Puolustusvoimien seuraavan taistelukiväärin kaliiperi ja ominaisuudet

Mikä on taistelijan aseen uusi patruuna?

  • 5,56 x 45 NATO

    Ääniä: 112 73.7%
  • 7,62 x 39

    Ääniä: 9 5.9%
  • 6,8 x 51

    Ääniä: 24 15.8%
  • Jokin muu

    Ääniä: 7 4.6%

  • Äänestäjiä yhteensä
    152

T&P tuo esiin pointin, 300m on max raja 7.62x39lle, mutta ei SIG Furylle. Normi sotilaalle on vaikeuksia ampua yli 300m AK kalustolla optiikan puutteen ja ammuksen tarkkuuden takia. UAn rintamaveteraanit on kaikki suht samaa mieltä että pitkän kantaman patruuna tarkassa alustassa on pop, mutta ongelma on painossa ja mukana kulkevassa a-tarvike määrässä.

Hän myös muistuttaa, että jenkit on miettineet tätä ongelmaa ja edenneet siihen pisteeseen missä koko joukon ammukset tukiaseista kivääreihin käyttävät samaa ammusta. Joten huolto on yksinkertaisempaa. Joten loppujen lopuksi ongelma on lippaissa ja niiden kapasiteesissa. Millä kasvattaa sitä?

Vaikka UAn veteraanit eivät ole nähneet massiivista levyjen käyttöä örkkiarmeijassa, ei tarkoita sitä että tulevaisuuden osapuoli ei käyttäisi kiväärin kestäviä levyjä, pehmeiden liivin kera. Joten ongelma 556ssa on luodin keveydessä ja 7.62ssa ongelma kantavuudessa ja tarkkuudessa.

Saksalle STG44n keskipitkä patruuna oli kompromissi, eivätkä he ajatelleet suojausta siinä kohtaa. Viime vuosisadan konfliktit meni pitkälle samalla painolla, AKn ja AR patruunoiden tullessa perinteiseksi a-tarvikkeeksi. Vuosituhannen vaihteessa, Irakin IIssa ja A-maassa, koalition sotilailla kaikilla on suojavehkeitä, riippumatta maasta. Örkit näyttivät että heillä on kyky, mutta käytäntö osoitti että se oli korruption syömä. Kiina on seuraava listalla. Homma kuitenkin on että jos suojia on niin niitä käytetään.

556 voi keihtoa vauhtinsa puolesta, mutta ei vaikutuksen takia. Raskaampi on parempi omasta mielestä. Teoriassa Suomella on kyky varustaa iso joukko M23 kalustolla ja täten pysyä kehityksen mukana. 7.62 voidaan käyttää lähiturvaan, mutta vaikutusta voidaan lähteä hakemaan kauempaa jos siihen on mahdollisuus.
Suojavarusteiden vaikutusta on liioiteltu. Hathat-hommissa ja ovien potkimisissa kovat levyt yms ovat tarpeen, samoin Irakissa ja Astanissa koska vastassa oli joko kiväärejä tai IED:tä. Ukraina taas on osoittanut, että suurimmat tappiot tulevat epäsuorasta tulesta, eivät kiväärikaliiberisista aseista. Ja sotilaassa on silti varsin paljon pinta-alaa, johon osua - varsinkin kun maastoutunut vihollinen ei pällistele kuin ampumaradalla, ja oma tuli on pikemminkin aluevaikutusta. Lisäksi, mitä enemmän suojavarusteita, sitä hitaammin sotilas kulkee, sitä lyhyemmän matkan hyökkää ja sitä vähemmän voi kantaa kaikkea muuta hauskaa mukana.

Amerikkalaisilla on ollut paha tapa mennä ns. marksman-fantasia edellä, jossa jokaisesta kiväärimiehestä on kuviteltu tarkka-ampujaa (ja joka vaikutti esim. Springfield -kiväärin tähtäimiin). Juu, 5,56:lla ei ammuta vuoristossa 800 metriin, mutta onko sillä väliä jos taliban ampui sieltä Dashkalla? Olisiko kyseessä ollut pikemminkin taktinen ongelma kuin tekninen? Onko Suomessa montakin paikkaa ampua 800 m jv-aseilla, ja kuinka moni haluaa tunkea sen ryhmänsä ja joukkueensa sinne aukean laitaan kokeilemaan onneaan?

