Reserviläiset täyttävät sivarikeskuksen

Mistä ihmeestä olet saanut kuvan, että sotaan lähdetään kuolemaan? Kaikki, aivan kaikki johtoportaissa välttävät turhien tappioiden aiheuttamista (=itsemurhatehtäviä), koska niiden hyöty on hyvin kyseenalainen. Pitkällä tähtäimellä joukkoja kannattaa käyttää vain taisteluissa, jotka voidaan edes jotenkin voittaa ilman mittavia tappioita, ellei kyse ole jostain Kollaan tai Tali-Ihantalan kaltaisesta lihamyllystä, jossa puolustuksen on pakko kestää (ja tällöinkin suurin osa selvisi hengissä).

Suomen tekemien vastuuttomien puolustuspoliittisten ratkaisujen takia kyse on nimenomaan turhien tappioiden välttämisestä. Ilman Nato-jäsenyyttä Suomella ei ole mitään mahdollisuutta pärjätä Venäjää vastaan, kun se seuraavan kerran lähtee rynnimään rajan yli. Toivottomassa tilanteessa on järkevämpää antautua tai lähteä karkuun, kuin jäädä sotimaan katkeraan loppuun asti. Itsensä uhraamisesta ei ole mitään hyötyä, jos perheesi ja kotisi raiskataan siitä huolimatta.
 
Viimeksi muokattu:
Täältä ja kansan seasta ylipäätään. Sori. Mun virhe.

Minä en usko hetkeäkään etteikö kohdalleni tulisi joku susiupseeri joka päättää uhrata joukkonsa suuremman hyvän eduksi. Sanokaa toki itsellenne mitä haluatte. Vakuutelkaa itsellenne ettei kukaan uhraisi ketään toista.

Minä olenkin huolissani siitä että niitä "matalan riskin tehtäviä" tulee niin monta putkeen että lopulta joukkueen jokainen alkuperäinen jäsen on kaatunut tai haavoittunut. Ei osata lopettaa tai vaihtaa äijien sijoitusta ajoissa, vaan pakotetaan kerta toisensa jälkeen jotkut yksiköt ottamaan riskejä, tarjoamatta mahdollisuutta jättäytyä pois kunnialla.

Se mitä minä etsin tässä on keinoa tasapuolistaa riskit kaikkien taistelijoiden kesken, sekä määritellä kunkin toimijan sotapanoksen arvon. Minä olen valmis ottamaan oman osani riskistä mutta se mitä olen oppinut riskien ottamisesta on se, että sitä ei pidä jatkaa.

Minusta kuoleminen on alhaista, eikä riskien jatkuva ottaminen ole ylevää. Ylevintä on jos pääsee sanomaan "Osallistuin sotaan, tapoin ryssän, selvisin ehjin nahoin, poistuin sodasta saldo plussalla."

Epäkohta onkin siinä että ensin voi palvella vaikka sadassa matalan riskin tehtävässä, mutta sitten kun ollaan vaarallisen taistelun kynnyksellä, ja päättää tarttua tarjoukseen jättäytyä pois, niin saakin kiitokseksi linnaa, eikä kukaan muista niitä sataa suoritettua tehtävää. Hyvä ettei päälle syljetä. Aivan täysin ryssämeininkiä.

Enkä välttämättä kaikkoaisi vähin äänin vaan ensin pyytäisin uutta sijoitusta ajoissa, minimoidakseni lähtemiseni vahingon, ja maksimoidakseni joukkueen kyvyn mukautua - mutta vasta väistettyäni kranaatin tai pari. Tietysti olisi parempi jos kestostani sodassa voitaisiin sopia etukäteen, jotta lähtö on odotettavissa. Sano mitä sanot, mutta minä otan oman osani riskistä mahdollisessa sodassa. Ja vasta sitten siirryn syrjään. Lähteminen etukäteen ei ole miellyttävä vaihtoehto. Loputon riskien ottaminen ei ole vaihtoehto sekään.

Ja jos aiot antaa miehistöllesi tilaisuuden poistua vaarallisen taistelun alta, niin mikset samantein antaisi perääntymiskomentoa? Taistele siellä missä voit voittaa ottamatta tappioita.


