Saimaa-Savo itäisen alueen kehittäminen

Mutta siihen matkailun merkitykseen Saimaan alueen / Itä-Suomen taloudelle: Savonlinnassa sesonki on neljä viikkoa oopperajuhlien aikana. Risteily-yrityksen pitää tehdä vuoden tili heinäkuussa. Silloin on massaa, että voi ajaa toisaalta nopeaa muutaman kympin lenkkiä ja toisaalta firmat maksaa edustusristeilyjä, joista pystyy ottamaan ihan kunnon hintaa. Nuo ajokiellon aikana ajetut oli kai diplomaattivieraille.
Sitten pitäs keksiä lopuille 11 kuukaudelle duunia.

Onhan Savonlinna on ainakin Itä-Suomen mittapuulla merkittävä turistikaupunki myös muuten kuin oopperajuhlien aikaan. Eli sikäli tilanne voisi olla paljon huonompikin.

Teollisuutta sinne pitää saada. Maakunnan näkövinkkelistä vientiteollisuutta, kuten PK-seudulle tai koko maan kannalta parhaassa tapauksessa ulkomaanvientiä. Teollisuus on yksinkertaistettuna raaka-aineiden, työn ja energian saattamista yhteen, mutta raaka-aineita ei saa käyttää, koska luonto, työvoimaa ei ole, koska ei työnteko nappaa (saman saa makaamalla himassa) tai aivot on korvennettu päihteillä ja energian hinta on täysi arvoitus. Teeppä siinä businessplan ja myy se rahoittajille niin että pääomat löytyy? Ei onnistu laulaa tangolaulaja.

Suurteollisuus usein pyrkii sijoittumaan sataman läheisyyteen, mikä ei tee Savon–Karjalan–Kainuun alueesta kovin houkuttelevaa sijaintipaikkaa sille. Saimaalla on vain matala väylä, ja Saimaan kanavankin tilanne on mikä on.
 
Suurteollisuus usein pyrkii sijoittumaan sataman läheisyyteen, mikä ei tee Savon–Karjalan–Kainuun alueesta kovin houkuttelevaa sijaintipaikkaa sille. Saimaalla on vain matala väylä, ja Saimaan kanavankin tilanne on mikä on.

Suomi elää metsästä. Metsästä oikeastaan jo otetaan irti se mitä sieltä on saatavilla. Jonkin muun raaka-aineen hyödyntäminen samalla volyymillä ei ole todennäköistä.

Valmistava teollisuus tarvitsee raaka-ainetta tai komponentteja.
Noh, yllä mainitusta puu raaka-aineesta ei ole voitu kehittää uutta Nokiaa. Näin ollen jo tuntemamme metsäteollisuus on niillä sijoilllaan missä on eikä uutta ole tulossa. Teräksellä oma tuotantonsa ja raaka-aine.

Valmistavan teollisuuden komponentit tuodaan paljolti ulkomailta. Sataman läheisyys todella tarpeellista.

Noista mainituista mikään ei osu voimakkaasti Saimaa Savo akselille niin että näkisimme kasvua. Mielestäni alueelle pitäisi ohjata hallinnollista työtä, muuta etä-työtä ja matkailun kehittämistä.
Valtion ohjaus on ainoa mikä tekee muutoksen. Määrääminen.

Ihmiset eivät tee muutosta, koska laiskuus, yksilön epävarmuus ja riski oman onnen nojaan joutumisesta.

.
 
