiensä päähän melko pian ja jutussakin esitetään että siirtymä pitäisi aloittaa US-kumppanimaissa pian.

Suomen olosuhteita ajatellen 5,56 NATO on siinä mielessä vähän ongelmallinen että vaikka se on kevyt, vähärekyylinen ja suoralentoinen, suomen olosuhteet eivät tue kaikkia sen ominaisuuksia. Esimerkiksi kevyt patruuna ei testeissä kykene läpäisemään rakenteita kuten 7,62x39 tai 6,8x51 (.277 SIG FURY). Lisäksi on kaikkien tuntema herkkyys 5,56 ammuksen lentoradassa metsässä ja risukoissa. 5,56x45 on kevyt ja AR-kivääreistä ammuttuna rekyyli on mieto niin että peräkkäisten laukausten ampuminen on nopeaa ja helppoa. Tämä yhtälö nostaa helposti myös ammuskulutusta reippaasti verrattuna raskaampaan ja kovarekyylisempään patruunaan verrattuna, eli vaikka patruunoita voi kantaa enemmän niin onko siitä lopuksi etua?

Kestääkö 5,56 NATO patruuna kriittisen vertailun muihin verrattuna, ilman tunteisiin menemistä? Olisiko tulevat M23 kiväärit helpompi AR-10 pohjaisina vaihtaa .277 Sig Fury- patruunalle? Jos suunnitteluun on aikaa 10 vuotta niin olisiko nyt aika katsoa eteenpäin ja tulevaisuuden taistelukentän vaatimuksiin kun USA on näin tehnyt? 5,56x45 on ollut NATO-patruunana yli 40 vuotta ja kohta puolivuosisataa ja alunperin .223 Rem kehitetiin sekin USA:ssa. Olisiko mahdollista että 6,8x51 on tuleva NATO-patruuna? Kykeneekö 5,56x45 NATO läpäisemään vastapuolen taistelukypärät ja titaanipanssarin riittävältä etäisyydeltä 2030-luvulta eteenpäin?

Pitää ajatella myös meidän NATO-jäsenyyttämme. Emme ole enää se puolueeton, harmaa maa pohjoisessa, joka pitäytyy ainoastaan tiukasti oman maansa suojelemisessa. NATO-maana tulemme toimimaan myös muualla maailmassa ja yhä enemmän Yhdysvaltain joukkojen kanssa. Samaten USMC on se, joka todennäköisimmin tulee avuksemme NATOn pohjoisen alueen puolustamisessa. Yhteinen patruuna USA:n kanssa olisi tärkeämpi kuin ruotsin tai muiden NATO-maiden kanssa. Vai ajatteleeko joku kenties että meille saapuisi kymmeniä tuhansia joukkoja saksasta, baltian maista tai ruotsista?

The XM5 and 6.8×51 Ammunition Will Be a Decisive Advantage. U.S. Allies Should Adopt It, Too​

In yesterday’s press conference announcing SIG SAUER’s victory in the Next Generation Squad Weapon competition, Army officials said America’s likely future adversaries were a key factor in the final choice. The XM5 (a variant of the SIG MCX) and the XM250 machine gun run the recently-developed 277 SIG FURY hybrid steel/brass cartridge. It’s some spicy stuff.

The round’s 80,000 psi pressure can push a 135-grain bullet to velocities of 3,000 feet per second. Hunters and long-range aficionados using magnum ammo won’t find that velocity number inconceivable, but it’s a lot more impressive when you consider that it’s coming from a 16-inch barrel and the cartridges fit into a standard AR-10 magazine. Plus, the ammunition weighs less than .308 Winchester rounds, allowing soldiers to carry more of it than they could if they were using a traditional magnum rifle.

Near Peer Threats​

During the press briefing, Brigadier General Larry Q. Burris, the Army’s Soldier Lethality Cross-Team Director, said their goal was to achieve a “clear, decisive, and sustainable overmatch against our near-peer adversaries.” He said that’s “more urgent and relevant today than at any time in recent history.”
Let’s unpack that. For those unfamiliar with the term, a “near peer” adversary is a country with a large industrial base and military capabilities close(ish) to that of the United States. In other words, we’re not talking about fighting insurgents and goat herders. We’re talking about China.