Pelkästään logistisista syistä lähtisin siitä, että ryhmän aseistuksen pitäisi olla samaa kaliiberia - kuten jenkit toimivat viime vuosiin asti. Helpottaa logistiikkaa ihan hemmetisti. Meidän ampumaetäisyyksillemme 5,56 on vallan riittävä. Jos TA:lle haluaa vähän parempaa etäisyyttä, niin ostetaan Israelista heidän 5,56 snipu-luotiaan.

Se tappaminen tehdään ryhmäaseilla. Jv:n omat aseet ovat lähinnä itsepuolusta varten.
 
Negev NG7 näyttää oleva tosiaan kevyt: 7,6-7,9 kg tyhjänä. Se on kyllä etu, mutta voiko se olla haitta ammuttaessa pitkään tuliasemasta? Rekyylituntuma kasvaa ja entä vakaus?
100 patruunan laatikon kanssa painoa tulee jo yli 10 kg, mutta esimerkiksi saksalainen MG 5 / H&K 121U painaa 11,5 kg. Hieman ihmettelen NGV7 kertalaukausominaisuutta, koska ase ampuu aina ilmeisesti avoimelta lukolta. Lukon ja luistin liikkuminen eteen ei kyllä tee kevyestä konekivääristä tarkkaa kertalaukausasetta.

Sakemannien ase on astunut palvelukseen 2015 ja sitä on saatavilla 3 eri piipunpituudella. Aseessa on lisäksi vaihdettava tulinopeus 640-800 r /min. Hensoldtin tähtäimellä kyetään ampumaan jopa 1000m kantamalle. En tiedä tosin että onko normaali 7,62x51 enää stabiili tuolla matkalla kun ei ammuta ta-kiväärillä.

https://www.all4shooters.com/en/shooting/pro-zone/heckler-koch-mg5-machine-gun-german-army/

NGV7: https://sadefensejournal.com/iwi-negev-ng7-cal-7-62-nato/
Noh, PKM on käytännössä ihan yhtä kevyt kuin Negev, kun on täysi vyökannu kiinni (tyhjänä ainakin se polymeeritukkinen on aavistuksen kevyempikin).
Oheisessa mainosvideossa Negev NG7:llä on varsin pieni rekyyli, tosin varmaankin siinä olevan suujarrun ansiosta (konekivääriin ehkä parhaiten sopisi kuitenkin FN-tyyppinen suujarru, joka RK:ssakin on, sillä se ei lyö paineita niin pahasti vieressä olevien kasvoille).


Negev on toimintaperiaatteeltaan hyvin lähellä PKM:ää, koska IMI suunnitteli sen aikanaan Galilin pohjalta (vastaavasti kuten Mihail Kalashnikov suunnitteli PKM:n pitkälti samalla toimintaperiaatteella kuin AK:n). Siirtymä siihen voisi olla melko vaivaton.

MG5 sen sijaan on MG 5 A2 -mallinakin (kevyin versio) yli 2 kg painavampi tyhjänä kuin PKM. Se on jo aika paljon.
 
Noh, PKM on käytännössä ihan yhtä kevyt kuin Negev, kun on täysi vyökannu kiinni (tyhjänä ainakin se polymeeritukkinen on aavistuksen kevyempikin).
Oheisessa mainosvideossa Negev NG7:llä on varsin pieni rekyyli, tosin varmaankin siinä olevan suujarrun ansiosta (konekivääriin ehkä parhaiten sopisi kuitenkin FN-tyyppinen suujarru, joka RK:ssakin on, sillä se ei lyö paineita niin pahasti vieressä olevien kasvoille).


Negev on toimintaperiaatteeltaan hyvin lähellä PKM:ää, koska IMI suunnitteli sen aikanaan Galilin pohjalta (vastaavasti kuten Mihail Kalashnikov suunnitteli PKM:n pitkälti samalla toimintaperiaatteella kuin AK:n). Siirtymä siihen voisi olla melko vaivaton.

