Rautatiet sotilaskäytössä ja huoltovarmuudessa

[Jopuni]

Suomi EU jäsenenä ketjustä lainattua.

En oikein näe mitään halpaa ratkaisussa, jossa ennen ensimmäisenkään uuden ratametrin rakentamista täytyy vetää hankala nelikiskotus vähintään Rovaniemelle asti ja mahdollisesti uusia mm. palkkisiltoja, joilla ei kuormaulottuma vättämättä riitä limissä kulkevan junan turvalliseen kulkuun vaikka ne kapeampia ovatkin.

Ehkä Haaparannasta Rovaniemelle ei kannata rakentaa neliraiderataa.

Voisiko parantaa ruotsin rajalla tavaraterminaalin toimivuutta niin että konttien vaihto junasta toiseen ja rekkka-autoihin on jouhevaa.

Lisäksi voisi hankkia vaihtuvalevesteleillä varustettuja erikoisvaunuja (kuten nestemäinen aineiden kuljetukseen tarkoitettuja säiliövaunuja) joita varten pitkähalli jossa voi tarvittaessa sulatella teliä ja vaihtaa raideleveyttä.
Ja myös vaihtoakselivaunujen akselien vaihtohallia.

Tällaisessa hankkeessa voi olla järkeä vain, jos se kulkee ilman siirtokuormaustarvetta Jäämerelle asti ja yhdistää muun Suomen rataverkon sinne. Hanke ei oikein voi olla taloudellisesti kannattava ellei se palvele koko Suomen teollisuutta.

Tuota rataa Stromssaan oon alkanut kannattamaan jos Stromssan satama pystyisi huolehtimaan rahdista.Norjan valtio ja EU voisivat osallistua rahoitukseen.


(Kuvasta voi unohtaa nuo ryssälään menevät radat)

Kun oon tuota karttaa miettinyt, niin Sodankylään kyllä kaipaisi rataa. Koska kyse olisi uudesta radasta niin Kolarista Sodankylän kautta Rovaniemelle kuulostaa hyvältä, se voisi sitten olla sen verran reilummaksi suunniteltu (betoniset neliraideratapalkit) että tarvittaessa voisi muuttaa neliraideradaksi ainakin Kolari Sodankylän välillä.
Tämä siksi jos Ruotsi rakentaa radan Kiirunasta Kolariin,

Miksei neliraideradaksi ihan Rovaniemelle asti Jos vaikka joskus tulisi Haaparannasta Rovanielelle radan perusparannus jolloin voisi senkin muuttaa neliraideradaksi.

Sodankylän kun näyttäs keskeiseltä paikalta isolle huoltokeskukselle pohjoisen joukoille.

Ja kyllä kai neliraideradalla voi ruotsalaisilla dieselvetureilla vaunuja vetää, vaikka ne olisi sähköistettyjä Suomen standardin mukaan

 

[KMPMT]

Vähän taas raideyhteyksistä mediassa: https://yle.fi/a/74-20141686 Nurmisella(tai tytäryhtiö North Raililla kyllä pitäisi kohta olla rahaa hankkia omia konttivaunujaan niillä Venäjän liikenteen tuotoilla) eikä itkeä kun VR ei kuljeta.

Mutta toisaalta kuuluu, että vaihtuvan raideleveyden telejä suunnitellaan myös mutta mikä lopputulos(vähän on maksumuurin takana): https://www.ksml.fi/paikalliset/8269033?

 

[-TripleX-]

Ruotsi teki eilen päätöksen Norrbotniabaanan jatkorakentamisesta eli uusi rata Uumajan ja Skellefteån välille ensimmäisessä vaiheessa ja jatkovaiheessa se tulee Luulajaan saakka, viimeisen osuuden suunnittelulle annettiin myös rahoitus. Lisäksi Malmiradalle Narvikin ja Luulajan välille tehdään kohtauspaikkoja ja muita parannuksia mm. sallittua maksimi akselimassaa nostetaan, jotta sen välityskyky nousee.

Norjan työväenpuolue on myös näyttämässä vihreää valoa heidän oman junaratansa jatkamiselle pohjoisen kaupunkeihin.

