PV:n sodanajan kokoonpano 2022?

Tosiaan Napoleonin armeija oli hajautettu noihin itsenäisiin armeijakuntiin jotka pystyttiin keskittämään nopeasti.

Armeijakunnista puhutaan vielä 2000-luvullakin, mutta minkälainen pumppu se käytänössä oikein on? Siis AD2016.
 
Armeijakunnista puhutaan vielä 2000-luvullakin, mutta minkälainen pumppu se käytänössä oikein on? Siis AD2016.

Esimerkiksi sellainen missä on monta prikaatia. Niillä, jotka käyttää divisioonaa niin sitten pari niitä ja jos prikaatit niin muutama niitä. Venäläiseen armeijakuntaan kuuluu (tai ainakin niihin, jotka on tällä kulmalla) kolme MEKJVPR, TYKPR , jotain pioneerirykmenttejä, huolto-osia ja sen semmoista. Myös joku mekki voi olla panssariprikaati, mutta ne tulevat todennäköisemmin vasta toisen portaan armeijakunnassa kun Moskovan ympärillä oleva panssariarmeija lähtee liikkeelle. Eli meidän operatiiviset taistelisivat todennäköisesti panssariprikaateja vastaan, kun eka armeijakunta tarvitsee vahvistuksia tai aletaan hyödyntää menestystä tunkemalla YLJOPOn reservejä sinne.
 
Ja niin hassulta kuin se spagettihirviön vuonna 11 voi tuntua niin meilläkin on armeijakuntia sodan aikana.

Virallisen version mukaan ainakin yksi. Kyseisen pumpun esikunnan rungon muodostaa maanpuolustuskorkeakoulun henkilökunta. Tämä tieto on toki ajalta ennen pv-uudistusta.
 
Juu, totta kai on eri asia, mutta pohjaidea on sama. Joukkuetasolla suunnitteluun riittää ryhmyrit, joukkueen varajohtaja, tulenjohtaja ja joukkueen johtaja, komppaniatasolla suunnitteluun tarvitaan lisäukkoja ja pataljoona/taisteluosastotasolla onkin jo tarve varsinaiselle esikuntatyöskentelylle. Joukon johtajan / komentajan pitää tietenkin tietää eri joukkojen yleiset ominaisuudet, jotta osaa niitä käyttää hyödykseen. Perusperiaate ei kuitenkaan poikkea vaikkapa joukkuetasalta, esimerkkinä tulee mieleen joukkueelle hyökkäyksessä mahdollisesti alistettava pioneeriryhmä (tällaista ainakin me harjoittelimme aikanaan RUK:ssa).

Esikuntatyöskentelyn kitkaa pienentämään on luotu näitä vakioituja malleja ja työkaluja, joista NATOn malli on hyvä esimerkki. Eikä yleisesikuntaupseerit turhaan opiskele useita vuosia, kyllä monimutkaisuusaste alkaa olla vähintään riittävä!
I beg to differ.

Komppaniatasolla päälliköllä on varapäälikkö, tulenjohtopäälikkö (ja komppanianvääpeli). Näiden lisäksi joukkueenjohtajien kanssa voi tietenkin palaveerata ennen kuin komppanianpäälikkö päättää, mutta heillä on kädet täynnä omien joukkuidensa kanssa. Pataljoonassa (ja siitä ylöspäin) on jo esikunta. Ihan eri maailma ja ihan eri tuki.

Been there done that.
 
Viimeksi muokattu:
Taisteluosasto Sarda olikin melkoinen viritys...

"Herra Karpaasi (ihan noilla sanoilla vielä, perkele)....meillä on yhteys 1., 2. ja 3 RajaK:n päälliköihin. Pataljoonan komentopaikkaan ei saada yhteyttä. Käskyjä?"

"Taisteluosasto suojaa puolustuksen uudelleenjärjestelyä tien XX varrella, vetäytyen taistellen kompassisuuntaan XX-XX ensin muodostelmassa 1-2, tämän jälkeen muodossa 2-1. Huollossa taisteluosasto tukeutuu XX JvPr:n huolto-osiin. Vastustajana on pääosa vahvennetusta XXX Mekanisoidusta Jv Rykmentistä. " :)

Onneksi tuohon aikaan ei moisessa suurempaa taktiikkaa tarvittu...

