Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Ei oikein näyttänyt media olevan johdettavissa.
Haglund puhuu tiedottamisesta. Lehdet Ruotsissa kääntävät takuulla tämän koko operaation moittimiseksi. Alkuperäisjuttu eka linkissä:
http://svenska.yle.fi/artikel/2014/10/25/haglund-om-ubatsjakten-vi-skulle-inte-gora-som-svenskarna
http://yle.fi/uutiset/haglund_ruotsin_etsinnoista_me_emme_jarjestaisi_farssia/7552168
Mietin, onko sellainen kulttuuripiirre tuossa sinänsä tärkeässä ja kadehdittavassa ruotsalaistyyppisessä avoimuudessa, että kaikki ovat osa yhteiskuntaa ja heidän kuuluu saada osallistua keskusteluun ja tapahtumiin kaiken aikaa. Jopa sotilas- ja turvallisuuspoliittisesti tärkeissä operaatioissa kansalaisten on saatava osansa showsta.
Toisaalta Ruotsissa voi pinnan alla olla todella pimeitä juttuja eikä niitä media riepota.
Entä me täällä somessa, opimmeko mitään?
Näkökulma
Merijahdista tuli farssi
Ulkomaat 24.10.2014 2:00
Elina Kervinen
Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on HS:n Skandinavian-kirjeenvaihtaja
Farssista ei olla nyt kaukana.
Parikymmentä toimittajaa – moni heistä jatkuvassa suorassa lähetyksessä – seisoo Bergan laivastoaseman edustalla. Tuulee, sataa ja karut olosuhteet merellä näkyvät sopivasti taustalla.
Laivastoasemalla ollaan, koska Ruotsin puolustusvoimat haluaa kertoa uutisia "vieraasta vedenalaisesta toiminnasta".
Vai voiko uutisesta puhua? Sota-alukset, joiden pitäisi löytää föremål tai något meren uumenista, seisovat nyt aika ajoin passissa satamassa. Siitä ei silti saisi tulkita, että etsintäoperaatiota ollaan vähitellen lopettamassa.
Kuten puolustusvoimien viestintäjohtaja Erik Lagersten valitsee sanoa, jotakin etsitään yhä veden alta, mutta vain "hiukan eri tavalla".
Keskiviikon tiedotustilaisuus Ruotsin viikon kestäneessä merijahdissa oli vain yksi operaation kummallisuuksista. Puolustusvoimat katsoi tarpeelliseksi viestiä, että jokin muuttuu, muttei halunnut sanoa, minkä takia.
Sama absurdius on ollut linja koko operaation ajan.
Kunnioitettavaa toki, puolustusvoimat on halunnut osoittaa, että se on ottanut onkeensa: sitä on arvosteltu viime aikoina laajalti avoimuuden puutteesta. Tiedotustilaisuuksia on siksi pidetty kerta toisensa jälkeen, vaikkei mitään voi tai haluta kertoa. Kyse kun on kansallisesta turvallisuudesta.
Farssi syntyy ennen muuta siitä, kun kömpelöön viestintään yhdistetään media, jonka uutiskiima kestää 24 tuntia vuorokaudessa. Kaverille ei saa hävitä, joten on aivan sopivaa raportoida pikkuisen mistä tahansa. Esimerkiksi puolustusvoimien saamasta "kontaktista" merellä on kerrottava, vaikkei kyetä sanomaan, mistä on kyse ja mikä merkitys on asialla. Myös HS siteerasi kyseistä uutista.
Viestimet ovat pörränneet taivaalla helikoptereilla, suoltaneet arvailuja mahdollisen sukellusveneen liikkeistä ja näyttäneet tuntikausia suoraa lähetystä siitä, että merellä on nyt laiva, jopa monta. Tuloksena ovat kohtuuttomat mittasuhteet, vahvistamattomia huhuja ja mediatutkijoille oivaa materiaalia.
Toki tuloksena on myös riemua. Sillä mitä muuta voisi sanoa Ovesta, sympaattiseksi eläkeläiskalastajaksi osoittautuneesta epäilyttävästä mustapukuisesta miehestä luodolla?
Ove takaa sen, että vaikkei mitään löytyisi, jahdilla oli arvoa. Vähintään kansanperinteen kartuttamisessa.
Elina Kervinen HS [email protected]
Kirjoittaja on HS:n Skandinavian kirjeenvaihtaja.
Tuota kohtaa painotimme täälläkin muutamaan kertaan, mutta sukellusvene on niin seksikäs ajatus, että se vie mennessään. Sitä paitsi oletan edelleen siellä olleen jotain vedenalaista.
Toimintaan saaaristossa ei oikein voi ottaa kantaa, kun ei ole ollut näkemässä, mitä siellä tehtiin. Oliko siviililiikenteelle kulunvalvonta ja tarkastukset? Tutkittiinko rakennuksia? Näihin vielä haluaisin vastauksen.