MG5 sen sijaan on MG 5 A2 -mallinakin (kevyin versio) yli 2 kg painavampi tyhjänä kuin PKM. Se on jo aika paljon.

Mikä sen aseen painon merkitys lopulta on? KK-ampujan kokonaiskuormituksen osalta parin kilon painoero voidaan kuitata ottamalla yksi vyö/laatikko pois ampujalta ja antamalla se jollekulle muulle.

Tietysti seisaallaan tai kyykyssä on ikävä pitää painavaa asetta ylävalmiudessa, mutta toisaalta suurempi paino lisännee aseen hallittavuutta. Lisäksi jos se isompi paino näkyy positiivisesti esim. piipun kuumenemisessa tai aseen muiden osien kestävyydessä, niin sekin on etu.
 
Mikä sen aseen painon merkitys lopulta on? KK-ampujan kokonaiskuormituksen osalta parin kilon painoero voidaan kuitata ottamalla yksi vyö/laatikko pois ampujalta ja antamalla se jollekulle muulle.

Tietysti seisaallaan tai kyykyssä on ikävä pitää painavaa asetta ylävalmiudessa, mutta toisaalta suurempi paino lisännee aseen hallittavuutta. Lisäksi jos se isompi paino näkyy positiivisesti esim. piipun kuumenemisessa tai aseen muiden osien kestävyydessä, niin sekin on etu.
Onhan sillä painolla aika paljon merkitystä, erityisesti reserviläisarmeijalle. PKM:llä keskivertojääkäri pystyy vielä joten kuten ampumaan käsivaralta (tukemalla vyökannusta tukikädellä), mutta pari kiloa siihen lisää, eikä suurin osa varusmiehistä enää jaksa sitä käsien vapisematta liikaa.

Ammattiarmeijassa tuo nyt on vielä kuitattavissa tokaisemalla "treenaa lisää käsiä", mutta meillä pitäisi käytännössä liikekannallepanohetken kunnolla kyetä käyttämään aseita siten kuin ne on aikanaan koulutettu.
 
Viimeksi muokattu:
Mikä sen aseen painon merkitys lopulta on? KK-ampujan kokonaiskuormituksen osalta parin kilon painoero voidaan kuitata ottamalla yksi vyö/laatikko pois ampujalta ja antamalla se jollekulle muulle.

Tietysti seisaallaan tai kyykyssä on ikävä pitää painavaa asetta ylävalmiudessa, mutta toisaalta suurempi paino lisännee aseen hallittavuutta. Lisäksi jos se isompi paino näkyy positiivisesti esim. piipun kuumenemisessa tai aseen muiden osien kestävyydessä, niin sekin on etu.
No onhan sillä ryhmän kannalta isokin merkitys. Varsinkin jos ryhmässä on kaksi kk:ta. Se tarkoittaa paria kannua muille kannettavaksi. Joilla on jo muut henk koht ja ryhmäkamat kannossa.
 
No onhan sillä ryhmän kannalta isokin merkitys. Varsinkin jos ryhmässä on kaksi kk:ta. Se tarkoittaa paria kannua muille kannettavaksi. Joilla on jo muut henk koht ja ryhmäkamat kannossa.

C'moon! Yhdeksän jätkää, joista yhdelläkään ei ole alta 20 kg tavaraa kannossa. Pari kiloa on siinä kokonaiskatastrofissa ihan yksi hailee. Tuollaisen grammanviilauksen voi tehdä vaikkapa korvaamalla vanhemmat jakokypärät Ops-Coreilla. Tai foorumioperaattori jättää pistoolinsa kotiin ja kantaa jotakin ryhmän taistelun kannalta merkityksellisempää.

Onhan sillä painolla aika paljon merkitystä, erityisesti reserviläisarmeijalle. PKM:llä keskivertojääkäri pystyy vielä joten kuten ampumaan käsivaralta (tukemalla vyökannusta tukikädellä), mutta pari kiloa siihen lisää, eikä suurin osa varusmieshistä enää jaksa sitä käsien vapisematta liikaa.

Ammattiarmeijassa tuo nyt on vielä kuitattavissa tokaisemalla "treenaa lisää käsiä", mutta meillä pitäisi käytännössä liikekannallepanohetken kunnolla kyetä käyttämään aseita siten kuin ne on aikanaan koulutettu.