Before their poor performance was exposed for all the world to see in Ukraine, we would have been talking more seriously about Russia in the same way. Still, while they’ve shown how poorly trained and equipped they are, they may yet learn lessons, improve, and become a significant threat again in coming years.

Even against poor insurgents, though, the M4 rifle was starting to show its limitations. Improved rounds helped make the M4 and other 5.56x45mm weapons more capable, but the military found they had bascially reached the physical limitations of the platform. To wring more performance out of it would require changes to the laws of physics, and as we know those laws aren’t easily amended.

With big adversaries and small insurgent forces both outperforming it, the M4 was definitely overdue for replacement.

Allies Need To Get On Board​

American allies in Europe and Asia are facing the same potential enemies the United States was thinking about when they started this process. The EU, Japan, Taiwan, and Australia all have money, but effectively destroyed their civilian firearms markets during the last century and can’t come up with new rifles they way we did. There’s no reason, however, that they can’t give SIG a call and get U.S. help in joining the effort.

Like everyone else, Taiwan could decide to buy in now to get their own ammunition production going and get a good reserve of ammunition built up. That’s a move they’ll want to give some serious consideration.

The time for U.S. allies to make the leap along with us is now, not years from now.https://www.thetruthaboutguns.com/h...-you-have-to-buy-your-own-ammunition-that-is/
Klikkaa laajentaaksesi...
Siksi äänestinkin tuon 6.8x51 puolesta, 5,56x45 NATO on jo vanhaa kamaa, pitää tutkailla tulevaisuuden taistelukenttää.
 
*huoltomiehen hattu päähän*

Jos meinattais yli 6kk sotia niin tarvittaisiin noin miljardi rynkyn patruunaa ja yli. Se miten patruuna lentää tai läpäisee jonkin suojan on vain yksi tekijä. Hinta, saatavuus, valmistus jne painaa huomattavasti valinnassa.
6.8 patruunaa ei ole miljardien varastoja maailmassa.
Briteissä heidän ammustehdas tuottaa 1-3 miljoonaa 5.56 patruunaa per päivä.

*hattu päästä*
 
Raivaaja kirjoitti:
*huoltomiehen hattu päähän*

Jos meinattais yli 6kk sotia niin tarvittaisiin noin miljardi rynkyn patruunaa ja yli. Se miten patruuna lentää tai läpäisee jonkin suojan on vain yksi tekijä. Hinta, saatavuus, valmistus jne painaa huomattavasti valinnassa.
6.8 patruunaa ei ole miljardien varastoja maailmassa.
Briteissä heidän ammustehdas tuottaa 1-3 miljoonaa 5.56 patruunaa per päivä.

*hattu päästä*
Klikkaa laajentaaksesi...

Mut kun sen SIG:n 6.8 patruunatehtaan perustukset valettiin kesällä 🤭...

Kumma juttu, kun ollaan aina niin tyytyväisiä x39 cal "pullasorsan" ominaisuuksiin ja "risuturvallisuuteen". Mutta kun kivääriä pitäisi vaihtaa, niin 5.56 ei käy kun on niin "vanhanaikainen". Se Step by step ajattelu ei nyt näköjään käy. Pitäisi heti hypätä ultra-hypeen, hinnasta, kokemuksista ja levinnäisyydestä välittämättä. Kuulkaas nyt. Se AR-pohjainen 5.56 kivääri olisi jo iso parannus nykyiseen tilanteeseen. Niin se vaan on. Jos Suomesta ei satu löytymään öljyä, niin on aivan turha haaveillakkaan, että me täällä pystyisimme varustamaan koko reserviarmeijamme helvetin kalliilla 6.8 kivääreillä ja KK:lla.

Kohta joku toteaa: "No kun hommataankin vaan "kärjelle" 6.8 vehkeet." No niin ja sitten taas olisi yksi uusi kaliiberi lisää logistiikan hoidettavana.
 
Raivaaja kirjoitti:
*huoltomiehen hattu päähän*

Jos meinattais yli 6kk sotia niin tarvittaisiin noin miljardi rynkyn patruunaa ja yli. Se miten patruuna lentää tai läpäisee jonkin suojan on vain yksi tekijä. Hinta, saatavuus, valmistus jne painaa huomattavasti valinnassa.
6.8 patruunaa ei ole miljardien varastoja maailmassa.
Briteissä heidän ammustehdas tuottaa 1-3 miljoonaa 5.56 patruunaa per päivä.

