Sotahistoriallinen matkailu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huhta
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Leaderdog kirjoitti:
Onko muuten kellään kokemusta Viru hotellin 23 krs. KGB-museosta?.

Katso liite: 42487

kohteenamaailma.fi

KGB-museo Tallinnassa - kurkistus kylmän sodan aikakaudelle - Kohteena maailma

KGB-museo Tallinnassa on erinomainen paikka tutustua suomenkielisellä kierroksella Viru-hotellin historiaan ja KGB:n toimintaan Neuvostoliiton aikana.
kohteenamaailma.fi kohteenamaailma.fi

Edittiä lisäsin linkin.
Klikkaa laajentaaksesi...

On tullut käydyksi. Samoin poikkesin kerran Gestapon entisessä Norfhein-Westfalenin päämajassa Kölnissä. Siellä oli kellarissa putkatiloja. Muistan, että joku oli kirjoittanut seinään "Warum bin ich hier?"

Gestapon "elokuvamaine" ei vastaa todellisuutta. Sehän kyttäsi eniten tavallisia saksalaisia. Jutut käynnistyivät jonkun kansalaisen ilmiannosta postitse, puhelimitse tai henkilökohtaisella käynnillä Gestapon toimipaikassa. Gestapon oman tarkkailun, ilmiantajan vihjeen tai natsien korttelivahdin tiedon kautta tutkinta käynnistyi harvoin. Monet pidätetyistä vapautettiin ilman syytteitä. Syytettä seurasi oikeudenkäynti tuomioistuimessa. Keskitysleiriin lähettäminen oli aina vasta viimeinen keino.

Ilmiannettujen ja syyllisiksi todettujen vankilatuomiot vaihtelivat yhdestä kuuteen kuukauteen. Gestapolle tehdyistä ilmiannoista vain pieni osa johti oikeusistuimen antamaan tuomioon. Humalassa vähän liikaa vitsejä kertoneet yleensä jäivät ilman syytettä.

Miehiä ilmiantajista oli 80 prosenttia, ja miesten tekemät ilmiannot liittyivät työpaikan tai vapaa-ajan tapahtumiin. Naisten ilmiannot liittyivät aviomiesten, sukulaisten tai naapureiden tekemisiin, ja tyypillisesti tapauksiin liittyi perheriita.

Että näin.
 
Viimeksi muokattu:
Vonka kirjoitti:
On tullut käydyksi. Samoin poikkesin kerran Gestapon entisessä päämajassa Kölnissä. Siellä oli kellarissa putkatiloja. Muistan, että joku oli kirjoittanut seinään "Warum bin ich hier?"

Gestapon "elokuvamaine" ei vastaa todellisuutta. Sehän kyttäsi eniten tavallisia saksalaisia. Jutut käynnistyivät jonkun kansalaisen ilmiannosta postitse, puhelimitse tai henkilökohtaisella käynnillä Gestapon toimipaikassa. Gestapon oman tarkkailun, ilmiantajan vihjeen tai natsien korttelivahdin tiedon kautta tutkinta käynnistyi harvoin. Monet pidätetyistä vapautettiin ilman syytteitä. Syytettä seurasi oikeudenkäynti tuomioistuimessa. Keskitysleiriin lähettäminen oli aina vasta viimeinen keino.

Ilmiannettujen ja syyllisiksi todettujen vankilatuomiot vaihtelivat yhdestä kuuteen kuukauteen. Gestapolle tehdyistä ilmiannoista vain pieni osa johti oikeusistuimen antamaan tuomioon. Humalassa vähän liikaa vitsejä kertoneet yleensä jäivät ilman syytettä.

Miehiä ilmiantajista oli 80 prosenttia, ja miesten tekemät ilmiannot liittyivät työpaikan tai vapaa-ajan tapahtumiin. Naisten ilmiannot liittyivät aviomiesten, sukulaisten tai naapureiden tekemisiin, ja tyypillisesti tapauksiin liittyi perheriita.

Että näin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Näin oli. Ilmiannoissa oli mukana juuri näitä tapauksia, joissa joku nimetön lähde halusi ilmiantaa ns. vittumaisen naapurinsa.
 
Nyt on Kajaanin pyssymuseo sulkeutunut. Kävin siellä appiukon kanssa kierroksella perjantaina ja pettymyksekseni huomasin, ettei isossa osassa esineistä ollut vieläkään minkäänlaista esittelylappusta, ei edes esineen nimeä oltu kirjoitettu näkyviin. Pidin tätä ihan ymmärrettävänä edellisellä käynnilläni museon juuri avauduttua, mutta näin useamman vuoden jälkeen tuo puoli olisi pitänyt olla jo kunnossa.