Varmaan, mutta onko nyt siis niin, että länkkärit ovat tyhmiä suunnitellessaan ja valmistaessaan raskaampia konekiväärejä kuin Neuvostolitossa ja Venäjällä? Kai siitä suuremmasta painosta jotakin etua haetaan ja saadaan? Samoin pidän huomionarvoisena, että monet länsimaiset reserviläisarmeijat operoivat tätä painavampaa MG3, MAG jne. kalustoa vuosikymmenien ajan.
 
Tuli tuosta Negevistä vielä mieleen, että mahtaisiko sen kevyehkö paino liittyä iippojen taisteluympäristöön (rakennettu alue)? Siellä ei niin paljoa ehkä ole hyötyä jostakin MG3:sta, joka tulee muiden perässä sitten kun ehtii, vaan jokaisen pitää olla "kiväärimies". PKM:n taas täytyy olla kevyt, koska Neuvostoliitossa proteiininsaanti ei ollut kovin kummoista ja lihakset siten vieläkin heikommat kuin suomalaisella pullamössösukupolvella.
 
Mutta jos kevyt pitää olla, niin sittenhän se on sole source kontrahti FN:lle Evolyksen tiimoilta. Toivottavasti ovat parempia kuin saman valmistajan pistoolit... ja onhan täällä pyörinyt huhuja myös erkkarien huonoista kokemuksista SCAR:n tiimoilta.
 
Varmaan, mutta onko nyt siis niin, että länkkärit ovat tyhmiä suunnitellessaan ja valmistaessaan raskaampia konekiväärejä kuin Neuvostolitossa ja Venäjällä? Kai siitä suuremmasta painosta jotakin etua haetaan ja saadaan? Samoin pidän huomionarvoisena, että monet länsimaiset reserviläisarmeijat operoivat tätä painavampaa MG3, MAG jne. kalustoa vuosikymmenien ajan.
Länsimaisissa armeijoissa tosin GPMG ei ole ollut ryhmätason aseena, vaan yleensä erilaisissa raskasasejoukkueissa tai vastaavissa. Esimerkiksi Britanniassa on vasta aivan hiljattain otettu FN MAG jalkaväkiryhmiin. Tähän saakka jalkaväkiryhmien konekiväärin virkaa on pitkään toimittanut Minimi/M249/vast., aikanaan pikakiväärit.

Ja länsimaiset yleis-KK:t ovat varsin vanhoja suunnittelultaan, poislukien muutama vain vähäiselle käytölle jäänyt ase. Mutta ilmeisesti käytetty taktiikka ei ole antanut syytä hankkia kevyempää asetta kuin erikoisjoukoille.

Tuli tuosta Negevistä vielä mieleen, että mahtaisiko sen kevyehkö paino liittyä iippojen taisteluympäristöön (rakennettu alue)? Siellä ei niin paljoa ehkä ole hyötyä jostakin MG3:sta, joka tulee muiden perässä sitten kun ehtii, vaan jokaisen pitää olla "kiväärimies". PKM:n taas täytyy olla kevyt, koska Neuvostoliitossa proteiininsaanti ei ollut kovin kummoista ja lihakset siten vieläkin heikommat kuin suomalaisella pullamössösukupolvella.
Luulisin, että Negevin taustalla on se, että israelilaiset itse ovat PKM:iä tutkiskelleet, ja Negevin 7,62x51 versio on varsin uusi, joten se on voitu suunnitella varsin hyvin kevyeksi. Siinähän on sama filosofia taustalla kuin Mk 48:ssa, eli aluksi KVKK:ksi suunnitellun aseen pohjalta on tehty yleis-KK.

Mutta jos kevyt pitää olla, niin sittenhän se on sole source kontrahti FN:lle Evolyksen tiimoilta. Toivottavasti ovat parempia kuin saman valmistajan pistoolit... ja onhan täällä pyörinyt huhuja myös erkkarien huonoista kokemuksista SCAR:n tiimoilta.
Evolysissä mietityttää se, ettei siinä ole vaihdettavaa piippua. No, ei ole meidänkään KVKK:ssamme, mutta se Evolysin piippu näyttää aika ohuelta.
 
