PV:n sodanajan kokoonpano 2022?

Yksi merkittävä on kaiketi Nasu on sitä myöten todennäköisesti koko KAIJPR.

MT-LB/V on tietysti sikäli monitahoisempi juttu että sillä on varustettu melko laajalti kaikki mekanisoidut ja moottoroidut tst-osastot joten vaikutus on paljon laajempi kuin 6 jääkärikomppaniaa. Kaikkien entisiin ps-joukkoihin pohjaavien kokoonpanojen tulevaisuus on tuossa kohdin vaakalaudalla. Leo-2 ja BMP-2 eivät yksin riitä.

Taaltahan loytyi hyva yhteenveto siita, milla lahdin (mikrokosmoksessa, eli 85:n tekan korvaamisen/ lisaamisen kanssa, tilaisuuden tultua, liikkeelle tuolla muissa saikeissa); toki 122 kaliiberin seuraaja (vaikka se olisi sita samaakin) painii samassa luokassa, kokonaisuuden kannalta
 
Eihän Taisteluosasto eli "Kampfgruppe" ole mikään uusi asia...

Erityisen suosittu olosuhteissa, joissa vastapuolella ei ole pelkka ilmaylivoima vaan se on viety asteelle "air supremacy". Talloin yksinkertaisesti ei pystyta ryhmittamaan divisioona/ prikaatitasoisia joukkoja "pelipaikalle" tarvittavassa rytmissa - ja kaytetaan (yllatys!) sita mita on ja paikalle saadaan
... tassahan kavi niin, etta venalaisten vangiksi joutuneet sakukenraalit pidettiin nalassa ja kylmassa, kun taas amerikkalaiset antoivat hoteissaan oleville kirjoitustehtavan (etta mites se nyt menikaan, kun me teidat voitimme) ja sakut, tietty organisaatiokykyisina, nimittivat keskuudestaan "paatoimittajan", joka tarkisti muiden tekstit. Ja nain keksittiin monta hienoa asiaa, joita toki kaytettiin, mutta eivat olleet juuri mitenkaan olleet "doktriinin" asemassa silloin kun melperit sotaan lahtivat
 
Pistetäänpä tulkintaa Maavoimien komentajan haastattelussa Ruotuväessä...

https://ruotuvaki.fi/-/tulevaisuuden-taistelijan-paras-suoja-on-liike

Tulevaisuuden taistelijan paras suoja on liike

Nopea liikkuvuus ja reaaliaikaiseen tilannekuvaan perustuva johtaminen määrittävät maavoimien taistelua 2030-luvulla.
...

Kuviteltu kohtaus voisi olla todellinen maavoimien taistelutilanne 2030-luvulla. Silloin toiminnassa korostuvat joukkojen nopea liikkuvuus sekä johtamiskyky, kertoo maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko.

– Meillä ei ole enää mahdollisuutta kätkeä omaa toimintaa, koska nykymaailmassa mikään ei pysy piilossa. Silloin vaikutus vihollisen toimintaan on tehtävä liikkumalla ja keskittämällä tulivaikutus, Hulkko kuvailee.

Tulevaisuudessa maavoimissa panostetaan siis joukkojen nopeaan liikkuvuuteen. Kaluston osalta se tarkoittaa sitä, että käytetään todennäköisesti kevyesti panssaroituja ajoneuvoja. Mitä enemmän panssaria ajoneuvossa on, sitä hitaammaksi kulku muuttuu. Hulkko huomauttaakin, että ajoneuvoihin pyritään vaikuttamaan heti kun ne pysähtyvät, ja siksi liike on myös joukon suoja


– Arktiseen liikkuvuuteen pyritään etsimään ratkaisua muiden maiden kanssa. Pintapaineen, joka osuu maahan soisessa, lumisessa ja järvisessä maastossa kuten Lapissa, on oltava mahdollisimman pieni. Siksi tuleva ajoneuvo on todennäköisesti telakuorma-auton kaltainen.

Ajoneuvojen raskasta aseistamista Hulkko ei näe järkevänä, vaan aseistuksen tulisi kulkea taistelijoiden mukana. Siihen on kaksi selkeää syytä: Jos ajoneuvo tuhotaan, aseistus ei tuhoudu mukana, sekä hinta. Ajoneuvojen aseistaminen kun käy erittäin kalliiksi.