Vähän puolivillaiseksi tuollaisen museon kiertäminen jää, ellei mukana ole asiantuntevaa opasta. :confused:
 
EK kirjoitti:
Jaahas. Kesäloman kohokohta (?) lähenee. Huomenna Pelkosenniemelle ja sieltä perjantaina Savukosken kautta Sallaan. Lauantaina paluu Kemijärven kautta. Itä-Lapin talvisodan taistelupaikat kohteena.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olipa hyvä reissu. Torstaina klo 7.15 Hondan 2,2-litrainen turboahdettu murhakulli ärjäisi ja matka eteenpäin, kohti hulluuttamme ja kunniaamme alkoi.

Kaveri kyytiin juna-asemalta. Ajantappamista pari tuntia, kunnes yövuoron tehnyt kaveri soitti ja haettiin se kyytiin. Kemijärvellä kaupassa käymisen jälkeen Pelkosenniemelle, jossa perehdyttiin taistelumaastoon. 18.12. on ollut melkoisen Helvetillinen päivä Pelkosenniemellä. Aikalaisten mielestä on ollut käsittämätöntä, että kun puna-armeija on periaatteessa jo voittanut taistelun ja osa suomalaisista pakenee pakokauhuissaan kohti Kemijärveä, I/JR 40 koukkaakin vihollisen huoltoalueelle ja tykistön ryhmitykseen ja vainolainen lähteekin pakoon kohti Savukoskea.

Majoitus Pelkosenniemellä ja ohjelmassa omatoimiruokailu, ankaraa paskanpuhumista ja kohtuullista alkoholinkäyttöä.

Aamulla omatoimiaamiainen, ankaraa tupakointia, lievää olon tasoittelua (paitsi kuskilla) ja kovaa paskanpuhumista. Olennaisen jälkeen matka saattoi jatkua kohti Savukoskea ja Sallaa. Käynti Osasto Saun tukikohdassa oli mielenkiintoinen. Opasteet ihan jees, eli olennaista tietoa. Lisääkin olisi tietysti saanut olla, mutta sitähän löytyy kirjoista. Matkan varrella hidasteltiin kohdissa, joissa suomalaiset joulukuun alkupuolella yrittivät hidastaa etenevää puna-armeijaa ja sitten myöhemmin niissäkin kohdin, joissa vetäytyvän puna-armeijan kanssa kahinoitiin joulukuun loppupuolella. Hieman arpomalla ja nykyistä karttaa käyttämällä löydettiin tienvarresta sekä "Salo" että "Jänkä". Tienalueen ulkopuolella olleita tukikohtia emme lähteneet tällä reissulla etsimään.

Kelloselässä käytiin tekemässä U-käännös valvontakameroiden edessä, että "ne" tietävät käynnistämme. Siitä Sallaan ja taas hidasteltiin viivytysasemien kohdalla. Taajamassa ohjelmassa ruokailu ja varastojen täydentelyä. Majoitus Sallatunturilla. Ilta kului tällaisten reissujen Yl.Palvon mukaisesti. Bonusta edellisiltaan verrattuna oli oma sauna ja takka.

Aamulla taas liikkeelle ja suunta kohti Märkäjärven asemia. Pirunmoinen homma on ollut kyllä talvisaikaan kaivautua niin kiviseen kankaaseen, etenkin kun välimatka vainolaiseen on ollut lähimmillään vain kymmeniä metrejä. Dyrssenin kaatumispaikka on hienosti merkitty maastoon. Täältä suoraa tietä kohti Joutsijärveä, jossa kevyttä perehtymistä maisemaan ja tietenkin entisöityyn Salpa-linjan bunkkeriin. Sitten Mäntyvaaran taistelun muistomerkille. Täällä puna-armeija pääsi pisimmälle Sallan suunnassa 20.12. Hieman jäi mietityttämään, että miksi tuota koukkausta ei paremmin synkronoitu Pelkosenniemen taisteluun tai miksi Pelkosenniemen taistelua ei kevitetty Joutsijärvellä muutoin kuin yhdellä hyökkäyksellä tiensuunnassa. Ilmeisesti sitten se Ahoniemeä vastapäätä Niemelänniemeen ilmestynyt osasto oli tarkoitus laittaa tulemaan yli samanaikaisesti Mäntyvaaran porukan kanssa. Jolloin tietysti tullaan siihen lopputulokseen, että 19.12. hyökkäys Alakappale kiertäen oli täysin oikea ratkaisu, vaikka Niemelänniemen osastoa ei kyettykään lyömään.