Hm.. Tehtävätaktiikaan ei kuulu miten toteutat tehtävän..

Muuten vähän niinkuin klassinen :D

normal_458211914.jpg
 
Esimerkki elävästä elämästä: 1100 hengen pumppu, esikunnassa kom+2 muuta kapparia, loput res. (ja paljon). Eli esikunnat ovat juuri niitä jotka miehitetään reserviläisillä, etulinjan joukkue/komppania tarvitsee sitä ammattilaista enemmän, toimistotyöntekijät pärjää taaempana.


Esikuntiinkaan ei välttämättä riitä kuin yhden käden sormien verran kantahenkilökuntaa.
 
Esimerkki elävästä elämästä: 1100 hengen pumppu, esikunnassa kom+2 muuta kapparia, loput res. (ja paljon). Eli esikunnat ovat juuri niitä jotka miehitetään reserviläisillä, etulinjan joukkue/komppania tarvitsee sitä ammattilaista enemmän, toimistotyöntekijät pärjää taaempana.

Et varmaan löydä kovin montaa perusyksikköä, jossa on yli viisi kantahenkiksen jäsentä pl heko, erkkarit ja rajan joukot.
 
En väitäkään niin, tarkoitin sitä että se ammattilainen on sijoitettu joukkueenjohtajaksi ennemmin kuin esikuntaan. Ennen vanhaan jalkaväkipataljoonassa saattoi olla henkilökuntaa 1 ups + 1 toimi/opistoupseeri, mutta nyt pienemmän organisaation aikana ainakin valmiusprikaateissa on käsittääkseni (ei faktaa vaan jostain sivukorvalla kuultua) joukkueenjohtajatkin ammattilaisia kuten pitää ollakin.

Viittä enempää henkilökuntaa en usko sielläkään olevan (pääll, tjpääll ja jääkärijoukkueiden johtajat).
 
En väitäkään niin, tarkoitin sitä että se ammattilainen on sijoitettu joukkueenjohtajaksi ennemmin kuin esikuntaan. Ennen vanhaan jalkaväkipataljoonassa saattoi olla henkilökuntaa 1 ups + 1 toimi/opistoupseeri, mutta nyt pienemmän organisaation aikana ainakin valmiusprikaateissa on käsittääkseni (ei faktaa vaan jostain sivukorvalla kuultua) joukkueenjohtajatkin ammattilaisia kuten pitää ollakin.

Viittä enempää henkilökuntaa en usko sielläkään olevan (pääll, tjpääll ja jääkärijoukkueiden johtajat).
Entisaikaanhan sissijoukkueiden johtajat olivat kantahenkilökuntaa, mutta nythän sissijoukkueita ei enää ole.

Hm.. Tehtävätaktiikaan ei kuulu miten toteutat tehtävän..
Mutta kyllähän esimies yleensä kertoo oman taisteluajatuksensa, joka voi sisältää osia siitä, miten hän on ajatellut alaistensa toimivan.
 
@Rannari pohti jo vähän tuolla muualla kauhuskenaariota, että merivoimat ja ilmavoimat pitävät vuosikymmeniään tässä 2020-2035, jolloin maavoimat eivät saa suunnilleen latin latia hankintoihinsa, korkeintaan päivitetään Paseja tai muuta pientä. Se lienee mahdollista, ja suunnitellaan nyt siltäkin pohjalta.

PV:n sodan ajan kokoonpano 2040 tärkeimpien maajoukkojen osalta voisi näyttää jokseenkin samanmoiselta kuin aiempi kaavailuni vuodelle 2030. Lienee tosin selvää, ettei nykyisenkaltaisilla määrärahoilla voida ylläpitää tulevaisuudessa vastaavia panssarijoukkoja kuin tätä nykyä. Kun BMP-2 ja Leopard 2 ovat lopussa, niin siinä vaiheessa panssarijoukkojen määrä puolittuu nykytilasta, jos rahoituksessa ei tapahdu biblikaalista ihmettä. Tosin ehkä Suomi on silloin jo Natossa.