20 vihollista per 200 000 taistelijaa tarkoittaisi 4M hyökkääjää, mitä ei tule tapahtumaan. Sieltä tulee vähemmän miehiä. Haluatko kokeilla jotain toista lukua? Hankalinta onkin määritellä kunkin suorituksen arvo. Kuinka montaa vihollistaistelijaa 1 tuhottu panssarivaunu vastaa? Kuinka monta tonnia muonaa yhden miehen pitäisi valmistaa jotta se vastaa työpanokseltaan yhtä kaadettua vihollista? Työtaakka ja riskit on jaettava tasapuolisesti kaikkien kesken.

Kansan keskuudessa on sotimisesta ja maanpuolustuksesta muutenkin paljon väärää tietoa, joten ei ensimmäinen kerta.
Sotiminen on riskaabelia puuhaa. Jopa niissä helpoissa tehtävissä on mahdollisuus haavoittua ja kaatua. Sinun on siis parempi jäädä kokonaan pois. Paetessasi saat todennäköisesti sitä sykeä päällesi.

Missään maailmassa sotilaan ei ole mahdollista jättäytyä pois kesken sodan. Ammattiasevoimissa sopimuksen loppuminen on peruste, mutta reserviläiset sotivat kunnes toisin käsketään. Eikä siinä ole mitään ryssä meininkiä, ehkä preussilaista jos jotain lähdettä haluaa etsiä.


Mitä tulee työtaakan ja riskien jakamiseen, etkö juuri kertonut karkaavasi ja jättäväsi velvollisuutesi hoitamatta?
Sinulla on väärät suureet. Ei kysymys ole muonan määrästä, tai tapettujen vihollisten määtästä, vaan siitä varsinaisesta tavoitteesta, isänmaan puolustamisesta. Kun isänmaa on turvassa ja rauha laskeutuu, olet tehnyt tarpeeksi.
 
10 % joukoista kokee 90 % toiminnasta. Tuurilla ne laivatkin seilaa jne. PERKissä nähdään.
 
Kun katsoo lukuja niin ei tunnu niin pahalta, esim talvisota.

Suomen armeijan vahvuus: 337 000–346 500
Kaatuneet: 25 904

Jatkosota:

Suomen armeijan vahvuus: 530 000
Kaatuneet: 63 204 kaatunutta tai kadonnutta.

Kyllä sieltä aika moni tuli hengissä kotiin.
 
20 vihollista per 200 000 taistelijaa tarkoittaisi 4M hyökkääjää, mitä ei tule tapahtumaan. Sieltä tulee vähemmän miehiä. Haluatko kokeilla jotain toista lukua?
En halua. Miksi kokeilisin?
Eihän tässä ole tarkoituskaan matemaattisesti todistella tapettavien vihollisten määrää tasapäisenä. Riittää kun jokaisella on se oma tavoitteensa ja sitä noudattaa joukon mukana. Arpa kyllä sitten kertoo toteutuuko vai ei.
Pointti on valmius. Onko valmiutta mennä riviin ja puolustaa maata. On.

ps. vaunu ei liiku jos kuski on tapettu, kone ei lennä jos pilotti on tapettu...jne...jne... että kyllä tämäkin on peoples business viime kädessä.


.
 
Jokaisen kannattaa miettiä, että mitä konkreettisia puolustamisen arvoisia asioita on Suomessa, joiden puolesta kannattaa ottaa henkilökohtaisia riskejä. Kansallinen kunnia, isänmaa, vänrikki stoolit, veteraanien perintö yms. ovat lopulta aika abstraktia höpinää ja sen vuoksi kohtalaisen kevyttä kamaa minkään päätöksen perusteeksi.

Onko pankin omistama neukkukuutio tai talo postimerkin kokoisella tontilla kenties riittävän konkreettinen motivaatiotekijä, jonka vuoksi kannattaa itsensä vaarantaa? Toisin kuin kiinteä omaisuus, niin läheiset ihmiset ovat aina siirrettävissä ulkomaille, joten heidän puolustamisensa on hieman ontuva perustelu.

Lisäksi kannattaa pohtia, että voisiko tarvittaessa sopeutua ja pärjätä suomalaisena siirtolaisena ulkomailla. Voisiko kenties työllistyä ja rakentaa uuden elämän jossain muualla sekä minkälaista se käytännössä tulisi olemaan. Esimerkiksi parempi ilmasto, koulutetuilla parempi yhteiskunnallinen asema ja arvostus sekä mahdollisesti parempi palkkaus tai vähintään parempi ostovoima (suomalaisten ostovoima on EU:n häntäpäässä).

