Satakunnan lennoston Hornet-toiminnan lakkautuksen motiivit

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja RPG83
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Eli rekka päästelee siellä Lusin lähistöllä keskimäärin 60 km/h keskinopeudella. Suorilla vauhdin tarvitsee olla 80 km/h jotta noihin nopeuksiin päästään. Ja hinauksessa on 17 metriä pitkä ja seitsemän metriä leveä kone joka painaa vähintään 11 tonnia!

Homma tietenkin hoidetaan ilman valoja pimeässä, räntäsateessa ja varusmieskuskin hoitamana?

Silläpä kysyin tuossa aiemmin hinausnopeutta. Koneen pitäisi kestää vetoa, kestäähän se tukialuksen katapultin repäisyn. Laskutelineet puolestaan kestävät ralliautoa suuremman hyppyrin. Kaarteissa voi tulla ongelmia. Telineet alta tai jotain vastaavaa. Painon ja pituuden puolesta kone ei ole rekalle ongelma.
 
Iivanalla on varaa ampua niitä ballistisilla ohjuksilla tukikohtiin. Tukikohtaa ympäröivät metsät ovat toinen juttu. Kenelläkään ei ole varaa kaataa ohjuksilla metsää kymmenien neliökilometrien alueelta.

Kerrotko minulle, että miksi ei ole varaa? Olen juuri esittänyt asian taloudellisen puolen. Voit toki vedota siihen, että "tuotantolinjalta ei valmistu kuin 5 ohjusta kuussa" tms., mutta taloudellisesti se on täysin tehtävissä.
 
Silläpä kysyin tuossa aiemmin hinausnopeutta. Koneen pitäisi kestää vetoa, kestäähän se tukialuksen katapultin repäisyn. Laskutelineet puolestaan kestävät ralliautoa suuremman hyppyrin. Kaarteissa voi tulla ongelmia. Telineet alta tai jotain vastaavaa. Painon ja pituuden puolesta kone ei ole rekalle ongelma.

No hornet soveltuu maantieajoon yhtä hyvin kuin rekka lentämiseen.

Se on kyllä allekirjoittaneella ja noin 5000 ilmavoimien reserviläisellä tiedossa ihan yhden km/h:n tarkkuudella, kuinka nopeasti ja miten ja minkälaisella tiellä hornettia voi siirtää. Voit olla ihan varma, että se vastaus ei ole 80 km/h rekan perässä Lusin sivuteitä pitkin.
 
Kerrotko minulle, että miksi ei ole varaa? Olen juuri esittänyt asian taloudellisen puolen. Voit toki vedota siihen, että "tuotantolinjalta ei valmistu kuin 5 ohjusta kuussa" tms., mutta taloudellisesti se on täysin tehtävissä.

1-2 konetta per mahdollinen kenttä Suomessa. Vähintään kahteen suuntaan saa vedettyä koneet pois kentältä. Monin paikoin vieläkin useampaan suuntaan. Osa koneista on näitä valmiudessa olevia ja tarvittaessa taivaalle lähteviä. Ne nousevat iskun ollessa tulossa. Kovin montaa konetta ei ole kerralla maassa tarjolla. Pidän tuhottavaa aluetta liian laajana. Lisäksi me kykenemme kohtuullisin kustannuksin ja vaivoin laajentamaan hajautusta venäläisten kasvattaessa ohjustensa määrää.
 
No hornet soveltuu maantieajoon yhtä hyvin kuin rekka lentämiseen.

Se on kyllä allekirjoittaneella ja noin 5000 ilmavoimien reserviläisellä tiedossa ihan yhden km/h:n tarkkuudella, kuinka nopeasti ja miten ja minkälaisella tiellä hornettia voi siirtää. Voit olla ihan varma, että se vastaus ei ole 80 km/h rekan perässä Lusin sivuteitä pitkin.

Että salainen tieto, jonka tietää 5000 ukkoa pelkästään Suomessa? Ja siis minullahan ei ole edelleenkään aavistustakaan millaista kyyditystä Hornet kestää, mutta meneehän tuo melkoisen lujaa nousuissa ja laskuissa.
 