Tärkeimmät maajoukot v. 2040:

Operatiiviset joukot:

-KARJPR
-MEKPAT (PorJPR:n AMV-kalustolla ml. AMOS-AMV:t)

Alueelliset joukot:

-Pohjoinen Prikaati (2-3 x TSTOS TEKA, 1 x HAJP)
-Keskinen Prikaati (1 x TSTOS PSAJON, 2 x TSTOS PAJON, 1 x HAJP)
-Eteläinen Prikaati (2 x TSTOS PSAJON, 1-2 x TSTOS PAJON, 1 x HAJP)


Varustuksen osalta voidaan kierrättää suht paljon nykyistä kalustoa. Esimerkiksi viestikalustoa lienee varastoissa tuollaiselle määrälle joukkoja, vaikka tietysti jotakin uutta pitää kehittää ajan myötä ihan jo kehityksen mukana pysymiseksi. Lisäksi pimeänäkökykyä on joukkojen supistuessa jakaa yhä useammalle, vaikkakaan ei välttämättä uusinta mallia.

Tykistö on tyydyttävässä kunnossa, kunhan K9 tulee mukaan kuvioihin. Vedettävää 155 mm kalustoa lienee vielä noihin aikoihin n. 150 putkea, tuosta riittää alueellisten joukkojen tarpeisiin. KARJPR saanee K9-kaluston itselleen, jolloin sillä on vastahyökkäyskykyisen prikaatin vaatima tykistövoima käytössään. Kun vielä lasketaan MLRS päälle, niin tykistö ei tarvitse uushankintoja (paitsi ammusten osalta).

Ajoneuvokalusto muodostaa suurimman ongelman. Kallein hanke tulee varmasti Leopardien korvaamisesta, KARJPR tarvinnee n. 50 vaunua (Leopard 3, kenties?), CV90 onneksi selvinnee 40-luvun puolelle. Seuraavaksi suurin lasku tullee telakuorma-autoista, paitsi jos jostakin saadaan vielä hankittua ylijäämää. Jos ei, niin 200-300 uutta telakuorma-autoa on suuri hankinta, josta on vaikea karsiakaan, ellei sitten jätetä Pohjois-Suomen puolustusta täysin Ruotsin ja Norjan harteille. Pyöräkalustosta 200-sarjalaiset Pasit ja RG-32 lienevät vielä kuvioissa mukana 2040, mikä osaltaan helpottaa varustamispaineita, mutta jokin Misun kaltainen edullinen vaihtoehto tarvitaan. Lisäksi kuorma-autokalustostakin aika iso osa saattaa vedellä viimeisiään noilla tienoilla.

Muita mainitsemisen arvoisia hankintoja lienee rynnäkkökiväärin uusiminen 100-150k miehelle. Panssarintorjuntaohjusten uusiminen tulee varmaan myös eteen aktiivisten suojausjärjestelmien kehittyessä. Ilmatorjunnassa tyydyttäneen ITO 05 ja ITO 12 -kalustoon, korkeintaan ehkä Stinger tai Stingerin korvaaja, jos siihen on varaa, voi olla mukana noiden lisäksi.
 
@Rannari pohti jo vähän tuolla muualla kauhuskenaariota, että merivoimat ja ilmavoimat pitävät vuosikymmeniään tässä 2020-2035, jolloin maavoimat eivät saa suunnilleen latin latia hankintoihinsa, korkeintaan päivitetään Paseja tai muuta pientä. Se lienee mahdollista, ja suunnitellaan nyt siltäkin pohjalta.

PV:n sodan ajan kokoonpano 2040 tärkeimpien maajoukkojen osalta voisi näyttää jokseenkin samanmoiselta kuin aiempi kaavailuni vuodelle 2030. Lienee tosin selvää, ettei nykyisenkaltaisilla määrärahoilla voida ylläpitää tulevaisuudessa vastaavia panssarijoukkoja kuin tätä nykyä. Kun BMP-2 ja Leopard 2 ovat lopussa, niin siinä vaiheessa panssarijoukkojen määrä puolittuu nykytilasta, jos rahoituksessa ei tapahdu biblikaalista ihmettä. Tosin ehkä Suomi on silloin jo Natossa.


