Satakunnan lennoston Hornet-toiminnan lakkautuksen motiivit

`
Onko tää kekkonen tosissaan, vai joku ihan dementoitunut sekopää?
Ei... mutta kerrohan vielä lisää siitä kranaatinheitinsaaresta? Pitääkö olla ehdottomasti kasiykkönen vai riittääkö jos näin rauhanaikana vetäisi piuhat jo valmiiksi karttaruutupommin laukaisinta varten? Olen kuullut vakuuttavasta lähteestä niiden olevan mestarien ase.
 
Tuossa yksi ilta googlemapsia selatessa huomasin,että Helsinki-Vantaalta on päivystyssuojat kadonnu. Eihän siellä toki kokoajan ole ollu päivystystä, mutta tarvittaessa on voitu tukeutua jo valmiisiin rakennelmiin.

Niitä ei oo ollu moneen vuoteen. Jossain oli mielestäni juttua että joku uusi hälytyshalli olisi ollut tulossa, mutta ei ilmeisesti ole toteutunut.
 
Ei... mutta kerrohan vielä lisää siitä kranaatinheitinsaaresta? Pitääkö olla ehdottomasti kasiykkönen vai riittääkö jos näin rauhanaikana vetäisi piuhat jo valmiiksi karttaruutupommin laukaisinta varten? Olen kuullut vakuuttavasta lähteestä niiden olevan mestarien ase.

On hienoa että modet oikein yllyttää vielä.
 
On hienoa että modet oikein yllyttää vielä.
Olisin ihan oikeasti halunnut kuulla noista kranaatinheitinsaarista, joihin terroristit pesiytyvät syytääkseen tuhoa ja kuolemaa lentotukikohtiimme. Äijä/muija/joku muu oli selkeästi jäljillä tästä massiivisesta turvallisuusaukosta... :)

Osaltaan komenttiini vaikutti myös se, että nimimerkki ei tule enää vastaamaan siihen.

-setämies-
 
Olisin ihan oikeasti halunnut kuulla noista kranaatinheitinsaarista, joihin terroristit pesiytyvät syytääkseen tuhoa ja kuolemaa lentotukikohtiimme. Äijä/muija/joku muu oli selkeästi jäljillä tästä massiivisesta turvallisuusaukosta... :)

Osaltaan komenttiini vaikutti myös se, että nimimerkki ei tule enää vastaamaan siihen.

-setämies-

Ei taida kranaatinheitinsaarelaiselta nimimerkit loppua...
 
Kuka ei tietäisi platan sijaintia? Ai että miten pääsen 5-7km päähän lentokentästä? Puhun siis rauhan ajan yllätysiskusta, esim ISIS voisi lamauttaa Suomen parilla krh:lla. Lentotukikohdilla voi olla suunnitelmia mutta mitä ne auttaa jos isis/ryssä ampuu kelirikko aikana saaresta raskaalla krh:lla ?

Kuka vittu välittää muutamasta kolhusta siinä platalla? Kai se nyt järki sanoo ilmavoimillekin, että ei pidetä koneita aina samassa kohtaa parkissa ja jos tukikohdassa on konesuojat, niin sielläkin voi seisottaa koneita. 5-7 kilsan päähän kentästä heittimen kanssa ja sitten pitää olla se tyyppi lähempänä joka kertoo heitin miehistölle, että missä on maaleja ja minne kranaatit osuvat. Ei tuollaista operaatiota ole mitään järkeä aloittaa, jos pystytään ampumaan vain sokkina kartan perusteella. Joku ISIS voisi varmaan koettaa vahingoittaa vain yhtä konetta ja pitää pelkkää yritystä saavutuksena, mutta se ei merkitse paljoakaan maanpuolustukselle, jos isoin ongelma on joku ählämiporukka. Vihollisen erikoisjoukoilta osottaisin hieman enemmän yritystä, eikä vihollinen voi oikein valita sodan aloittamisajankohtaa sen perusteella, että yhtä kohdetta vastaan hyökkäävä osasto haluaa linnoittautua kelirikon saartamaan saareen kuolemaan.

Niin, ja ilmavoimilla on myös JDAM pommeja. Niitä ei juuri kelirikko vaivaa.
 
Tietenkin jos se kone viiden kilometrin päässä kiitoradasta ja vielä sijoitettuna vaikka teollisuushalliin tai ABC:n tankkauskatoksen alle niin on varmasti turvassa. On sitten täysin eri mitä sillä koneella tekee kun se ei ehdi mihinkään reagoida. Toinen vaihtoehto on sitten lentää Hornetti vaikka Norjaan tai Tanskaan - on se sielläkin turvassa.