Onhan Savonlinna on ainakin Itä-Suomen mittapuulla merkittävä turistikaupunki myös muuten kuin oopperajuhlien aikaan. Eli sikäli tilanne voisi olla paljon huonompikin.
Missaat pointtini: Savonlinnassa on vain oopperajuhlien aikana niin paljon matkailijoita, että siellä voidaan edes jotain järkevää matkailuun perustuvaa liiketoimintaa harjoittaa, mutta esim. höyrylaivat ajaa viranomaisen kiellosta huolimatta yrittäen repiä sen heinäkuun liikevaihdon. Toki veronmaksajat osallistuu noihin oopperajuhlien järjestämisen talkoisiin ihan reippaasti.
Aikanaan näin statistiikan, että matkailijamäärä on Heinäkuussa noin kuusinkertainen talvikuukausiin verrattuna. Nyt tilanne lienee huonompi, kun ryssät ei tule vuodenvaihteessa lomailemaan. Eli: En usko matkailun mitenkään voivan ratkaista Savonlinnan tai Itä-Suomen aluetalouden ongelmia. Joku yksittäinen yrittäjä voi itsensä elättää, mutta ei sinne merkittävää alueellista BKT:tta matkailusta synny.
Jos matkailua saadaan kasvatettua, kuten Rovaniemen talvimatkailussa on onnistuttu, syntyy sesonkiryntäyksiä työllistäen muualta tulevia keikkailijoita ja paikalliset kärsii oheishaitat (airbnb-kaplakka, asukkaiden virkistyspaikat turisteille). Aluetalous ei kehity juurikaan.
Suurteollisuus usein pyrkii sijoittumaan sataman läheisyyteen, mikä ei tee Savon–Karjalan–Kainuun alueesta kovin houkuttelevaa sijaintipaikkaa sille. Saimaalla on vain matala väylä, ja Saimaan kanavankin tilanne on mikä on.
Äänekoskelle tekivät kauheen biotuotetehtaan. Ei siä ole kuin huvivenesatama ja sekin vaatimaton. Kuopiossa oli hyvä hanke, mutta ituhipit torppas.
Tämä yhteiskunta on käännetty sellaiselle tolalle (ympäristösäätely, työmarkkinoiden jäykkyys, energian saatavuuden / hinnan epävarmuus), ettei niitä investointeja synny.
Mielestäni alueelle pitäisi ohjata hallinnollista työtä, muuta etä-työtä ja matkailun kehittämistä.
Valtion ohjaus on ainoa mikä tekee muutoksen. Määrääminen.
Katso THL:n sijoittaminen osittain Kuopioon: Ei asiantuntiat lähde edes yliopistokaupunkiin, puhumattakaan jonnekin pikkukylille. Vai meinasitko, että perustetaan uusia hallintovirastoja maakuntiin, että voidaan sinne sitten Savonlinnan pitkäaikaistyöttömät rekrytä?
Valtion ohjaus on ylivoimaisesti varmin tapa tuottaa epäonnistuneita ja lässähtäneitä selvityksiä, projekteja, kehityshankkeita, joiden rapsat vievät tallennustilaa, aikaisemmin mapit veivät arkistotilaa. Muutaman vuoden välein tehdään samat selvitykset uudestaan.
Kun toimintaympäristö (valtion & kuntien tehtävä) on kunnossa, investointeja ja taloudellista toimeliaisuutta syntyy. Varsinkin AVI- ja ELY-keskukset tuntuvat välillä tekevän kaikkensa, ettei niitä synny. Kuukkeloi Kuopion selluhanke: Yksityisellä rahalla oli tarkoitus tehdä miljardi-investointi ja ympäristökyrvät torppasivat. Katso erityisesti se miksi ympäristölupa lopulta peruutettiin. Kymmeniä miljoonia paloi toiminnanharjoittajalta lupaprosessiin. Kannustaa voimakkaasti aloittamaan uusia hankkeita?
 
Minusta on hyvä kun tähän aiheeseen kirjoittaa otsikon aluetta läheisesti tuntevat ihmiset. Olosuhteet ja niiden syvä tunteminen on a ja o.
Itse osaan vain heittää aloitteita ja pistää peukut pystyyn. Muut paikalliset arvioikoon ajatuksen menestymisen mahdollisuudet. +++

.
 
Teollisuutta sinne pitää saada. Maakunnan näkövinkkelistä vientiteollisuutta, ulkomaanvientiä. Teollisuus on yksinkertaistettuna raaka-aineiden, työn ja energian saattamista yhteen, mutta raaka-aineita ei saa käyttää, koska luonto,
On kyllä aivan totta, että ELY keskusten ympäristöviranomaisten painoarvoa tulee vähentää tilanteessa jossa ihmisten toimeentulossa on ongelmaa. Tottakai ihmisen toiminnasta syntyy ympäristövaikutuksia. Tälle ajatukselle enemmän tilaa otsikon alueella ja bisnekset pyörimään paremmin 👍

.
 