Toisaalta jonkun mielestä voi olla ihan kivaa mennä sotimaan pelkän sodan takia. Se on jännittävää ja ihminen on perusluonteeltaan kovin sotainen.
 
Suomen tekemien vastuuttomien puolustuspoliittisten ratkaisujen takia kyse on nimenomaan turhien tappioiden välttämisestä. Ilman Nato-jäsenyyttä Suomella ei ole mitään mahdollisuutta pärjätä Venäjää vastaan, kun se seuraavan kerran lähtee rynnimään rajan yli. Toivottomassa tilanteessa on järkevämpää antautua tai lähteä karkuun, kuin jäädä sotimaan katkeraan loppuun asti. Itsensä uhraamisesta ei ole mitään hyötyä, jos perheesi ja kotisi raiskataan siitä huolimatta.
Venäläissotilaille antautumisen seuraukset on kyllä nähty, ja sama meininki on jatkunut nimenomaan Ukrainassakin, vangiksi en jäisi, ennemmin ampuisin itseni.

Suomen väestönsuojelu toimii varsin hyvin, ja siviiliväestön evakuoinnit toteutettaisiin kyllä, ja Ruotsiin heivattaisiin kyllä kaikki, jotka ovat vaarassa Suomessa (eli jos paska tilanne tulisi, koko väestö sitten).
Valtionjohtokaan ei ole kyllä varmaankaan valmis sotimaan katkeraan loppuun saakka (tämä on tosin turha olettamus, koska Ukrainaankin reagoitiin lännessä - vähintään avokätistä materiaaliapua ja kovat talouspakotteet tulisivat), jos tilanne menisi kevään 1940 kaltaiseksi, niin rauhaan kyllä jouduttaisiin taipumaan.

Jokaisen kannattaa miettiä, että mitä konkreettisia puolustamisen arvoisia asioita on Suomessa, joiden puolesta kannattaa ottaa henkilökohtaisia riskejä. Kansallinen kunnia, isänmaa, vänrikki stoolit, veteraanien perintö yms. ovat lopulta aika abstraktia höpinää ja sen vuoksi kohtalaisen kevyttä kamaa minkään päätöksen perusteeksi.

Onko pankin omistama neukkukuutio tai talo postimerkin kokoisella tontilla kenties riittävän konkreettinen motivaatiotekijä, jonka vuoksi kannattaa itsensä vaarantaa? Toisin kuin kiinteä omaisuus, niin läheiset ihmiset ovat aina siirrettävissä ulkomaille, joten heidän puolustamisensa on hieman ontuva perustelu.

Lisäksi kannattaa pohtia, että voisiko tarvittaessa sopeutua ja pärjätä suomalaisena siirtolaisena ulkomailla. Voisiko kenties työllistyä ja rakentaa uuden elämän jossain muualla sekä minkälaista se käytännössä tulisi olemaan. Esimerkiksi parempi ilmasto, koulutetuilla parempi yhteiskunnallinen asema ja arvostus sekä mahdollisesti parempi palkkaus tai vähintään parempi ostovoima (suomalaisten ostovoima on EU:n häntäpäässä).

Toisaalta jonkun mielestä voi olla ihan kivaa mennä sotimaan pelkän sodan takia. Se on jännittävää ja ihminen on perusluonteeltaan kovin sotainen.
Voi toisaalta myös miettiä, että minne pakenisi? Keski-Eurooppa ja Ruotsi on jo pilattu paljon pahemmin kuin Suomi, ja rajamaissa (Puola jne.) ei olisi turvassa sodalta. Sveitsi ja Australia eivät ota enää vastaan, ja Norjakin uhkaisi ajautua sotaan Suomen myötä.
USA on kaukana, ja laittomana siirtolaisena siellä on aika paskat oltavat, jos ei pääsisi virallisiin turvapaikkakiintiöihin.

Ja tällöin paetessaan menettäisi käytännössä kaiken maallisen omaisuutensa. Jos Suomi joutuisi miehitetyksi, menisi pankistakin varmaan rahat, ja jos ei, voisi valtio ottaa haltuunsa valmiuslain nojalla ulkomailla oleskelevien rahat (ja niiden takaisin karhuaminen sodan jälkeen pakottaisi asioimaan viranomaisten kanssa ja siten joutuisi myös vastaamaan syytteisiin taisteluvelvollisuuden rikkomisesta ja tästä todennäköiseen vankeuteen).