Mutta jos kevyt pitää olla, niin sittenhän se on sole source kontrahti FN:lle Evolyksen tiimoilta. Toivottavasti ovat parempia kuin saman valmistajan pistoolit... ja onhan täällä pyörinyt huhuja myös erkkarien huonoista kokemuksista SCAR:n tiimoilta.
Ne on tämän foorumin huhuja, joissa ei ole perää. Meinaatko, että Erkkarit jotka saivat valita kaikista maailman aseista itselleen rynnäkkökiväärin, päätivät valita sit parin vuoden testaamisen jälkeen ihan vittuillessaan paskan kiväärin? :D Tosin aina löytyy se yksi märisijä mille ei kelpaa mikään.
Ja sitä paitsi FN pistooli on ihan hyvä, noh ehkä laukasu on jäykkä. Mutta yleensä ihmiset osuu FN:llä paremmin kuin Glockilla.
 
Evolysissä mietityttää se, ettei siinä ole vaihdettavaa piippua. No, ei ole meidänkään KVKK:ssamme, mutta se Evolysin piippu näyttää aika ohuelta.

Kaikkitietävä Wikipedia väittää, että ase on tehty kasvattamaan yksittäisen sotilaan tulivoimaa. Siinä ehkä selitys? (Tulee M27 IAR mieleen, vaikka tämä FN käyttääkin vyötä.) Tosin jos/kun konekiväärejä on ryhmässä kaksi yhden sijaan, niin ehkä se sallii hieman maltillisemman ampumisen per ase?

The EVOLYS was designed from the ground up for use in urban warfare, which has become more common, and which holds specific requirements. Rather than taking the base of fire from a squad, the EVOLYS was designed to improve the amount of firepower that could be provided by a single soldier.[7] It is select fire, with the option between semi-automatic and fully automatic fire modes.[8] The EVOLYS uses a lateral feed mechanism with the belt at a 45° angle, and it is fully ambidextrous,[9] with all its controls accessible on both its sides, and it can be loaded with one hand.[10]

Ne on tämän foorumin huhuja, joissa ei ole perää. Meinaatko, että Erkkarit jotka saivat valita kaikista maailman aseista itselleen rynnäkkökiväärin, päätivät valita sit parin vuoden testaamisen jälkeen ihan vittuillessaan paskan kiväärin? :D Tosin aina löytyy se yksi märisijä mille ei kelpaa mikään.
Ja sitä paitsi FN pistooli on ihan hyvä, noh ehkä laukasu on jäykkä. Mutta yleensä ihmiset osuu FN:llä paremmin kuin Glockilla.

Muistikuvani lukemastani pistooleja koskien on, että niissä olisi käynyt samoin kuin tsekkiläisen KvKK:n esikuvan kanssa - testeihin toimitettiin poikkeuksellisen hyvää tavaraa, sarjatuotanto olisi sitten ollut hieman muuta. Sama on voinut tapahtua SCAR:n kanssa? Tai sitten kyse on vain kateellisten panettelusta.
 
Muistikuvani lukemastani pistooleja koskien on, että niissä olisi käynyt samoin kuin tsekkiläisen KvKK:n esikuvan kanssa - testeihin toimitettiin poikkeuksellisen hyvää tavaraa, sarjatuotanto olisi sitten ollut hieman muuta. Sama on voinut tapahtua SCAR:n kanssa? Tai sitten kyse on vain kateellisten panettelusta.
Mikä niissä scareissa on ollut vikana?
 
Kaikkitietävä Wikipedia väittää, että ase on tehty kasvattamaan yksittäisen sotilaan tulivoimaa. Siinä ehkä selitys? (Tulee M27 IAR mieleen, vaikka tämä FN käyttääkin vyötä.) Tosin jos/kun konekiväärejä on ryhmässä kaksi yhden sijaan, niin ehkä se sallii hieman maltillisemman ampumisen per ase?