Taas kepulaiset asiantuntijat vauhdissa sellutehdasfantasioineen ja uusine kanavineen. Jos nyt ihan lukuja katsotaan niin Kuopion yliopistosairaalan ympärille kehittynyt liiketoiminta, Savilahden liikekaupunginosa ja Pohjois-Savon vientiyritykset ovat se minkä varaan talouden kehittäminen on Savossa perustunut. Enemmän olisin huolissani niiden toimintaedellytyksistä.
 
Taas kepulaiset asiantuntijat vauhdissa sellutehdasfantasioineen ja uusine kanavineen. Jos nyt ihan lukuja katsotaan niin Kuopion yliopistosairaalan ympärille kehittynyt liiketoiminta, Savilahden liikekaupunginosa ja Pohjois-Savon vientiyritykset ovat se minkä varaan talouden kehittäminen on Savossa perustunut. Enemmän olisin huolissani niiden toimintaedellytyksistä.
Ai, sehän hienoa jos Savon talous kehittyy, mehän täällä näemmä turhaan harmittelemme.

Kesäkuun lopussa Pohjois-Savon työttömyysaste 10,7 % ja Kuopiossa 11,2 %. Lähde
Kun ne hyvät korkeaa osaamista vaativat yritykset siellä Savilahdessa eivät keskimääräisiä tai huonompia osaajia juuri työllistä. Olisiko kuitenkin paikallaan ehkä järjestää matalammankin osaamisen työpaikkoja. Mikään kanava (Mäntyharju tai Kymijoki) ei tietenkään niitä investointeja tuo.

Finnpulp ei ollut fantasia vaan kelpo hanke, joka hyvin todennäköisesti aikanaan (2018 - 2019) olisi saanut raavittua rahoituksen kasaan. Olisi nyt sitten tuomassa noin 1,2 Mt x 1300 €/t BKT:tta alueella vuosittain. Saa siinä pipetin ääressä ährätä biotekniikkayrityksessä tuollaiseen yli puolentoista miljardin liikevaihtoon. Taitaa ne Savilahden start-up:t olla lähes kaikki myyty sitä mukaa, kun perustajat päässeet lounastamaan muutaman miljoonan.

edit. typot
edit 2. Kurkkasin illalla Kuopion kaupungin sivuilla. Ei taida "Kuopion yliopistosairaalan ympärille kehittynyt liiketoiminta, Savilahden liikekaupunginosa" oikein riittää: Sitaatti kaupungin talouden tasapainottamisesta: "Kuopion kaupungin taloustilanne on siis heikko ja vaarassa ajautua kriisiin." Voisit @Museo käydä katsomassa niitä lukuja. Selvityksen mukaan talous on keikkunut satunnaisten kertaerien (omaisuuden myynti?) varassa. Vuotuinen alijäämä nousemassa tasolle 50 000 000 euroa ja vuonna 2027 kumulatiivinen alijäämä on syönyt kaikki ennestään tienatut varat. Tämä siis on se yliopistokaupunki ja SOTE-alueen keskus, joka on ajautumassa taloudelliseen kriisiin. Miten lienee muissa Savon kunnissa, missä ei ole näitä maakunnan ykköspaikkakunnan etuja?
Olisiko kuitenkin kannattanut noin talouden kannalta jättää se Finnpulpin ympäristölupa kumoamatta.

Lähde 2.
 
Viimeksi muokattu:
Äänekoskelle tekivät kauheen biotuotetehtaan. Ei siä ole kuin huvivenesatama ja sekin vaatimaton. Kuopiossa oli hyvä hanke, mutta ituhipit torppas.
Tämä yhteiskunta on käännetty sellaiselle tolalle (ympäristösäätely, työmarkkinoiden jäykkyys, energian saatavuuden / hinnan epävarmuus), ettei niitä investointeja synny.

Äänekoskella oli vanhan tehtaan vuoksi paljon infraa (ja henkilökuntaa) valmiina, ja taisi raaka-aineen hankinta-alue myös merkitä jotain sijoittumispäätökselle.

Vesiyhteyksien osalta Äänekoskelle olisi hyvät uittomahdollisuudet todella laajalta alueelta, mutta Kymijoen vesistön uitto toki lakkasi jo ajat sitten.
 
