"Säästöt romuttavat puolustusjärjestelmän"
- Viestiketjun aloittaja Teräsmies
- Aloitus PVM
Einomies1
Respected Leader
Kapiainen kirjoitti:
Niin, eipä se 1,2 miljardia egeä ole kummoinen summa jos se noinvain kaadetaan toisen maan kirstuun joka puolestaa ostaa niillä aseita, vaikka valtionsa kirstussa ei ole pennin latia!
Tämä kaikki vieläpä EU:n Lissabonin sopimuksen vastaisesti.
No tätä on jauhettu täällä tarpeeksi, eikä se siitä muuksi muutu. Mutta en malta olla leikittelemällä ajatuksella että ehkä se "takuu" 880 miljoonaa 10-15 päästä on laskettu auttavan siihenasti horroksessa olevat puolustusvoimat takaisin jaloilleen.
Ehkäpä tämä on hallituksen ratkaisu: pistetään PV talviunille kuten Karhu konsanaan joka nukkuu vaikean ja niukkaravintoisen talven ylitse (taantuma), herätäkseen jälleen uuteen kevääseen laihtuneena mutta nälkäisenä ja siksi erittäin vaarallisena. :a-rolleyes:
Olisiko vihreillä tässä siis sormensa pelissä ja malli otettu aina toimivasta äitimaasta?
Saas nähdä päädytäänkö tässä isonvihan aikaiseen ruotuväki-malliin?
No jos valtiolla on vaikeaa (kuten Ruåttin kruunulla aikanaan), niin lyödään kunnille lisää tehtäviä.
Mites jos kunta olisikin velvollinen luomaan aluepuolustuksen ja valtio huolehtisi vain operatiivisista joukoista? Operatiiviset joukot varustettaisiin parhaalla mitä rahalla saa ja koulutettaisiin ikäluokkien kermasta tarjoamalla reiluja etuja jatko-opiskeluun (rahoitusta, 0-korkolainaa, verotushelpotuksia jne.) sekä maksamalla pientä palkkaa varusmiesajalta (eräänlainen toimenpidepalkka).
Kunta kustantaisi alueellisten joukkojen tuotannon (ruotu) ja järjestäisi tietylle prosentille miespuolisista asukkaistaan (PV:n /valtion määräämä osa) varusteet sekä koulutuksen tähän malliin:
- Varusteet noudattelisivat pää-osin yhtenäistä mallia ( PV määrää).
- Kunta tilaisi koulutuksen PV:ltä jossa koulutusta varten olisi oma osastonsa.
- Ruotuväkeen psyykkinen ja fyysinen pääsykoe ja ikä 16-50 haitarissa.
- Peruskurssin kesto 6 kk ja suorittamiseksi vaadittaisiin 90 % läsnäolo koulutuksessa ja harjoituksissa.
- Peruskoulutus tapahtuisi viikonloppuisin ja joinain iltoina (luennot+ammuntoja). Kurssin aikana joitakin vapaita viikonloppuja.
- Kurssin keskivaiheessa tasokoe ja lopussa loppukoe jossa mitataan tietoja sekä sotilastaitoja käytännössä. PV valvoo ja hyväksyy. Max 2 x uusintamahdollisuus.
- Ruotuun valittujen/määrättyjen henkilöiden omien aseiden hankintaa (varsinkin ressukiväärit) helpotettaisiin (PV puoltaa, esittää ja poliisi hyväksyy) ja ammuksia saisi ostaa tiettyyn määrään asti "kunnan piikkiin" ja jos paljon ampuu, kunta/ruotu maksaisi 25% ylimenevästä määrästä.
- Aseen ostolupa ja hallusapitolupa menisi kunnalle 50 % ja itelle jäisi 50%.
- Jos ei omaa asetta, kunta järjestää tiettyjen kriteerien mukaisen (kaliiperi sama ja määrätty sekä toimintatapa tehtävän mukainen).
- koottuja ampumaharjoituksia joka kk. Pv:n alueilla tai alueen omilla radoilla. Samassa olisi rastityyppinen koulutus ja aihe vaihtelisi joka kerta. Kouluttajana Ruodun oma "vastuuvääpeli", jonka taas PV on kouluttanut tehtäväänsä ja hyväksynyt (toimenpidepalkka).
- 2 kertaa vuodessa "leiri" jonka kesto olisi viikonloppu. Teema olisi maastoharjoitus jossa harjoiteltaisiin sotilaan perustaitoja soveltuen nimenomaan oman alueen erityisolosuhteet huomioiden. Vähintään toiseen olisi osallistumispakko. Harjoitusten vetovastuu olisi PV:n "lähiupseerilla" ja ruodun omaalla "vastuuvääpelillä".
- "Lähiupseeri" on PV:n upseeri jonka vastuulla olisi alueellisten joukkojen kouluttaminen (+ muut PV:n kouluttajat), kokoaminen, valvonta, testaukset ja informoiminen. Apuna toimii ruodun vastuuvääpelit.
