Rynnäkkötykkipataljoona

Jos suunnitellaan uudenlaista joukko-osastoa Suomen Puolustusvoimain sodanajan käyttöön, pitäisi mielestäni olla rohkeutta suunnitella myöskin uudenlaisia ratkaisuja kaluston saralla.

Rynnäkkötykkikonseptia lienee muokattava hieman nykypäivän haasteita vastaavaksi. Siispä mielestäni ainoa mahdollinen ratkaisu Suomen erityisolosuhteissa on vanha kunnon TEKA. Maastokelpoisuus ja monikäyttöisyys tekee tästä vaihtoehdosta täysin ylittämättömän PV:n tarpeisiin. Oikean alustan valitsemalla, voimme virtaviivaistaa myös koulutus- ja huolto-organisaatiota. Siispä tulevat rynnäkkötykkipataljoonat on varustettava Vityaz DT-30 tela-ajoneuvoilla. Kantokyky 30+ tonnia, joten varsinaiseen rynnäkkötykkiversioon voidaan asentaa esim. Archer tms. 155mm:n tykkijärjestelmä. Koska kyseessä on rynnäkkötykki, voidaan ammunnanhallintaa karsia huomattavasti. Lähinnä tarvitaan putki, latausjärjestelmä ja n. 15 asteen putken kääntämisen molempiin suuntiin mahdollistava suuntausjärjestelmä. Tämä mahdollistaa varamsti sekä etupanssaroinnin huomattavan vahvistamisen että lähitorjunta-aseen asentamisen. Tarkoitukseen sopivin ase lienee venäläinen GShG-7.62 -järjestelmä. Vityazin maastoliikennöintikyky mahdollistaa järjestelmän integroimisen saumattomasti uuteen Maavoimien uudistettuun taistelutapaan.

Samalle alustalle voidaan asentaa myös it- yms. kalustoa ja toimiipa tuo mainio masiina modifioimattomanakin miehistönkuljetuksessa. Vaikka ottaisimmekin huomioon reserviläisten pönäköitymisen, ottaa tuollainen DT-30 kantokykynsä puolesta n. 200 miestä kyytiin.

Rynnäkkötykkiä ei tietenkään voisi käyttää kaikissa tst-psv:n tehtävissä, mutta väijytykset yms. tehtävät onnistuisivat. Lisäksi taktiikkana tulisi olla (vahvistetun) etusektorin pitäminen aina vihollisen suuntaan. Uskoisin, että marssimuodossa etenevien venäläisten panssarikolonnien kylkiin avorivissä rynnäköivät rynnäkkötykkipataljoonat, jotka syöksevät tuhoa ja kuolemaa 155 mm:n kranaattien muodossa 8-9 laukauksen minuuttivauhdilla, saavat Venäjän johdon nopeasti harkitsemaan rauhanneuvottelujen käynnistämistä.

Ja sitten perään sopiva hymiö.
 
Jos suunnitellaan uudenlaista joukko-osastoa Suomen Puolustusvoimain sodanajan käyttöön, pitäisi mielestäni olla rohkeutta suunnitella myöskin uudenlaisia ratkaisuja kaluston saralla.

Rynnäkkötykkikonseptia lienee muokattava hieman nykypäivän haasteita vastaavaksi. Siispä mielestäni ainoa mahdollinen ratkaisu Suomen erityisolosuhteissa on vanha kunnon TEKA. Maastokelpoisuus ja monikäyttöisyys tekee tästä vaihtoehdosta täysin ylittämättömän PV:n tarpeisiin. Oikean alustan valitsemalla, voimme virtaviivaistaa myös koulutus- ja huolto-organisaatiota. Siispä tulevat rynnäkkötykkipataljoonat on varustettava Vityaz DT-30 tela-ajoneuvoilla. Kantokyky 30+ tonnia, joten varsinaiseen rynnäkkötykkiversioon voidaan asentaa esim. Archer tms. 155mm:n tykkijärjestelmä. Koska kyseessä on rynnäkkötykki, voidaan ammunnanhallintaa karsia huomattavasti. Lähinnä tarvitaan putki, latausjärjestelmä ja n. 15 asteen putken kääntämisen molempiin suuntiin mahdollistava suuntausjärjestelmä. Tämä mahdollistaa varamsti sekä etupanssaroinnin huomattavan vahvistamisen että lähitorjunta-aseen asentamisen. Tarkoitukseen sopivin ase lienee venäläinen GShG-7.62 -järjestelmä. Vityazin maastoliikennöintikyky mahdollistaa järjestelmän integroimisen saumattomasti uuteen Maavoimien uudistettuun taistelutapaan.