Äänekoskella oli vanhan tehtaan vuoksi paljon infraa (ja henkilökuntaa) valmiina, ja taisi raaka-aineen hankinta-alue myös merkitä jotain sijoittumispäätökselle.

Vesiyhteyksien osalta Äänekoskelle olisi hyvät uittomahdollisuudet todella laajalta alueelta, mutta Kymijoen vesistön uitto toki lakkasi jo ajat sitten.
Mitä yrität sanoa tällä?
Finnpulp oli sijoittumassa Sorsasaloon, missä on ennestään Powerflute (entinen Savon Sellu) infroineen. Valmis rautatieyhteys Powerflutelle ja Sorsasalon teollisuusraiteet Savon radan vieressä. Muistatko mihin valtio käytti rahaa Äänekosken hankkeen vuoksi?
Kuopion asukasluku n. 100 000 ja yli kymmenen prosentin työttömyysaste. Ei löydy työvoimaa? Muilta paikkakunnilta paljon helpompi saada työvoimaa siirtymään Kuopioon kuin Äänekoskelle.
Meinaat sä että Kuopion ympäristössä ei ole metsiä tai että siellä vuosikasvu olisi vähäisempää? Samaa maantieteellistä aluettahan se on.
Vesiyhteyksien osalta Saimaan vesistöissä on vielä ihan toimiva uittojärjestelmä.
Kuopion Sorsasalo olisi ollut vähintään yhtä hyvä sellutehtaan, anteeksi biotuotetehtaan, sijainniksi kuin Äänekoski ellei parempi.
Mutta ympäristömafia torppasi.
Ja edelleen tärkein oppi tuossa Finnpulpin tapauksessa oli esimerkki: Kuka haluaa enää lähteä kehittämään tuollaista hanketta, kun ympäristölupamenettelyn lopputulos on epävarma.
 
Tämä kummallinen ketju lienee Kauppalehden palstojen peruja ja pentuja. https://keskustelu.kauppalehti.fi/threads/saimaan-matkailun-kehittaeminen.246291/
Aloittaessani ketjun, mietin ainoastaan nykyisen Saimaan kanavan käytön loppumista ja olisiko saatavilla uusi kanava? En ollut tietoinen Kauppalehden kirjoituksista.
Kiitos vinkistä. Mielenkiintoisen sisältönsä johdosta aion lukea nuo kaikki.
Saimaan seudun puolesta ja elinkeinojen virkistämisen puolesta !

.
 
Lisään vielä, että mielestäni Suomen kaakkoisrajan alueen ( Saimaa + ) elinvoiman elvyttäminen on maanpuolustuksellisesti tärkeää.

Vaihtoehto on tyhjenevä alue ja sehän ei ole rajaturvallisuuden kannalta positiivinen asia.

.
 
Mitä yrität sanoa tällä?
Finnpulp oli sijoittumassa Sorsasaloon, missä on ennestään Powerflute (entinen Savon Sellu) infroineen. Valmis rautatieyhteys Powerflutelle ja Sorsasalon teollisuusraiteet Savon radan vieressä. Muistatko mihin valtio käytti rahaa Äänekosken hankkeen vuoksi?
Kuopion asukasluku n. 100 000 ja yli kymmenen prosentin työttömyysaste. Ei löydy työvoimaa? Muilta paikkakunnilta paljon helpompi saada työvoimaa siirtymään Kuopioon kuin Äänekoskelle.
Meinaat sä että Kuopion ympäristössä ei ole metsiä tai että siellä vuosikasvu olisi vähäisempää? Samaa maantieteellistä aluettahan se on.
Vesiyhteyksien osalta Saimaan vesistöissä on vielä ihan toimiva uittojärjestelmä.
Kuopion Sorsasalo olisi ollut vähintään yhtä hyvä sellutehtaan, anteeksi biotuotetehtaan, sijainniksi kuin Äänekoski ellei parempi.
Mutta ympäristömafia torppasi.
Ja edelleen tärkein oppi tuossa Finnpulpin tapauksessa oli esimerkki: Kuka haluaa enää lähteä kehittämään tuollaista hanketta, kun ympäristölupamenettelyn lopputulos on epävarma.

Nuo ovat/olivat eri firmojen hankkeita. Varmasti mahdollisuus olisi ollut siihenkin, että ne olisivat molemmat toteutuneet jos ympäristölupa olisi saatu. Siis ajatellen raaka-aineen saantia.