Sodassa olisi myös se hyvä puoli, että se puhdistaisi omia rivejä juuri nimenomaan kaikista pakoon lähtevistä, kuten laitavasemmistosta jne.
 
Jokaisen kannattaa miettiä, että mitä konkreettisia puolustamisen arvoisia asioita on Suomessa, joiden puolesta kannattaa ottaa henkilökohtaisia riskejä. Kansallinen kunnia, isänmaa, vänrikki stoolit, veteraanien perintö yms. ovat lopulta aika abstraktia höpinää ja sen vuoksi kohtalaisen kevyttä kamaa minkään päätöksen perusteeksi.

En oikeastaan edes ymmärrä tuollaista puhetta sivustolla joka on painottunut Suomen maan puolustamiseen. Hävettääkö edes vähän?
Ihan oikeasti kuule joku ajattelee siten, tai ilmeisen monikin, että tuosta listaltasi ei tarvitse ottaa kuin yksi asia - isänmaa - joka riittää siihen, että hyökkääjä saa turpaansa. Minulla ei ole haluja mennä mihinkään omista tutuista kotipaikoistani, enkä halua tänne ketään sotkemaan minulle tuttuja ympyröitä. Eurooppaa ja ympäristöä on tullut nähtyä riittävästi eikä enää kiinnosta.
Isänmaa ei mielestäni tarkoita yksistään sitä minkä faija lapsilleen jättää, maan voi myös käsittää sisällöllä "omamaa". Näin kun sen kokee niin kuva on aika kirkas ja olo melkoisen puolustustahtoinen.

.
 
Suomen tekemien vastuuttomien puolustuspoliittisten ratkaisujen takia kyse on nimenomaan turhien tappioiden välttämisestä. Ilman Nato-jäsenyyttä Suomella ei ole mitään mahdollisuutta pärjätä Venäjää vastaan, kun se seuraavan kerran lähtee rynnimään rajan yli. Toivottomassa tilanteessa on järkevämpää antautua tai lähteä karkuun, kuin jäädä sotimaan katkeraan loppuun asti. Itsensä uhraamisesta ei ole mitään hyötyä, jos perheesi ja kotisi raiskataan siitä huolimatta.

Täsmennän sen verran, että pidän pahimpana mahdollisena skenaariona sitä, että Venäjä päättää ottaa vain Suomen, mutta välttää joutumasta sotaan Naton kanssa. Sellaisessa tilanteessa Suomen asema olisi koko lailla toivoton. Tilanne olisi täysin erilainen, jos Venäjä joutuisi samaan aikaan sotaan myös Naton kanssa. Silloin Suomen puolustusvoimilla olisi kokonaisuuden osana huomattava merkitys ja sotimiseen olisi aivan erilainen motivaatio. Saisimme varmasti apua myös Natolta, vaikkemme Naton jäseniä olisikaan.
 
Viimeksi muokattu:
Toinen karkuunjuoksija.... Vai että Venäjä ottaa Suomen tuosta vaan? Kysyn vaan, että millä väellä?

Paskahousuja, jotka pyrkivät lamauttamaan Suomen puolustustahtoa ja -kykyä tuntuu riittävän, opit otettu suoraan suomettuneisuuden pahimmista tyylisuunnista ja trollitehtaan letkua imemällä.
 
Toinen karkuunjuoksija.... Vai että Venäjä ottaa Suomen tuosta vaan? Kysyn vaan, että millä väellä?

Paskahousuja, jotka pyrkivät lamauttamaan Suomen puolustustahtoa ja -kykyä tuntuu riittävän, opit otettu suoraan suomettuneisuuden pahimmista tyylisuunnista ja trollitehtaan letkua imemällä.

On uskomattoman hölmöä elätellä sellaisia harhakuvia, että Suomi voisi yksin pärjätä Venäjää vastaan. Sellainen ei ole mitään isänmaallisuutta, vaan tyhmyyttä ja pahaa realismin puutetta.
 
Harhakuva on se, että koko sotavoima olisi Suomen kimpussa. Osa olisi ja vain siitä pitää selvitä.