Tärkeimmät maajoukot v. 2040:

Operatiiviset joukot:

-KARJPR
-MEKPAT (PorJPR:n AMV-kalustolla ml. AMOS-AMV:t)

Alueelliset joukot:

-Pohjoinen Prikaati (2-3 x TSTOS TEKA, 1 x HAJP)
-Keskinen Prikaati (1 x TSTOS PSAJON, 2 x TSTOS PAJON, 1 x HAJP)
-Eteläinen Prikaati (2 x TSTOS PSAJON, 1-2 x TSTOS PAJON, 1 x HAJP)


Varustuksen osalta voidaan kierrättää suht paljon nykyistä kalustoa. Esimerkiksi viestikalustoa lienee varastoissa tuollaiselle määrälle joukkoja, vaikka tietysti jotakin uutta pitää kehittää ajan myötä ihan jo kehityksen mukana pysymiseksi. Lisäksi pimeänäkökykyä on joukkojen supistuessa jakaa yhä useammalle, vaikkakaan ei välttämättä uusinta mallia.

Tykistö on tyydyttävässä kunnossa, kunhan K9 tulee mukaan kuvioihin. Vedettävää 155 mm kalustoa lienee vielä noihin aikoihin n. 150 putkea, tuosta riittää alueellisten joukkojen tarpeisiin. KARJPR saanee K9-kaluston itselleen, jolloin sillä on vastahyökkäyskykyisen prikaatin vaatima tykistövoima käytössään. Kun vielä lasketaan MLRS päälle, niin tykistö ei tarvitse uushankintoja (paitsi ammusten osalta).

Ajoneuvokalusto muodostaa suurimman ongelman. Kallein hanke tulee varmasti Leopardien korvaamisesta, KARJPR tarvinnee n. 50 vaunua (Leopard 3, kenties?), CV90 onneksi selvinnee 40-luvun puolelle. Seuraavaksi suurin lasku tullee telakuorma-autoista, paitsi jos jostakin saadaan vielä hankittua ylijäämää. Jos ei, niin 200-300 uutta telakuorma-autoa on suuri hankinta, josta on vaikea karsiakaan, ellei sitten jätetä Pohjois-Suomen puolustusta täysin Ruotsin ja Norjan harteille. Pyöräkalustosta 200-sarjalaiset Pasit ja RG-32 lienevät vielä kuvioissa mukana 2040, mikä osaltaan helpottaa varustamispaineita, mutta jokin Misun kaltainen edullinen vaihtoehto tarvitaan. Lisäksi kuorma-autokalustostakin aika iso osa saattaa vedellä viimeisiään noilla tienoilla.

Muita mainitsemisen arvoisia hankintoja lienee rynnäkkökiväärin uusiminen 100-150k miehelle. Panssarintorjuntaohjusten uusiminen tulee varmaan myös eteen aktiivisten suojausjärjestelmien kehittyessä. Ilmatorjunnassa tyydyttäneen ITO 05 ja ITO 12 -kalustoon, korkeintaan ehkä Stinger tai Stingerin korvaaja, jos siihen on varaa, voi olla mukana noiden lisäksi.

Aattelit kaikki kaupunkijääkäripataljoonat hyllyttää? Onko karjalaisilla kaikki 100 leoA6?
 
Aattelit kaikki kaupunkijääkäripataljoonat hyllyttää? Onko karjalaisilla kaikki 100 leoA6?

Kirjoitin "Tärkeimmät maajoukot", jos et sattunut huomaamaan...

Leopardeja on myös ainakin mekanisoiduissa taisteluosastoissa. Voi olla, että niitä on tätä nykyä muissakin organisaatioissa (kts. vaunukoulutus Kajaanissa), mutta siitä ei ole sattunut silmiini julkista tietoa.
 
Kirjoitin "Tärkeimmät maajoukot", jos et sattunut huomaamaan...