– Vahva aseistus itsessään lisää ajoneuvon hintaa jopa 100 prosenttia tai yli. Lavetti on halpa, asejärjestelmä kallis.

Hulkko uskoo, että 30-luvulla nähdään myös maassa liikkuvia autonomisia järjestelmiä, joita voidaan käyttää joko etäohjattuna tai miehitettyjen taisteluajoneuvojen tukena. Autonomiset järjestelmät toimisivat esimerkiksi tulitukena.
...
30-luvulle tultaessa paikallispuolustuksen merkitys vahvistuu. Tavoitteena on kehittää nyt toimivan, koko Suomen peittävän paikallispataljoonien maton päälle johtoporras, jolla olisi käytössään useita paikallispataljoonia.

– Jos yksi paikallispataljoona on pulassa, niin tällä hetkellä toisella pataljoonalla ei ole resursseja auttaa. Nyt luodaan järjestelmää, jossa mukaan tulee liikkuvia reservielementtejä. Tämä on puolustuksen selkäranka, ja ennaltaehkäisyelementti laajamittaiselle sotilaalliselle voimankäytölle. Osoitamme, että koko Suomea puolustetaan, Hulkko kertoo.

Paikallispataljoonien maton päällä toimisivat myös kärkisuorituskyvyt eli operatiiviset joukot, joiden tehtävä on hyökätä ja lyödä vihollinen. Paikallisjoukkojen tehtävä puolestaan on suojata kohteita ja puolustaa omaa aluetta, mikä mahdollistaa operatiivisten joukkojen toiminnan.

...
Käytännössä taistelijat tullaan laittamaan kolmeen eri kategoriaan, joilla jokaisella on eritasoinen varustus. Kärkijoukot saavat käytännössä kaiken mahdollisen varustuksen. Kakkostason joukot saavat myös suorituskykyisen varustuksen, mutta eivät kaikkia uusimpia välineitä. Osalle jää vanhempi materiaali, mutta Hulkko korostaa, että kaikki joukot varustetaan niin, että he kykenevät taistelemaan oman tehtävänsä mukaisesti.
...


Mitä puuttuu? Alueelliset joukot. Kuten olen spekuloinut, alueelliset joukot ovat se elementti joka leikkautuu pois, toisaalta tulevaisuuden paikallisjoukoilla on alueellisten joukkojen piirteitä.

Ajoneuvojen osalta "käytetään kevyesti panssaroituja ajoneuvoja" tarkoittanee paikallisjoukoille "panssaroimattomia ajoneuvoja". Liike korvaa panssarointia, siksi Mt-Lb ja Pasi -kaluston poistuminen ei haittaa.






 
Termikikkailua enemmänkin. Idea on sana kuin nytkin: alueelliset joukot ovat alusta jotka mahdollistavat operatiivisten joukkojen tehokkaan käytön. Alueelliset joukot ja paikallisjoukot ovat jo nytkin tehtäviensä luonteen mukaisesti päällekkäisiä organisaatioita - tai yhtä ja samaa organisaatiota, miten sen nyt vain haluaa nähdä.
Ei tuossa tekstissä ollut minusta mitään mikä muuttaisi tämän päivän periaatteita. Kalustoa toivottavasti tulee lisää, myös niitä liilkuvuutta lisääviä, nopeasti liikkuvia värkkejä.
Rahaa se edellyttää. Jokainen voi mielessään pohtia, mikä on todennäköisyys tarvittavalle rahoitukselle tilanteessa jossa Merivoimilla on iso hankinta käynnistymässä ja Ilmavoimat uusii pääkalustonsa..
 
Termikikkailua enemmänkin. Idea on sana kuin nytkin: alueelliset joukot ovat alusta jotka mahdollistavat operatiivisten joukkojen tehokkaan käytön. Alueelliset joukot ja paikallisjoukot ovat jo nytkin tehtäviensä luonteen mukaisesti päällekkäisiä organisaatioita - tai yhtä ja samaa organisaatiota, miten sen nyt vain haluaa nähdä.
Ei tuossa tekstissä ollut minusta mitään mikä muuttaisi tämän päivän periaatteita. Kalustoa toivottavasti tulee lisää, myös niitä liilkuvuutta lisääviä, nopeasti liikkuvia värkkejä.
Rahaa se edellyttää. Jokainen voi mielessään pohtia, mikä on todennäköisyys tarvittavalle rahoitukselle tilanteessa jossa Merivoimilla on iso hankinta käynnistymässä ja Ilmavoimat uusii pääkalustonsa..