1-2 konetta per mahdollinen kenttä Suomessa. Vähintään kahteen suuntaan saa vedettyä koneet pois kentältä. Monin paikoin vieläkin useampaan suuntaan. Osa koneista on näitä valmiudessa olevia ja tarvittaessa taivaalle lähteviä. Ne nousevat iskun ollessa tulossa. Kovin montaa konetta ei ole kerralla maassa tarjolla. Pidän tuhottavaa aluetta liian laajana. Lisäksi me kykenemme kohtuullisin kustannuksin ja vaivoin laajentamaan hajautusta venäläisten kasvattaessa ohjustensa määrää.

Horneteja tuskin hajautettaisiin minkäänlaisella "1-2 konetta per mahdollinen kenttä" -taktiikalla. Neljän koneen parvi lienee minimi, ja lisäksi on tiedusteltavissa, mitä kenttiä käytetään (esim. AWACS ja erikoisjoukot "Neljä Hornetia laskeutumassa Lusin suoralle").

Ja ei, Iskandereja ei todellakaan ammuttaisi pystymetsään, mikä sekin vähentää tarvittavien ohjusten määrää. Lienee selvää, että Horneteja ei todellakaan voi hinata mihinkään hiekkateille, koska tie ei kestä.

Miltä kuulostaa tällainen taktiikka: Venäjän ilmavoimien AWACS lentää jossakin Karjalan kannaksen yläpuolella 10 kilometrin korkeudessa. AWACS havaitsee neljän torjuntatehtävältä palaavan Hornetin laskeutuvan Lusin suoralle. Mitä sen jälkeen tapahtuu? Tieto välitetään AWACS-koneesta maahan, josta annetaan tulitehtävä Iskander-yksikölle. Sanotaan koneiden laskeutumisen havaitsemisesta kuluvan kolme minuuttia ohjuslaukaisuun. Iskanderin nopeus on n. 2 kilometriä sekunnissa, eli matka Venäjältä Lusin suoralle kestänee noin minuutin. Kuinka kauas koneet on saatu hinattua neljässä minuutissa? Ei kovin kauas, optimistisimmassakin arviossa ehkä kolmen kilometrin päähän? Voidaan siis ammuttaa 6x6 km ruutua, eli 72 ohjusta. Jos tuo maksaa 100-200 miljoonaa euroa, niin se on ihan ok hinta neljän Hornetin tuhoamisesta.

Tuokaan ei olisi aivan 6x6 km tuo ruutu, koska Lusin itäpuolella on vesistöä, joka rajoittaa koneiden siirtoa.
 
Miltä kuulostaa tällainen taktiikka: Venäjän ilmavoimien AWACS lentää jossakin Karjalan kannaksen yläpuolella 10 kilometrin korkeudessa. AWACS havaitsee neljän torjuntatehtävältä palaavan Hornetin laskeutuvan Lusin suoralle. Mitä sen jälkeen tapahtuu? Tieto välitetään AWACS-koneesta maahan, josta annetaan tulitehtävä Iskander-yksikölle. Sanotaan koneiden laskeutumisen havaitsemisesta kuluvan kolme minuuttia ohjuslaukaisuun. Iskanderin nopeus on n. 2 kilometriä sekunnissa, eli matka Venäjältä Lusin suoralle kestänee noin minuutin. Kuinka kauas koneet on saatu hinattua neljässä minuutissa? Ei kovin kauas, optimistisimmassakin arviossa ehkä kolmen kilometrin päähän? Voidaan siis ammuttaa 6x6 km ruutua, eli 72 ohjusta. Jos tuo maksaa 100-200 miljoonaa euroa, niin se on ihan ok hinta neljän Hornetin tuhoamisesta.

Varalaskupaikkoja ja sopivia lentoasemia on myös vain tietty määrä, ja sopivat reitit jne. on helppo analysoida etukäteen. Lähellä vihollista sijaitsevien tukikohtien kannalta tuo ei ole toki ainoa uhka. Uhkana on myös ilmatorjuntaohjusten hyökkäyksellinen käyttö. Esim. Lusiin kantaa Venäjän puolelta ei vain 40N6 400km kantamallaan vaan myös 9M96E1 120km kantamallaan.
 
Varalaskupaikkoja ja sopivia lentoasemia on myös vain tietty määrä, ja sopivat reitit jne. on helppo analysoida etukäteen. Lähellä vihollista sijaitsevien tukikohtien kannalta tuo ei ole toki ainoa uhka. Uhkana on myös ilmatorjuntaohjusten hyökkäyksellinen käyttö. Esim. Lusiin kantaa Venäjän puolelta ei vain 40N6 400km kantamallaan vaan myös 9M96E1 120km kantamallaan.