Mäntyvaarasta matka jatkui sitten Kemijärvelle ja kahvitauon jälkeen takaisin Rovaniemelle.

Mestari oli meille (jälleen) suosiollinen ja lämmin, poutainen sää suosi matkalaisia. Arvosanana noin 5/5 reissu.
 
Kuhmon Talvisotamuseon ja Jämäksen Kaukopartio muistomerkit on nyt käyty.
Talvisotamuseo oli tiivis kokonaisuus Kuhmoa käsittelevä museo.

Jämäksen muistomierkit ehkä hieman oudosti opastettu, ainoa vihje muistomerkeistä on viitta pikitien varressa, sen jälkeen saa käyttää omaa luovuutta jotta löytää muistomerkit.
No, selvennykseksi voin antaa neuvon että muistomerkit sijaitsee vanhan Rajavartion pihassa, tosin nyt siinä rakennuksessa lienee jokin hoitokoti.
Eli pikitieltä hiekkatietä hiukan ja heti kohta oikealla vanhat jyhkeät portinpielet, niin siellä asfaltoidussa pihassa (lastaussillan kohdalla) oikealla pienen kumpareen päältä löytyy kolme kivipaasia muistolaattoineen.

1596863919802.jpeg
 
Viimeksi muokattu:
EK kirjoitti:
Olipa hyvä reissu. Torstaina klo 7.15 Hondan 2,2-litrainen turboahdettu murhakulli ärjäisi ja matka eteenpäin, kohti hulluuttamme ja kunniaamme alkoi.

Kaveri kyytiin juna-asemalta. Ajantappamista pari tuntia, kunnes yövuoron tehnyt kaveri soitti ja haettiin se kyytiin. Kemijärvellä kaupassa käymisen jälkeen Pelkosenniemelle, jossa perehdyttiin taistelumaastoon. 18.12. on ollut melkoisen Helvetillinen päivä Pelkosenniemellä. Aikalaisten mielestä on ollut käsittämätöntä, että kun puna-armeija on periaatteessa jo voittanut taistelun ja osa suomalaisista pakenee pakokauhuissaan kohti Kemijärveä, I/JR 40 koukkaakin vihollisen huoltoalueelle ja tykistön ryhmitykseen ja vainolainen lähteekin pakoon kohti Savukoskea.

Majoitus Pelkosenniemellä ja ohjelmassa omatoimiruokailu, ankaraa paskanpuhumista ja kohtuullista alkoholinkäyttöä.


Mestari oli meille (jälleen) suosiollinen ja lämmin, poutainen sää suosi matkalaisia. Arvosanana noin 5/5 reissu.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kuulostaa AAA-luokan reissulta!

Itseäni on pitkään pänninyt, ettei koskaan ole ollut aikaa käydän Sallassa eikä muutoinkaan tutustua aihepiiriin. Aina niin hitonmoinen kiire ollut Kemijärven ja Joutsijärven maisemissa kun joko on pitänyt tiristää loppumatka samaan syssyyn tai sitten vielä edessä liki loppumaton taival Pohjois-Karjalaan.

Nuo tapahtumat talvisodassa noilla alueilla ovat kuitenkin vähintään yhtä dramaattisia kuin Raatteessa. Oikeastaan vieläkin dramaattisempia kuin vanja oli syvällä nykyisssä Suomessa ja siellä oli asuttuja kirkonkyliä jo takana. Myös seuraukset Suomelle olisivat olleet vähintään yhtä kammottavat kuin Raatteessa.
 
tulikomento kirjoitti:
Avoinna syyskuun loppupuolelle.

yle.fi

Upseeria takapuolesta purrut rajakoira sai tappotuomion – edes myrkky ei nitistänyt Suomen ensimmäistä rajakoiraa

Rajakoira Caesar on yksi uudistuneen Rajamuseon vetonauloista.
yle.fi yle.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Mielenkiintoinen juttu. Vähän epäselväksi jäi, että oliko se koiran lopettaminen kuitenkaan välttämätöntä. Oliko se siis luonnevikainen, jonka kapteenin perseestä pureminen todisti? Vai oliko lopulta kuitenkin kyse siitä, että kapteeni meni härkkimään kielloista huolimatta ja omaan sotilasarvoonsa luottaen tuota Lapin kauhua, joka sitten hermostui ja puri perseen ruvelle. Aika primadonna kapteeni, jos näin oli ja lopettamista vaati. Luonnevikaiset koirat joutaa kyllä lopettaa, mutta tämähän oli palvellut jo vuosia.
 