Samalle alustalle voidaan asentaa myös it- yms. kalustoa ja toimiipa tuo mainio masiina modifioimattomanakin miehistönkuljetuksessa. Vaikka ottaisimmekin huomioon reserviläisten pönäköitymisen, ottaa tuollainen DT-30 kantokykynsä puolesta n. 200 miestä kyytiin.

Rynnäkkötykkiä ei tietenkään voisi käyttää kaikissa tst-psv:n tehtävissä, mutta väijytykset yms. tehtävät onnistuisivat. Lisäksi taktiikkana tulisi olla (vahvistetun) etusektorin pitäminen aina vihollisen suuntaan. Uskoisin, että marssimuodossa etenevien venäläisten panssarikolonnien kylkiin avorivissä rynnäköivät rynnäkkötykkipataljoonat, jotka syöksevät tuhoa ja kuolemaa 155 mm:n kranaattien muodossa 8-9 laukauksen minuuttivauhdilla, saavat Venäjän johdon nopeasti harkitsemaan rauhanneuvottelujen käynnistämistä.

Ja sitten perään sopiva hymiö.

Todella hyvä maastoliikkuvuus on ehdoton, koska tuetaan jalkaväkeä, joka hyökkää jalkaväkimaastossa. Panssaroidun tekan etukoppi asejärjestelmällä voisi olla näppärä ratkaisu. Aseena matalapainetykki kaliiperina 76+mm. Etukopin panssarointia olisi syytä lisätä sen verran, että 30mm sirpalekranaatti jää pintaan. Vaunun pieni koko auttaa sen selviytymisessä, mutta mahdollistaa silti riittävän ammustäytön. Torni olisi joko yhden tai kahden henkilön torni. Ainiin muuten, vastahan me hankittiin parikymmentä panssaritekaa, joilla saa just ja just yhden komppanian varustettua... Oiskohan niille hakusessa jotain muuta käyttöä?

Edit. Asejärjestelmä ei saa mielellään olla liian iso fyysisiltä mitoiltaan, että se ylipäätään pääsee pyörimään pusikossa. Joku pari kolme metrinen putki alkaa olemaan ylärajoilla ellei se ole kiinteästi eteen päin sojottava mallia S-vaunu.
 
Onko 122mmlle olemassa nuoliammuksia? taikka sitä suuremmille kalibeereille?
 
Jos suunnitellaan uudenlaista joukko-osastoa Suomen Puolustusvoimain sodanajan käyttöön, pitäisi mielestäni olla rohkeutta suunnitella myöskin uudenlaisia ratkaisuja kaluston saralla.

Rynnäkkötykkikonseptia lienee muokattava hieman nykypäivän haasteita vastaavaksi. Siispä mielestäni ainoa mahdollinen ratkaisu Suomen erityisolosuhteissa on vanha kunnon TEKA. Maastokelpoisuus ja monikäyttöisyys tekee tästä vaihtoehdosta täysin ylittämättömän PV:n tarpeisiin. Oikean alustan valitsemalla, voimme virtaviivaistaa myös koulutus- ja huolto-organisaatiota. Siispä tulevat rynnäkkötykkipataljoonat on varustettava Vityaz DT-30 tela-ajoneuvoilla. Kantokyky 30+ tonnia, joten varsinaiseen rynnäkkötykkiversioon voidaan asentaa esim. Archer tms. 155mm:n tykkijärjestelmä. Koska kyseessä on rynnäkkötykki, voidaan ammunnanhallintaa karsia huomattavasti. Lähinnä tarvitaan putki, latausjärjestelmä ja n. 15 asteen putken kääntämisen molempiin suuntiin mahdollistava suuntausjärjestelmä. Tämä mahdollistaa varamsti sekä etupanssaroinnin huomattavan vahvistamisen että lähitorjunta-aseen asentamisen. Tarkoitukseen sopivin ase lienee venäläinen GShG-7.62 -järjestelmä. Vityazin maastoliikennöintikyky mahdollistaa järjestelmän integroimisen saumattomasti uuteen Maavoimien uudistettuun taistelutapaan.

