Hiljattain katselin sinäputkesta puolivakavissaan tehtyä polttomoottori- vs sähköautovertailua. Muuten vertailu meni hyvin, mutta sähköautoja ei raskautettu laturin ja akkuun siirtymisen häviöistä jotka olivat vertailussa 14 % luokkaa. Sähköautoilija ostaa sähköä satasella ja saa 86 e edestä. 14 % miinuserä on minun mielestä merkittävä.
Sähköautot.
- Viestiketjun aloittaja Starpom
- Aloitus PVM
Latauksen hyötysuhteesta löytyy paljon käyttäjien testejä sekä varmasti myös vähän tieteellisempiäkin kuvauksia. Latauksen eli latausasemassa ja auton latausjärjestelmässä tapahtuvien häviöiden suuruusluokissa on aika isoja eroja. Yksi ero syntyy käytetystä automallista. Vanhemmissa ajoneuvoissa on poikkeuksetta suuremmat häviöt kuin uudemmissa ja alle 10% suuruusluokat ovat ihan mahdollisia. Olosuhteet ja miten autoa ladataan ovat myös vaikuttavia. Kaupalliset latausasemat ovat hyötysuhteeltaan ilmeisesti pääasiassa yli 95% luokassa, siihen tosiaan sitten auton järjestelmät päälle.
Sähköautoilun kokonaishyötysuhteessa tietysti tulee ottaa huomioon myös se sähkön siirto eli voimalaitokselta latausasemaan, mutta Suomessa sen osuus ei ole järisyttävä, kantaverkko ilmeisesti pari prosenttia. Voimalaitoksen osuus häviöistä suomessa on pieni koska sähköä tuotetaan pääasiassa sähkön/lämmön yhteistuotantona, jolloin polttoaineen energiasta hyödynnetään 80-90%. Lauhdekäytössä sähköntuotannon hyötysuhteet ovat yli 40% luokkaa.
Se mitä ennen voimalaitosta tapahtuu on saman tyyppistä jos vertailu tapahtuu polttomoottoriautoon. Eli raaka-aineen hankinta, jalostus ja kuljetus käyttöpaikalle. Toki isossa voimalaitoksessa logistiikalla on varmasti etunsa verrattuna hajautettuun kuljetukseen huoltoasemille.
Alla pieni laskutoimitus. Bensan energiasisältö 9 kWh/l, lataushäviö 15%, sähkönsiirtohäviä 5%, voimalaitoksen sähköntuotannon hyötysuhde 50%.
Ajoneuvot Peugeot 208 bensa sekä e-208 sähkö. Siis sama automalli kahdella eri käyttövoimalla.
208B pa-kulutus 5,4 l/100km eli 48 kWh/100km
e-208 pa-kulutus 1,83 l/100km ja 16,5 kWh/100km, latashäviöillä noin 19 kWh, sähkönsiirron häviöillä 21 kWh ja 50% sähköntuotannon hyötysuhteella 42 kWh.
Lämmityskautena tietenkin voimalaitoksen hyötysuhde on Suomessa lähempänä 100% kuin 50%, joten sähköauton verrokki kulutus voisi olla vain hiukan päälle 21 kWh.
Sähköautolla on myös merkittävä potentiaali, koska se pystyy suoraan hyödyntämään lähes päästöttömiä energiamuotoja, kuten tuuli, aurinko sekä tietysti ydinvoima, vesivoimaa unohtamatta. Tuulella, auringolla ja vesivoimalla ei raaka-aineiden hankinta, jalostus tai logistiikka kulutusta käytännössä synny. Polttomoottoriautossa tuotetaan aina päästöjä sekä käytöllä että polttoainelogistiikan kautta, toki näitä voi sitten hieman kompensoida biopolttoaineilla tai jätepohjaisilla raaka-aineilla. Päästöt kuitenkin tuotetaan aina. Eiköhän Suomesta löydy tällä hetkelläkin sähköautoilijoita, jotka ajavat jonkinlaisen osan kilometreistään itse tuotetulla energialla. Polttomoottoriautoilijalle ei täysin mahdotonta, mutta vaaditut panostukset ovat kyllä aivan toista luokkaa. Mahdollisuudet ovat siis täysin erilaiset.