Periaatteessahan koko Itä-Eurooppa ja Suomi on kelvotonta aluetta lentotoimintaan, koska S-400. Ilmeisesti käytännön tasolla tilanne ei kuitenkaan ole aivan niin paha. Maksimikantama lienee ilmoitettu johonkin hitaaseen rahtikoneeseen jne., eikä ELSO:n vaikutusta voi tietää kukaan ennalta.
 
Periaatteessahan koko Itä-Eurooppa ja Suomi on kelvotonta aluetta lentotoimintaan, koska S-400. Ilmeisesti käytännön tasolla tilanne ei kuitenkaan ole aivan niin paha. Maksimikantama lienee ilmoitettu johonkin hitaaseen rahtikoneeseen jne., eikä ELSO:n vaikutusta voi tietää kukaan ennalta.

Tai esimerkiksi nousevaan tai laskeutuvaan koneeseen...
 
Tai esimerkiksi nousevaan tai laskeutuvaan koneeseen...

Jos varoitus tulee riittävän ajoissa, niin koneenhan voi vielä saada maahan tai edes jonkin esteen taakse piiloon. Mutta onneksi F-35 tulee korjaamaan tätäkin tilannetta.

Edit: Ja jos siis ollaan liian kaukana kentästä, niin silloin sopii käyttää jälkipoltinta täydellä teholla kaikessa rauhassa.
 
Jos varoitus tulee riittävän ajoissa, niin koneenhan voi vielä saada maahan tai edes jonkin esteen taakse piiloon. Mutta onneksi F-35 tulee korjaamaan tätäkin tilannetta.

Edit: Ja jos siis ollaan liian kaukana kentästä, niin silloin sopii käyttää jälkipoltinta täydellä teholla kaikessa rauhassa.

Mutta käytännössä jokainen lento suomalaisilla hävittäjillä pitää tehdä kuitenkin vihollisen ilmatorjunnan piirissä. Yhdessä taktisten ohjusten sekä jo pelkän viholliskoneiden nopeuden kanssa koko torjuntahävittäjäkonsepti ainakin karkeasti Helsinki-Oulu -linjan itäpuolella on aika kyseenalainen, ilman ilmatankkauskoneita joka tapauksessa erittäin hankala.
 
Montako Iskanderia pitää ampua käytännössä yhtaikaa, että edes Lusin varatukikohtaan saadaan aikaan riittävä tulen tiheys? Millaisen pumpun pitää silloin olla ampumassa, jotta lavettien määrä on riittävä, rykmentti, prikaati?
 
Mutta käytännössä jokainen lento suomalaisilla hävittäjillä pitää tehdä kuitenkin vihollisen ilmatorjunnan piirissä. Yhdessä taktisten ohjusten sekä jo pelkän viholliskoneiden nopeuden kanssa koko torjuntahävittäjäkonsepti ainakin karkeasti Helsinki-Oulu -linjan itäpuolella on aika kyseenalainen, ilman ilmatankkauskoneita joka tapauksessa erittäin hankala.

Näinhän se on. Ja kun Naapuri joskus tulee täydellä höyryllä tänne, niin tuon linjan itäpuoliset alueet tullaan suurimmaksi osaksi lähes järjestään menettämään.
 
Varalaskupaikkoja ja sopivia lentoasemia on myös vain tietty määrä, ja sopivat reitit jne. on helppo analysoida etukäteen. Lähellä vihollista sijaitsevien tukikohtien kannalta tuo ei ole toki ainoa uhka. Uhkana on myös ilmatorjuntaohjusten hyökkäyksellinen käyttö. Esim. Lusiin kantaa Venäjän puolelta ei vain 40N6 400km kantamallaan vaan myös 9M96E1 120km kantamallaan.

On niitä mahdollisia lentopaikkoja Suomessa kuitenkin vähintään yksi per kone, Hawkit mukaan lukien.
 
Mutta käytännössä jokainen lento suomalaisilla hävittäjillä pitää tehdä kuitenkin vihollisen ilmatorjunnan piirissä. Yhdessä taktisten ohjusten sekä jo pelkän viholliskoneiden nopeuden kanssa koko torjuntahävittäjäkonsepti ainakin karkeasti Helsinki-Oulu -linjan itäpuolella on aika kyseenalainen, ilman ilmatankkauskoneita joka tapauksessa erittäin hankala.