Jos aikoinaan kaikkia rahoja ei olisi pistetty Horneteihin vaan ilmapuolustusta olisi tarkasteltu kokonaisuutena, olisi pienelläkin hävittäjämäärän supistuksella saatu:

a) Kenttien ilmapuolustus kuntoon ilmahyökkäyksiä vastaan lähitorjuntaohjuksin ja tykkikalustolla
b) Ilmatilannekuvan muodostus kuntoon tutkakoneilla

c) Tankkauskoneet joustavien tukikohtajärjestelyjen ja ilmavoimien keskittämisen mahdollistamiseksi.

Tankkauskoneiden ansiosta sa-tukikohdat voisivat sijaita vaikkapa Satakunnassa tai Etelä-Pohjanmaalla useimpien taktisten ohjusten ulottumattomissa ja pitkän varoitusajan päässä.

Nipistämällä vielä hiukan olisi saatu alueilmatorjuntaohjuksia todella tasapainoisen ilmapuolustuksen muodostamiseksi.

Onneksi nyt tehdään samat virheet kuin 1990-luvun alussa ja rahat käytetään kuin pikkulapsi lottovoiton jälkeen, karkkia, ei kun hävittäjiä, koko rahalla.
 
Jos aikoinaan kaikkia rahoja ei olisi pistetty Horneteihin vaan ilmapuolustusta olisi tarkasteltu kokonaisuutena, olisi pienelläkin hävittäjämäärän supistuksella saatu:

a) Kenttien ilmapuolustus kuntoon ilmahyökkäyksiä vastaan lähitorjuntaohjuksin ja tykkikalustolla
b) Ilmatilannekuvan muodostus kuntoon tutkakoneilla

c) Tankkauskoneet joustavien tukikohtajärjestelyjen ja ilmavoimien keskittämisen mahdollistamiseksi.

Tankkauskoneiden ansiosta sa-tukikohdat voisivat sijaita vaikkapa Satakunnassa tai Etelä-Pohjanmaalla useimpien taktisten ohjusten ulottumattomissa ja pitkän varoitusajan päässä.

Nipistämällä vielä hiukan olisi saatu alueilmatorjuntaohjuksia todella tasapainoisen ilmapuolustuksen muodostamiseksi.

Onneksi nyt tehdään samat virheet kuin 1990-luvun alussa ja rahat käytetään kuin pikkulapsi lottovoiton jälkeen, karkkia, ei kun hävittäjiä, koko rahalla.
Ja kaukana torjuttavista kohteists lisäksi mahdollistettu lihavia maaleja vastapuolelle joilla lamauttaa kerralla iso kyky.
 
Ja kaukana torjuttavista kohteists lisäksi mahdollistettu lihavia maaleja vastapuolelle joilla lamauttaa kerralla iso kyky.

Jos vastapuolen pitäisi käyttää hävittäjiään tunkeutumaan jonnekin Pohjanlahdelle saakka tuhoamaan ilmatankkauskoneita ja tutkakoneita niin olisivatpahan pois pahanteosta. Tässä mallissa tukikohdat olisivat suojattuja eikä niiden lamauttaminen olisi suinkaan helppo tehtävä. Tutka- ja tankkauskoneet puolestaan voisivat toimia syvällä omalla alueella, mieluiten oman alueilmatorjunnan ja toki myös hävittäjätorjunnan suojaamana.

Tuosta hävittäjillä suojaamisesta vielä, nykyinen tankkauskoneiden puute tarkoittaa että hyvin pieni konemäärä pystytään keskittämään saati pitämään torjuntavalmiudessa. Kun virallisesti liittoutumaton maamme ei voi luottaa ennalta saatavaan tiedustelutietoon (tukikohtien VHF radioliikenteen kuuntelu tahi lähtökiihdysten jälkipolton havaitseminen vaatii käytännössä satelliittikalustoa jota Suomella ei ole) jää ainoaksi varoitukseksi kaukovalvontatutkatieto tai sen puuttuessa teknisellä tai aisti-ilmavalvonnalla saatu tieto koneiden ylittäessä oman alueen rajan. Nopeudet ovat suuria, millainen konemäärä saataisiin tällöin keskitettyä? Pitääpä ottaa laskin käteen ja katsoa tarkemmin ajan kanssa...
 
Jos aikoinaan kaikkia rahoja ei olisi pistetty Horneteihin vaan ilmapuolustusta olisi tarkasteltu kokonaisuutena, olisi pienelläkin hävittäjämäärän supistuksella saatu:

a) Kenttien ilmapuolustus kuntoon ilmahyökkäyksiä vastaan lähitorjuntaohjuksin ja tykkikalustolla
b) Ilmatilannekuvan muodostus kuntoon tutkakoneilla

c) Tankkauskoneet joustavien tukikohtajärjestelyjen ja ilmavoimien keskittämisen mahdollistamiseksi.

Tankkauskoneiden ansiosta sa-tukikohdat voisivat sijaita vaikkapa Satakunnassa tai Etelä-Pohjanmaalla useimpien taktisten ohjusten ulottumattomissa ja pitkän varoitusajan päässä.

Nipistämällä vielä hiukan olisi saatu alueilmatorjuntaohjuksia todella tasapainoisen ilmapuolustuksen muodostamiseksi.