Aikaisemmin linkitettiin kuva kaupallisesta latausasemasta jossa oli voimakone rinnalla. Onko tässä jotain ihmeellistä? Ei välttämättä, samalla tapaa se tuottaa sähköä kuin se isompi voimalaitos. Siinä ei toki todennäköisesti ole polttoainehyötysuhde lähelläkään ison laitoksen lukemia sekä logistisesti huono ratkaisu. Sähkönsiirto häviöt sillä saa toki pienemmäksi. Haja-asutusalueella tuollainen voisi kuitenkin olla jonkinlainen ratkaisu, mutta laitteen koko potentiaali saadaan hyödynnettyä vain liittämällä se verkkoon.
On myös pohdittu miten lataus onnistuu taloyhtiössä. Saman tyyppinen pohdinta varmaan käytiin kymmeniä vuosia sitten, kun joku keksi että autojen moottoreita voisi esilämmittää lohkolämmittimen avulla. Ei siis varmasti ole mistään ylitsepääsemättömästä asiasta kyse.
Patu
Kenraali
Täytyy myös muistaa, että sähköä tuottaessaan polttomoottori voi käsittääkseni pyöriä jatkuvasti optimaalisella kierrosnopeudella, mikä taas ei pidä paikkaansa ajoneuvon moottorin tapauksessa.
Juuri näin. Polttomoottori soveltuu erinomaisesti voimalaitoksiin tai esimerkiksi laivoihin joissa moottoria ajetaan vakiokierrosluvuilla ja vakiokuormalla. Polttomoottoriauto soveltuu siis parhaiten moottoritieajoon, mutta ongelmaksi muodostuu kuitenkin se että suurin osa henkilöautojen ajosta on muualla, jolloin moottoria ei voida optimoida johonkin tiettyyn tarkoitukseen.
Minun mielestä sähkön tuottamisessa ja siirrossa latausasemaan asti syntyviä häviöitä on turha huomioida. Kuluttaja ei voi vaikuttaa sähköntuotannon tehokkuuteen, eikä siirron häviöihin välillä voimalaitos-latausasema. Bensan jakelussakin syntyy häviöitä. Jalostamo ostaa ja tuottaa raakaöljyä jostain kaukaa. Jalostaa raakaöljyn bensaksi, kuljetuttaa bensan rekoilla tankkauspisteisiin. Ainoa mihin kuluttaja voi vaikuttaa kulutusvalinnoilla on moottorin ja sähköauton hyötysuhteet, se mistä energian ostaa ja ajotapa. Toistaiseksi sähkö käyttövoimana taloudellista, mutta muuttujia on monia. Suomessakin sähkön hintaan vaikuttaa Norjan vesivarannot sähköntuotannossa. Suomessa sähkön tuotantokustannukset ovat tuplaantuneet vuodessa. Heijastuu hintoihin vääjäämättä. Tavis-luokassa sähköauton akut kuluvat nopeammin ja enemmän kuin autonvalmistajat antavat ymmärtää. Teslassa ehkä vähemmän, mutta uskoakseni aika harva säästää mitään Teslallakaan.
Lämmitystolppien suhteen on ollut ongelmia sisälämmittimien suhteen. Milloin ei kestä johdot, milloin ei sulakkeet. Tolppien upgreidaushalukkuus taloyhtiöissä on ollut nollan luokkaa sisälämmittimien suhteen.
yrjö
Ylipäällikkö
Koska Euroopan Unionin tasolla liikennepolitiikka on ottanut suunnaksi sähköauton? Mikään Eurooppalainen autovalmistaja tietääkseni ei kehitä kaasuautoja. Kaiketi vain Volkswagen valmistaa vielä hetken mutta ei kehitä nykyisiä tai uusia.
Loyd
Kenraali
Ei ole ilmastonmuutoksen kannalta suurta merkitystä minkälaisilla autoilla Euroopassa ajetaan.
Ilmastonmuutosongelmaan ratkaiseva tekijä on se että saadaanko Kiinan ja muiden aasian maiden päästölisäyksiä rajoitettua kohtuulliselle tasolle.
Edes 100 % vähennykset euroopassa eivät saa maailman co2-päästöjä laskuun vaan ne jatkavat voimakasta kasvuaan.
