Siviililentokoneiden hyödyntäminen sotatoimissa

Entä jos lentäjälle annetaan pilotille tarkoitettu VV?
En tunne noiden VV:en suorituskykyä. Vaakanäkyvyyttä tarvitaan min. 1,5 km, jotta lentäminen olisi turvallista.
Tuo 1,5 km:n vaakanäkyvyys on VFR-minimi, (koneen nopeuden ollessa alle 260 km/h) ja se ainakin itselleni lumikuurossa joskus lentäneenä oikeasti on minimi, tuota näkyvyyttä huonompiin olosuhteisiin ei kannata mennä.

Yöllä lentäminen on lähtökohtaisesti ultrilla kielletty, mutta hyvissä valaistusoloissa yölläkin mahdollistaa. Esim. täysikuu talvella. No, tuohonkin tarvitaan yö-VFR-kelpuutus. ( Lentäminen on mahdollista niin pitkään ilman mittarilento kokemusta/varustusta, kun horisontti on silmin erotettavissa ja näkyvyys on riittävä.)
Suomessa juhannuskesällä VFR-näkölentosäännöt ei estä lentämistä keskiyölläkään.
 
En tunne noiden VV:en suorituskykyä. Vaakanäkyvyyttä tarvitaan min. 1,5 km, jotta lentäminen olisi turvallista.
Kukkulan vai joutsenparven erottamiseen?
Edit: Vaikka tietysti sama kone ja pilotti ei voi pyöriä 24/7. Voisi olla loogista että ultrat laitetaan taivaalle kun pimeälentoon pystyvät menevät maate/huoltoon.
 
Viimeksi muokattu:
Kukkulan vai joutsenparven erottamiseen?

Maaston muodot, horisontti ja mahdolliset lentoesteet kuten mastot pitäisi pystyä erottamaan tuolta matkalta. Joutsenparvea nyt välttämättä erota vielä 1,5 km:n matkalta päivänvalossakaan. Vastavaloon lentäessä auringon häikäistessä tuskin erottuu.

Tähystämisestä noin yleisesti: aurinkoisella kelillä talvella jäljet lumessa erottuu ilmatähystyksellä erinomaisesti , pilvisellä säällä on huomattavasti heikompaa. Sopiva täyspilvinen keli ja varjokato, juuri mitään ei kykene erottamaan. Silloin kun auratun kiitotien pintaa ei ilman havuttamista tai muita reunamerkkejä pysty näkemään, ei näy jäljetkään maastossa.

Varjokato on ilmailussa varsin hankala ilmiö.. Lukuinen määrä koneiden nokkatelineitä on ilmiön takia erinäinen joukko ilmailunharrastajia tullut tuhonneeksi.:D Varjokato tutuksi ns. kantapään (lompakon) kautta.
 
Maaston muodot, horisontti ja mahdolliset lentoesteet kuten mastot pitäisi pystyä erottamaan tuolta matkalta.
Joo kyllä tuo ainakin sateettomalla kelillä onnistuu.
Vaikka eihän niitä muuten varmaan edes mainostettaisi aviators night vision termillä.
 
Ultran käyttöä varmaankin puolustaa mm. hyvä tehopainosuhde (ei vaadi pitkää kenttää) , polttoaineena edullisempi 95E bensa (paremmin saatavissa kuin 100LL), helpommin huollettavissa ( ei ole tyyppihyväksytty ) kevyempi käsitellä (esim.maakäsittely onnistuu yksin),kone helpommin purettavissa maassa siirtoja varten (peräkärryyn), ultrat pääsääntöisesti uudempia kuin cessnat ja piperit (suomessa on paljon -70 PPL koneita vieläkin käytössä), polttoainetaloudellisuus on hyvä, käytännössä 14 ltr./h. ( omassa 2 x 45ltr. tankit ja toimintasäde suunnilleen.900km. matkalentonopeudella 210 km/h. ),matkalentonopeusalue on välillä 201 - 245 km/h. , avioniikkaa ja muita teknisiä varusteita on ultriin runsaasti saatavilla ja inhimillisemmillä hinnoilla, kuin tyyppihyväksyttyihin ja niitä voit itse asentaa jos kyky riittää.
Ja Ikarus heittikin nuo kelirajoitukset, ja ne on kyllä hyvä huomioida sekä kun näkölentosäännöillä ei maanäkyvyyttä saisi juuri menettää, eikä pilven läpikään lentää.
 
^^Noita kännykkämastoja alkaa olemaan jo ihan mukavasti ympäriinsä ja matalalla operoidessa ne kyllä aihettaa omat haasteensa harusvaijereineen, voimalinjoista puhumattakaan.
 