Muistikuvani lukemastani pistooleja koskien on, että niissä olisi käynyt samoin kuin tsekkiläisen KvKK:n esikuvan kanssa - testeihin toimitettiin poikkeuksellisen hyvää tavaraa, sarjatuotanto olisi sitten ollut hieman muuta. Sama on voinut tapahtua SCAR:n kanssa? Tai sitten kyse on vain kateellisten panettelusta.
Pist 80 oli vielä hyvä vehje, siihen ei paljon SA-Int vielä iskenyt näppejänsä. Mutta sit 80-91.... se tais olla parikymmentä vuotta käyttökiellossakin yms..
9.00 Pistooli 2003 Eli Walther istuisi omaan käteen paremmin kuin Glock, mutta niitä ei valitettavasti ole kuin Lerppahatuilla.
 
Mikä niissä scareissa on ollut vikana?

En minä tiedä. Linjana tuntuu olevan "älä kysy, älä kerro".

...

isot määrät kouluttautuu Säkylässä josta kuitenkin vain osa pääsee komennukselle. Eikä erkkarit erityisesti ole scareja kehuneet.
Ja ei osta enempää kokemuksien perusteella. Ja tuleva rk ei varmasti ole SCAR. Edelleen, tietäjät tietää ;)
Mitä tulee kiväärin kehitystiimin kantahenkilökunnan osaamiseen, on enemmistöllä plakkarissa yksi tai useampi tarkka-ammunnan SM tai Finnsniper palkintosija. Myös muiden ammuntalajien mestaruuksia löytyy.

Mitä sitten tulee omaan kehittämiseen ja kokeiluun verrattuna "valmiin" ostamiseen.
Itse kehittämällä saatiin aseeseen muutamia ainutlaatuisia piirteitä jotka sopivat meidän tarkoituksiin kuten iskuripiikin sokattommuus, molemminpuoliset hallintavivut yms.

Valmiin ostamisestakin on ihan riittävästi negatiivista kokemusta. HK417:t ja FN SCARit nyt ensialkuun mainittuna. Yksityiskohtiin en voi niiden osalta mennä.
 
Jenkeissä ja Briteissä 7.62 mm konekiväärit eivät ole kuuluneet ryhmän aseistukseen, ovat joukkueilla (weapon squad tms.) ja ajoneuvoasenteisina.

Suomessa oltiin ihan edelläkävijöiden joukossa kun 60-luvulla ryhmän RK ja KVKK ampuivat samaa patruunaa. Samaan pitäisi pyrkiä jatkossakin, ryhmän pitää olla ketterästi liikkuva ja kuitenkin olisi hyvä olla riittävästi patruunoita mukana siten että sille KK:lle riittää apetta.

Oma suosikkini on KAC LAMG, ei paina juurikaan kivääriä enempää ja on helppo ampua.


5.56 mm 200 patruunan vyölaatikko painaa jotakuinkin saman verran kuin 100 patruunan vyölaatikko kaliiperissa 7.62 NATO.

Äkkiä päässä arvioituna PKM + 200 patruunaa painaa enemmän kuin KAC LAMG (5.56 NATO) + 600 patruunaa.
 
Jenkeissä ja Briteissä 7.62 mm konekiväärit eivät ole kuuluneet ryhmän aseistukseen, ovat joukkueilla (weapon squad tms.) ja ajoneuvoasenteisina.

Suomessa oltiin ihan edelläkävijöiden joukossa kun 60-luvulla ryhmän RK ja KVKK ampuivat samaa patruunaa. Samaan pitäisi pyrkiä jatkossakin, ryhmän pitää olla ketterästi liikkuva ja kuitenkin olisi hyvä olla riittävästi patruunoita mukana siten että sille KK:lle riittää apetta.

Oma suosikkini on KAC LAMG, ei paina juurikaan kivääriä enempää ja on helppo ampua.


5.56 mm 200 patruunan vyölaatikko painaa jotakuinkin saman verran kuin 100 patruunan vyölaatikko kaliiperissa 7.62 NATO.

Äkkiä päässä arvioituna PKM + 200 patruunaa painaa enemmän kuin KAC LAMG (5.56 NATO) + 600 patruunaa.
Ei mitään 556.... KKssa pitää olla voimaa ja kantamaa. Varsinkin kun nyt PKM on optiset tähtäimet, niin se on todella hyvä 500-600m matkoillekin. Saispa tollasen jenkkien uuden NGSW M250 kk:n. Paljon kevyempi kuin Pokemon, patruuna myös kevyempi ja tehoa on. Tosin tämä KK keskustelu karkaa aiheesta.
 