Teille olen herra Majuri kirjoitti:
Mielenkiintoinen juttu. Vähän epäselväksi jäi, että oliko se koiran lopettaminen kuitenkaan välttämätöntä. Oliko se siis luonnevikainen, jonka kapteenin perseestä pureminen todisti? Vai oliko lopulta kuitenkin kyse siitä, että kapteeni meni härkkimään kielloista huolimatta ja omaan sotilasarvoonsa luottaen tuota Lapin kauhua, joka sitten hermostui ja puri perseen ruvelle. Aika primadonna kapteeni, jos näin oli ja lopettamista vaati. Luonnevikaiset koirat joutaa kyllä lopettaa, mutta tämähän oli palvellut jo vuosia.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kannattaa toki muistaa että tuohon aikaan koiran psykologiaa tunnettiin hyvin vähän. Koirat opetettiin ja koulutettiin suojelemaan omaa reviiriään sekä laumansa johtajaa ( = koiranohjaaja). Lisäksi käytettiin fyysistä rankaisua jos koira ei totellut tai ymmärtänyt mitä kouluttaja yritti opettaa. Oikeastaan vasta sotien jälkeen tuli käyttöön positiivinen palkitseminen. Tajuttiin että koira oppii paremmin kun sille opetetaan että hyvästä suorituksesta saa palkkion.
 
Mennään tässä ajassa reilusti taaksepäin, mutta tiistaina pärryyttelin prätkällä Varsinais-Suomessa Tapani Löfvingin kavionjäljillä. Muistelmia lukeneet tietävät Löfvingin ryöstäneen Loimijoen (Loimaa) - Ypäjä välillä kasakoilta melkoisen ryöstösaaliin 1700 -luvun alun ihonvihan aikana ja paenneensa sen jålkeen etelään kohti Vähä-Kyröä ja Euraa. Kaiken huipuksi Löfving iskussaan kertoo löytäneensä aikaisemmin venäläisen kaappaaman morsiamensa.

Mielenkiintoista seikkailunpohjaksi, kun hahmottelee mahdollisia hyökkäyskohtia ja pakenemisreittejä. Aika hyvin siellä metsässä erottuu vuosisatoja vanhtuneita metsäteiden pohjiksi sopia uria.

Mielikuvitukselle purtavaa, Lisäksin oletan Lövingin olleen melko pedantti noiden päiväkirjojenpitämisessä ja hyvämuistinen. Monen tapahtuman puiteet löytyy nykyäänkin taloryhmän tarkkuudella. Tietojen hakeminen myöhemmin alkeellisista kartoista ja ja muista dokumenteista on voinut olla vaikeaa.

Myös vanhoja Pitäjän -ja maakirja - ynnä venäläisiä topofgrafikarttojahan on vähän myöhemmältä ajalta, mutta maasto ja reitit eivät tuohon aikaan ole muuttuneet kovin hetkiseen tahtiin...
 
Hämeen hanki kirjoitti:
Lisäksi on selkeitä virheitä havaittavissa esim. kaatuneiden sotilasarvoissa. Ongelman laajuudesta ei ole tietoa, mutta varmuudella tiedän ainakin yhden ulvilalaisen alikersantin ja porilaisen korpraalin "menettäneen natsansa" matkalla Summasta kotikunnan multiin.
Klikkaa laajentaaksesi...

hautakivi.jpg

Tässä on esimerkki siitä, että FFB:n riveissä kaatunut korpraali/SS Rottenführer on postuumisti "ylennetty" kenraaliluutnantiksi/SS Gruppenführeriksi.

Kivi on ollut paikallaan ilmeisesti 1950-luvulta eikä kukaan ole virhettä korjannut. En pidätä hengitystä odotellessani muutosta.
 
Vonka kirjoitti:
On tullut käydyksi. Samoin poikkesin kerran Gestapon entisessä Norfhein-Westfalenin päämajassa Kölnissä. Siellä oli kellarissa putkatiloja. Muistan, että joku oli kirjoittanut seinään "Warum bin ich hier?"