Leopardeja on myös ainakin mekanisoiduissa taisteluosastoissa. Voi olla, että niitä on tätä nykyä muissakin organisaatioissa (kts. vaunukoulutus Kajaanissa), mutta siitä ei ole sattunut silmiini julkista tietoa.

Kyllä, kyllä huomasin. MEKPAT AMV-kalustolla ei anna ymmärtää, että siinä olisi vaunuja, koska täällä lähtökohtaisesti vihataan vaunuja ja pyöriä samassa organisaatiossa. Tai sitten ne ei ole tärkeitä 2040-luvulla toisin kuin PSAJON(TSTOS) mallia AMV!!
 
@Rannari pohti jo vähän tuolla muualla kauhuskenaariota, että merivoimat ja ilmavoimat pitävät vuosikymmeniään tässä 2020-2035, jolloin maavoimat eivät saa suunnilleen latin latia hankintoihinsa, korkeintaan päivitetään Paseja tai muuta pientä. Se lienee mahdollista, ja suunnitellaan nyt siltäkin pohjalta.

PV:n sodan ajan kokoonpano 2040 tärkeimpien maajoukkojen osalta voisi näyttää jokseenkin samanmoiselta kuin aiempi kaavailuni vuodelle 2030. Lienee tosin selvää, ettei nykyisenkaltaisilla määrärahoilla voida ylläpitää tulevaisuudessa vastaavia panssarijoukkoja kuin tätä nykyä. Kun BMP-2 ja Leopard 2 ovat lopussa, niin siinä vaiheessa panssarijoukkojen määrä puolittuu nykytilasta, jos rahoituksessa ei tapahdu biblikaalista ihmettä. Tosin ehkä Suomi on silloin jo Natossa.


Tärkeimmät maajoukot v. 2040:

Operatiiviset joukot:

-KARJPR
-MEKPAT (PorJPR:n AMV-kalustolla ml. AMOS-AMV:t)

Alueelliset joukot:

-Pohjoinen Prikaati (2-3 x TSTOS TEKA, 1 x HAJP)
-Keskinen Prikaati (1 x TSTOS PSAJON, 2 x TSTOS PAJON, 1 x HAJP)
-Eteläinen Prikaati (2 x TSTOS PSAJON, 1-2 x TSTOS PAJON, 1 x HAJP)


Varustuksen osalta voidaan kierrättää suht paljon nykyistä kalustoa. Esimerkiksi viestikalustoa lienee varastoissa tuollaiselle määrälle joukkoja, vaikka tietysti jotakin uutta pitää kehittää ajan myötä ihan jo kehityksen mukana pysymiseksi. Lisäksi pimeänäkökykyä on joukkojen supistuessa jakaa yhä useammalle, vaikkakaan ei välttämättä uusinta mallia.

Tykistö on tyydyttävässä kunnossa, kunhan K9 tulee mukaan kuvioihin. Vedettävää 155 mm kalustoa lienee vielä noihin aikoihin n. 150 putkea, tuosta riittää alueellisten joukkojen tarpeisiin. KARJPR saanee K9-kaluston itselleen, jolloin sillä on vastahyökkäyskykyisen prikaatin vaatima tykistövoima käytössään. Kun vielä lasketaan MLRS päälle, niin tykistö ei tarvitse uushankintoja (paitsi ammusten osalta).

Ajoneuvokalusto muodostaa suurimman ongelman. Kallein hanke tulee varmasti Leopardien korvaamisesta, KARJPR tarvinnee n. 50 vaunua (Leopard 3, kenties?), CV90 onneksi selvinnee 40-luvun puolelle. Seuraavaksi suurin lasku tullee telakuorma-autoista, paitsi jos jostakin saadaan vielä hankittua ylijäämää. Jos ei, niin 200-300 uutta telakuorma-autoa on suuri hankinta, josta on vaikea karsiakaan, ellei sitten jätetä Pohjois-Suomen puolustusta täysin Ruotsin ja Norjan harteille. Pyöräkalustosta 200-sarjalaiset Pasit ja RG-32 lienevät vielä kuvioissa mukana 2040, mikä osaltaan helpottaa varustamispaineita, mutta jokin Misun kaltainen edullinen vaihtoehto tarvitaan. Lisäksi kuorma-autokalustostakin aika iso osa saattaa vedellä viimeisiään noilla tienoilla.