Onneksi nyt tehdään samat virheet kuin 1990-luvun alussa ja rahat käytetään kuin pikkulapsi lottovoiton jälkeen, karkkia, ei kun hävittäjiä, koko rahalla.


Ei se tainnut ihan noin mennä. Ei ilmavoimat olisi voinut kesken kaupan mennä Iiro Viinasen luokse ja kysyä, että "jos myö ei hankitakkaan ihan niin montaa konetta, niin saadaanko myö käyttää ne rahat muihin asioihin?" Iiro oli laittanut aika paljon vaikutusvaltaansa peliin, jotta ilmavoimille hankittaisiin täydet 60 hävittäjää, eikä 45 mitä oltiin esitetty vaihtoehtona. Kauppa toki kutistui jossakin vaiheessa 3 koneella siitäkin huolimatta, mutta minkäs teet.
 
Ei se tainnut ihan noin mennä. Ei ilmavoimat olisi voinut kesken kaupan mennä Iiro Viinasen luokse ja kysyä, että "jos myö ei hankitakkaan ihan niin montaa konetta, niin saadaanko myö käyttää ne rahat muihin asioihin?" Iiro oli laittanut aika paljon vaikutusvaltaansa peliin, jotta ilmavoimille hankittaisiin täydet 60 hävittäjää, eikä 45 mitä oltiin esitetty vaihtoehtona. Kauppa toki kutistui jossakin vaiheessa 3 koneella siitäkin huolimatta, mutta minkäs teet.

Ei näin toki, hankinta meni pieleen alusta lähtien kun suunniteltiin hankittavan vain hävittäjiä miettimättä kokonaisuutta. Polittinen tuki pakettiratkaisulle olisi myös varmasti löytynyt jos sitä olisi lobattu hävittäjäkoneiden sijaan.
 
Millä nopeudella hävittäjää voi hinata? Voiko hävittäjää vetää rekan perässä normaaleilla maantienopeuksilla?
 
Ei näin toki, hankinta meni pieleen alusta lähtien kun suunniteltiin hankittavan vain hävittäjiä miettimättä kokonaisuutta. Polittinen tuki pakettiratkaisulle olisi myös varmasti löytynyt jos sitä olisi lobattu hävittäjäkoneiden sijaan.

Se nyt vaan ei mene noin nuo hankinnat. Hankintoja ei tehdä isoina köntteinä, vaan ne tehdään pienemmissä erissä vuosien mittaan, koska määrärahat ovat pitkälti kiinteät. Kokonaisuutta toki katsotaan, mutta siellä on aina joku osa mikä on sillä hetkellä vanhentunut.
 
Toivottavasti kukaan ei vastaa!

Ilmavoimien koneiden siirtojärjestelyt yms. yksityiskohtainen pohtiminen ilmavoimien sodan ajan toiminnasta EI kuulu julkiselle foorumille.

Siisi mitä ihmettä? Aika hyvin tässä viimeisten vuosien aikana on päästy eroon tälläisista kommenteista, mutta kyllä sieltä aina joku löytyy.

Tässäkään asiassa ei ole mitään salaista jokainen meistä voi pohtia millä vauhdilla Hornetia tai mitä tahansa laitetta voi hinata. Sitä voi vaikka verrata matkailuvaunun tai veneen hinaamiseen ja vetää siitä omat johtopäätöset. Ne jotka on ollut Hornetien kanssa tekemisissä esim. varusmies LEKO-mekaanikot ovat allekirjoittaneet varmaankin salassapitosopimukset joka kieltää puhumasta asioista jotka koulutuksessa opetettu tai palveluksen aikana nähnyt. Sen lisäksi netti on pullollaan muiden armeijoiden oppaita täysin vapaasti jokaisen luettavissa esim. Baikalin Helikopteri-topikkiin liittyen tutustuin jenkkien FARP-manuaaleihin löytyy parikin erilaista.
 
Millä nopeudella hävittäjää voi hinata? Voiko hävittäjää vetää rekan perässä normaaleilla maantienopeuksilla?

Miksi sitä ei liikuteltaisi oman moottorin voimin? Eiköhän sillä pysty rullaamaan kahdeksaakymppiä ihan hyvin, kunhan ei tulla mutkiin liian kovaa ;).
 
Miksi sitä ei liikuteltaisi oman moottorin voimin? Eiköhän sillä pysty rullaamaan kahdeksaakymppiä ihan hyvin, kunhan ei tulla mutkiin liian kovaa ;).

Kone ja polttoaine kuluvat turhaan. Lisäksi nuo taitavat kaivata jonkinlaisen huoltotarkastuksen jokaisen käynnistyksen jäljiltä. Näitäkin pahempi ongelma on moottorien taipumus imeä kaikki mahdollinen roina sisäänsä. Voi mennä moottorit vaihtoon muutaman kilometrin rullauksen jälkeen.
 
Back
Top