Jep, parempiakin vehkeistä siihen hommaan löytyy. Ultrillakin tuo valvonta tiukan paikan tullen on tehtävissä, jos muuta ei peliin ei ole laittaa.
@peelo nimenomaan näistä kevytlaitteista on itsellä kokemusta, en suinkaan ole sitä mieltä, että se on maailman paras lentolaite joka hommaan.:p
Keveitähän nämä, ilman pelastusvarjoa max. laillinen lentoonlähtöpaino 450 kg. Paukkuvarjolla varustettuna lentoonlähtöpaino noin 475kg pyörävarustuksella, kellukevarustuksessa vähän vajaa 500 kg.

Hitaus tosiaan on tähystettäessä etu.:D Jo 200 km/h on johonkin jälkien tarkasteluun on liian kova nopeus, maisema vaihtuu 150 metrin korkeudessa liian nopeasti. Jos halutaan talvisesta (lumisesta) maastosta jäljet erottaa, lentokorkeus ei voi olla tuon isompi.
Ikarus C42:lla tuossa tehtävässä 4000 rpm n. 130 km/h. Pysyy hyvin ja turvallisesti vielä tuolla vauhdilla ilmassa, sakkausnopeuteen jää hyvä marginaali.

Jollain C172:lla voinee lentää turvallisesti suunnilleen yhtä hitaasti, noista Diamonteista tai Beechcrafteistä ei minulla ole tietoa.
Joo, lentäjät tietää mikä on paras laite :). Itse innostuin ajatuksesta, että on se valvottava iso pläntti, jota pääsääntöisesti valvoo porukka, jota ei ole koskaan liikaa, eikä liian hyvin varustettu. Siinä kun olisi apuna tarpeeksi hitaasti ja pitkään lentävä lentolaite, jossa varsinaisena valvonnan suorittaisi elektroniikka (lämppäri), johan olisi hienoa.
Jonkinlainen sekalentolaivue tarvittaessa, pääasia että olisi joka keliin ja kellonaikaan sopiva kone ilmassa riittävästi koulutetulla miehistöllä.
Vaikkapa jotain varikon puolustusta tuettassa, tällainen hitas vehjas vetäisi ympyrää sopivalla etäisyydellä ja korkeudella, ja lämppäri paljastaisi alueelle yrittävät tuhoojapartiot. Kone ei vahingossakaan paljastaisi liikkeelläkään, että jotain epäilyttävää on havaittu, vaan radiolla ilmoitus maaosastolle. Maaosasto pystyisi vahventamaan oikeaa suuntaa ja suuntamaan oikein vastatoimenpiteet. Joka kierroksella sitten kone antaisi lisää tietoja.
Nyt on vaan niin, että lämppärien ominaisuudet ja painot ovat täysin tuntemattomia minulle. @BlackFox , hahmottelemmeko puutaheinää?:p Sinähän tunnet lämppärit.
 
Noista yleisimpien kannettavien laitteiden WFOV/NFOV:sta voi laskea paljonko sitä maastoa korkeudelta X näkee kerralla ja päätellä vähän sen perusteella onko niiden käyttö koneesta mitenkään järkevää. Sen lisäksi sitten pitää ottaa huomioon minkälaisiin zoomeihin laitteet kykenevät, koska järkevän tunnistamisen kannalta ei voi lennellä kovin korkealla, jos laitteen zoom on olematon. Liian alhaallakaan ei toisaalta voi lentää, ettei moottorin ääni paljasta konetta. Miniminä ominaisuuksissa pitäisi varmaan myös olla laseretäisyysmittari ja toimivuus GPS:n kanssa, jotta maalin koordinaatit saa helposti selvitettyä eteenpäin lähettämistä varten. Lisäksi laitteen pitäisi olla yhteensopiva ulkoisen näytön/ohjauspaneelin kanssa (yleensä yhtään mistään kotoisin olevat sotilaslaitteet ovat), jotta näkymää voi tarkastella koneesta käsin tarvitsematta katsella suoraan kiikareista. Sanoisin, että tulee niin kallis keissi jo yhden laitteen hankkimisesta, koska PV ei varmasti hanki, että jos jollakin on noin paljon ylimääräistä rahaa niin voisi ehkä mieluummin ostaa vaikka sille omalle huru-ukkokomppanialle kaikille plate carrierit laatoilla tai jotain muuta vastaavaa. Jos ei millään keksi mitään niin voin myös ottaa rahat vastaan esim. bitcoineina :).

ps. Jos koneen kantavuus riittää niin tosi huru-ukkohan voi myös asentaa siipien alle Protector RWS:t "podeiksi". Niillä näkee pitkälle, osuu hyvin ja tekee kipeää, kun laittaa torniin 12,7:n. Vaatii kyllä lentäjän lisäksi myös niin monta ampujaa kuin Protectoreja on hitsattu siipiin kiinni ellei joukossa ole poikkeuksellisen lahjakasta rumpalia. Näin alunperin vaaraton Cessna muuttuu C-172 Gunshipiksi (kuulostaa hyvältä, eikös). Ainiin ja vaatinee jonkun verran suhteita ja kohtuu paksua lompakkoa.

