Rajavartiolaitos

No se jää nähtäväksi mikä uusien vartiolaivojen lopullinen ulkonäkö on, mutta eiköhän Turvasta ole otettu oppia siihen mikä on hyvää ja mikä ei. Mitä kannattaa parantaa ja mitä tehdä toisin.
Rajan sivuilta löytyi tällaiset vaatimukset/suunnitelmat ominaisuuksista.
Ainakin ihan kunnioitusta herättävää on tuo, että laivan sisätiloihin mahtuu vähintään 600 ihmistä evakuoitavaksi, alus kykenee liikkumaan 80 senttimetriä paksussa kiinteässä jäässä ja pysyy paikallaan ilman ankkurointia myös vaikeissa olosuhteissa.


Uudet laivat vastaavat Itämeren turvallisuustilanteen muutokseen​


Meriliikenne kapealla Itämerellä on kasvanut vuosikymmenien ajan.
Samalla on kasvanut öljyn ja muiden vaarallisten aineiden, kuten kemikaalien sekä säteilevien ja ympäristölle haitallisten aineiden, kuljettaminen, mikä lisää ympäristövahinkojen riskiä.
Myös matkustaja-alusliikenne on kasvussa Itämerellä. Esimerkiksi Itämeren satamissa vierailevien loistoristelijöiden suuret matkustajamäärät asettavat haasteita meripelastusjärjestelmälle ja nopealle evakuointikyvylle.

Onnettomuuden sattuessa nykyaikainen monitoimivartiolaiva pystyy menemään räjähdys- ja kemikaalivaaralliselle alueelle, jossa se tunnistaa kemikaalit ja kerää merestä ympäristölle vaarallisia aineita.
Öljyä alus pystyy keräämään vähintään 1200 tonnia ja sen paaluvetokyky on vähintään sata tonnia.
Alus pystyy laajamittaiseen ympäristövalvontaan, esimerkiksi rikkidioksidipäästöjen ja taustasäteilyn seurantaan.
Se pystyy liikkumaan 80 senttimetriä paksussa kiinteässä jääkentässä ja se pysyy paikallaan ilman ankkurointia, mikä mahdollistaa ihmishenkien pelastamisen ja ympäristönsuojelutehtävät oloissa kuin oloissa. Alus voi majoittaa jopa 50 hengen miehistön. Rajavartiolaitoksen monitoimivartiolaivat ovat käytettävissä myös sotilaalliseen maanpuolustukseen sekä kansainvälisiin operaatioihin ja tehtäviin.

Pelastuskapasiteetti on vartiolaivan tärkeä ominaisuus.
Monitoimivartiolaivasta käsin kyetään pelastamaan ihmisiä vedestä ja aluksista vaativissa olosuhteissa, ja laivan sisätiloihin mahtuu vähintään 600 ihmistä evakuoitaviksi.
Meripelastushelikopterit voivat sekä laskeutua että tankata aluksella, ja alukselta käsin voidaan johtaa kahta operaatiota yhtä aikaa. Vartiolaiva toimii myös hätähinaajana.


Monitoimivartiolaivat rakennetaan telakalla Suomessa. Näin VL2025-hanke myös työllistää ja tukee laadukasta suoma laista laivanrakennusalaa.
Myös energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys ovat tärkeitä tekijöitä vartiolaivojen suunnittelussa.

Aluksista tehdään polttoainejoustavia, jolloin tulevaisuuden vähäpäästöisten polttoaineiden käyttöön ottaminen on mahdollista.
Lisäksi vartiolaivoihin harkitaan kalustoa, jolla voidaan parantaa koneistojärjestelmän käytön hyötysuhdetta, ja alusten järjestelmien välinen energianvaihto optimoidaan.
 