Paltamossa on myös pitkään ollut hanke sellutehtaan perustamiseksi, ja hanke on tänä vuonna saanut KHO:n päätöksen myötä lainvoimaisen ympäristöluvan (oikeuskäsittelyssä ELY:n päätöksen jälkeen meni neljä vuotta). Mutta epätodennäköistä taitaa olla että tuo hanke toteutuisi, kun taustalla ei ole mitään isoa metsäteollisuusyhtiötä tai muuta investoinnin rahoittajaa.
 
Höyrykattila on sellainen pommi, että parempi vaan pitää vehkeet ja katsastukset kunnossa.
Ihan varmasti. Tietämättä mitä on tapahtunut, voi viranomainen joskus olla vähän joustamaton, jos sille päälle sattuu.

Kun on vähän valtaa, on se kaikki käytettävä, kertoo sanonta viranomaisesta.
 
Eipä ole laivurikaan avannut mistä on kyse.

Jos olisi vain lillukan varsiin tarttumisesta niin ehkä olisi sen tuonut julki...
Kuten sanoin en kyseisestä asiasta tiedä mitään.

Epäluuloni perustuu omiin kokemuksiin. Virkamiehiä on kahta laatua, ratkaisuhakuisia ja rankaisuhaluisia. Ratkaisuhakuinen olisi mahdollisesti voinut ymmärtää homman kausiluontoisuuden ja sanonut, että tulen tiistaina katsomaan että tuo on korjattu. Rankaisuhakuinen vetää töpselin irti, kääntyy, nostaa nokkaa 35 astetta ja häipyy. Mutisee mennessään, että oppiipahan olemaan.
 
Taas kepulaiset asiantuntijat vauhdissa sellutehdasfantasioineen ja uusine kanavineen.

En ole minkään sortin asiantuntija saati kepulainen, ainoastaan pohdituttaa miten saataisiin Suomea vähän eteenpäin. Infrahankkeet on ne millä sitä yritysten toimintaa voi helpottaa, mutta missään tehtaiden perustamisessa yhteiskunnan rahoilla ei ole järkeä. Maailmalla on paljon sisämaakaupunkeja jotka pärjäävät, koska niihin on aikanaan rakennettu hyvät vesiyhteydet.

Kallistahan se on, mutta se hyödyttää satoja vuosia.
 
Kuten sanoin en kyseisestä asiasta tiedä mitään.

Epäluuloni perustuu omiin kokemuksiin. Virkamiehiä on kahta laatua, ratkaisuhakuisia ja rankaisuhaluisia. Ratkaisuhakuinen olisi mahdollisesti voinut ymmärtää homman kausiluontoisuuden ja sanonut, että tulen tiistaina katsomaan että tuo on korjattu. Rankaisuhakuinen vetää töpselin irti, kääntyy, nostaa nokkaa 35 astetta ja häipyy. Mutisee mennessään, että oppiipahan olemaan.
Omien kokemusten mukaan yleisin tyyppi on turvallisuuskeskeinen, ajatellen nimen omaan sitä virkahenkilön omaa taloudellista turvallisuutta, ja tässä se turvallisuuden varmisteleminen tarkoittaa siis vanhaa hyvää zaarinaikaista toimintaa jossa virkamies ajattelee että kun ei tee mitään niin ei tee myöskään virhettä..

Sellaista käsienpesua ja päätösten välttelyä on tullut nähtyä että väkisinkin olen alkanut kannattamaan nykyistä paljon pienempää valtiota, vaikka siinäkin omat ongelmansa tietysti on.
 
Höyrykattila on sellainen pommi, että parempi vaan pitää vehkeet ja katsastukset kunnossa.
Kyse oli Trafin kstsastuksesta. Ei ne tarkista paineastioita. Esim. Kiwa (ex Inspecta) on auktorisoitu painelaitteiden tarkastaja. Trafilla ei ole järkeä pitää painelaitetarkastus-pätevyyttä, kun niiden alaa on liikenne, missä on vain muutama sisävesihöyrylaiva katsastettavana ei niistä riittäs edes yhdelle tarkastajalle duunia.
 
Back
Top