Tiedottaminen oli varmaan ihan asiallista. Mietin, miksi julistivat etsinnän ylipäänsä medialle saman tien, samana päivänä. Ja myös vastapuolen tiedustelijoille. Eikö sitä voi armeija hoitaa tonttiaan mölyämättä heti?
Nerokkaaksi en uskalla näillä tiedoilla operaatiota kehua.
Oli varmasti perusteltu syy etsiä. Mahdollisuudet vain vähenivät, kun otettiin suuri salapoliisi, yleisö, mukaan. Häntä alkoi heiluttaa koiraa.
Suomessa upseerit antoivat jonkin verran lausuntoja Expressenin ym. juttujen perusteella. Se oli vähän huolestuttavaa.
Mietin, onko sellainen kulttuuripiirre tuossa sinänsä tärkeässä ja kadehdittavassa ruotsalaistyyppisessä avoimuudessa, että kaikki ovat osa yhteiskuntaa ja heidän kuuluu saada osallistua keskusteluun ja tapahtumiin kaiken aikaa. Jopa sotilas- ja turvallisuuspoliittisesti tärkeissä operaatioissa kansalaisten on saatava osansa showsta.
Toisaalta Ruotsissa voi pinnan alla olla todella pimeitä juttuja eikä niitä media riepota.
Tuoltahan se ruotsalaista kulttuuria seuraamaan joutuneesta suomalaisesta kovasti vaikuttaa. Joskus on käynyt mielessä että ehkä ruotsalaiset tajuavat maailman menosta ja vaikkapa nykytalouden toiminnasta enemmän kun me. Tärkeintä että saadaan porukka kiinnostumaan ja raha liikkumaan näyttämällä toimeliaalta.
Kiinnitin huomiota tähän Estonian uppoamisen aikaan asuessani Frankfurtissa. Kaikissa maailman tiedotusvälineissä oli ruotsalaista kuvaa ja ruotsalaisten selityksiä. Heillä oli tämä median haltuunotto ikään kuin maailman tärkein asia. Eräs amerikkalainen kommentoikin, että miksi Suomi ei tee mitään. Yksi ruotalaisten kopteri varattiin pelkästään median lennättämiseen vaikka sitä olisi tarvittu pelastustöihin. Meillä oli vähän koptereita, mutta yksi ainoa ryhmä (Juho-Ala-Lahden) nosti 42 eloonjäänyttä, joista Ala-Lahti ensin 21 ilman vaihtoa. Eivät ehtineet hymyillä kameroille, mutta pojat saavat vieläkin kiitoskortteja, erityisesti joulunaikaan. Harmi, että meillä ei ollut niitä kahdeksaa kopteria. Pintapelastajat saivat pelastettua 104 ihmistä helikoptereihin eli yksi ainoa Super Puma miltei puolet. Mariella pelasti omilla lautoillaan vedestä 15 ihmistä, Isabella 17 ja Silja Europa yhden.
En sano, etteivätkö ruotsalaiset toimessa olleet hoitaneet hommiaan oikein hyvin, vaan viittaan tähän mediakulttuurin eroon.
Onko tuo punaiseksi boldaamani tekstinkohtasi todellakin totta? Jos noin on, niin tuosta kannattaisi kyllä nostaa englanniksi kirjoitettu kommentti tms. esiin jonnekin jälkipolville ihmeteltäväksi tyyliin "näin toimi ruottalainen kun Itämeren pahin merionnettomuus oli tosiasia".
Hoitivatko? Eikös Ruotsista lähetelty apuun lähinnä armeijan koptereita varusmiespelastajin? Sekä koptereiden että pinta"pelastajien" suorituskyvyssä oli käsittääkseni toivomisen varaa? En tiedä asiasta yhtään mitään enkä ole noiden juttujen asiantuntija. Jos joku foorumilaisista on, niin olisi kiva kuulla ns. suodattamattomia mielipiteitä, suoraa puhetta asiasta. Sitähän saa tosi harvoin kuulla kun ihmiset ovat niin hirmuvarovaisia arvostelemaan mitään tai ketään, varsinkaan kollegoita vaikka olisivatkin naapurimaasta.
Ei kannata uskoa kaikkea mitä lehdissä lukee, varsinkaan ruotsalaisissa lehdissä:
Ite veikkaan että Venäläiset kävi sanomassa "kukkuu mitäs apinat" ja hanat kaakkoon. Sit vaan muu organisaatio seurasi reaktioita, ehkä jätettiin joku melupömpeli aiheuttamaan lisäaktiviteettia svedujen puolesta.
Näin lievästi off-topiccina... Miun mielestä tällaiset kukkuu-operaatiot ovat lopulta aika harmitonta testaamista ja kukkoilua. Mutta ajatelkaapa kuinka paljon on harjoiteltu pienten vihreiden miesten operaatioita ihan katukuvassa keskellä kirkasta päivää avainkohteissa. Sen paljastaminen ja tiedustelu on todellinen haaste.