Tämä on varmaan todennäköisempi vaihtoehto, mutta ei se mahdotonta ole, että Venäjä päättäisi vallata ensin Suomen. Ja siinä se ikävä kyllä onnistuu, jos Suomi on yksin ja tarpeeksi isolla voimalla tullaan.
 
Tämä on varmaan todennäköisempi vaihtoehto, mutta ei se mahdotonta ole, että Venäjä päättäisi vallata ensin Suomen. Ja siinä se ikävä kyllä onnistuu, jos Suomi on yksin ja tarpeeksi isolla voimalla tullaan.

Ehkä, ehkä ei. Venäjä ei ole enää loppumattoman miesvoiman kaivo joka se oli vielä Neukkulan aikoihin. Jos Venäjä saa suunnattua ykkösnyrkkinsä kokonaan Suomea vastaan niin jälki on rumaa molemmin puolin ja sille ykkösnyrkille on muitakin käyttökohteita kuin napapiirillä olevan persläven valtaaminen ja miehitys.

Jos Venäjä tosiaan kokee Naton uhkana niin asevoiman pääosa varataan sitä vastaan.
 
Venäläissotilaille antautumisen seuraukset on kyllä nähty, ja sama meininki on jatkunut nimenomaan Ukrainassakin, vangiksi en jäisi, ennemmin ampuisin itseni.

Äläs nyt hulluja puhu. Jostain syystä vangiksi jääneet ukrainalaissotilaat näyttävät olevan järjestään palautettu takaisin Ukrainaan jo hyvinkin pian vangiksi jäämisensä jälkeen. Vieläpä hyväkuntoisen oloisina eli missään Siperian pakkotyö-gulagissa eivät ole sotavankeusaikaansa viettäneet. En tietenkään tarkoita, että olisi mitään järkeä ehdoin tahdoin jättäytyä venäläisten tai kenenkään muunkaan sotavangiksi, mutta ei sellaisessa tilanteessa kannata myöskään luovuttaa.

Suomen väestönsuojelu toimii varsin hyvin, ja siviiliväestön evakuoinnit toteutettaisiin kyllä

Oletko nyt aivan varma, että Suomen väestönsuojelu on toimiva ja ajantasainen?


Voi toisaalta myös miettiä, että minne pakenisi? Keski-Eurooppa ja Ruotsi on jo pilattu paljon pahemmin kuin Suomi, ja rajamaissa (Puola jne.) ei olisi turvassa sodalta. Sveitsi ja Australia eivät ota enää vastaan, ja Norjakin uhkaisi ajautua sotaan Suomen myötä.
USA on kaukana, ja laittomana siirtolaisena siellä on aika paskat oltavat, jos ei pääsisi virallisiin turvapaikkakiintiöihin.

Ja tällöin paetessaan menettäisi käytännössä kaiken maallisen omaisuutensa. Jos Suomi joutuisi miehitetyksi, menisi pankistakin varmaan rahat, ja jos ei, voisi valtio ottaa haltuunsa valmiuslain nojalla ulkomailla oleskelevien rahat (ja niiden takaisin karhuaminen sodan jälkeen pakottaisi asioimaan viranomaisten kanssa ja siten joutuisi myös vastaamaan syytteisiin taisteluvelvollisuuden rikkomisesta ja tästä todennäköiseen vankeuteen).

Sodassa olisi myös se hyvä puoli, että se puhdistaisi omia rivejä juuri nimenomaan kaikista pakoon lähtevistä, kuten laitavasemmistosta jne.

En oikeastaan edes ymmärrä tuollaista puhetta sivustolla joka on painottunut Suomen maan puolustamiseen. Hävettääkö edes vähän?
Ihan oikeasti kuule joku ajattelee siten, tai ilmeisen monikin, että tuosta listaltasi ei tarvitse ottaa kuin yksi asia - isänmaa - joka riittää siihen, että hyökkääjä saa turpaansa. Minulla ei ole haluja mennä mihinkään omista tutuista kotipaikoistani, enkä halua tänne ketään sotkemaan minulle tuttuja ympyröitä. Eurooppaa ja ympäristöä on tullut nähtyä riittävästi eikä enää kiinnosta.
Isänmaa ei mielestäni tarkoita yksistään sitä minkä faija lapsilleen jättää, maan voi myös käsittää sisällöllä "omamaa". Näin kun sen kokee niin kuva on aika kirkas ja olo melkoisen puolustustahtoinen.