Samalle alustalle voidaan asentaa myös it- yms. kalustoa ja toimiipa tuo mainio masiina modifioimattomanakin miehistönkuljetuksessa. Vaikka ottaisimmekin huomioon reserviläisten pönäköitymisen, ottaa tuollainen DT-30 kantokykynsä puolesta n. 200 miestä kyytiin.

DT-30 olis varmaan hyvä alusta, mutta minun visiossani aseeksi tulisi ak-630m1-2. Toisesta ruutasta tulee alikalia panssarimaaleja vastaan, ja toisesta sirpaletta hekoja, lentokoneita, ohjuksia ja jalkaväkeä vastaan. Jos ammustäyttöä olisi vaikka 20000 lutia, niin tuollaiselle laitokselle löytyisi varmasti käyttöä. Ajoneuvo voisi myös mahdollisesti olla miehittämätön.
 
  • Tykkää
Reactions: EK
DT-30 olis varmaan hyvä alusta, mutta minun visiossani aseeksi tulisi ak-630m1-2. Toisesta ruutasta tulee alikalia panssarimaaleja vastaan, ja toisesta sirpaletta hekoja, lentokoneita, ohjuksia ja jalkaväkeä vastaan. Jos ammustäyttöä olisi vaikka 20000 lutia, niin tuollaiselle laitokselle löytyisi varmasti käyttöä. Ajoneuvo voisi myös mahdollisesti olla miehittämätön.

Unohdat nyt, että yksi rynnäkkötykin tärkeimpiä ominaisuuksia on olla matala. Tuo ak-630m on sinänsä varmasti toimiva esim. siinä it-versiossa (ja tietenkin kahdella aseella varustettuna), mutta nyt haetaan vähän huomaamattomampaa ajoneuvoa.

Lisäksi on tärkeää huomata, että tuollainen gatling-viritys on tulinopeudeltaan sinänsä vaikuttava, mutta siitä puuttuu (sotatieteen termein ilmaistuna) "runkkua". Pikkuiset tulipurskahdukset ovat vähän semmoisia pikkupoikamaisia ja jotenkin niistä tulee mieleen sellainen tärisevä yökastelija. Sen sijaan joka 7. sekunti ärjähtävä 6-tuumainen, joka sylkäisee kidastaan 40+ kg:n sirpalekranaatin, on melkoisen miehekäs peli. Kun rynnäkkötykkipataljoona hyökkää joko avorivissä tai komppaniat peräkkäin riveihin järjestettynä ja jokainen vaunu sylkee 9 laukausta minuutissa pahaa-aavistamattoman panssariarmeijakunnan possujunaan, on se melkoisen kyrväkästä jytinää, eikä opponentti voi yllätykseltään ja järkytykseltään muuta kuin kysyä Pietarilta (tai Luciferilta), mitä ihmettä oikein tapahtui. Erilaisia ampumatarvikkeita ei tarvita, sillä suorasuuntauksella ammuttavat 155 mm:n sirpalekranaatit tekevät selvää jälkeä kaikesta, mikä tielle osuu. Viimeistään sillä 7. laukauksella. Korkeintaan voidaan harkita kanisteriammuksia a) venäläisille yleisen massahyökkäyksen torjuntaan, b) ulkoministeriön virka-apupyynnön täyttämiseen jonkin valtion demokratiakehityksen auttamisessa tai c) sisäministeriön virka-apupyynnön täyttämiseen joukkojenhallinnassa.
 
:D:D
Unohdat nyt, että yksi rynnäkkötykin tärkeimpiä ominaisuuksia on olla matala. Tuo ak-630m on sinänsä varmasti toimiva esim. siinä it-versiossa (ja tietenkin kahdella aseella varustettuna), mutta nyt haetaan vähän huomaamattomampaa ajoneuvoa.