Muita mainitsemisen arvoisia hankintoja lienee rynnäkkökiväärin uusiminen 100-150k miehelle. Panssarintorjuntaohjusten uusiminen tulee varmaan myös eteen aktiivisten suojausjärjestelmien kehittyessä. Ilmatorjunnassa tyydyttäneen ITO 05 ja ITO 12 -kalustoon, korkeintaan ehkä Stinger tai Stingerin korvaaja, jos siihen on varaa, voi olla mukana noiden lisäksi.
Taitaa olla pikkuisen etupainotteista nimetä joukkomääriä ja joukkotyyppejä, joita on sa-vahvuudessa n. 25 vuoden päästä. Sama aika taaksepäin, vuonna 1991, sa-vahvuus olisi ollut 700 000 ukkoa ja nykyisistä joukkotyypeistä ei silloin ollut vielä mitään tietoa.

Vanhaa latteutta toistaen, "ennustaminen on vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden". Aika monta muuttujaa toimintaympäristössä määrittää sen, millaiset ovat tulevaisuuden maavoimat Suomessa. Ainakin seuraavat asiat pitää huomioida:
  • kansakunnan kohtalo ylipäätään, pahimmillaan 201x alkaa suuri sota ja Suomi saattaa olla ääriskenaariossa osa Karjalan tasavaltaa ja Murmanskin oblastia. Sitten ihmettelemme, montako kymmentä neuvostoprikaatia maassa pitää olla "turvaamassa" länsimaiden aggressiota, riittääkö esim. 40?
  • Positiivisessa tapauksessa tilanne vastaa taas vuotta 1991, naapurimaa on konkurssissa ja todellinen sotilaallinen uhka on ainoastaan kaukainen muisto. Tällöin voi riittää pienempikin panostus maavoimiin.
  • Millainen on Suomen kansantalouden tila 2030-luvulla. Jos talous mataa silloinkin pitkässä laskusuhdanteessa, voi olla varustelun kanssa hiljaisempaa. Positiivisessa tilanteessa jaettavaa on taas enemmän.
  • Teknologinen kehitys vaikuttaa luonnollisesti hyvin paljon myös sotavoimiin. Eipä puhuttu 1990-luvun alussa tai 1980-luvun lopulla, kun hankintapäätökset tehtiin, verkottuneesta sodankäynnistä, pataljoonatason lennokkitiedustelusta, älykkäistä miinakentistä, jokaisen käytössä olevasta satelliittipaikannuksesta jne. Sotatekniikka vaikutta siihen mitä naapureilla on ja millaisia kykyjä itsellä pitää olla.
  • Taktiikka kehittynee myös. 1990-luvun alussa ratkaisu puolustustaisteluun oli staattinen, mutta hyvin linnoitettu TORJP, nyt se on liikkuva ja aktiivinen HAJP (+ muut alueelliset joukot), mutta kukaan ei vielä tiedä, mitä tarvitaan 2040-luvulla...
 
Kalustopuolta jos miettii, niin jälleen katse 25 vuoden päähän menneisyyteen auttaa. Vuonna 2040 alkaa 1990-luvulla hankittu kalusto saavuttaa miehekkään 50 vuoden iän. Kaikki tätä vanhempi alkaa varmasti olla jo sotamuseokamaa...

