Savolaista luksusta
Ekoluksusta tarjoava korpihotelli on osa Pekka Viljakaisen suurta suunnitelmaa, jossa Savoon syntyy uutta matkailuteollisuutta. Hanke, jossa on mukana useita julkkissijoittajia, on kuitenkin taloudellisissa vaikeuksissa.
Tilaajille
Ekoluksuskylä Pihlasresortin saunamaailma sijaitsee Pihlasjärven rannalla. Kuva: Anna Valli / HS
Kuuntele juttu
Maija Kansanen HS
27.7. 16:00 | Päivitetty 6:09
Joroinen
Keskellä pohjoissavolaista korpea sijaitsee ekologisena luksusresorttina itseään mainostava PihlasResort. Ylellistä majoitusta tarjoava hotelli avattiin vuonna 2023 vartin ajomatkan päähän Joroisten keskustasta. Helsingistä tänne on matkaa vajaa 300 kilometriä.
Ennakko-odotuksista poiketen alueen parkkipaikalla seisoo aivan tavallisen näköisiä autoja, eikä hotellivieraiden käyttöön luvattuja Tesloja näy.
Korpihotelli on miljonäärisijoittaja
Pekka Viljakaisen valtakuntaa.
Viljakainen on PihlasResortin pääomistaja, mutta hankkeessa on mukana kahdeksan muutakin sijoittajaa. Heihin kuuluvat olympiavoittaja
Iivo Niskanen, F1-kuljettaja
Valtteri Bottas, liikemies
Poju Zabludowicz, näyttelijä
Jasper Pääkkönen ja aatelisyrittäjä
Anna Grotenfelt-Paunonen.
Mikä ihme on saanut Viljakaisen ja nimekkäät suomalaisjulkkikset sijoittamaan rahansa tällaiseen hankkeeseen keskelle pohjoissavolaista metsää?
Pekka Viljakainen on luvannut HS:lle haastattelun, mutta hotellin pihalla selviää, että miljonäärisijoittajalla on parempaa tekemistä. Hän on isännöimässä arvovieraita Japanista.
Meidät ottaa vastaan operatiivinen johtaja
Kaija-Riitta Uusitalo, joka johdattaa meidät ensin syömään päärakennuksen Siimes-ravintolaan.
Luksushotellin päärakennus on tummasävyinen ja maisemaan sulautuva. Sisällä huonekalut ovat tyylikkäitä ja materiaalit vaikuttavat laadukkailta. Yleisvaikutelma tuo mieleen asuntomessualueen.
Kestittävänä on kuulemma Mitsubishin pääjohtaja seurueineen.
Salissa lounastaa lisäksemme yksi asiakas. Lautasella on Viljakaisen niinkään omistaman Finnforel-yhtiön kasvattamaa kirjolohta sekä resortin kasvihuoneissa kasvatettua fenkolia ja perunaa höysteineen.
Myös Viljakainen saapuu ravintolaan lounastamaan japanilaisvieraiden kanssa. Kestittävänä on kuulemma Mitsubishin pääjohtaja seurueineen.
Seuraavaksi operatiivinen johtaja ohjaa meidät golfauton kyytiin. Edessä on kiertoajelu luksushotellin alueella. Alue on laajuudeltaan kymmenisen hehtaaria ja golf-autoilla liikutaan sviiteiltä rantasaunalle, kuntosalille, tenniskentille ja ravintolalle.
Luksushotellin vieraat voivat liikkua alueella sähkökäyttöisillä golfkärryillä. Kuva: Anna Valli / HS
Kompakteista lomayksiöistä avautuu näkymä alueelle rakentuvaan puutarhaan. Kuva: Anna Valli / HS
Viljakainen kertoo arvostavansa matkustellessaan hyviä tyynyjä ja mukavia sänkyjä. Niihin on satsattu savolaisessa korpihotellissakin. Kuva: Anna Valli / HS
Alueelle ollaan myös rakentamassa valtavaa puutarhaa, jonka esikuvina toimivat englantilaiset puutarhat sekä Esplanadin puisto Helsingissä. Golfautomme huristaa ohi maisemaikkunoin varustettujen kompaktien metsäsviittien, joiden edustoilla seisoo – golfautoja. Ihmisiä ei kuitenkaan näy.
Rannassa kohoaa viisi suurempaa kaksikerroksista villaa sekä rantasauna Henki kesäterasseineen. Jälkimmäiseen on haettu innoitusta Jasper Pääkkösen Löylystä Helsingissä. On iltapäivä, eikä saunallakaan näy ristin sielua. Kohtaamme ainoastaan työntekijän, joka tarjoutuu nostamaan porealtaiden ja vastavirta-altaan päällä olevat suojat pois valokuvaamista varten.