- Ruodussa olevilla fyysinen testi joka vuosi ja taitokoe joka toinen vuosi (ampumataitotesti sekä sotilaan perustaidot). Testit ottaa vastaan PV:n "lähiupseeri".
- Osallistumista harjoituksiin ja koulutuksiin seurattaisiin jatkuvasti lähiupseerin toimesta.
- Parhaat ja aktiivisimmat pääsevät vääpelikurssille jotka koulutus ja vetovastuun lisäksi toimivat alueellisina ryhmänjohtajina sotatilanteessa.
- Varusteet kotona ja ase.
- Harjoituksista ja leireistä kunta maksaa päivärahan ja kilometrikorvaukset.
- Raskas aseistus ja ajoneuvot jäävät PV:n kontolle.
Olisikohan tuossa ideaa?
Kuinka moni ressu ampuu tai harjoittelee kerran kuukaudessa?
Kuinka monen kunto testataan vuosittain tai taidot määrävälein?
Kuinka moni käy sotaharjoituksissa joka vuosi?
RPG83
Soome Majori
Veikkaan, että aika monikin ampuisi tuon kerran kuussa, jos siitä ei itselle aiheutuisi kohtuutonta vaivaa (lue: tiukka lupakäytäntö ja vähäiset radat) ja patruunoita ei tarvitsisi täysin omasta pussista maksaa.
Maakuntakomppanian taitoja testataan määrävälein.
Pian ei kukaan, kun nykyisetkin vähät kertaukset leikataan puoleen tai alle.
Maakuntakomppanian taitoja testataan määrävälein.
Pian ei kukaan, kun nykyisetkin vähät kertaukset leikataan puoleen tai alle.
Einomies1
Respected Leader
Radar kirjoitti:
Nuo kone vs. kone harjoitukset eivät kerro koko totuutta. Kyse on ennen kaikkea koulutuksesta, osaamisesta sekä ilmapuolustusjärjestelmän toiminnasta kokonaisuutena.
Ei kai kukaan luule että meikäläiset lähettävät Hornetteja pilkottavaksi yksi yhtä vastaan dueleihin, vaan paljon on kysymys maatutkista, ilmatorjunnasta sekä ilmataistelunjohtajista yhdessä hävittäjäparvien kanssa.
Ilmapuolustus on kokonaisuus eikä 1-1 hävittäjätaisteluilla ole niinpaljon merkitystä kuin tilastoissa luullaan. Hieman vaatimattomammallakin kalustolla pärjää jos taktiikka sekä koko ilmapuolustusjärjestelmä toimii verkottuneesti.
Tuosta Polakkien harjoituksesta olisi ihan kiva saada lähde tietoon. Itse etsin tuolta sivulta väitettä F-16 vs. F-18 suhteesta, enkä löytänyt.
En ihan usko että F-16 Block 52+ voittaisi meikäläisten F-18 C:n ihan noin kepeästi. F-18 C:ssä on vähintään yhtämoderni tutka APG-73 mod.4/5 kuin F-16 APG-68 (v9). Lisäksi modernisoidussa APG-73 tutkassa on SAR-kyky jolla kone voi ottaa turvallisen matkan päästä valokuvan tarkkoja tutkakuvia maa-alueista.
Tässä pätkää ilmataistelussa jossa F-18 pääsee kaartotaistelussa melko helposti F-16 taakse. Lopputilanteessa F-16 olisi selvää pässinlihaa JHMCS-kypärätähtäimellä varustetulle Hornetille.
Hornet pystyy kääntymään erittäin jyrkästi hitaassa nopeudessa. Sen liikehtimiskyvyn ja kyvyn lentää hitaasti jyrkillä kulmilla ymmärtää vasta kun näkee omin silmin Hornet soolon livenä.
Last edited by a moderator:
Einomies1 kirjoitti:
F-16A/C (AN/APG-66): 50-60 km
F-16C Block 25 (AN/APG-68): 70 km
F-16C Block 50/52 (AN/APG-68(V)7): 80 km
F-16C Block 50/52 (AN/APG-68(V)9/10): 105 km (future upgrade to F-16 fleet, promising 30%+ range increase) F-16E Block 60 (AN/APG-80): 130 km
F/A-18A (AN/APG-65): 60-65 km
F/A-18C (AN/APG-73): 72 km
F-20 (AN/APG-67): 90 km
F/A-22 (AN/APG-77): 230 km
F-7P Skybolt (Grifo 7): 55+ km
F-7MP Skybolt (Grifo 7): 55+ km
F-8IIM (Zhuk-8B): 70 km (front), 40 km (rear)
RCS on C/D hornetissa 3m^2 ja F-16:ssa 1,2 m^2...Joissakin lähteissä APG-73 kantama olisi 85km, joten joka tapauksessa kaukoetäisyydellä uusi viperi jyrää
Last edited by a moderator:
Radar kirjoitti:
Nuo netissä kovasti liikkuneet luvut ovat hiukan epäilyttäviä. Esim. mitenkä ihmeessä F-20:n vanhempi ja puolet pienempi AN/APG-67 -tutka voisi olla parempi kuin AN/APG-73 tai edes AN/APG-65? Molemmat kuitenkin on saman maan tuotteita ja tehty samanlaisella teknologialla. Sama juttu myös F-16:n AN/APG-68:n kanssa.