.

Koulutetulle ja kielitaitoiselle suomalaiselle on koko maailma auki. Jos lähellä olevat pohjoismaat ja Keski-Eurooppa suljetaan pois, niin muita hyviä muuttokohteita ovat esimerkiksi Kanada ja kaukoidän maat. Maailmassa riittää monta hyvää kehittynyttä valtiota, mitkä voivat ilomielin tarjota suomalaiselle ammattitaitoiselle ihmiselle uuden tulevaisuuden, mistä voi vieläpä jäädä käteen muutakin kuin känsät.

Toki halutessaan voi jäädä myös paikoilleen kotialueelleen ja yrittää sopeutua muutokseen, jonka mahdollinen tilalle tuleva uusi hallinto tuo tullessaan. Esimerkiksi Suomen sodan aikana ruotsalaisen hallinnon vaihtuminen venäläiseen sujui aika mallikkaasti. Ei tullut uutta isovihaa, vaan autonominen hallinto ja uusi parempi aika. Silloinkin moni muutti sotaa pakoon Ruotsin puolelle.

Mikä ihmeen isänmaa? Sekö isänmaa, jonka kansallisomaisuus on myyty pilkkahintaan ulkomaille, päätösvalta luovutettu ties kenen käsiin Brysseliin ja, jonka poliittinen johto on moneen kertaan pontevasti julistanut EU-liittovaltion nimeen ja kansallisvaltioajattelun olevan "sou lääst siison", jonka kannattajat ovat kaikki rasisteja tai vihapuhetta suoltavia juntteja? Tätäkin listaa voisi jatkaa lähestulkoon loputtomiin, mutta koska se on tälläkin foorumilla jo moneen kertaan esitetty, niin lyhyt referointi riittänee. Joka tapauksessa lopputulemana ei isänmaasta ole jäänyt paljon muuta jäljelle kuin vänrikki stoolin tarinat, jotka nekin ovat lähinnä fiktiivistä proosaa ja ennen kaikkea äärioikeistolaista vihapuhetta.

Vaikka isänmaan käsitteeseen kätkeytyy runsaasti tunnepohjaista arvolatausta, ei itsepetokseen kannata sortua, vaan katsoa ympärilleen ja todeta tilanteessa tapahtuneen merkittäviä muutoksia. Sitä joskus isänmaaksikin kutsuttua ja rakastettua Suomea ei enää ole, vaan tilalle on tullut jotain muuta eikä kehitys suinkaan ole vielä tavoitetilassaan. Moni suomalainen tulee vielä harmistumaan.

Maallisen omaisuuden omistamiseen liittyy aina riskejä. Kiinteä omaisuus eli asunnot, autot, kesämökit yms. voivat aina menettää rahallisen arvonsa tai esimerkiksi sodassa tai muussa katastrofissa myös käyttöarvonsa. Sen sijaan ns. "suomalaiset pankit" ovat lähes kaikki ulkomaisessa omistuksessa ja niiden pääkonttorit sijaitsevat ulkomailla, joten sen perusteella myös näihin talletetut rahat ja sijoitukset ovat turvassa. Suomen valtion toimijoilla ei ole kriisitilanteessa toimivaltuuksia ryhtyä käpälöimään ulkomailla sijaitsevien ja ulkomaisessa omistuksessa olevien yritysten omaisuutta, eikä pidäkään olla.
 
Tämän ketjun sisältö alkaa olla karmeampaa luettavaa kuin asevelvollisuuden pitää muuttua.
Tulee oksennus suuhun jo ajatuksesta että Venäjä pitää voitonparaatin Helsingissä. Niin kauan kun Suomessa on olot paremmat kuin Venäjällä kannattaa maata puolustaa. Ei helvetti, kuinka siinä pystyisi katsomaan itseään peilistä jos antaisi ryssän marssia suosiolla Suomeen.
Eihän tämä maa ole enää sama kuin 80-luvulla mutta edelleen parempi kuin moni muu länsimaa.
 