Tuossa jäi mainitsematta yksi syy miksi tuo keulamalli eli niinkin pitkään juuri suurien sotalaivojen rungoissa. Koska se leikkaa tehokkaasti aaltojen läpi, laiva pysyy vakaampana ajettaessa nopeastikin aallokossa kuin perinteisellä keulalla (joka pyrkii nousemaan aallon päälle) varustettu laiva. Ennen vakautuslaitteiden yleistymistä tuolla ominaisuudella oli valtava merkitys tykkitulen tarkkuudelle. Uskon että tämä on tärkeämpi syy miksi keulamalli vaihtui tulenjohtojärjestelmien kehittyessä kuin noiden laitteiden herkkyys vesiroiskeille. Eivät insinöörit sata vuotta sitten kädettömiä olleet, vaan osattiin vesitiiviitä laitteita tehdä jo silloin. Vai pitäisikö sanoa vielä silloin...

Käytännössä 'leikkaava keula' jäi hävittäjistä pois käytöstä 1900-luvun alussa ja isommissa aluksissa vähän myöhemmin. Aallokko keulakannelle kun estää tulitoiminnan ja vaikka kuinka tiivistää niin pitempiaikainen altistus tuppaa jossain vaiheessa tulemaan läpi. Samalla poistettiin myös keulapuskurit kun tajuttiin ettei törmäystilanteita aseiden kehityttyä enää tule. Vakautetut tykkitornit tuli laajemmalti käyttöön vasta 2. maailmansodan jälkeen.

Useimmissa noissa 'käänteinen keula' -laivoissa on erittäin korkea keulakansi, joka ei sotalaivoissa yleensä onnistu painopistesyistä.
 
Pari ajatusta tuohon keulamuotoon.

Aluksen on tarkoitus olla sensori- ja järjestelmälavetti (pienemmät veneet, kopterit, miehittömättömät lentopelit), jonka todennäköisesti tärkein tehtävä pitää itseään vakaana Itämeren olosuhteissa toimiessaan hitaalla nopeudella tai ollessaan paikallaan. Tästä syystä leikkaava "kirves" keula melko olennainen jotta Dynamic Position (DP) järjestelmä pääsee helpommalla kuin perinteisin rakentein.

Pidemmän matkan vehkeissä vesilinjapituudella on merkitystä ihan rahtilaivoissakin, tästä hyvänä esimerkkinä yhden varustamon toimenpide jossa useampi alus katkaistiin, jatkettiin ja sen jälkeen samalla koneteholla saatiin parempi matkanopeus suuremmalla hyötykuormalla = kulu per kuljetettu yksikkö pieneni. Kun optimoidaan suorituskykyä puhtaalta pöydältä uuteen runkoon, tämäkin otetaan huomioon. Toki tämä näkyy myös uusimmissa racer tyyppisissä purjeveneissäkin, mutta ilmiö yltää purjekisojen mittakirjan ulkopuolelle reaalimaailmassa hyvinkin vahvasti.

Miksi negatiivinen keula alkaa tulla takaisin myös ns kovan kelin aluksissa? Lukuisat offshore teollisuuden alukset (jotka operoivat jatkuvasti vaativissa meriolosuhteissa) https://www.damen.com/en/markets/offshore-oil-and-gas ovat uudisrakennuksissa kääntymässä tuohon VL 2025 tyyliseen keulaan juuri siitä syystä että keula on massiivisuudellaan niin ylös "kirveenterää" että se ennen kantta pitkin tullut aalto menee sivuilta ohi ennen kuin varsinainen parras alkaa.

Miksi tänä päivänä tehdään edelleen myös laivoja joissa on keula sitten perinteisempi? Kokonaan aivan uuden laivan suunnittelu on paremminkin vuosikymmenen (jopa yli) projekti kuin vuoden kahden, tästä syystä tällä hetkellä tulee laivoja jotka ovat saaneet alkunsa noin vuosikymmen sitten.

Nämä tuosta luonnoskuvasta nopeasti avattuna nojaten muuhunkin kuin pelkkiin nettivideoihin.

