T&P tuo esiin pointin, 300m on max raja 7.62x39lle, mutta ei SIG Furylle. Normi sotilaalle on vaikeuksia ampua yli 300m AK kalustolla optiikan puutteen ja ammuksen tarkkuuden takia. UAn rintamaveteraanit on kaikki suht samaa mieltä että pitkän kantaman patruuna tarkassa alustassa on pop, mutta ongelma on painossa ja mukana kulkevassa a-tarvike määrässä.
Hän myös muistuttaa, että jenkit on miettineet tätä ongelmaa ja edenneet siihen pisteeseen missä koko joukon ammukset tukiaseista kivääreihin käyttävät samaa ammusta. Joten huolto on yksinkertaisempaa. Joten loppujen lopuksi ongelma on lippaissa ja niiden kapasiteesissa. Millä kasvattaa sitä?
Vaikka UAn veteraanit eivät ole nähneet massiivista levyjen käyttöä örkkiarmeijassa, ei tarkoita sitä että tulevaisuuden osapuoli ei käyttäisi kiväärin kestäviä levyjä, pehmeiden liivin kera. Joten ongelma 556ssa on luodin keveydessä ja 7.62ssa ongelma kantavuudessa ja tarkkuudessa.
Saksalle STG44n keskipitkä patruuna oli kompromissi, eivätkä he ajatelleet suojausta siinä kohtaa. Viime vuosisadan konfliktit meni pitkälle samalla painolla, AKn ja AR patruunoiden tullessa perinteiseksi a-tarvikkeeksi. Vuosituhannen vaihteessa, Irakin IIssa ja A-maassa, koalition sotilailla kaikilla on suojavehkeitä, riippumatta maasta. Örkit näyttivät että heillä on kyky, mutta käytäntö osoitti että se oli korruption syömä. Kiina on seuraava listalla. Homma kuitenkin on että jos suojia on niin niitä käytetään.
556 voi keihtoa vauhtinsa puolesta, mutta ei vaikutuksen takia. Raskaampi on parempi omasta mielestä. Teoriassa Suomella on kyky varustaa iso joukko M23 kalustolla ja täten pysyä kehityksen mukana. 7.62 voidaan käyttää lähiturvaan, mutta vaikutusta voidaan lähteä hakemaan kauempaa jos siihen on mahdollisuus.