Viimeksi muokattu:
Tämän ketjun sisältö alkaa olla karmeampaa luettavaa kuin asevelvollisuuden pitää muuttua.
Tulle oksennus suuhun jo ajatuksesta että Venäjä pitää voitonparaatin Helsingissä. Niin kauan kun Suomessa on olot paremmat kuin Venäjällä kannattaa maata puolustaa. Ei helvetti, kuinka siinä pystyisi katsomaan itseään peilistä jos antaisi ryssän marssia suosiolla Suomeen.
Eihän tämä maa ole enää sama kuin 80-luvulla mutta edelleen parempi kuin moni muu länsimaa.

Paras vaihtoehto olisi tehdä Suomesta jälleen puolustamisen arvoinen isänmaa Trumpia lainatakseni "meik Finland greit ägen" periaatteella. Se ei ole mahdotonta, mutta vaatisi kuitenkin muutoksia ja päättäväistä ryhtiliikettä, johon nykyinen järjestelmä ei tule taipumaan.
 
eitties just kalled ant it vants its vjuus päk. Kreit seitan is aur vrend nau, If juu kant liv vit tat, tuont let tö toor hit juu on tö vei aut.
 
Äläs nyt hulluja puhu. Jostain syystä vangiksi jääneet ukrainalaissotilaat näyttävät olevan järjestään palautettu takaisin Ukrainaan jo hyvinkin pian vangiksi jäämisensä jälkeen. Vieläpä hyväkuntoisen oloisina eli missään Siperian pakkotyö-gulagissa eivät ole sotavankeusaikaansa viettäneet. En tietenkään tarkoita, että olisi mitään järkeä ehdoin tahdoin jättäytyä venäläisten tai kenenkään muunkaan sotavangiksi, mutta ei sellaisessa tilanteessa kannata myöskään luovuttaa.



Oletko nyt aivan varma, että Suomen väestönsuojelu on toimiva ja ajantasainen?

Koulutetulle ja kielitaitoiselle suomalaiselle on koko maailma auki. Jos lähellä olevat pohjoismaat ja Keski-Eurooppa suljetaan pois, niin muita hyviä muuttokohteita ovat esimerkiksi Kanada ja kaukoidän maat. Maailmassa riittää monta hyvää kehittynyttä valtiota, mitkä voivat ilomielin tarjota suomalaiselle ammattitaitoiselle ihmiselle uuden tulevaisuuden, mistä voi vieläpä jäädä käteen muutakin kuin känsät.

Toki halutessaan voi jäädä myös paikoilleen kotialueelleen ja yrittää sopeutua muutokseen, jonka mahdollinen tilalle tuleva uusi hallinto tuo tullessaan. Esimerkiksi Suomen sodan aikana ruotsalaisen hallinnon vaihtuminen venäläiseen sujui aika mallikkaasti. Ei tullut uutta isovihaa, vaan autonominen hallinto ja uusi parempi aika. Silloinkin moni muutti sotaa pakoon Ruotsin puolelle.

Mikä ihmeen isänmaa? Sekö isänmaa, jonka kansallisomaisuus on myyty pilkkahintaan ulkomaille, päätösvalta luovutettu ties kenen käsiin Brysseliin ja, jonka poliittinen johto on moneen kertaan pontevasti julistanut EU-liittovaltion nimeen ja kansallisvaltioajattelun olevan "sou lääst siison", jonka kannattajat ovat kaikki rasisteja tai vihapuhetta suoltavia juntteja? Tätäkin listaa voisi jatkaa lähestulkoon loputtomiin, mutta koska se on tälläkin foorumilla jo moneen kertaan esitetty, niin lyhyt referointi riittänee. Joka tapauksessa lopputulemana ei isänmaasta ole jäänyt paljon muuta jäljelle kuin vänrikki stoolin tarinat, jotka nekin ovat lähinnä fiktiivistä proosaa ja ennen kaikkea äärioikeistolaista vihapuhetta.

Vaikka isänmaan käsitteeseen kätkeytyy runsaasti tunnepohjaista arvolatausta, ei itsepetokseen kannata sortua, vaan katsoa ympärilleen ja todeta tilanteessa tapahtuneen merkittäviä muutoksia. Sitä joskus isänmaaksikin kutsuttua ja rakastettua Suomea ei enää ole, vaan tilalle on tullut jotain muuta eikä kehitys suinkaan ole vielä tavoitetilassaan. Moni suomalainen tulee vielä harmistumaan.