:D:D:D
 
Viimeksi muokattu:
Onhan noita Cessnoja käytetty köyhän miehen maataistelukoneina, sellaisissa paikoissa missä vastapuolella on hyvin vähän ohjusilmatorjuntaa. Ei muuta kuin Hellfiret siipeen ja tähystyspallo/kevyt Protector alle. Hyvänä puolena, operointikustannukset ovat naurettavan halvat, joten koneet voivat pörrätä 24/7.

Nämä Combat Caravanit ovat käytössä jenkkien sponssaamana ainakin nykyisellä Irakin armeijalla.

AC208B-Cessna-Caravan-AGM114-shot.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Noista yleisimpien kannettavien laitteiden WFOV/NFOV:sta voi laskea paljonko sitä maastoa korkeudelta X näkee kerralla ja päätellä vähän sen perusteella onko niiden käyttö koneesta mitenkään järkevää. Sen lisäksi sitten pitää ottaa huomioon minkälaisiin zoomeihin laitteet kykenevät, koska järkevän tunnistamisen kannalta ei voi lennellä kovin korkealla, jos laitteen zoom on olematon. Liian alhaallakaan ei toisaalta voi lentää, ettei moottorin ääni paljasta konetta. Miniminä ominaisuuksissa pitäisi varmaan myös olla laseretäisyysmittari ja toimivuus GPS:n kanssa, jotta maalin koordinaatit saa helposti selvitettyä eteenpäin lähettämistä varten. Lisäksi laitteen pitäisi olla yhteensopiva ulkoisen näytön/ohjauspaneelin kanssa (yleensä yhtään mistään kotoisin olevat sotilaslaitteet ovat), jotta näkymää voi tarkastella koneesta käsin tarvitsematta katsella suoraan kiikareista. Sanoisin, että tulee niin kallis keissi jo yhden laitteen hankkimisesta, koska PV ei varmasti hanki
Nyt taidat ymmärtää ajatuksen väärin. Mikään suurvallan rahoilla tehtävä Forward Air Control -tyyppinen ei ole hahmoteltavissa. Vaan olemassa olevien resurssien käytön ideoimisesta tavalla, joka tuo edes hiukan lisäarvoa puolustavalle joukolle. Kai se on rinnastettavissa ajatukseen, että jotkut ovat valmiina lähtemää etulinjaan ilman suojaliivejä :D.
Vahvensin, koska on selvää, ettei sellaista kalustoa sellaisilla vermeillä ole saatavilla, mikä niin korkealla pystyisi lentämään, ettei paljastaisi itseään. Eli matalakorkeuksilla mentäisiin. Sehän jo itsessään rajaisi tehtäviä paljon.
Minä näen ajatuksen käyttökelpoisena, jos koneet lentäisivät 24 h jonkun selustan selkeän valvottavan alueella yläpuolella, vaikkapa varikot ovat näistä esimerkkejä. Jos lämppäri toimisi tässä tapauksessa, suojaava joukko saisi ennakkovaroituksen suunnasta ja arvion määrästä. Tarkat GPS-koordinaatit ja lukumäärätiedot kelpaisivat minulle, mutta vähintään yhtä tyytyväinen olisin tiedosta, että karttaruudussa se ja se, siitä risteyksestä x metriä sinne vesikuopalle, on havaittu tavallisuudesta poikkeava lämpöjälki. Ja puoli tuntia sen jälkeen, että hei, nyt tulee vastakkaiselta suunnalta toinen vastaava heräte.
Olisi muuten arvokas tällainen tilannetieto. Jos tällainen tieto pystytään järjestämään nykymeiningeillä, niin hyvä. Jos ei, niin siinä vaiheessa, jos kaikki valtakunnan resurssit olisivat puolustusvoimien käytössä, niin mikseipä hommaa voisi kehittää paremmaksi ad hoc -tyylillä.
 