*hattu päästä*
Klikkaa laajentaaksesi...
No, ei meillä viellä olekkaan uutta rynkkyä. Sitten kun niitä alkaa tulla , voi olla patruunoitakin tuottavia tehtaita enemmän, jopa suomessakin. Jos rynkyt tuotetaan suomessa niin miksi 6.8 olisi kalliimpi kuin 5.56 uudet laitteet molempien tuotantoon tarvitaa. Ehkä jos piiput tuotaisiin ulkomailta noihin 5.56 sitten voisi olla halvempi. No aikanäyttää mikä ase meille tulee.
 
Raivaaja kirjoitti:
*huoltomiehen hattu päähän*

Jos meinattais yli 6kk sotia niin tarvittaisiin noin miljardi rynkyn patruunaa ja yli. Se miten patruuna lentää tai läpäisee jonkin suojan on vain yksi tekijä. Hinta, saatavuus, valmistus jne painaa huomattavasti valinnassa.
6.8 patruunaa ei ole miljardien varastoja maailmassa.
Briteissä heidän ammustehdas tuottaa 1-3 miljoonaa 5.56 patruunaa per päivä.

*hattu päästä*
Klikkaa laajentaaksesi...

Vaan mikä on tilanne 60 vuoden kuluttua? Nykyisen kaliberin kanssahan me olemme jo pitkään olleet yhteensopivia lähinnä paaria-valtioiden kanssa. Vaan eipä sillä, uuteen erikoiskaliberiin vaihtaminen pelkästään jenkkien vanavedessä ei sekään tunnu mielekkäältä vaihtoehdolta, kun ei tiedetä, lyökö 6,8 itsensä läpi laajemminkin. 5.56 NATO se seuraava kaliberi minustakin tulee olemaan.

Jopuni kirjoitti:
No, ei meillä viellä olekkaan uutta rynkkyä. Sitten kun niitä alkaa tulla , voi olla patruunoitakin tuottavia tehtaita enemmän, jopa suomessakin. Jos rynkyt tuotetaan suomessa niin miksi 6.8 olisi kalliimpi kuin 5.56 uudet laitteet molempien tuotantoon tarvitaa. Ehkä jos piiput tuotaisiin ulkomailta noihin 5.56 sitten voisi olla halvempi. No aikanäyttää mikä ase meille tulee.
Klikkaa laajentaaksesi...

Isommalle kaliberille pesitettävä ase on kalliimpi. Se vaatii enemmän materiaaleja ja mahdollisesti myös korkealaatuisempia materiaaleja, minkä lisäksi osat ovat suurempia ja koneistusaikaa kuluu näin ollen enemmän.

Tosin erot tuskin ovat hirveän suuria, mutta esim. 20 prosenttiakin tuntuu jo jossakin, kun puhutaan sadoista tuhansista aseista. Lisäksi patruunavarantojen hankinnassa hintaero räjähtääkin sitten jo käsiin, puhutaan helposti patruunan hinnan tuplaantumisesta.
 
Huhta kirjoitti:
Tosin erot tuskin ovat hirveän suuria, mutta esim. 20 prosenttiakin tuntuu jo jossakin, kun puhutaan sadoista tuhansista aseista. Lisäksi patruunavarantojen hankinnassa hintaero räjähtääkin sitten jo käsiin, puhutaan helposti patruunan hinnan tuplaantumisesta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä ne aseiden hintaerot on tosi suuria ja tulee olemaan tulevaisuudessakin. Laukaisupaine on pakottanut käyttämään kalliita ratkaisuja. SIG:n siviilikivääri maksaa nyt 8k$ kappale.

Patruunoiden nykyinen rakenne, jossa yhdistetty messinkiä ja teräshylsyä on kallis ratkaisu. Tosin 6.8 patruunoiden tekoon ehkä tulevaisuudessa löytyy halvempi valmistusmetodi.
 