Gestapon "elokuvamaine" ei vastaa todellisuutta. Sehän kyttäsi eniten tavallisia saksalaisia. Jutut käynnistyivät jonkun kansalaisen ilmiannosta postitse, puhelimitse tai henkilökohtaisella käynnillä Gestapon toimipaikassa. Gestapon oman tarkkailun, ilmiantajan vihjeen tai natsien korttelivahdin tiedon kautta tutkinta käynnistyi harvoin. Monet pidätetyistä vapautettiin ilman syytteitä. Syytettä seurasi oikeudenkäynti tuomioistuimessa. Keskitysleiriin lähettäminen oli aina vasta viimeinen keino.

Ilmiannettujen ja syyllisiksi todettujen vankilatuomiot vaihtelivat yhdestä kuuteen kuukauteen. Gestapolle tehdyistä ilmiannoista vain pieni osa johti oikeusistuimen antamaan tuomioon. Humalassa vähän liikaa vitsejä kertoneet yleensä jäivät ilman syytettä.

Miehiä ilmiantajista oli 80 prosenttia, ja miesten tekemät ilmiannot liittyivät työpaikan tai vapaa-ajan tapahtumiin. Naisten ilmiannot liittyivät aviomiesten, sukulaisten tai naapureiden tekemisiin, ja tyypillisesti tapauksiin liittyi perheriita.

Että näin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Totta. Ja tuo maine johtuu pitkälti siitä, että nimeä "Gestapo" käytetään geneerisenä terminä natsien salaiselle poliisille, mikä ei pidä paikkaansa alkuunkaan.

Tuo turvallisuuskoneisto oli todella laaja ja sekava. Poliisiorganisaatiot yhdistettii vasta 1936 kahdeksi organisaatioksi jotka olivat Orpo (järjestyspoliisi joka piti sisällään 3 eri organisaatiota) ja SiPo:ksi (turvallisuuspoliisi) joka piti sisällään KriPo:n ja Gestapon. Näistä erillään toimi SD (Turvallisuuspalvelu) joka oli alunperin Natsipuolueen oma turvallisuusorganisaatio (Gestapo syntyi alun perin Preussin turvallisuuspoliisista). Tämä koko konkkaronkka yhdistettiin 1939 sitte RSHA:n alle (Valtakunnan turvallisuuden päävirasto).

RSHA puolestaan koostui noin 100 eri osastosta joista Gestapo oli siis vain yksi. Jotta asia ei olisi liian selkeä mainittakoon esimerkiksi että RSHA:n Amt VI oli Ausland-SD eli RSHA:n vakoiluorganisaatio joka riiteli puolestaan Abwehrin (Saksan sotilastiedustelu) kanssa ja juutalaisasioista oli vastuussa RSHA Amt IV (Gestapo) Referat IV B4 Eichman joka puolestaan teki yhteistyötä RuSHA:n kanssa (rotu- ja asutusvirasto) jota ei luonnollisestikkaan saa sekoittaa RSHA:an koska ne eivät ole samaa organisaatiota.

Ja jotta asia tulisi oikein selkeäksi SD:n miehet olivat SS:n jäseniä mutta vain osa Gestapon miehistä kuului SS:ään ja siksi heillä oli käytössä myös siviilipoliisin arvoasteita.

Ja jos jonkun mielestä tässä ei ole poliisia tarpeeksi, apuun tulee mm. GeFePo (armeijan salainen poliisi) joka perustettiin armeijan toimesta 1939. Pitihän heilläkin olla jotain salaista. Luonnollisesti tämä organisaatio ei kuulu RSHA:an

Ohessa RSHA:n organisaatio

1598365052464.png

Ja sitten laajempi kuva mitä muuta liittyi pelkästään SS:n alueeseen

1598365123101.png
 
inscout kirjoitti:
Totta. Ja tuo maine johtuu pitkälti siitä, että nimeä "Gestapo" käytetään geneerisenä terminä natsien salaiselle poliisille, mikä ei pidä paikkaansa alkuunkaan.

Tuo turvallisuuskoneisto oli todella laaja ja sekava. Poliisiorganisaatiot yhdistettii vasta 1936 kahdeksi organisaatioksi jotka olivat Orpo (järjestyspoliisi joka piti sisällään 3 eri organisaatiota) ja SiPo:ksi (turvallisuuspoliisi) joka piti sisällään KriPo:n ja Gestapon. Näistä erillään toimi SD (Turvallisuuspalvelu) joka oli alunperin Natsipuolueen oma turvallisuusorganisaatio (Gestapo syntyi alun perin Preussin turvallisuuspoliisista). Tämä koko konkkaronkka yhdistettiin 1939 sitte RSHA:n alle (Valtakunnan turvallisuuden päävirasto).