Tuossa kuitenkin hyvä video missä näkee miten erilaiset offshorepaattien keulat toimii kovissa keleissä
 
Viimeksi muokattu:
Vesilinjapituudella tietenkin on merkitystä hydrodynamiikan kannalta, se on selvä. Varsinaisesti keulamuodon kanssa sillä ei kuitenkaan ole laivansuunnittelussa merkitystä kuin niissä tapauksissa joissa aluksen kokonaispituus on rajattu (jonkun telakan tai kanavan sulun maksimipituus, tai kilpapurjeveneiden keinotekoiset rajoitukset. Vesilinjapituudella kikkailu kilpaveneissä alkoi jo 1800-luvulla).
 
No se jää nähtäväksi mikä uusien vartiolaivojen lopullinen ulkonäkö on, mutta eiköhän Turvasta ole otettu oppia siihen mikä on hyvää ja mikä ei. Mitä kannattaa parantaa ja mitä tehdä toisin.
Rajan sivuilta löytyi tällaiset vaatimukset/suunnitelmat ominaisuuksista.
Ainakin ihan kunnioitusta herättävää on tuo, että laivan sisätiloihin mahtuu vähintään 600 ihmistä evakuoitavaksi, alus kykenee liikkumaan 80 senttimetriä paksussa kiinteässä jäässä ja pysyy paikallaan ilman ankkurointia myös vaikeissa olosuhteissa.


Uudet laivat vastaavat Itämeren turvallisuustilanteen muutokseen​


Meriliikenne kapealla Itämerellä on kasvanut vuosikymmenien ajan.
Samalla on kasvanut öljyn ja muiden vaarallisten aineiden, kuten kemikaalien sekä säteilevien ja ympäristölle haitallisten aineiden, kuljettaminen, mikä lisää ympäristövahinkojen riskiä.
Myös matkustaja-alusliikenne on kasvussa Itämerellä. Esimerkiksi Itämeren satamissa vierailevien loistoristelijöiden suuret matkustajamäärät asettavat haasteita meripelastusjärjestelmälle ja nopealle evakuointikyvylle.

Onnettomuuden sattuessa nykyaikainen monitoimivartiolaiva pystyy menemään räjähdys- ja kemikaalivaaralliselle alueelle, jossa se tunnistaa kemikaalit ja kerää merestä ympäristölle vaarallisia aineita.
Öljyä alus pystyy keräämään vähintään 1200 tonnia ja sen paaluvetokyky on vähintään sata tonnia.
Alus pystyy laajamittaiseen ympäristövalvontaan, esimerkiksi rikkidioksidipäästöjen ja taustasäteilyn seurantaan.
Se pystyy liikkumaan 80 senttimetriä paksussa kiinteässä jääkentässä ja se pysyy paikallaan ilman ankkurointia, mikä mahdollistaa ihmishenkien pelastamisen ja ympäristönsuojelutehtävät oloissa kuin oloissa. Alus voi majoittaa jopa 50 hengen miehistön. Rajavartiolaitoksen monitoimivartiolaivat ovat käytettävissä myös sotilaalliseen maanpuolustukseen sekä kansainvälisiin operaatioihin ja tehtäviin.


Pelastuskapasiteetti on vartiolaivan tärkeä ominaisuus.
Monitoimivartiolaivasta käsin kyetään pelastamaan ihmisiä vedestä ja aluksista vaativissa olosuhteissa, ja laivan sisätiloihin mahtuu vähintään 600 ihmistä evakuoitaviksi.
Meripelastushelikopterit voivat sekä laskeutua että tankata aluksella, ja alukselta käsin voidaan johtaa kahta operaatiota yhtä aikaa. Vartiolaiva toimii myös hätähinaajana.


Monitoimivartiolaivat rakennetaan telakalla Suomessa. Näin VL2025-hanke myös työllistää ja tukee laadukasta suoma laista laivanrakennusalaa.
Myös energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys ovat tärkeitä tekijöitä vartiolaivojen suunnittelussa.