Lisäksi on tärkeää huomata, että tuollainen gatling-viritys on tulinopeudeltaan sinänsä vaikuttava, mutta siitä puuttuu (sotatieteen termein ilmaistuna) "runkkua". Pikkuiset tulipurskahdukset ovat vähän semmoisia pikkupoikamaisia ja jotenkin niistä tulee mieleen sellainen tärisevä yökastelija. Sen sijaan joka 7. sekunti ärjähtävä 6-tuumainen, joka sylkäisee kidastaan 40+ kg:n sirpalekranaatin, on melkoisen miehekäs peli. Kun rynnäkkötykkipataljoona hyökkää joko avorivissä tai komppaniat peräkkäin riveihin järjestettynä ja jokainen vaunu sylkee 9 laukausta minuutissa pahaa-aavistamattoman panssariarmeijakunnan possujunaan, on se melkoisen kyrväkästä jytinää, eikä opponentti voi yllätykseltään ja järkytykseltään muuta kuin kysyä Pietarilta (tai Luciferilta), mitä ihmettä oikein tapahtui. Erilaisia ampumatarvikkeita ei tarvita, sillä suorasuuntauksella ammuttavat 155 mm:n sirpalekranaatit tekevät selvää jälkeä kaikesta, mikä tielle osuu. Viimeistään sillä 7. laukauksella. Korkeintaan voidaan harkita kanisteriammuksia a) venäläisille yleisen massahyökkäyksen torjuntaan, b) ulkoministeriön virka-apupyynnön täyttämiseen jonkin valtion demokratiakehityksen auttamisessa tai c) sisäministeriön virka-apupyynnön täyttämiseen joukkojenhallinnassa.

Ei kun tolla niitettäisiin liipaisin pohjassa kokonainen panssarikolonna. 150 30millistä sekunnissa tekee selvää jälkeä kaikesta, ja minuutin kun ampuu putkeen niin siinä tulihelvetissä ei vihollisesta jää mitään jäljelle. Vähän niin kuin A-10, mutta tappavampi.
 
:D:D

Ei kun tolla niitettäisiin liipaisin pohjassa kokonainen panssarikolonna. 150 30millistä sekunnissa tekee selvää jälkeä kaikesta, ja minuutin kun ampuu putkeen niin siinä tulihelvetissä ei vihollisesta jää mitään jäljelle. Vähän niin kuin A-10, mutta tappavampi.

"Lapsen tieto, naisen muisti, vaan ei partasuun urohon!"
Havaitsen, että olemme sangen fundamentaalilla tasolla eri linjoilla. Ehdotan ratkaisuksi empiiristä koetta. Molemmat rakentavat omaa filosofiaansa edustavan konstruktion. Sen jälkeen tapaamme ja testaamme, kumpi on kumpi. Saat päättää paikan, minä päätän ajan. Tapaamme juhannusaattona klo 23.59 valitsemassasi paikassa.
ME EMME LAIMENNA! EMMEKÄ LIENNYTÄ! TU TÖ DETH!
KATKASE!

Tosin tuli vielä mieleeni, että millaisen organisaation olet ajatellut luoda pataljoonalle? Itsehän ajattelin lähteä ihan perinteisesti taistelijaparista, eli kaksi vaunua muodostaa toisiaan suojaavan parin, kaksi paria + johtovaunu = Rynn.Tyk.joukkue, komentovaunu + tulenjohtovaunu + kolme joukkuetta + 2 tulitukivaunua + 2 it-vaunua = komppania, Komentojoukkue + kolme komppaniaa + huoltokomppania + 4 it-vaunua + 2 x tulitukivaunujoukkuetta = Rynn.Tyk.P Näkisin, että pataljoonia kannattaa käyttää kolmen ryhmissä, eli kahden toimiessa pareina, kolmas on reservinä ja levossa. Tällaisia Rynn.Tyk.Rykmenttejä voitaisiin perustaa yksi Lappiin, kaksi Kainuuseen, kolme Vekaranjärvelle ja yksi-kaksi reserviksi Panssariprikaatiin tai Porin prikaatiin.

Tulitukivaunujen aseistus on vielä hieman epäselvä, mutta epäsuoralla mennään (kaikki Pataljoonan ajoneuvot ovat tietenkin DT-30 -mallia, jolloin logistiikka helpottuu). Riittävä tulentiheys saavutettaneen venäläisellä TOS-1A Buratino (SA-Int virallinen STA-NAG -kelpoinen nimitys lienee Borat) järjestelmällä. Thermobaarisilla ammuksilla saataneen aikaan riittävä lamauttava vaikutus vastustajassa, jotta rynnäkkö voidaan suorittaa. Bombsquad ystävällisesti ratkaisikin tuon IT-vaunujen aseistuksen, joten ei siitä sen enempää. Koska kalusto on pitkälti venäläispohjaista, voimme soveltaa myös venäläispohjaisia käytännönratkaisuja, eli saattojalkaväli kulkee kätevästi rynnäkkötykkien katolla, toimien samalla mahdollisen vihollistulen ilmaisinsensorina. Jokaisella rynnäkkötykillä on oma jv-ryhmänsä.
 