Listataanpa lyhyesti vuoden 2040 kalustotilannetta:
  • Leo 2A4: ikää yli 60 vuotta tuolloin, pari yksilöä löytynee panssarimuseosta, joista toinen jopa ajokuntoinen
  • Leo 2A6: ikää lähes 50 vuotta, voi olla, että vielä löytyy 2. portaan pumpuilta (vrt. T-54:n saavuttama palvelusikä)
  • 155K83: ikää lähes 60 vuotta, todennäköisesti löytyy enää tykistömuseosta. Jos löytyy sa-vahvuudesta, käyttökelpoisuus alkaa olla samaa tasoa talvisodan hyppyheikkien kanssa
  • 155K98: alkaa lähestyä miehen ikää, osa kalustosta on jo varmaan poistettu ja osa on leiritykkeinä. Merivoimilta löytyy yllättäen vielä 24 tykkiä kirjanpitoon...
  • MLRS: kalusto alkaa lähennellä 50 vuoden ikää ja osa on jo varmaankin poistettu.
  • K9: kalustolla alkaa olla ikää 40+ vuotta (huom. ainakin osa nyt hankittavasta kalustosta on käyettyä). Poistot ovat alkaneet vanhimmasta päästä ja osa on ehkä saanut MLU:n
  • 122H: poistunut täysin palvelleena
  • Pasi: kaikki 180- ja 185-sarjan ajoneuvot poistuneet täysin palvelleena, osa 200-sarjalaisista on vielä rivissä
  • AMV: vielä rivissä, mutta MLU tehty ja ikää alkaa olla 40 vuotta
  • AMOS: voi olla jo poistettu, pieni sarja, johon ei saa enää varaosia 2030-luvulla?
  • Sergei: edelleen vahvasti rivissä ja mp.netin seuraajassa pohditaan aktiivisesti sen jatkokäyttöä paikallisjoukoissa! :)
 
Kalustopuolta jos miettii, niin jälleen katse 25 vuoden päähän menneisyyteen auttaa. Vuonna 2040 alkaa 1990-luvulla hankittu kalusto saavuttaa miehekkään 50 vuoden iän. Kaikki tätä vanhempi alkaa varmasti olla jo sotamuseokamaa...

Listataanpa lyhyesti vuoden 2040 kalustotilannetta:
  • Leo 2A4: ikää yli 60 vuotta tuolloin, pari yksilöä löytynee panssarimuseosta, joista toinen jopa ajokuntoinen
  • Leo 2A6: ikää lähes 50 vuotta, voi olla, että vielä löytyy 2. portaan pumpuilta (vrt. T-54:n saavuttama palvelusikä)
  • 155K83: ikää lähes 60 vuotta, todennäköisesti löytyy enää tykistömuseosta. Jos löytyy sa-vahvuudesta, käyttökelpoisuus alkaa olla samaa tasoa talvisodan hyppyheikkien kanssa
  • 155K98: alkaa lähestyä miehen ikää, osa kalustosta on jo varmaan poistettu ja osa on leiritykkeinä. Merivoimilta löytyy yllättäen vielä 24 tykkiä kirjanpitoon...
  • MLRS: kalusto alkaa lähennellä 50 vuoden ikää ja osa on jo varmaankin poistettu.
  • K9: kalustolla alkaa olla ikää 40+ vuotta (huom. ainakin osa nyt hankittavasta kalustosta on käyettyä). Poistot ovat alkaneet vanhimmasta päästä ja osa on ehkä saanut MLU:n
  • 122H: poistunut täysin palvelleena
  • Pasi: kaikki 180- ja 185-sarjan ajoneuvot poistuneet täysin palvelleena, osa 200-sarjalaisista on vielä rivissä
  • AMV: vielä rivissä, mutta MLU tehty ja ikää alkaa olla 40 vuotta
  • AMOS: voi olla jo poistettu, pieni sarja, johon ei saa enää varaosia 2030-luvulla?
  • Sergei: edelleen vahvasti rivissä ja mp.netin seuraajassa pohditaan aktiivisesti sen jatkokäyttöä paikallisjoukoissa! :)
Kalustopuolta jos miettii, niin jälleen katse 25 vuoden päähän menneisyyteen auttaa. Vuonna 2040 alkaa 1990-luvulla hankittu kalusto saavuttaa miehekkään 50 vuoden iän. Kaikki tätä vanhempi alkaa varmasti olla jo sotamuseokamaa...