"Ajoneuvojen raskasta aseistamista Hulkko ei näe järkevänä, vaan aseistuksen tulisi kulkea taistelijoiden mukana. Siihen on kaksi selkeää syytä: Jos ajoneuvo tuhotaan, aseistus ei tuhoudu mukana, sekä hinta. Ajoneuvojen aseistaminen kun käy erittäin kalliiksi. "

No, kun ajoneuvot ovat ottoautoja tai korkeintaan civ-spec -maastoajoneuvoja niin säästöä tulee jo siinä. Isommat säästöt tulevat toki joukkojen määrän rajusta supistamisesta.
 
Viimeksi muokattu:
Meillä ei ole enää mahdollisuutta kätkeä omaa toimintaa, koska nykymaailmassa mikään ei pysy piilossa. Silloin vaikutus vihollisen toimintaan on tehtävä liikkumalla ja keskittämällä tulivaikutus, Hulkko kuvailee.

Tulevaisuudessa maavoimissa panostetaan siis joukkojen nopeaan liikkuvuuteen. Kaluston osalta se tarkoittaa sitä, että käytetään todennäköisesti kevyesti panssaroituja ajoneuvoja. Mitä enemmän panssaria ajoneuvossa on, sitä hitaammaksi kulku muuttuu. Hulkko huomauttaakin, että ajoneuvoihin pyritään vaikuttamaan heti kun ne pysähtyvät, ja siksi liike on myös joukon suoja

Mitäs minä olen teille kotkottanut jo vuosia?

Tässä tulee silleen pas...mainen välivaihe. Rahoitus sitoutuu Ilma-merivoimiin ja aivan samaan aikaan pitäisi uudistaa Maavoimia. Ja kovaa vielä. Täydellisessä maailmassa kukin puolustushaara rahoitettaisiin ja varustettaisiin vastaamaan nykyaikaa. Täydellisen epätäydellisessä se ei onnistu.
 
"Ajoneuvojen raskasta aseistamista Hulkko ei näe järkevänä, vaan aseistuksen tulisi kulkea taistelijoiden mukana. Siihen on kaksi selkeää syytä: Jos ajoneuvo tuhotaan, aseistus ei tuhoudu mukana, sekä hinta. Ajoneuvojen aseistaminen kun käy erittäin kalliiksi. "

No, kun ajoneuvot ovat ottoautoja tai korkeintaan civ-spec -maastoajoneuvoja niin säästöä tulee jo siinä. Isommat säästöt tulevat toki joukkojen määrän rajusta supistamisesta.
Ottoajoneuvoissa on yksi niistä muutamista asioista joissa eletään jossakin rinnakkaistodellisuudessa.
Joka niiden varaan näissä yhteyksissä laskee yhtään mitään, on kuvitelmansa kanssa jossakin muualla kuin reaalimaailmassa.
 
Ottoajoneuvoissa on yksi niistä muutamista asioista joissa eletään jossakin rinnakkaistodellisuudessa.
Joka niiden varaan näissä yhteyksissä laskee yhtään mitään, on kuvitelmansa kanssa jossakin muualla kuin reaalimaailmassa.

No, olin tarkoittanut kommenttini kevennykseksi. Toivottavasti kunnon ajoneuvoihin on varaa.
 
No, olin tarkoittanut kommenttini kevennykseksi. Toivottavasti kunnon ajoneuvoihin on varaa.
Sori - en viitannut sinuun kommentillani rinnakkaistodellisuudesta vaan siihen että kevennykseksi tarkoittamasi asia osui ihan oikeaan, eikä se edes ole mikään salaisuus.
Jos asiaa yhtään tuumailee, niin äkkiä kyllä huomaa että ottokalusto ei vastaa tämän päivän tarpeisiin, ei sitten millään tavoin.
 
– Arktiseen liikkuvuuteen pyritään etsimään ratkaisua muiden maiden kanssa. Pintapaineen, joka osuu maahan soisessa, lumisessa ja järvisessä maastossa kuten Lapissa, on oltava mahdollisimman pieni. Siksi tuleva ajoneuvo on todennäköisesti telakuorma-auton kaltainen.