Sweden Gives Green Light to Several Railway Projects in the North

The Swedish government is giving the green light to start constructing an important railway line in Northern Sweden. In addition, several projects to improve the capacity of the Iron Ore Line are underway. At the same time, the Norwegian Labor Party is proposing the construction of the Northern...

www.highnorthnews.com

 

[Nargö]

Norjan työväenpuolue on myös näyttämässä vihreää valoa heidän oman junaratansa jatkamiselle pohjoisen kaupunkeihin.

Norjalla ei totisesti ole pikkurahasta puutetta jos tuon meinaavat rakentaa. Kustannusarvio Nord-Norgebanenille eli Fauske–Narvik–Tromssa-radalle ja sivuradalle Bjerkvik–Harstad on yhteensä 24 miljardia euroa.

KVU Nord-Norgebanen

Jernbanedirektoratet har gjennomført en konseptvalgutredning (KVU) for Nord-Norgebanen. Utredningen viser at en fullt utbygget Nord-Norgebane er anslått å koste 280 milliarder kroner, har svært lav samfunnsøkonomisk lønnsomhet og har negative innvirkninger på klima og natur. Utredningen ble...

www.jernbanedirektoratet.no

 

[-TripleX-]

Norjalla ei totisesti ole pikkurahasta puutetta jos tuon meinaavat rakentaa. Kustannusarvio Nord-Norgebanenille eli Fauske–Narvik–Tromssa-radalle ja sivuradalle Bjerkvik–Harstad on yhteensä 24 miljardia euroa.

KVU Nord-Norgebanen

Jernbanedirektoratet har gjennomført en konseptvalgutredning (KVU) for Nord-Norgebanen. Utredningen viser at en fullt utbygget Nord-Norgebane er anslått å koste 280 milliarder kroner, har svært lav samfunnsøkonomisk lønnsomhet og har negative innvirkninger på klima og natur. Utredningen ble...

www.jernbanedirektoratet.no

Se on silti vähemmän kuin investoivat yhdessä vuodessa öljyn tuotantoon ja rautatie pysyy siellä käytössä sitten satavuotta ja enemmän ylläpidolla sekä pienillä laajennuksilla jne. Tunneleita ja ratapenkkaa ei yleensä tarvitse tehdä kuin kerran.

 

[Jopuni]

Mistähän kautta tuo Narvik-Tromssa rata meinaa kulkea? Saiskoha siihen kohtuu hinnalla yhdistettyä radan Kolarista?

Toinen rata mikä vois olla hyvä, olis Jällivaarasta Kolarin ja Kittilän kautta Sodankylään ja sieltä joko Rovaniemelle tai Kemijärvelle.

 

[Nargö]

Mistähän kautta tuo Narvik-Tromssa rata meinaa kulkea? Saiskoha siihen kohtuu hinnalla yhdistettyä radan Kolarista?

Tässä raportissa on karttakuva sivulla 18: https://www.jernbanedirektoratet.no/content/uploads/2023/11/kvu_nord_norgebanen_hovedrapport.pdf

Tromssaan mennessä linnuntietä laskettuna viimeiset 50+ kilometriä ovat äärimmäisen hankalaa maastoa. Eli varmastikin siinä voisi saada aikaan ison säästön jos mahdolliset Narvikista ja Kolarista tulevat radat kulkisivat samalla penkalla viimeisen osuuden ennen Tromssaa.

 

[Jopuni]

Kummavuopiosta Bardufossiin näyttäs kartalta katsoen tasaisemmalta, mutta linnuntietä pitempi kuin taas Kilpisjärveltä Storsteinessiin näyttäs linnuntietä lyhennältä , mutta vuoristoisemmalta.

 

[Stadkonna]

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011018958.html

"Puolan, Liettuan, Latvian ja Viron yhteistä junaratahanketta Rail Balticaa pitäisi jatkaa Suomeen asti", sanoo Liettuan ulkoministeri Kęstutis Budrys.

Budrysin mukaan Rail Baltican tarve on laajentunut entisestä. Sitä tarvitaan yhä alkuperäiseen tarkoitukseen eli ihmisten ja rahdin kuljetukseen Puolan ja Baltian maiden välillä. Tämän rinnalle on noussut kuitenkin sotilaallinen tarve.