Hairysteed kirjoitti:
Höpö höpö! KvKK 62 kehitettiin Tsekkiläisestä Vz 52/57:stä ja sitä ennen oli RPD:t ja kaikki. Lisäksi NATO maissa FAL:it, M14:t ja G3:t ampui samaa patruunaa MAG:n, M60:n ja MG3:n kanssa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jos puhutaan ns. intermediate kaliipereista (eli rynnäkkökiväärikaliiperit) niin ei todellakaan ole höpöhöpöä. RPD oli joo, muttei paljon muuta.

Yleisesti 5.56 mm konekiväärit on otettu käyttöön ryhmätasolla vasta vuosia tai vuosikymmeniä sen jälkeen kun 5.56 mm kivääri on kyseisessä organisaatiossa otettu käyttöön.
 
Miksi tuo 6.8x51 pitäisi ottaa meillä tai muuallakaan käyttöön? Kantava ajatus tuolle oli liivien läpäisy, mutta ei se onnistu tuollakaan aseella ilman kalliita voframiytimellisiä luoteja. Eli koko ajatukselta on siis jo nyt pudonnut pohja pois!

Tuon lisäksi en näe mitään etuja 6.8x51 patruunalle ja aseelle, ellei nyt ajatus ole varustaa koko jalkaväkeä DMR aseella rynnäkkökiväärin sijaan? Ja siihenkin valitisisin monista syistä mieluummin ihan 7.62 NATO kaliiperin aseen. Vaikkapa tuon uuden Kiv 23 kiväärin?

Ja tuo ajatus jossa joka jampalla on DMR ase, saattaa kuulostaa järkevältä jossain Afganistanin vuoristossa tms. mutta yleisessä tapauksessa kuulostaa helvetin typerältä.
 
Mielenkiintoinen kysymys onkin sitten, mitä hankitaan optiikaksi aseiden päälle. Hankitaanko kaikkiin aseisiin jotakin vai jätetäänkö osa kokonaan ilman optiikkaa?

Punapistetähtäimet ovat kai tähän asti olleet standardiratkaisu suomalaisella paremman luokan jalkaväellä, mutta pitäisikö kenties panostaa enemmän suurentavaan optiikkaan (esim. ACOG, VCOG)? Ja jos se on kiinteällä suurennoksella, niin pitäisikö sen päälle sitten olla vielä pienikokoinen punapistetähtäin?

Entä mikä arvo pitää antaa itsevalaisevalle optiikalle vs. paristokäyttöiset punapistetähtäimet? Periaatteessahan punapistetähtäinten paristot kestävät pitkiä aikoja yhtäjaksoista käyttöä eikä kalliita tritiumampullejakaan tarvitse koskaan vaihtaa, mutta kestääkö punapistetähtäimen elektroniikka vuosikymmenien käytön/varastoinnin? Vai olisiko parempi panostaa itsevalaisevaan optiikkaan (Meprolight M21 taitaa olla yksi harvoja)?
 
Lueskelin gradun punapisteistä ja vaikutuksista, tiivistäen:
●Ei lisännyt tarkkuutta, ainoastaan vähän nopeutta
●Pitkillä matkoilla vähenti tarkkuutta (+250m)
●Lisäsi patruunankulutusta

Sanoisin että ei-taistelevalle joukolle raudat ovat riittävät, taistelutehtäviin joutuvat saisivat 1-8x LPVO tai punapisteen, riippuen vähän missä toimii. Se missä LPVO ei oikein mätsää on yrittää ampua valonvahvistimet päässä tähtäimen läpi.
 
Minimissää punapiste jokaisen taistelevan taistelijan aseen katolle. Ihan sama että kestävätkö ne vuosien käyttöä (vastaus: kestävät, kts. PV:n Aimpointit) koska ne yksinkertaistavat ja tehostavat sitä aseenkäyttöä _niin_ paljon. Samoin CR2032:sesta saa hönkää 5 vuodeksi, niin se patterista murehtiminen on aika turhaa.
Toki jos mennään johonkin 7.62x51 tai isompaan, niin se suurenta optiikka on sitten aika pakollinen, jotta sen isomman a-tarvikkeen suorituskykyä voidaan ulosmitata aseesta.