Ajoneuvojen raskasta aseistamista Hulkko ei näe järkevänä, vaan aseistuksen tulisi kulkea taistelijoiden mukana. Siihen on kaksi selkeää syytä: Jos ajoneuvo tuhotaan, aseistus ei tuhoudu mukana, sekä hinta. Ajoneuvojen aseistaminen kun käy erittäin kalliiksi.


Liittyskös tähän tulevaisuuden näkymään/vaatimukseen se, että Patriallakin on teetätetty jo opinnäytetyö teloilla liikkuvasta miehistönkuljetusajoneuvosta jota ei ole aseistettu (Arctos)? Varmaan Patriakin haluaa olla tulevaisuudessa mukana tällaisessa hankkeessa.

Patrialla on tehty AMK opinnäyte 2+11 miehistönkuljetuspanssarivaunusta. Ilmeisesti haetaan m113 ja MTLB tyyppistä laitetta modulaarisella kuormatilalla ja ilman tornia


 
– Jos yksi paikallispataljoona on pulassa, niin tällä hetkellä toisella pataljoonalla ei ole resursseja auttaa. Nyt luodaan järjestelmää, jossa mukaan tulee liikkuvia reservielementtejä. Tämä on puolustuksen selkäranka, ja ennaltaehkäisyelementti laajamittaiselle sotilaalliselle voimankäytölle. Osoitamme, että koko Suomea puolustetaan, Hulkko kertoo

Vuoden 2039 sotaa ei aiota käydä 1939n metodein.:cool: Me nettikommentaattorit olemme kohta lopullisesti pulassa, kun ei ole mistä ammentaa.

Operatiivinen liikkuvuus näinkin ison maan kohdalla tarkoittaa pyöräajoneuvoja, käsittääkseni. Pyöräajoneuvoja, jotka ovat kompromissi suojan ja liikkuvuuden kesken.

Onko maailmalla tällä hetkellä ideaalia peruskalustoa vai joudutaanko se luomaan entisistä konsepteista?

Kiintoisa on tuo kirjoituksen: ajoneuvoa ei lähtökohtaisesti aseisteta vaan sotilaat ottavat ajoneuvosta aseet mukanaan.

Sitten kun tähän soppaan iskee kauhan oikein kunnolla: vastustajakin liikkuu ja sitä koskevat samat taistelun edellytysten lait....sekään ei voi jäätyä paikalleen tai saapi turpia. Ja tämä taas johtaa ajatuksen: maavoimat tarvitsevat ihan samalla tavalla kuin Ilma-merivoimat resurssia uudistamiseen. Ei olla helpon yhtälön kanssa tekemisissä.

Kun hyväksytään -liikkuvuus- käytännössä ainoaksi toimivaksi suojaelementiksi, niin eipä ole kommentointi enää helppoa.
 
Vuoden 2039 sotaa ei aiota käydä 1939n metodein.:cool: Me nettikommentaattorit olemme kohta lopullisesti pulassa, kun ei ole mistä ammentaa.

Operatiivinen liikkuvuus näinkin ison maan kohdalla tarkoittaa pyöräajoneuvoja, käsittääkseni. Pyöräajoneuvoja, jotka ovat kompromissi suojan ja liikkuvuuden kesken.

Pataljoona junaan maastopyörineen/suksineen :giggle:. Vastahyökkäys ei ala koskaan ajallaan koska VR.
 
Vuoden 2039 sotaa ei aiota käydä 1939n metodein.:cool: Me nettikommentaattorit olemme kohta lopullisesti pulassa, kun ei ole mistä ammentaa.

Operatiivinen liikkuvuus näinkin ison maan kohdalla tarkoittaa pyöräajoneuvoja, käsittääkseni. Pyöräajoneuvoja, jotka ovat kompromissi suojan ja liikkuvuuden kesken.

Onko maailmalla tällä hetkellä ideaalia peruskalustoa vai joudutaanko se luomaan entisistä konsepteista?

Itse henkilökohtaisesti uskoisin, että tulevaisuudessa ajoneuvot ovat pikemminkin partio- kuin ryhmä/puolijoukkuekohtaisia. Syynä tähän on, että tekniikan kehityksen myötä esim. vartiointitehtävien määrä laskee ja toisaalta viestivälineiden määrä räjähtää käsiin. Vuoteen 2030 mennessä voi myös hyvinkin olla, että ajosuoritteiden valtaosan ajaa tekoäly. Mikä tärkeintä, partiokohtainen ajoneuvo voi olla kooltaan pakettiauton/pickupin/katumaasturin luokkaa mikä mahdollistaa naamioitumisen siviililiikenteen sekaan piiloon tekniseltä tiedustelulta ihan eri tavalla.