Niin, jos siis oletat vihollisen tuovan noin herkullisen maalin meidän tykistön kantamalle! K98 ampuu 40 kilsaa ja MLRS ampuu niin kauas kuin ampuu, riippuen siitä minkälaista ammustarviketta satutaan saamaan. Siitä sopii laskea.
 
Tai esimerkiksi nousevaan tai laskeutuvaan koneeseen...

Kauanko kestää ohjuksen saapuminen paikalle siitä, kun tutkassa ensi kertaa välkähtää. Oletetaan, että järjestelmä on valmiudessa ja napia painetaan per heti, kun tiedetään, että siellä jossain on jotain. Ja tällä opillahan ei kukaan nirkoisia strategisia resurssejaan tuhlaa, ei edes suurvalta.
 
Kauanko kestää ohjuksen saapuminen paikalle siitä, kun tutkassa ensi kertaa välkähtää. Oletetaan, että järjestelmä on valmiudessa ja napia painetaan per heti, kun tiedetään, että siellä jossain on jotain. Ja tällä opillahan ei kukaan nirkoisia strategisia resurssejaan tuhlaa, ei edes suurvalta.

Jotenkin muistelen sen MOT -ohjelman puhuneen 15 minuutista ja käyttäneen sitä, koska se olisi ohjuksen lentoaika. Tai voivat jopa ampua muutaman ohjuksen ilmaan ihan kokeeksi ja pelkästään kiitoradan kattaakseen, mutta parhaassakin tapauksessa tuolla saadaan 4 konetta hajalle, sen jälkeen ilmavoimat muuttavat proseduuria.
 
Montako Iskanderia pitää ampua käytännössä yhtaikaa, että edes Lusin varatukikohtaan saadaan aikaan riittävä tulen tiheys? Millaisen pumpun pitää silloin olla ampumassa, jotta lavettien määrä on riittävä, rykmentti, prikaati?

Enkös sen tuossa yllä ole kertonut? Viestissä #78.

Tarvittavien laukaisuajoneuvojen määrä voidaan laskea karkeasti kaavalla X/2, jossa X kuvaa ammuttavien ohjusten määrää (Wikipedian mukaan TEL ottaa kaksi ohjusta, ja latausajoneuvoissa kulkee myöskin kaksi).

There are 4 launch systems for each battalion, with 16 missiles each battalion.

http://www.globalsecurity.org/wmd/world/russia/ss-26-program.htm
 
On niitä mahdollisia lentopaikkoja Suomessa kuitenkin vähintään yksi per kone, Hawkit mukaan lukien.

Vihollisen tiedustelukyky riittänee selvittämään, mitä kenttiä noista käytämme. Meillä on kyllä riittävästi reserviä suojaamaan vaikka jokaikinen ilmavoimien käyttöön sopiva kenttä Suomessa, mutta kun paikan käytöstä näkyy myös muita merkkejä, joista parin spezi-natsin suorittama ilmavalvonta on yksi helpoimpia keinoja. Eikä koneita voida käytännössä hajauttaa yksittäin, koska huolto-organisaatio ei repeä huoltamaan niitä kaikkia ennen kuin ehkä kymmenentenä sotapäivänä, jos silloinkaan.
 
Kauanko kestää ohjuksen saapuminen paikalle siitä, kun tutkassa ensi kertaa välkähtää. Oletetaan, että järjestelmä on valmiudessa ja napia painetaan per heti, kun tiedetään, että siellä jossain on jotain. Ja tällä opillahan ei kukaan nirkoisia strategisia resurssejaan tuhlaa, ei edes suurvalta.

Jotenkin muistelen sen MOT -ohjelman puhuneen 15 minuutista ja käyttäneen sitä, koska se olisi ohjuksen lentoaika. Tai voivat jopa ampua muutaman ohjuksen ilmaan ihan kokeeksi ja pelkästään kiitoradan kattaakseen, mutta parhaassakin tapauksessa tuolla saadaan 4 konetta hajalle, sen jälkeen ilmavoimat muuttavat proseduuria.

The Russian Iskander-M cruises at hypersonic speed of 2100–2600 m/s (Mach 6–7) at a height of 50 km.

http://en.wikipedia.org/wiki/9K720_Iskander
 
Back
Top