Maallisen omaisuuden omistamiseen liittyy aina riskejä. Kiinteä omaisuus eli asunnot, autot, kesämökit yms. voivat aina menettää rahallisen arvonsa tai esimerkiksi sodassa tai muussa katastrofissa myös käyttöarvonsa. Sen sijaan ns. "suomalaiset pankit" ovat lähes kaikki ulkomaisessa omistuksessa ja niiden pääkonttorit sijaitsevat ulkomailla, joten sen perusteella myös näihin talletetut rahat ja sijoitukset ovat turvassa. Suomen valtion toimijoilla ei ole kriisitilanteessa toimivaltuuksia ryhtyä käpälöimään ulkomailla sijaitsevien ja ulkomaisessa omistuksessa olevien yritysten omaisuutta, eikä pidäkään olla.
Jim Jones, I suppose? Olet henkilökohtaisesti kovin pettynyt tyhmään kansaamme, joka meni äänestämään itsensä EU:n, eikä edes älyä järjestää brexitiä siitä. Ja NATO kolkuttaa oven takana ja amerikaanot on jo päästetty kynnyksen yli. Panin merkille, että aktivoiduit pitkästä aikaa USA:n kanssa allekirjoitetun sopimuksen jälkeen.
Kun ei vallitse mieleisesi polittinen järjestelmä, näet parhaaksi alkaa propagoida oikein joukkokoston periaatteella. Kehotat kaikkia pakenemaan maasta, jotta Suomi kärsisi oikein pahoin aivovuodosta. Kehotat asevoimia antautumaan ja luovuttamaan heti ennen kuin kriisi on edes alkanut.
Minä näen Suomessa valtavasti paljon hyvää. Sinä sen sijaan ulostat kaiken päälle.
Edit: poistettu pätkä
 
Viimeksi muokattu:
Jim Jones, I suppose? Olet henkilökohtaisesti kovin pettynyt tyhmään kansaamme, joka meni äänestämään itsensä EU:n, eikä edes älyä järjestää brexitiä siitä. Ja NATO kolkuttaa oven takana ja amerikaanot on jo päästetty kynnyksen yli. Panin merkille, että aktivoiduit pitkästä aikaa USA:n kanssa allekirjoitetun sopimuksen jälkeen.
Kun ei vallitse mieleisesi polittinen järjestelmä, näet parhaaksi alkaa propagoida oikein joukkokoston periaatteella. Kehotat kaikkia pakenemaan maasta, jotta Suomi kärsisi oikein pahoin aivovuodosta. Kehotat asevoimia antautumaan ja luovuttamaan heti ennen kuin kriisi on edes alkanut.
Minä näen Suomessa valtavasti paljon hyvää. Sinä sen sijaan ulostat kaiken päälle.
Edit: poistettu pätkä

Väärin.

Et ilmeisesti ymmärrä lukemaasi tai sitten sinulla on aika vilkas mielikuvitus. Totesin vain, että nykyajan työmarkkinat ovat globaalit ja suomalaiset pärjäävät ulkomaillakin varsin hyvin. Nykyajan suomalaisella on vaihtoehtoja, joita edeltävillä sukupolvilla ei ollut. Niiden vaihtoehtojen hyödyntäminen ei ole väärin, vaan päinvastoin hyvinkin viisasta. Huonossa tilanteessa vain typerys jättäytyy ehdoin tahdoin uppoavaan laivaan, vaikka pelastusveneitäkin on kylliksi tarjolla. Eikö tämä ole sinustakin hieman nurinkurista?

Äänestin itsekin aikanaan EU:n puolesta, mutta sen jälkeen se on alkanut muuttumaan EUrostoliitoksi, jonka puolesta EN ole äänestänyt. Koska tilanne on merkittäviltä osin muuttunut, ei myöskään 90-luvun aikaista äänestystulosta voida pitää enää oikeasti legitiiminä. Brexit tapahtuu nimensä mukaisesti vain Britanniassa. Suomen mahdollinen EU-ero on FIXIT.

Tiedä sitten, mikä tässä vielä oven takana kolkuttaa. Voi kolkuttaa vaikka itse Putin - nimittäin hakemassa Suomesta turvapaikkaa kun tyytymättömiksi muuttuneet oligarkit kääntävät tälle selkänsä.
 
Back
Top