"Lapsen tieto, naisen muisti, vaan ei partasuun urohon!"
Havaitsen, että olemme sangen fundamentaalilla tasolla eri linjoilla. Ehdotan ratkaisuksi empiiristä koetta. Molemmat rakentavat omaa filosofiaansa edustavan konstruktion. Sen jälkeen tapaamme ja testaamme, kumpi on kumpi. Saat päättää paikan, minä päätän ajan. Tapaamme juhannusaattona klo 23.59 valitsemassasi paikassa.
ME EMME LAIMENNA! EMMEKÄ LIENNYTÄ! TU TÖ DETH!
KATKASE!

Tosin tuli vielä mieleeni, että millaisen organisaation olet ajatellut luoda pataljoonalle? Itsehän ajattelin lähteä ihan perinteisesti taistelijaparista, eli kaksi vaunua muodostaa toisiaan suojaavan parin, kaksi paria + johtovaunu = Rynn.Tyk.joukkue, komentovaunu + tulenjohtovaunu + kolme joukkuetta + 2 tulitukivaunua + 2 it-vaunua = komppania, Komentojoukkue + kolme komppaniaa + huoltokomppania + 4 it-vaunua + 2 x tulitukivaunujoukkuetta = Rynn.Tyk.P Näkisin, että pataljoonia kannattaa käyttää kolmen ryhmissä, eli kahden toimiessa pareina, kolmas on reservinä ja levossa. Tällaisia Rynn.Tyk.Rykmenttejä voitaisiin perustaa yksi Lappiin, kaksi Kainuuseen, kolme Vekaranjärvelle ja yksi-kaksi reserviksi Panssariprikaatiin tai Porin prikaatiin.

Tulitukivaunujen aseistus on vielä hieman epäselvä, mutta epäsuoralla mennään (kaikki Pataljoonan ajoneuvot ovat tietenkin DT-30 -mallia, jolloin logistiikka helpottuu). Riittävä tulentiheys saavutettaneen venäläisellä TOS-1A Buratino (SA-Int virallinen STA-NAG -kelpoinen nimitys lienee Borat) järjestelmällä. Thermobaarisilla ammuksilla saataneen aikaan riittävä lamauttava vaikutus vastustajassa, jotta rynnäkkö voidaan suorittaa. Bombsquad ystävällisesti ratkaisikin tuon IT-vaunujen aseistuksen, joten ei siitä sen enempää. Koska kalusto on pitkälti venäläispohjaista, voimme soveltaa myös venäläispohjaisia käytännönratkaisuja, eli saattojalkaväli kulkee kätevästi rynnäkkötykkien katolla, toimien samalla mahdollisen vihollistulen ilmaisinsensorina. Jokaisella rynnäkkötykillä on oma jv-ryhmänsä.

Sen ei tarvitse olla varsinainen pataljoona, joka toimisi kootusti. Yksittäisiä komppanioita pari olisi riittävä ja nekin toimisivat joukkuettain tehtävällä alistuksena. Komppaniassa voisi olla 12 rynnäkkötykkiä kolmessa joukkueessa, jotta joukkue voisi vielä toimia puolijoukkuettain. Joukkueessa olisi neljä rynnäkkötykkiä ja kaksi traktoria peräkärryllä ampumatarvikkeiden täyttöä varten.
 
Sen ei tarvitse olla varsinainen pataljoona, joka toimisi kootusti. Yksittäisiä komppanioita pari olisi riittävä ja nekin toimisivat joukkuettain tehtävällä alistuksena. Komppaniassa voisi olla 12 rynnäkkötykkiä kolmessa joukkueessa, jotta joukkue voisi vielä toimia puolijoukkuettain. Joukkueessa olisi neljä rynnäkkötykkiä ja kaksi traktoria peräkärryllä ampumatarvikkeiden täyttöä varten.

Ymmärrän idean siitä että jos pitää hyökätä kaivautunutta vihollista vastaan, olisi hyvä jos olisi kättä pidempää.

Toki itse voisin kokeilla jopa perinteistä motitusta. Jolloin läpimurtoon pyrkivää vihollista voisi ampua eräreilulla.

Tai että jos rynnäkkötykkipataljoonan sijaan ostettaisiin esim. 155mm hinattavia tykkejä 72 kpl. Jotka alistettaisiin jalkaväelle tueksi tällaisissa hyökkäyksissä?
 
Ymmärrän idean siitä että jos pitää hyökätä kaivautunutta vihollista vastaan, olisi hyvä jos olisi kättä pidempää.