Maisemat Pihlasjärvelle ovat hulppeat. Lähistöllä seisoo myös Viljakaisen lomakoti, uusvanha kartano brittiläistyylisine puutarhoineen. Sen yhteyteen Viljakainen on rakennuttanut helikopterikentän ja ortodoksikirkon vaimolleen, pianisti
Anastasia Injushinalle. Jossain Pihlasjärven toisella rannalla sijaitsee myös Pekka Viljakaisen lapsuudenkoti.
Kierros golfautoilla päättyy ja Pekka Viljakainen löytyy päärakennuksen terassilta. Nyt hänellä on aikaa vastata kysymyksiin, sillä arvovieraat Japanista ovat poistuneet, Viljakaisen mukaan ”panssaroidulla mersulla ja helikopterilla”.
Pekka Viljakainen haluaa tarjota ekoluksusta kaikille kiinnostuneille, ei vain superrikkaille. Kuva: Anna Valli / HS
”Monessa maassa luksus on hyvä asia. Suomessa se on kirosana.”
Pekka Viljakainen on it-alalla vaurastunut miljonääri ja moniyrittäjä. Teknologia-alalle hän nousi vain 14-vuotiaana rakennettuaan Suomeen Euroopan ensimmäisen nettipankin. Vuonna 1998 hän möi Visual Systems -yrityksensä Tiedolle, silloiselle TietoEnatorille, ja samalla hänestä tuli yhtiön suuri yksityinen omistaja.
PihlasResort on syntynyt Viljakaisen mukaan kotiseuturakkaudesta. Hän sanoo olevansa ”julkisavolainen”.
”Haluan tuoda tänne yritysvieraitani ja ystäviäni, ja että ihmiset saavat kokea Järvi-Suomen”, hän sanoo.
Hän uskoo, että matkailun avulla Suomeen voidaan tuottaa uusia työpaikkoja: Lapissa tässä on jo onnistuttu, nyt olisi Järvi-Suomen aika.
Viljakainen nostaa esiin Mitsubishin pääjohtajan, Savonlinnan oopperajuhlien vieraat, Joroisten triathlonkisat ja niissä vuosikausia kisailleen presidentti
Alexander Stubbin. Viljakaisen mukaan tällaisille korkean profiilin vieraille ei ole aiemmin ollut alueella tarjolla riittävän tasokasta majoitusta.
Sitä Viljakainen haluaa tarjota. Viittä tähteä.
”Se, mikä henkilökohtaisesti on vähän korvennut, on se, että mä ajattelin koko ajan, että kun mä teen tällaisen jutun, niin se olisi vain positiivista”, Viljakainen sanoo.
”Monessa maassa luksus on hyvä asia. Suomessa se on kirosana.”
Omistajat ovat kuvailleet hotellia termillä ekoluksus. Viljakaisen mukaan tämä näkyy esimerkiksi siinä, että rakennukset ovat matalaenergiataloja, energia tulee maalämmöstä, sähköt aurinkovoimaloista ja ajoneuvot ovat sähkökäyttöisiä.
Hänestä luksus tarkoittaa myös korkeaa laatua ja hyvää palvelua, jota on tarjolla kenelle vain, joka siitä haluaa maksaa. Jos palvelu ”prakaa”, silloin laatuakaan ei ole, Viljakainen arvioi.
Alussa markkinointi synnytti vahvaa mielikuvaa luksuskohteesta, jonka vierasprofiilia Viljakainen on itse
kuvannut varakkaaksi, omaa rauhaa ja turvallisuutta arvostavaksi. Alueen kuvattiin toimivan kuin suljettu klubi kulunvalvonnan kera. Vieraita palvelisi butler ja henkilöstö varjelisi vieraiden intimiteettisuojaa.
Nyt kuvaus kuulostaa Viljakaisen suusta jo väljemmältä.
”Tämä paikka on tehty kaikille, jotka haluavat olla luonnon keskellä, viettää lomaa, pitää kokouksia, tehdä töitä. Ei rajoituksia”, Viljakainen sanoo.
”Me ei olla koskaan sanottu, että tämä paikka olisi superrikkaille. En itse asiassa tiedä, mistä hitosta tämä maine on tullut.”
Pekka Viljakainen on toiveikas ekoluksuskylän tulevaisuuden suhteen. Kuva: Anna Valli / HS
Lomakylän suuret asunnot ovat kaksikerroksisia Garden Villoja. Kuva: Anna Valli / HS
Hotellilla on satsattu myös liikuntapalveluihin. Kuntosalin ja padel- ja tenniskentän lisäksi alueella voi muun muassa kajakoida. Kuva: Anna Valli / HS
Viljakainen myöntää, että luksushotellin viestinnässä on tehty virheitä, Viljakaisen sanoin: ”munattiin totaalisesti”. Yksi virheistä oli portille pystytetty kyltti, jossa luki yksityisklubi. Kyltti johti tilanteisiin, joissa paikalliset kyselivät Viljakaisen äidiltä, jos Pekalta saisi luvan tulla ravintolaan. En ollut silloin itse vastuussa paikasta, Viljakainen korostaa.