Pist 80 oli vielä hyvä vehje, siihen ei paljon SA-Int vielä iskenyt näppejänsä. Mutta sit 80-91.... se tais olla parikymmentä vuotta käyttökiellossakin yms..
9.00 Pistooli 2003 Eli Walther istuisi omaan käteen paremmin kuin Glock, mutta niitä ei valitettavasti ole kuin Lerppahatuilla.
P99:ssä on kyllä harvinaisen mukava kahva, pienikätisellekin.

Jenkeissä ja Briteissä 7.62 mm konekiväärit eivät ole kuuluneet ryhmän aseistukseen, ovat joukkueilla (weapon squad tms.) ja ajoneuvoasenteisina.

Suomessa oltiin ihan edelläkävijöiden joukossa kun 60-luvulla ryhmän RK ja KVKK ampuivat samaa patruunaa. Samaan pitäisi pyrkiä jatkossakin, ryhmän pitää olla ketterästi liikkuva ja kuitenkin olisi hyvä olla riittävästi patruunoita mukana siten että sille KK:lle riittää apetta.

Oma suosikkini on KAC LAMG, ei paina juurikaan kivääriä enempää ja on helppo ampua.


5.56 mm 200 patruunan vyölaatikko painaa jotakuinkin saman verran kuin 100 patruunan vyölaatikko kaliiperissa 7.62 NATO.

Äkkiä päässä arvioituna PKM + 200 patruunaa painaa enemmän kuin KAC LAMG (5.56 NATO) + 600 patruunaa.
KAC valmistaa myös tuon isoveljeä AMG, joka on 7,62x51.

Sekin on ihailtavan kevyt, Negeviä ja PKM:ää puolisen kiloa kevyempi.
 
Ei mitään 556.... KKssa pitää olla voimaa ja kantamaa. Varsinkin kun nyt PKM on optiset tähtäimet, niin se on todella hyvä 500-600m matkoillekin. Saispa tollasen jenkkien uuden NGSW M250 kk:n. Paljon kevyempi kuin Pokemon, patruuna myös kevyempi ja tehoa on. Tosin tämä KK keskustelu karkaa aiheesta.
Saa myös kaliberissa 7.62x51 jos ei heti haluta hypätä uudempaan.

Sivu 17.
 
Itse konekiväärin paino on lopulta aika pieni tekijä tässä kuormituskysymyksessä.

Tyypillisen konekiväärin syklinen tulinopeus on noin 700-800 laukausta minuutissa. Konekiväärin olemassa olon tarkoitus on, että sillä ammutaan sarjaa, jolla lamautetaan vihollista. Ryhmän osalta itsenäinen taistelu kestänee vähintään 5-10 minuuttia. Tänä aikana ryhmä on riippuvainen omasta tulituestaan. Konservatiivisesti arvioituna kyetäkseen lamauttamaan vihollista, konekiväärin on ammuttava vähintään 100 laukausta minuutissa. Näin ollen yhden konekiväärin tuliannoksen tulee olla vähintään 500-1000 laukausta.
500 patruunaa 7.62x51/54mm kuulaa painaa noin 15 kiloa ja 1000 kuulaa noin 30 kiloa.

Vastaavasti, sama määrä 5.56x45 kuulaa painaa aika tarkalleen puolet tästä.
Nämä painot on jaettava ryhmän taistelijoille joilla itselläänkin on aika paljon kannettavaa.

Alle 400 metrin etäisyydellä kohteelle on aika samantekevää, kumpaa kuulaa tulee kohti. Suojautua tekee mieli kuitenkin.

Ilman patruunoita konekivääri on painava nuija ja kertalaukauksia ampumalla pelkkä painava epätarkkuuskivääri.

Tästä syystä kevyet konekiväärit ovat edelleen suosittuja kevyen jalkaväen keskuudessa maailmalla. Mekanisoitu jv jonka ei tarvitse kantaa varusteitaan itse voi helpommin hyödyntää isomman kaliiperin konekivääreitä.
 
Back
Top