Onhan sitä kokeiltu itsekkin mm erinlaisia lämpökamera yhdistelmiä lentävissä laitteissa ja kyllä niillä saadaan havaintoja. Nopeus on pieni haaste, mihin myös vaikuttaa paljon mm sen hetken lämpötila. Yksittäisen kiven ja ihmisen erottaminen on paikoin vaikeaa, mutta monesti ylhäältä saattaa näkyä koko ryhmä vihollisia sekä vihollinen alkaa välttää viellä lisää aukeita paikkoja. Puiden latvustojen läpi kameralla ei näe, muutakuin suoraan ylhäältä ja se menee vaikeaksi.
Halpaahan se ei ole pitää konetta ilmassa, mutta jossain speciaali tapauksista siitä on hyötyä. En kuitenkaan itse pitäisi pienkonetta tukikohdan yllä jatkuvasti, enemmänkin jossain takaa-ajossa. Lennokkia voi käyttää paremmin aluevalvontaan.


Itse hoitaisin ehkä tukikohdan suojausta kuitenkin niin että ajoneuvo partiossa kulkisi lämpökamera mikä tähystää jatkuvasti tien penkkoja x alueella ja pysähtyy valvomaan eri pisteistä. Tätä olemme myös käyttäneet ja se myös toimii hyvin. Suomessa on jo niin tiheä tieverkko että vihollisen on pakko ylittää useita teitä.
Ajoneuvo on hiljainen, se on monesti päässyt yllättämään tietä ylittäviä joukkoja tai aivan tiessä kiinni olevia joukkoja. Halvimmillaan repsikka tähystää käsikäyttöisellä kameralla ikkunasta ulos (ikkuna auki/poissa ja/tai pää ulkona). Jos havaitsee vihollisen optimalisesti kuski vain jatkaa matkaa kuin ei olisi mitään nähnyt ja ilmoittaa komentopaikalle ylitys paikan ja tekee hälytyksen (vaatii rautaiset hermot). Vihollinen ei mielellään tuhoa yksittäistä ajoneuvopartiota paljastumisriskin takia jos ei ole viitteitä että se olisi juuri paljastunut.

On myös jo siviilimarkkinoille tullut vastaavanlaisia pakettaja myyntiin.
Noissa ajoneuvokameroissa on viellä silti kuva vähän kakka, mutta lämpökamerat ylipäänsä ovat huimasti halvenneet viimevuosina ja optisella zoomilla varustetun kiinteän kameran saa jo aika edullisesti.
Flir ei ole myöskään ainoa valmistaja vaan markkinoilla on siviilipuolella jo aika hyviä valmistajia.
Näyttökuva 2017-03-21 kello 22.33.21.pngNäyttökuva 2017-03-21 kello 22.33.37.pngNäyttökuva 2017-03-21 kello 22.33.42.png
 
Viimeksi muokattu:
Eli jollain tavalla ollaan oltu hajulla tässä asiassa :)
Nopeus on pieni haaste
Voitko tarkentaa tätä? Menikö kone liian kovaa vai mitä? Mikä olisi optimaalinen nopeus? Lentokorkeus? Jos on liian salaista, et tietenkään kommentoi, se on selvä.

En kuitenkaan itse pitäisi pienkonetta tukikohdan yllä jatkuvasti, enemmänkin jossain takaa-ajossa. Lennokkia voi käyttää paremmin aluevalvontaan.
Voi kun olisikin lennokki joka porukalle aluevalvontaa! Sehän olisi hienoa. Lentokonetta lienee tässä ideoinnissa ajateltu lennokin korvaajaksi, jos sellaisia ei ole käytössä.
Täytyisiköhän perustaa ketju, jossa mietitään siviilimarkkinoilla olevia lennokkeja, ja niiden ominaisuuksia ja kantokykyä suhteessa ad hoc-valvontayksiköiden tarpeisiin kriisitilanteessa. Ukrainassahan näitä on nähty, joten tämä ideointi voisi olla vaihteeksi jopa realistista :D.
 
Voi kun olisikin lennokki joka porukalle aluevalvontaa! Sehän olisi hienoa. Lentokonetta lienee tässä ideoinnissa ajateltu lennokin korvaajaksi, jos sellaisia ei ole käytössä.

Eipä ole lennokkia joka porukalle, valitettavasti.
Käytännössä (puhutaan nyt niistä ei ihan ensilinjan joukoista:)) jos ilmatähystystä tai valvontaa haluaa hyödyntää, yhteys paikalliseen ilmailukerhoon tai
yrittäjään.
Harrastekoneita on erilaisia, monenlaista härveliä löytyy sekä niihin pilotteja.
 