Nyt Viljakainen kertoo paikan olleen aamusta täynnä ”aivan tavallisia ihmisiä”, paikallisiakin.
Tulevaisuudessa Viljakainen näkee tärkeänä asiakasryhmänä vanhemman väen, joka haluaa palveluja ja mökkeillä, mutta ei halua enää omistaa mökkiä. Toiveissa on myös, että noin 60 prosenttia kävijöistä tulisi jatkossa ulkomailta. Osa vieraista lentää paikalle helikopterilla, ja Viljakainen toivoo myös läheistä Joroisten lentokenttää uudelleen käyttöön.
Eikö tässä ole ristiriita paikan ekologisen imagon kanssa?
”Se on matkailun heikko kohta, mutta jos ihminen matkustaa, niin ainakin siellä kohteessa toimitaan niin ekologisesti kuin mahdollista”, Viljakainen sanoo.
Luksushotelli aukesi useamman viivästyksen jälkeen kesällä vuosi sitten ja ravintola- ja vastaanottorakennus valmistui lokakuussa.
Kauppalehti uutisoi jo helmikuussa PihlasResortin maksuvaikeuksista. Asiakastiedon mukaan yrityksellä on heinäkuun lopulla maksuhäiriömerkintöjä edelleen noin 240 000 euron edestä.
Viljakaisen mukaan maksuhäiriöistä osa on jo hoidettu ja ensi kuussa tilanne olisi toinen. Hänen mukaansa edelliskausi meni ”munilleen” ravintolarakennuksen viivästymisen vuoksi. Hänen mukaansa hankkeen talouspuolesta on puhuttu turhan paljon. Hän huomauttaa, että päärakennuksen rakentaja meni kaksi kertaa nurin.
”Se ei liittynyt meihin mitenkään. Jouduimme miljoonatolkulla lyömään rahaa siihen, että asia saatiin kuntoon”, hän sanoo.
”Olemme yllättyneet siitä, että ulkomaiset matkatoimistot haluavat tulla tänne tammi-helmikuuksi!”
Aukioloa on jatkossa tarkoitus laajentaa seitsemästä kuukaudesta ympärivuotiseksi.
”Olemme yllättyneet siitä, että ulkomaiset matkatoimistot haluavat tulla tänne tammi-helmikuuksi! Yleensä talvi on vaikea täällä.”
Pekka Viljakainen kertoo, että hotellin ravintolassa käytetään raaka-aineita, joita saadaan omista kasvihuoneista. Kuva: Anna Valli / HS
Vastoinkäymisistä huolimatta Viljakainen on vakuuttunut, että bisnesidea kantaa. Hänen mukaansa homma pyörii jo nyt pelkästään hotellin ravintolan voimin.
Epäilijät eivät Viljakaista haittaa. Eivät ole koskaan haitanneet. Epäilijöitä on riittänyt aiemmin niin verkkopankkiprojektin kuin ekologisen kalanviljelynkin ympärillä.
”Finnforelin liikevaihto on tänä vuonna yli 50 miljoonaa euroa ja nämä Mitsubishin pääjohtajat tulivat tapaamaan mua, koska olen heidän mielestään tämän alan
Elon Musk, eli ainoa, joka on saanut ekologisen kalankasvatuksen kannattavaksi.”
Järvi-Suomeen Viljakainen toivoo lisää uusia yrityksiä. Matkailuyritykset eivät vain kilpaile keskenään matkailijoista, vaan houkuttelevat niitä yhdessä, kuten Lapissa.
Itä-Suomeen on vähitellen rakentumassa oma matkailukeskittymänsä. Viimeisimpänä Rantasalmelle rakenteilla oleva Kotona Manorin luksushotelli, jonka on määrä valmistua ensi vuonna. Myös
siellä asiakaspaikkoja on tarkoituksella vähän ja paikkaa markkinoidaan huippupalvelulla, luontoelämyksillä ja rauhalla, kuten PihlasResortiakin.
”Kun saamme ihmisille käsityksen siitä, miten hieno Itä-Suomi on, Saimaan vesistö ja tämä luonto... Se on uusi teollisuuden ala”, Viljakainen sanoo.
yle.fi
www.hs.fi
yle.fi
, maakuntakenttien lentojen tukeminen on ihan samaa järjetöntä verovarojen haaskausta.