Toki itse voisin kokeilla jopa perinteistä motitusta. Jolloin läpimurtoon pyrkivää vihollista voisi ampua eräreilulla.

Tai että jos rynnäkkötykkipataljoonan sijaan ostettaisiin esim. 155mm hinattavia tykkejä 72 kpl. Jotka alistettaisiin jalkaväelle tueksi tällaisissa hyökkäyksissä?

Motittaminen ja siinä onnistuminen vaatii aika paljon joukkoja ja varsinkin kaivautunutta vastaan aika paljon kranaatteja. Talvisodassa aika monta mottia kului itsessään ajan kanssa tai päättyi "ratkaisemattomana", kun meillä ei riittänyt voima tuhota niitä. Seuraavassa sodassa, jos jotain saadaan motitettua niin se pitää pystyä myös tuhoamaan loppuun saakka nopeasti ja kirurgin tarkasti. Koko rynnäkkötykin idea oli auttaa pieniä joukkoja saavuttamaan tulivoimaylivoima, jotta ylempi johtoporras voi jatkaa tehtäväänsä, kun alainen kykenee suorittamaan tehtävänsä saamillaan resursseilla.
 
Motittaminen ja siinä onnistuminen vaatii aika paljon joukkoja ja varsinkin kaivautunutta vastaan aika paljon kranaatteja. Talvisodassa aika monta mottia kului itsessään ajan kanssa tai päättyi "ratkaisemattomana", kun meillä ei riittänyt voima tuhota niitä. Seuraavassa sodassa, jos jotain saadaan motitettua niin se pitää pystyä myös tuhoamaan loppuun saakka nopeasti ja kirurgin tarkasti. Koko rynnäkkötykin idea oli auttaa pieniä joukkoja saavuttamaan tulivoimaylivoima, jotta ylempi johtoporras voi jatkaa tehtäväänsä, kun alainen kykenee suorittamaan tehtävänsä saamillaan resursseilla.

Ymmärrän ajatuksesi.

Ratkaisu vaan jotenkin tuntuu oudolta..
 
Valistakaapa maalaista: onko tämä ketju vaikeaa sarkasmia, helppoa huumoria vai ihan silkkaa tietämättömyyttä aseteollisuuden todellisuudesta?
 
En nyt muista olenko itse ollut noita vastaan suora-ammunnassa käytössä. Jos noista voisi tehdä karvalakkimallin, josta saa kaiken ylimääräisen ammunnanhallinnan pois niin mikä ettei. 12 kiloinen kranaatti 300 metriä sekunnissa, ei paha.

Mielestäni se monikäyttöisyys nimenomaan olisi hyvä asia. Ei se täysin ilman ammunnanhallintaa voi kuitenkaan olla. Monessa paikassa kyky ampua yläkautta on tosi arvokas.

Molempi parempi ;)
 
Jos nyt tälläisiä halutaan ja vielä isolla rahalla, ja 30 mm ei kuulema kelpaa, niin miksi ei jotain CV90120 (tai poliittisesti epärealistinen BMP-3).
 
Jos nyt tälläisiä halutaan ja vielä isolla rahalla, ja 30 mm ei kuulema kelpaa, niin miksi ei jotain CV90120 (tai poliittisesti epärealistinen BMP-3).

Ehdoton kyllä näille optio tietenkin tuo isolla rahalla.

Mielestäni se monikäyttöisyys nimenomaan olisi hyvä asia. Ei se täysin ilman ammunnanhallintaa voi kuitenkaan olla. Monessa paikassa kyky ampua yläkautta on tosi arvokas.

Molempi parempi ;)

Se monikäyttöisyys kuitenkin nostaa hintaa, vähemmän hyvää, aseen käyttöä arkastellaan, kun hyvin rajallinen resurssi. Mutta ymmärrän mitä haet. Ehkä ns. perus ammunanhallinta, jota voi käyttää suora-ammuntaan yläkulmilla. Lasermittari ja tietokonekombo, ampuja kääntää tornin oikeaan suuntaan ja kone laskee koron, jotta kranaatit osuu lasermittarin mittaaman etäisyyden päähän.
 
Maksoiko puolustusvoimat 18 AMOS+AMV kombosta 100 miljoonaa eli 5,5 miljoonaa kappale? Kyllä sillä rahalla BMP-3 tai CV90120 varmaan irtoaa..
 
Back
Top