”Kyse on sotilaallisesta liikkuvuudesta. Tarvitsemme sitä puolustuksemme liikkuvuuden takia. Raskasta sotilaskalustoa pitää siirtää etelästä pohjoiseen. Nopein ja uskottavin tapa on tehdä se raiteilla”, Budrys sanoo.

Rail Baltican tavoitteena on yhdistää Baltian maat eurooppalaiseen rataverkostoon ja raideleveyteen. Se on suurin Baltiassa koskaan toteutettava infrastruktuurihanke.

Budrysin mukaan Rail Balticalle on tullut Venäjän toiminnan takia strategista merkitystä. ”Meidän täytyy jatkaa sitä Suomeen.”

Rail Baltica valmistunee aikaisintaan tämän vuosikymmenen lopulla. Budrys kertoo, että hän on keskustellut raideyhteyden rakentamisen nopeuttamisesta Viron ja Latvian kollegojensa kanssa.

”Meidän pitää nopeuttaa sitä sotilaallisista ja turvallisuussyistä. Se on tärkeää.”


Mielenkiintoinen hahmo tämä Budrys, 44v niin toivottavasti pitkä tulevaisuus tämän kaltaisilla Balttian edusmiehillä EU:ssa ja NATO:ssa.

 

[Jopuni]

Puolan, Liettuan, Latvian ja Viron yhteistä junaratahanketta Rail Balticaa pitäisi jatkaa Suomeen asti", sanoo Liettuan ulkoministeri Kęstutis Budrys.

Budrysin mukaan Rail Baltican tarve on laajentunut entisestä. Sitä tarvitaan yhä alkuperäiseen tarkoitukseen eli ihmisten ja rahdin kuljetukseen Puolan ja Baltian maiden välillä. Tämän rinnalle on noussut kuitenkin sotilaallinen tarve.

”Kyse on sotilaallisesta liikkuvuudesta. Tarvitsemme sitä puolustuksemme liikkuvuuden takia. Raskasta sotilaskalustoa pitää siirtää etelästä pohjoiseen. Nopein ja uskottavin tapa on tehdä se raiteilla”, Budrys sanoo.

Rail Baltican tavoitteena on yhdistää Baltian maat eurooppalaiseen rataverkostoon ja raideleveyteen. Se on suurin Baltiassa koskaan toteutettava infrastruktuurihanke.

Budrysin mukaan Rail Balticalle on tullut Venäjän toiminnan takia strategista merkitystä. ”Meidän täytyy jatkaa sitä Suomeen.”

Rail Baltica valmistunee aikaisintaan tämän vuosikymmenen lopulla. Budrys kertoo, että hän on keskustellut raideyhteyden rakentamisen nopeuttamisesta Viron ja Latvian kollegojensa kanssa.

”Meidän pitää nopeuttaa sitä sotilaallisista ja turvallisuussyistä. Se on tärkeää.”

Hiukan mietityttää tuon radan jatkaminen suomeen. Baltianmaille yhteys eurooppaan on ehdoton juttu.

Kriisissä tuo on turhan lähellä ryssän alueita (kalingrad), jotta olisi turvallista siirtää joukkoja/materiaalia suomeen ja pitäs olla se tunneli vielä lisäksi, ilman sitä on sama rahdata tavarat Ruotsin kautta tai meritse.

Tosin suomesta tunnelin kautta vois sotatarvikkeita Viroon toimittaa (data- ja sähkökaapelitkin sais suojaan tunneliin), mutta että Viron kautta euroopasta suomeen kuulostaa hiukan epävarmalta, tämä siis kriisin aikana, rauhan aikana on toinen juttu jo ulkomaan viennin kannalta, saishan Balttianmaat kai tuloja tavaraliikenteestä..

Pohjoisessa vielä ymmärrän eurooppalaisen raideleveyden joillakin rataosuuksilla, mutta koko maa? Olisko pääradoille neliraiderata ratkaisu?

Odotan mitä siitä uudesta muuttuvaleveys vaunutelistä tulee, onko toimiva talviolosuhteissa, se helpottas paljon tuota raideleveys ongelmaa. Kun olis vielä sellainen teli jonka vois jälkiasennuksen vanhoihin vaunuihin vaihtaa, taitas olla vientiä muuallekkin eurooppaan.