RistoJ kirjoitti:
Kävi itselläkin sama mielessä. Tässä linkki tutkan ominaisuuksiin..
CAPABILITIES
Range: 80 nmi (maximum displayed)
Angular coverage: 160 degree cone
Map resolution: 45 feet at 5.0 nmi
Beamwidth: 3.7 degrees azimuth, 5.4 degrees elevation
Air to ground range accuracy: 50 feet or 0.5 percent of range
Air target detection (fighter size target) --Look up--47 nmi --Look down--38 nmi
Sea target detection (patrol boat size target) --Sea 1--47 nmi --Sea 2--40 nmi
http://www.f20a.com/f20radar.htm
Hejsan kirjoitti:
lookdown/shootdown tarkoittaa, että lentäjä voi valita kohteita tutkalla, jotka ovat hänen alapuolellaan. Järjestelmä käsittelee tutkan saamaa dataa ja jättää huomioitta ja näyttämättä esimerkiksi maasta tulevat heijasteet, kun taas esimerkiksi kiitoradalta nouseva lentokone tai matalalla lentävä lentokone näkyy tutkannäytöllä.
Flybywire tarkoittaa että konetta ohjataan sähköisesti eikä esimerkiksi mekaanisten- tai hydraulijärjestelmien avulla, joita pidetään alttiimpina vioittumiselle esimerkiksi räjähdyksen sirpaleista. Myös koneen avioniikka järjestelmät ovat yhteydessä flybywireen ja voivat esimerkiksi estää tai manipuloida ohjaajan antamia ohjausliikkeitä, jos ne huomaavat, että lentokone voisi niiden seurauksena esimerkiksi sakata.
Einomies1
Respected Leader
kelaasitä kirjoitti:
Ja itse asiassa valta-osaa nykyhävittäjistä jo F-16 lähtien ei edes voi lentää ilman Fly-by-wirea koska koneet on rakennettu aerodynaamisesti epästabiileiksi. Syynä tähän on suurimman mahdollisen ketteryyden ja liikehtimiskyvyn tavoitteleminen.
Fly-by-wire on yleensä 3 tai 4 kertaisesti varmistettu vikojen ja toimintahäiriöiden varalta.
SJ kirjoitti:
Juupajoki 2009
"Normaalisti Hornetin ohjainten komennot välittyvät ohjainpintoja liikutteleville servosylintereille sähköisesti. Ohjauskomentoja käsittelee ohjausjärjestelmätietokone, joka antaa komennot ohjainpintoja käyttäville servosylintereille halutun ohjausvaikutuksen aikaansaamiseksi.
Varajärjestelmänä toimivassa mekaanisessa Mech-on -toimintamuodossa ohjaussauvan liike välitetään korkeusperäsimien servosylintereille vaijereiden ja vivustojen välityksellä. Mekaanisella toimintamuodolla koneen korkeusperäsinohjauksen kyky on merkittävästi rajoittunut."
http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/vika+ohjausjarjestelman+servosylinterissa+johti+hornetonnettomuuteen/a566680
Suomen Hornetilla on sitten APG-73 tutka?
These I band (8 to 12 GHz) pulse-Doppler radar systems are designed for both air-to-air and air-to-surface missions. For air-to-air operations they incorporate a variety of search, track and track-while-scan modes to give the pilot a complete look-down/shoot-down capability. Air-to-surface modes include Doppler beam sharpened sector and patch mapping, medium range synthetic aperture radar, fixed and moving ground target track and sea surface search. In the F/A-18, the radar is installed in a slide-out nose rack to facilitate maintenance
Joo ainakin lookdown/shot down capability, ja onko Suomen Hornetissa sama tutka mitä Super Hornetissa on?
http://en.wikipedia.org/wiki/APG-73#AN.2FAPG-73
These I band (8 to 12 GHz) pulse-Doppler radar systems are designed for both air-to-air and air-to-surface missions. For air-to-air operations they incorporate a variety of search, track and track-while-scan modes to give the pilot a complete look-down/shoot-down capability. Air-to-surface modes include Doppler beam sharpened sector and patch mapping, medium range synthetic aperture radar, fixed and moving ground target track and sea surface search. In the F/A-18, the radar is installed in a slide-out nose rack to facilitate maintenance
Joo ainakin lookdown/shot down capability, ja onko Suomen Hornetissa sama tutka mitä Super Hornetissa on?
http://en.wikipedia.org/wiki/APG-73#AN.2FAPG-73