Aluksista tehdään polttoainejoustavia, jolloin tulevaisuuden vähäpäästöisten polttoaineiden käyttöön ottaminen on mahdollista.
Lisäksi vartiolaivoihin harkitaan kalustoa, jolla voidaan parantaa koneistojärjestelmän käytön hyötysuhdetta, ja alusten järjestelmien välinen energianvaihto optimoidaan.
Mukaan mahtuvien verotarkastajien määrä lienee sellaista tiukempaa punaleimakamaa...
 
Mukaan mahtuvien verotarkastajien määrä lienee sellaista tiukempaa punaleimakamaa...
En puhuisi "vartiolaivasta", kyse on pelastushinaaja/öljyntorjunta-alus. Vartiolaivan (OPV) kanssa tuollaisella kömpelyksellä ei ole mitään tekemistä.

Sotilaallisessa maanpuolustuksessa noiden rumilusten rooli on lähinnä toimia harhamaalina. Vetävätpä puoleensa yhden täsmäaseen per kpl. Muuta merkitystä tuollaisella sensorittomalla ja aseettomalla aluksella ei niissä jameissa ole.

Tässä näette vartiolaivan:
 
Viimeksi muokattu:
Sotilaallisessa maanpuolustuksessa noiden rumilusten rooli on lähinnä toimia harhamaalina. Vetävätpä puoleensa yhden täsmäaseen per kpl. Muuta merkitystä tuollaisella sensorittomalla ja aseettomalla aluksella ei niissä jameissa ole.
Mites osallistuminen merimiinoituksien laskuun harmaassa vaiheessa sekä ilma- ja merivalvontatietojen jakaminen johtokeskukseen ja muille aluksille?
 
Mites osallistuminen merimiinoituksien laskuun harmaassa vaiheessa sekä ilma- ja merivalvontatietojen jakaminen johtokeskukseen ja muille aluksille?
Ei miinoitusjärjestelmää. Ei miinoittamisen johtamisjärjestelmää. Ei miinanlaskuun koulutettua ja harjaannutettua henkilöstöä. Ei enää Merivoimien kanssa yhteensopivaa tiedonsiirtoa (Link-22/Link-16). Puheradiolla on ihan turha yrittää edes enää...

Rajavartiolaitos on määrätietoisesti profiloitunut enemmän rajapoliisin suuntaan ja merivartiosto pelkästään meripelastusorganisaatioksi. Olisi syytä nimetä myös kalusto sen mukaan. Tiedotteessa voisi lukea esim: "... Merivartioston uudet pelastushinaajat...."
 
Viimeksi muokattu:
Itse kyllä diggaan enemmän tuosta Rajan nykyisestä monitoimilinjasta kuin siitä, että tuplahinnalla saataisiin 1.1-kertainen sotilaallinen suorituskyky ja samalla pitäisi löytää fyrkkaa myös lisäkalustoon, joilla voidaan hoitaa nuo muut tehtävät.
 
Itse kyllä diggaan enemmän tuosta Rajan nykyisestä monitoimilinjasta kuin siitä, että tuplahinnalla saataisiin 1.1-kertainen sotilaallinen suorituskyky ja samalla pitäisi löytää fyrkkaa myös lisäkalustoon, joilla voidaan hoitaa nuo muut tehtävät.
Minä en. Pienessä maassa pitäisi miettiä tarkasti, kuin myös muiden merellisten viranomaisten kalusto olisi sodan sattuessa käytettävissä. Kyse ei ole edes rahasta. Vartiolaivat voitaisiin helposti suunnitella siten, että ne voitaisiin varustaa myös sotilaallisiin tehtäviin. Kyse on vain halusta, tai siis nyt sen puutteesta ja ideologiasta. Aikanaan VMV:t palvelivat ansiokkaasti monenlaisessa sotatyössä, kun asia oli valmiiksi ajateltu.

Jopa USA, millä on maailman tehokkain laivasto, hoitaa asian niin, etteä Rannikkovartioston alukset voidaan hyödyntää sodan ajan tehtävissä.