ACOG on vanhaa tekniikkaa, ja sanon tämän vannoutuneena ACOG fanina. Kyllä VCOGit yms pikku variaabelit ovat se nykyajan ratkaisu.

Meprolightien ja muiden itsevalaisevien vehkeiden ongelmana on sen tähtäimen optiikan sinisyys, jolla tehostetaan punaisen pisteen näkymistä. Heti kun on piemämpää, paskemmat valaistusolesuhteet, varjoa tai vastavaloa, niin se alkaa oikeasti haitata kohteiden löytämistä, ja näin ollen niihin vaikuttamista.
Tätä on kiroiltu useamman kerran ihan tasaisellakin ampumaradalla, kun sen halvemman PP:n läpi ei yksinkertaisesti näe ruskeaa/metallinväristä taulua ruskeaa penkkaa vasten. Tuo oma PP:ni ei ole edes sieltä pahmiimasta päästä, mutta auton ali varjoon ampuessa, en oikeasti nähnyt maalia, vaan piti tulla pois tähtäimen takaa, tähystää maalin sijainti ja ampua "summittain" oletettuun sijaintiin.

Onhan noita ollut vaikka kuinka kauan, eivätkä ne ole koskaan oikein lyöneet läpi, monestakin syystä. Qwikpoint taitaa olla jostain 70-luvulta? Trijiconillakin on useampia erilaisia, ekat jostain kasarilta.

@Raivaaja Onko tuo gradu jossain luettavissa? Olisi ihan mielenkiintoinen luettava.
 
Viimeksi muokattu:
Raivaaja kirjoitti:
Lueskelin gradun punapisteistä ja vaikutuksista, tiivistäen:
●Ei lisännyt tarkkuutta, ainoastaan vähän nopeutta
●Pitkillä matkoilla vähenti tarkkuutta (+250m)
●Lisäsi patruunankulutusta
Klikkaa laajentaaksesi...

Niin tämä tulos siis PP vs Raudat ?
Nyt meni kyllä uskottavuus koko gradulta. Mikään noista ei pidä paikkaansa. Toki jos se PP on kiinnitetty väärään paikkaan missä ei pysy paikallaan, niin nuo tulokset voi olla mahdollisia.

Kannattaa ilmoittaa kaikkien muiden maiden armeijoille, että PP:t turhia, suomalainen gradu todistaa sen ...
 
Mitä nyt ikinä hankitaankin seuraavaksi rynkyksi, niin sen hankinnan vois tehdä aika pian ja ainakin 300 000 kpl. Tuon lisäksi jos tulee 2000 kpl tkiv m23, 30 000 kpl kiv m23, 8000 kpl pkm sekä vielä nykyiset käyttökuntoiset AK:t (250 000) takalinjan vanhemmille yksilöille, niin alkaa riittämään.

Meillä on nyt säälittävän vähän aseita armeijalla. Jos ryssä yrittää seuraavaksi suomeen, niin vähintää 500 000 asetta tarvitaan.

Mielestäni 5,6x45 riittää seuraavaksi rynkyksi jos ryhmässä on 2 konekivääriä ja yksi kiv m23. Silloin olisii siis 6 rynkkyä/ryhmä.

Konekivääristä en ole varma riittääkö 5,6 mm. Ehkä, jos ryhmässä on yksi 7,62*51 tai 7,62*53R kiikarikivääri.

Takalinjan taaveille avotähtäimet. Ja etulinjan ukoille kiikaritähtäimiä 1/partio. Ja lopuille punapisteet. Kiikaritähtäimet ja punapisteet on oltava yhteensopivia pimeänäkölaitteiden kanssa.
 
Ensisijaiset keinot vihollisen tuhoamiseen ovat lähtökohtaisesti sellaisia, jossa joukko itse ei altistu vihollisen suora-ammuntatulelle. Epäsuoran tulen käyttö. Ylläkkö tähystetyin panoksin. Sinkojen ja ohjusten käyttö. Murrosteilla vihollisen liikkeen pysäyttäminen em. temppuja varten.