Lennokkien hankinta näihinkin hommiin lienee aika halpaa. Jos Orbitereja saatiin 55 järjestelmää ("satoja lennokkeja") 25 miljoonalla eurolla, niin tuskin hankinta jää ainoaksi. Ei se ole ihan halpaa varustaa niitä miehiä maassakaan lämpötähystimillä tai valonvahvistimilla. Puhumattakaan sitten siitä, että lennokki saadaan ilmaan muutaman miehen voimin jo toimintaa aloiteltaessa ennen kuin kaikki 30 000 ilmavoimien ressua on kutsuttu palvelukseen.
 
Lennokkien hankinta näihinkin hommiin lienee aika halpaa. Jos Orbitereja saatiin 55 järjestelmää ("satoja lennokkeja") 25 miljoonalla eurolla, niin tuskin hankinta jää ainoaksi. Ei se ole ihan halpaa varustaa niitä miehiä maassakaan lämpötähystimillä tai valonvahvistimilla. Puhumattakaan sitten siitä, että lennokki saadaan ilmaan muutaman miehen voimin jo toimintaa aloiteltaessa ennen kuin kaikki 30 000 ilmavoimien ressua on kutsuttu palvelukseen.
Lennokit ovat tehokkaita tehtävässään kunhan ne pystyvät toimimaan häiriöttä.

Itse asiassa Eräs projekti on menossa missä olen mukana mikä sivuaa hiukan tätä aihetta ja tavoitellaan kustannus säästöjä mutta kertoilen projektista joskus lisää kun on jotain kerrottavaa ja voi kertoa sekä kaikki tähdet asettuvat kohdalleen. @JR49
 
Minua hieman vaivaa noiden lennokkien toiminta-aika ja toimintasäde??. Minkälaiset suoritusarvot ovat riittävät?.
 
Lennokit ovat tehokkaita tehtävässään kunhan ne pystyvät toimimaan häiriöttä.

Itse asiassa Eräs projekti on menossa missä olen mukana mikä sivuaa hiukan tätä aihetta ja tavoitellaan kustannus säästöjä mutta kertoilen projektista joskus lisää kun on jotain kerrottavaa ja voi kertoa sekä kaikki tähdet asettuvat kohdalleen. @JR49
Odotellessa pisti tämä silmään. Valitettavan sivulauseella ohitetaan, mutta metsojen pesiä etsitään siis droonilla, jossa lämpökamera.
Olisipa kiinnostavaa tietää säätila, korkeus ja etäisyys käyttäjästä tuossa keississä.
Kanalintujen pesintä on kärsinyt kylmästä säästä kolmena vuonna peräkkäin. Keski-Suomessa pesiä etsitään nyt lämpökameroilla varustetuilla drooneilla.
http://yle.fi/uutiset/3-9602365
 
Siviilikaluston käyttö sotatilanteessa voi hymyilyttää joitakin, mutta kannattaa muistaa historiaa.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Malmö_MFI-9
eihän näytä sotaisalta?
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Carl_Gustav_von_Rosen
Toimintakykyinen ja päättäväinen kaveri.
http://www.x-plane.org/home/urf/aviation/text/biafra.htm
ja näin oli varustelutasostaan...
Biafra Babies....

Niin ja ilmapuolustus ei ole kehittynyt mitenkään 80-luvun alun.

Ja kun en muista niin mikä suurvallan ilmapuolustuksen piirissä nuo koneet operoivat?

Anna pieni vihje
Sillä suomalaiset koneet operoivat venäjän ilmapuolustuksen piirissä.
( eikö aloituksessa ollut tarkoitus pohtia
olisiko tässä hyödynnettävää Suomeen soveltaen?
).

Ps. Venäjää voidaan ainakin vielä pitää suurvaltana ilmapuolustuksen osalta.
 
Niin ja ilmapuolustus ei ole kehittynyt mitenkään 80-luvun alun.

Ja kun en muista niin mikä suurvallan ilmapuolustuksen piirissä nuo koneet operoivat?

Anna pieni vihje
Sillä suomalaiset koneet operoivat venäjän ilmapuolustuksen piirissä.
( eikö aloituksessa ollut tarkoitus pohtia ).

Ps. Venäjää voidaan ainakin vielä pitää suurvaltana ilmapuolustuksen osalta.

Kuten kirjoitin, historian valossa, niin on käytetty aiemminkin siviilikalustoa operatiivisissa tilanteissa.
Jos vaikka siviilikoneena on joku 2 moottorinen, niin kyllä sitä voi yhteyskoneena käyttää... tai voi sille löytyä muutakin käyttötarkoitusta... Miksi ei kävisi?
 
Back
Top