Voidaan sanoa, ettei nyt ole monitoimilinjaa, vaan vain meripelastuslinja ehkä vähän suolattuna tuolla öljyntorjunnalla.

Tämän huomioiminen ei ratkaisevasti heikentäisi aluksien muita tehtäviä. Esim öljyntorjuntauhkaa on liioiteltu valtavasti. Tosiasia on, että edes suurinkaan öljyonnettommuus Suomenlahdella ei uhkaa Suomen olemassaoloa, mutta jo pienehkö sota voi sen tehdä.

Aluksiin käytetty 250 - 300 miljoonaa, mikä niihin menee, on pitkälti hukkaan heitettyä rahaa.
 
Viimeksi muokattu:
Ei miinoitusjärjestelmää. Ei miinoittamisen johtamisjärjestelmää. Ei miinanlaskuun koulutettua ja harjaannutettua henkilöstöä. Ei enää Merivoimien kanssa yhteensopivaa tiedonsiirtoa (Link-22/Link-16). Puheradiolla on ihan turha yrittää edes enää...

Rajavartiolaitos on määrätietoisesti profiloitunut enemmän rajapoliisin suuntaan ja merivartiosto pelkästään meripelastusorganisaatioksi. Olisi syytä nimetä myös kalusto sen mukaan. Tiedotteessa voisi lukea esim: "... Merivartioston uudet pelastushinaajat...."
Tuossa tiedotteessa käytetään välillä myös sanaa monitoimivartiolaiva.
Ja tämä on mielestäni osuvampi ilmaisu kuin pelkkä vartiolaiva koska laivat kykenevät monenlaiseen toimintaan (ympäristön valvonta, toiminta öljy- ja kemikaalionnettomuuksissa, ihmishenkien pelastus, alusten hinaus, pelastushekojen tankkaus, pelastusoperaatioiden johtaminen, merirajojen ja meriliikenteen valvonta)
Pelastushinaaja? Joo ei. Kyllähän merivartioston laivoille kuuluu myös yhtenä tehtävänä merirajojen ja liikenteen vartiointi ja valvonta.
Itse ainakin olen tyytyväinen, että nuo laivat ovat monitoimikykyisiä eikä pelkästään keskittyneitä valvontaan.
Jos noissa ei ole miinoitusmahdollisuutta eikä viestistälinkkiä merivoimien suuntaan niin se on kyllä puute.
 
Tuossa tiedotteessa käytetään välillä myös sanaa monitoimivartiolaiva.
Ja tämä on mielestäni osuvampi ilmaisu kuin pelkkä vartiolaiva koska laivat kykenevät monenlaiseen toimintaan (ympäristön valvonta, toiminta öljy- ja kemikaalionnettomuuksissa, ihmishenkien pelastus, alusten hinaus, pelastushekojen tankkaus, pelastusoperaatioiden johtaminen, merirajojen ja meriliikenteen valvonta)
Pelastushinaaja? Joo ei. Kyllähän merivartioston laivoille kuuluu myös yhtenä tehtävänä merirajojen ja liikenteen vartiointi ja valvonta.
Itse ainakin olen tyytyväinen, että nuo laivat ovat monitoimikykyisiä eikä pelkästään keskittyneitä valvontaan.
Jos noissa ei ole miinoitusmahdollisuutta eikä viestistälinkkiä merivoimien suuntaan niin se on kyllä puute.
Niin, sitä vartiolaivaa niissä ei ole juuri ollenkaan. Se merirajan valvontakin on vähän niin ja näin, pääasiallisesti AIS-tilannekuvaa (jonka jokainen tietää olevan äärettömän helposti manipuloitavissa) tuijottaen ja ikkunasta ulos katsoen. :)

Ei nopeutta, ei aseistusta, ei sensorijärjestelmää, ei linkkiä, ei minkäänlaista taistelunkestävyyttä... *todella pettynyt*

Oikea vartiolaiva on nopea, sillä on hyvät merenkäyntiominaisuudet (katso tuota Turvan liikehdintää, tuollainen tasapohjainen, liian täyteläinen pulkka menee juuri noin huonosti aalloissa), se on aseistettu, se on varustettu hyvällä järjestelmällä ja rakennettu runkonsa ja muun rakenteensa osalta sotalaivastandardeilla.
 