Vuoden 2030 optimiajoneuvo lienee ladattava hybridi. Kyse ei ole Vihreiden vaatimuksesta, vaan operatiivisista tarpeista. Hybridin avulla saa lisävääntöä ja voimaa tiukkoihin paikkoihin, hiljaisuutta, virtalähdehuoltoa ja vaihtoehtoisen "tankkausmahdollisuuden".

Uskoisin, että ajoneuvo muistutaa hiukan JLTV:tä. Näihin on sitten tarpeen vaatiessa liitettävissä erinäisiä suoja- ase- ym. elementtejä.
 
461uparmouredhilux5fingb1.jpgb97239df82444b8edcf9339d599cd320.jpg
Eräästä leffasta tuunattuja hiluxeja.
Jotain tuonsuuntaista voisi olla tulevaisuudessa, tojotan 3.0l diisselimylly ja hybridi kyljessä, katolla kk etäkäytöllä jos rahaa riittää mutta aseen saisi myös napattua mukaan jalkahommiin. Sisällä olisi sitten partion viestivälineet (V. 16.0 M18 viestijärjestelmästä)
 
Pataljoona junaan maastopyörineen/suksineen :giggle:. Vastahyökkäys ei ala koskaan ajallaan koska VR.

No ei, kun ensin posti möhlii lkp-kirjeet paperinkierrätykseen. :cool: Ja kun lopulta lkp on saatu puhelimilla ja telkan kautta putkeen, niin sataa neljä senttiä lunta ja rataliikenne on ihan solmussa. Ja koska tuuli yltyi lumisateen aikana 11 m sekunnissa, katkesi sähköt puolesta valtakuntaa.:cool:

Jatketaanko?
 
Itse henkilökohtaisesti uskoisin, että tulevaisuudessa ajoneuvot ovat pikemminkin partio- kuin ryhmä/puolijoukkuekohtaisia. Syynä tähän on, että tekniikan kehityksen myötä esim. vartiointitehtävien määrä laskee ja toisaalta viestivälineiden määrä räjähtää käsiin. Vuoteen 2030 mennessä voi myös hyvinkin olla, että ajosuoritteiden valtaosan ajaa tekoäly. Mikä tärkeintä, partiokohtainen ajoneuvo voi olla kooltaan pakettiauton/pickupin/katumaasturin luokkaa mikä mahdollistaa naamioitumisen siviililiikenteen sekaan piiloon tekniseltä tiedustelulta ihan eri tavalla.

Vuoden 2030 optimiajoneuvo lienee ladattava hybridi. Kyse ei ole Vihreiden vaatimuksesta, vaan operatiivisista tarpeista. Hybridin avulla saa lisävääntöä ja voimaa tiukkoihin paikkoihin, hiljaisuutta, virtalähdehuoltoa ja vaihtoehtoisen "tankkausmahdollisuuden".

Uskoisin, että ajoneuvo muistutaa hiukan JLTV:tä. Näihin on sitten tarpeen vaatiessa liitettävissä erinäisiä suoja- ase- ym. elementtejä.
Voi hyvinkin olla.. esimerkiksi Land Rover on tuomassa tämän vuoden aikana ensiesittelyyn uuden Defenderin - yhtenä voimanlähteenä siinä on bensahybridi. Eikä jää viimeiseksi..
 
Hinta saisi tieten pysyä järjissään. Muuten käy niin, että vain esikunnat ajavat mil-specs-ajokeilla ja inkkarit tulla huristavat tsadaa: traktoreilla, kuinkas muuten. :cool:
 
Hinta saisi tieten pysyä järjissään. Muuten käy niin, että vain esikunnat ajavat mil-specs-ajokeilla ja inkkarit tulla huristavat tsadaa: traktoreilla, kuinkas muuten. :cool:

Jos Maavoimat ylläpitävät jatkossa minkäänlaista kohtuullista vahvuutta niin Valtra+sontakärry-yhdistelmä rulettaa vielä pitkään sen jälkeen kun tämän ketjun keskustelijat on laskettu maan lepoon.
 
Back
Top