Ilmastonmuutosongelmaan ratkaiseva tekijä on se että saadaanko Kiinan ja muiden aasian maiden päästölisäyksiä rajoitettua kohtuulliselle tasolle.
Edes 100 % vähennykset euroopassa eivät saa maailman co2-päästöjä laskuun vaan ne jatkavat voimakasta kasvuaan.
Joo, miksiköhän näin on? Voi tietysti olla, että Keski-Euroopassa sähköauton isot miinukset eivät ole niin isoja kuin suuressa osassa Suomea?
Silti, biodiesel olisi kova juttu, vaikka sitä ei riitäkään koko Suomen dieselautokannan ruokkimiseen. Kasvunvaraa siinä kuitenkin olisi.
Leaderdog
Kaukopartio
Minä kanssa varauksin olisin biodiisselin kannalla, hinta kohdalleen ja pakkaskestävyys myös. Mikäs sillä olis tarvittavia päästöjä puotella, tosin nykyinen kosla vie n. 20000km:n perusteella hieman yli neljä ltr./100km niin tuosta on paha tinkiä, auton painaessa n.1200kg (tarkistamaton tieto) ja on neliveto.
Hilan lukko
Ylipäällikkö
Kaksipaikkainen?
Lapinukko
Respected Leader
Kiina liittyy asiaan. Siksi ei puhuta oikeastaan mitään. Mukana on myös hyväntahtoisia hölmöjä jotka kuvittelevat että akkuautoilla pelastetaan maailma. Ehkä myös "teslahype" on nostellut sähköautoja suhteettoman paljon julkisuuteen.
Eikös ollut "ostakaa diesel", sitten "ostakaa pikkuturbo", "ostakaa hybrid", sitten "ostakaa ladattava hybrid" ja ostakaa "sähköauto"...
Akkumateriaaleja tuhlataan surutta kaikenlaiseen turhaan joka toimisi hyvin bensallakin. Ei ole vielä kuitenkaan alettu haaskata kuorma-autoissa
Lapinukko
Respected Leader
Eiköhän senkin kiellä komissio.
Falangi
Kenraali
Korvaako vakuutus, jos sähköauton akku hajoaa pohjakosketuksessa? ”7 000 - 30 000 euroa”
Korvaako vakuutus, jos sähköauton akku hajoaa pohjakosketuksessa? ”7 000 - 30 000 euroa”
Sähköautojen korkeajänniteakut sijaitsevat käytännössä aina auton alla.
www.is.fi
– Akun korjauskustannukset voivat olla 7 000 - 30 000 euroa. Auton korjaaminen saattaa kestää useamman viikon. Jos akku joudutaan kokonaan vaihtamaan, saattaa uutta akkua joutua odottamaan pitkään. Valmistajien välillä on eroja varaosien saatavuudessa. Akun vaurioituminen voi aiheuttaa myös tulipaloriskin.
Solidsnake
Respected Leader
Tähän tulee tietysti 80 pinnan omavastuuKorvaako vakuutus, jos sähköauton akku hajoaa pohjakosketuksessa? ”7 000 - 30 000 euroa”
– Mökkiteillä kannattaa olla erityisen varovainen, ettei auton pohja osu kiveen tai muuhun epätasaisuuteen. Toki akku voi vaurioitua myös kaupungissa ajettaessa esimerkiksi katukivetyksen laitaan, sanoo Pohjola Vakuutuksen ajoneuvovakuuttamisen johtaja Kristian Hiljander yhtiön lähettämässä tiedotteessa.Korvaako vakuutus, jos sähköauton akku hajoaa pohjakosketuksessa? ”7 000 - 30 000 euroa”
Sähköautojen korkeajänniteakut sijaitsevat käytännössä aina auton alla.
– Akun korjauskustannukset voivat olla 7 000 - 30 000 euroa. Auton korjaaminen saattaa kestää useamman viikon. Jos akku joudutaan kokonaan vaihtamaan, saattaa uutta akkua joutua odottamaan pitkään. Valmistajien välillä on eroja varaosien saatavuudessa. Akun vaurioituminen voi aiheuttaa myös tulipaloriskin.
,....omavastuu, mikä kirosana vakuutuksen maksajalleMillä se kieltää jos omalla pihalla häkäpönttö pöhisee?