Analystin kanssa samoilla linjoilla. Olen jo monesti todennut, että RVL on passintarkastusorganisaatio.
Joku erikoisosasto ei siitä tee mitään sotajoukkoa. Viimeisimmät sotakalustoon sopivat alukset RVL:n
laivoista olivat Kiisla ja Kurki, jotka he luovuttivat Merivoimille. Sen jälkeen on vesillä ollut paperitiikereitä.
Tutkalla on paha hutkia sukellusvenettä...
 
Analystin kanssa samoilla linjoilla. Olen jo monesti todennut, että RVL on passintarkastusorganisaatio.
Joku erikoisosasto ei siitä tee mitään sotajoukkoa. Viimeisimmät sotakalustoon sopivat alukset RVL:n
laivoista olivat Kiisla ja Kurki, jotka he luovuttivat Merivoimille. Sen jälkeen on vesillä ollut paperitiikereitä.
Tutkalla on paha hutkia sukellusvenettä...
Nimenomaan, rajapoliisi. Ja todellakin, Kiisla ja Kurki olivat järjestelmiltään yhteensopivia (Sanla) ja varustettu hyvällä VDS:llä ja Suomen sen ajan parhailla suto-aseilla, RBU-1200:lla. Näitä jälkiä merivartioston tulisi seurata. Mutta se on tietenkin poliittisesti mahdotonta, siksi ajellaan pisteeseen, missä kännykkä kuuluu ja telkkari näkyy tuollaisilla muodottomilla pulkilla. Tuollainen TRS 3D -tutkakin menee ihan hukkaan alustassa, josta ei ole oikeanlaisia yhteyksiä.
 
Jos ei siihen pysty niin sitten saisi olla hybridimurtaja tai logistiikka-alus vaikka. Liian kalliita valintoja ollakseen öljyntorjunta/meripelastusalus.

Vaikka sinänsä monitoimimurtajat Fennica ja Nordica ovat juuri niitä, jotka ovat liian kallita käytettäväksi yhden tehtävän ikivanhojen ja uuden Polariksen sijaan.
 
Viimeksi muokattu:
Jos ei siihen pysty niin sitten saisi olla hybridimurtaja tai logistiikka-alus vaikka. Liian kalliita valintoja ollakseen öljyntorjunta/meripelastusalus.

Vaikka sinänsä monitoimimurtajat Fennica ja Nordica ovat juuri niitä, jotka ovat liian kallita käytettäväksi yhden tehtävän ikivanhojen ja uuden Polariksen sijaan.
Pelastushinaaja/ öljyntorjunta-aluksesta saadaan kyllä kallis, kun halutaan jotain lähes kokeellisia monipolttoaine- ja ym "ympäristöystävällisyys"-juttuja pelkästään poliittisista syistä. Tällä tietenkin varmistetaan nykyhallituksen suopeus rahoitukselle - mainitse sana "hybridi", "LNG" tai "sähkö" niin rahahanat kyllä aukeaa. :) Ihan semmosena perussettinä tuonkaltainen off-shore-alus taitaa maksaa jonkun 60 miljoonaa?
 
Keula on selvästi korkeamman ja lyhyemmän oloinen kuin edellisissä havainnekuvissa. Niissä toki kuvakulma vaikeutti hahmottamista, mutta keulakannen parras oli selkeästi alaviisto. Tässä se on suora.

Onko helikopterikannen reunat taitettu sisään? Se tietysti suojelee kannen rakenteita keulan ohi tulevilta aalloilta, mutta samalla vaikeuttaa kannen käyttämistä. Riskinäkin voi tulla vastaan jos vian takia kantta ei saada avattua tarpeen tullen.
 
Back
Top