Listataanpa lyhyesti vuoden 2040 kalustotilannetta:
  • Leo 2A4: ikää yli 60 vuotta tuolloin, pari yksilöä löytynee panssarimuseosta, joista toinen jopa ajokuntoinen
  • Leo 2A6: ikää lähes 50 vuotta, voi olla, että vielä löytyy 2. portaan pumpuilta (vrt. T-54:n saavuttama palvelusikä)
  • 155K83: ikää lähes 60 vuotta, todennäköisesti löytyy enää tykistömuseosta. Jos löytyy sa-vahvuudesta, käyttökelpoisuus alkaa olla samaa tasoa talvisodan hyppyheikkien kanssa
  • 155K98: alkaa lähestyä miehen ikää, osa kalustosta on jo varmaan poistettu ja osa on leiritykkeinä. Merivoimilta löytyy yllättäen vielä 24 tykkiä kirjanpitoon...
  • MLRS: kalusto alkaa lähennellä 50 vuoden ikää ja osa on jo varmaankin poistettu.
  • K9: kalustolla alkaa olla ikää 40+ vuotta (huom. ainakin osa nyt hankittavasta kalustosta on käyettyä). Poistot ovat alkaneet vanhimmasta päästä ja osa on ehkä saanut MLU:n
  • 122H: poistunut täysin palvelleena
  • Pasi: kaikki 180- ja 185-sarjan ajoneuvot poistuneet täysin palvelleena, osa 200-sarjalaisista on vielä rivissä
  • AMV: vielä rivissä, mutta MLU tehty ja ikää alkaa olla 40 vuotta
  • AMOS: voi olla jo poistettu, pieni sarja, johon ei saa enää varaosia 2030-luvulla?
  • Sergei: edelleen vahvasti rivissä ja mp.netin seuraajassa pohditaan aktiivisesti sen jatkokäyttöä paikallisjoukoissa! :)
Kalustopuolta jos miettii, niin jälleen katse 25 vuoden päähän menneisyyteen auttaa. Vuonna 2040 alkaa 1990-luvulla hankittu kalusto saavuttaa miehekkään 50 vuoden iän. Kaikki tätä vanhempi alkaa varmasti olla jo sotamuseokamaa...

Listataanpa lyhyesti vuoden 2040 kalustotilannetta:
  • Leo 2A4: ikää yli 60 vuotta tuolloin, pari yksilöä löytynee panssarimuseosta, joista toinen jopa ajokuntoinen
  • Leo 2A6: ikää lähes 50 vuotta, voi olla, että vielä löytyy 2. portaan pumpuilta (vrt. T-54:n saavuttama palvelusikä)
  • 155K83: ikää lähes 60 vuotta, todennäköisesti löytyy enää tykistömuseosta. Jos löytyy sa-vahvuudesta, käyttökelpoisuus alkaa olla samaa tasoa talvisodan hyppyheikkien kanssa
  • 155K98: alkaa lähestyä miehen ikää, osa kalustosta on jo varmaan poistettu ja osa on leiritykkeinä. Merivoimilta löytyy yllättäen vielä 24 tykkiä kirjanpitoon...
  • MLRS: kalusto alkaa lähennellä 50 vuoden ikää ja osa on jo varmaankin poistettu.
  • K9: kalustolla alkaa olla ikää 40+ vuotta (huom. ainakin osa nyt hankittavasta kalustosta on käyettyä). Poistot ovat alkaneet vanhimmasta päästä ja osa on ehkä saanut MLU:n
  • 122H: poistunut täysin palvelleena
  • Pasi: kaikki 180- ja 185-sarjan ajoneuvot poistuneet täysin palvelleena, osa 200-sarjalaisista on vielä rivissä
  • AMV: vielä rivissä, mutta MLU tehty ja ikää alkaa olla 40 vuotta
  • AMOS: voi olla jo poistettu, pieni sarja, johon ei saa enää varaosia 2030-luvulla?
  • Sergei: edelleen vahvasti rivissä ja mp.netin seuraajassa pohditaan aktiivisesti sen jatkokäyttöä paikallisjoukoissa! :)

Ja ryhmän tärkein pstase on vanha kunnon musti! 2040-luvulla tämän hetkisistä aseista ja ajoneuvoista ehkä 120 KRH 91 ja 81 KRH 71(Y) ovat ainoat käytössä olevat. Sekä ehkä uudemmat kuorma-autot kuten E13 ja A2045. Masit, Rasit sun muut varmaan poistuneet siihen mennessä.
 
Back
Top