Rynnäkkökivääreillä ja ryhmän kevyillä konekivääreillä vihollisen tuhoamisen yrittäminen on väistämättä kaksisuuntaista. Vahvempaa vihollista vastaan se on riskialtista, tehotonta ja tietyllä tapaa haaskausta. Tietyissä tapauksissa kuten valmisteltua hyökkäystä seuraavassa lähitaistelussa, asutuskeskustaistelussa, pimeätaistelussa ja partioinnissa käsiaseiden tuli on yhtä olennaista missä raskaiden aseidenkin, mutta silloin olennaisena elementtinä on yllätys ja väkivaltaisuus ja patruunankulutus suurta.

Loogisella päättelyllä voidaan todeta, että kaikkien sotilaiden tulee olla aseistettuja. Muutoin he olisivat uhanalaisia kaikenlaisille hyökkäyksille, asiamiehistä rikollisten kautta desantteihin. Aseistuksen keveyttä puoltaa se, että mitä pienempää se on, sitä helpompaa sen kanssa on toimia. Mitä kevyempää se on, sitä enemmän joukko kykenee kantamaan edellytyksiä raskaiden aseiden käytölle - joilla tehdään viholliselle ne tappiot altistumatta kaksisuuntaiselle tulelle pahasti.

Kaliiberi 5,56x45 NATO, sitä käyttävät kaikki NATO- maat ja sitä saa rahaa vastaan ja/ tai lahjoituksena merkittäviä määriä, se on nyt nähty. Vastoin nykyisin yleistä harhaluuloa, Sig FURY ei ole korvaamassa sitä Yhdysvalloissa. Se ei kykene korvaamaan sitä. Pitää ymmärtää, että siellä on haluttu tehdä arvovalinta tiettyjen taistelevien joukkojen käsiaseistuksen osalta, ne on haluttu varustella ylivoimaisiksi seuraavaa Buurisotaa varten. Suurin osa asevoimista pysyy 5,56x45:ssa. Eikä tarvita kuin seuraava Vietnam, jotta loputkin palaavat siihen. Suojan läpäisy on ns. Moot point. Seisovasta miehestä SAPI/ vastaava suojalevy suojaa noin 13% osumapinta-alasta 5,56x45:n läpäisemättömällä suojalla. Sivuittain tai viistosti seisovasta vielä vähemmän. Tuliasemassa makaavasta levyt suojaavat 0%. Kohta voimme kysyä Ukrainalaisilta, tuntuiko käytetyn 5,56x45 ja 5,45x39 aseistuksen teho riittämättömältä.

Taisteluetäisyyksistä kotimaisissa maastoissa on olemassa tutkimusdataa viimeisen sadan vuoden ajalta. Ei vain sotien aikaista, vaan edeltävää ja jälkeistä simulointidataa. Itse lukemani ei puolla varautumista suurella prioriteetilla yli 300 metrin ampumaetäisyyksiin taistelijoiden henkilökohtaisilla aseilla.

Jos saisin päättää, speksaisin jokataistelijan aseeksi mäntäarskan vetoperällä ja 14" piipulla, freefloat MLOK kädensuojuksella. Mahdollisimman kevyt kokonaisuus. 30 patruunan polymeerilippaat, mahdollisesti myös suuri määrä 60 patruunan rumpuja rynnäkkökäyttöön. Ajatuksena puolet Suomi-KP:sta painava kivääri, jossa lähes yhtä korkea kapasiteetti mutta 300m tehokas ampumaetäisyys. Oletuksena punapistetähtäin, mutta prosentilla x suurentava prismatähtäin - punapistetähtäin- kombinaatioita parempaan maalintunnistukseen alle 300m etäisyyksillä. Tyyliin Vortex Spitfire 5x Gen2 + Holosun 509T mutta vakioita optimoidummilla mounttiratkaisuilla. IR- lasereita ja valonvahvistimia kaikille hyökkäystaisteluun suunnitelluille joukoille. Sama ase kävisi kaikille vaunumiehistä sukeltajiin.

Ryhmän KVKK:ksi Ultimax mk8, johon joko vyösyöttömodi tai laukuittain 30patr tankoja + 60 tai 100patr rumpuja. PKM:t sellaisille joukoille, jotka ovat joka tapauksessa naimisissa PKT:n kanssa.


Näistä lähtisin tutkimaan, miksi joku muu olisi parempi, vai olisiko sittenkään.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top