RSHA puolestaan koostui noin 100 eri osastosta joista Gestapo oli siis vain yksi. Jotta asia ei olisi liian selkeä mainittakoon esimerkiksi että RSHA:n Amt VI oli Ausland-SD eli RSHA:n vakoiluorganisaatio joka riiteli puolestaan Abwehrin (Saksan sotilastiedustelu) kanssa ja juutalaisasioista oli vastuussa RSHA Amt IV (Gestapo) Referat IV B4 Eichman joka puolestaan teki yhteistyötä RuSHA:n kanssa (rotu- ja asutusvirasto) jota ei luonnollisestikkaan saa sekoittaa RSHA:an koska ne eivät ole samaa organisaatiota.

Ja jotta asia tulisi oikein selkeäksi SD:n miehet olivat SS:n jäseniä mutta vain osa Gestapon miehistä kuului SS:ään ja siksi heillä oli käytössä myös siviilipoliisin arvoasteita.

Ja jos jonkun mielestä tässä ei ole poliisia tarpeeksi, apuun tulee mm. GeFePo (armeijan salainen poliisi) joka perustettiin armeijan toimesta 1939. Pitihän heilläkin olla jotain salaista. Luonnollisesti tämä organisaatio ei kuulu RSHA:an

Ohessa RSHA:n organisaatio

Katso liite: 43150

Ja sitten laajempi kuva mitä muuta liittyi pelkästään SS:n alueeseen

Katso liite: 43151
Klikkaa laajentaaksesi...

Minulla tuli pää kipeäksi, ja on sentään mitattu kolmen tason testissä ÄO:ksi 153 joskus. Tosin siitä on jo 30 vuotta aikaa, joten voi ottaa heti puolet pois ja lopputulokseen laittaa vielä roiman Alzheimer-vähennyksen.
 
Vonka kirjoitti:
Minulla tuli pää kipeäksi, ja on sentään mitattu kolmen tason testissä ÄO:ksi 153 joskus. Tosin siitä on jo 30 vuotta aikaa, joten voi ottaa heti puolet pois ja lopputulokseen laittaa vielä roiman Alzheimer-vähennyksen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Näkisitpä listan Saksan poliisiorganisaatioista ennen vuotta 1936...

Kyllä käy selväksi että Saksa on ollut satojen alueiden tilkkutäkki suurimman osan historiaa:).
 
Viron Sotamuseo. Onko kukaan käynyt ? Suomalaista kalustoakin on näytillä. PV lahjoitti Viroon mm. BMP-1:ä ja Sturmeja.


Sotamuseon Maneesi Suomenlinnassa.

 
Minä olen käynyt mutta siitä on kyllä vuosia, silloin ei ollut tuota hallia ajoneuvoilla. Oli vain se päärakennus.
 
Herman30 kirjoitti:
Minä olen käynyt mutta siitä on kyllä vuosia, silloin ei ollut tuota hallia ajoneuvoilla. Oli vain se päärakennus.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ihan mielenkiintoisen oloinen museo. Menee kohdelistalleni, vaikka onkin Googlen kuvahaun perusteella sangen perinteinen sotahistoriallinen museo. Tuosta heillä olevasta Sturmista en muuten oikein pidä. Vaunu on 1960-luvun suomalaisessa varikkomaalauksessa, mutta siihen on maalattu Saksan Wehrmachtin WW2 aikainen palkkiristi. Eli, mitä tällä nyt halutaan kertoa ? Ei oikein aukea minulle. Olen itse sen verran inhorealisti, että haluan nähdä museokaluston aidossa ilmiasussa, suomalainen Sturmi taikka sitten kokonaan uusiksi maalattu WW2 saksalainen vaunu. Ei mielellään mitään hybridisekasikiötä.
 
pstsika kirjoitti:
Tässä on esimerkki siitä, että FFB:n riveissä kaatunut korpraali/SS Rottenführer on postuumisti "ylennetty" kenraaliluutnantiksi/SS Gruppenführeriksi.

Kivi on ollut paikallaan ilmeisesti 1950-luvulta eikä kukaan ole virhettä korjannut. En pidätä hengitystä odotellessani muutosta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mistä tämä hautakivi löytyy?
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top