Tässähän alkaa vähäsittäin epäillä, että jäsen
@EK sotahistoriallinen tutkimusretki on mennyt juopotteluksi tai muutoin sivuraiteelle, kun ei minkäänlaista raporttia ole julkaissut.
Ei ihmeeksi mennyt juopotteluksi eikä muutenkaan sivuraiteelle. Kotona vain oli parikin aktiviteettia odottamassa, joiden parissa meni vähän aikaa. Suunnitelma oli siis:
Perjantaina tarkoitus käydä Tervasalmella, ehkä Jämäksessä, varmasti Talvisotamuseossa sekä mahdollisesti Petolassa. Sitten kaupan kautta mökille majoitukseen ja jos ruokailun jälkeen on vielä intoa (ja kuski) voisi ajella Lentiiraan Kirveskansan kirkolle. Sen polttaminen oli nimittäin Suomen Kansanarmeijan I/JR 2 merkittävin sotatoimi talvisodassa (tai no pari partiokahakkaa lisäksi). Toinen vaihtoehto olisi Hirvivaara, mutta menee vähän ohi aiheen.
Lauantaina perussetti eli Tyrävaara-Vääräjoki-Polvela-Kiekinkoski-Hukkajärvi-Kesseli-Vetko-Laamasenvaara-Kuusijoki/Kilpelänkangas-Löytövaara-Loso-Reuhkavaara-Saunajärvi-Luelahti-Klemetti-Sivakka-Rasti-Ristijärvi-Hotakka-Jyrkänkoski Saarijärvi olisi tietysti mielenkiintoinen, mutta vähän kaukana. Mujejärvellä ei ole kuin kuriositeettiarvo, etenkään matkan pituuden vuoksi. Sitten ruokailu Kuhmossa ja paluu mökille.
Lämmin keli verotti vähän jaksamista ja intoa, joten Jämäs ja Petola tippuivat perjantailta pois. Samoin iltareissu Lentiiraan, koska vähintään 70 km lenkki pelkästään Kirveskansan kirkolla olisi ollut vähän laimea. Keskityttiin ruokailuun sekä kuulumisten kertailuun ja saunomiseen kuin myös uimiseen. Lämpötila oli kuitenkin vielä illalla varjossa +29.
Kuhmon Talvisotamuseo on ehkä vähän suppeahko, mutta silti ehdottomasti käymisen arvoinen. 5€/kärsä ei ole paha hinta. Etenkin siviiliväestö on muistettu näyttelyssä hyvin ja kannattaa huomata yleisenkin mielenkiinnnon kannalta, että siinä missä kuhmolaisia sotilaita kaatui talvisodassa 104, meni siviilejä evakkomatkalla 127. Lisäksi sain yhden uuden tiedon, mikä oli ihan jees. Talvisotamuseossa on myös panostettu lähteisiin ja sieltä löytyy kopioina lähes kaikki Sota-arkiston (joo-joo vanhentunut termi) materiaali Kuhmon taisteluihin liittyen. Tai ainakin olennainen materiaali. Nykyään sotapäiväkirjojen osalta tietysti turhaa, koska aineisto on digitoituna netissä, mutta ajatus on omana aikanaan tässä ollut tärkein. Myös kirjallisuutta on koottu ansiokkaan perusteellisesti.
Lauantaina kuumuus jatkui, joten pudotin ääripäät heti pois, eli Hukkajärvi, Laamasenvaara/Rajakangas sekä Nurmeksentie Rastilta etelään jäivät nyt väliin. Muuten perinteiset taistelupaikat ajettiin läpi. Tyrävaarassa on hyvä infotaulu, mutta muuten Kiekinkosken suunta on huonosti merkitty maastoon. Vääräjoella on vissiin jokin muistomerkki, mutta tienvarteen ei mainintaa ole muistettu laittaa. Muuten sitten ei mitään merkkejä. Sama linja jatkuu Vetkontien osalta, mikä on vähän pettymys. Toisaalta tietenkin merkkien laittaminen vaatisi jonkinlaisia pysähdyspaikkoja, joten ehkä selittyy silläkin. Lisäksi tietysti myös sillä, että Kesselissä ja Vetkossa on rakennukset taistelupaikoilla. Sama seikka selittää mielestäni riittävän hyvin myös Kiekinkosken vaillinaiset merkinnät, mutta toisaalta heti sillan jälkeen olisi levike, josta vieläpä avautuu näkymä Kiekinniemeen. Siinäpä olisikin loistava paikka selostaa taistelut sekä sodan alussa että joulukuun lopussa ja vieläpä Dolinin hiihtoprikaatia vastaan.
Saunajärven suunta on mielestäni erittäin hyvin merkitty maastoon, mitä nyt se taivalkoskelaisten sotilaiden muistomerkki meni meiltä ohi. Jyrkkäkoski sekä Löytövaaran "korsukaupungin" entisöinti on mielestäni erittäin hyvin tehty.
Ongelmat reissulla olivat samoja kuin yleensäkin tällaisilla matkoilla.
-Luonto rajoittaa (nyt kuumuus).
-Välimatkat (koko reissu vajaa 1300 km ja lauantai yli 200 km).
-Maiseman muuttuminen, eli esim. Luelahdessa on vaikea hahmottaa niitä motteja tai niiden valtaamisen hankaluutta, kun joka paikka kasvaa tiheästi räkämäntyä tai muuta puustoa.
-Tai liian hyvät tiet tuolloiseen tilanteeseen verrattuna ja ylipäänsä ero vuodenajoissa. Periaatteessa pitäisi olla liikkeellä talvella, mutta se taas olisi sitten muutoin hankalaa.
-Lopuksi vielä tasapainoilu tutustumisen laadun ja määrän kanssa. Yksi kohde kerrallaan enemmän maastossa liikkuen olisi tietysti valaisevaa, mutta toisaalta sitten kun omakohtaista kokemusta tai riittävän asiantuntevaa opasta ei ole, paikkojen hakeminen maastossa olisi melkoista hakuammuntaa. Koko ryhmän asiantuntemusta ja intensiteettiä ajatellen juuri tuollainen päivän ajoreissu on ihan hyvä meille. Näkee siinäkin esim. etäisyydet Kuusijoelta Löytövaaraan tai miten lähellä Riihivaara ja sen tykistö on ollut. Tai vaikka Losovaaran korkeuserot.
Raskasta toisaalta sekin on, jos jokaisen kiven ja kannon kohdalla kerrataan, että "Tässä Honkasen Kyösti kaatui Emman sarjasta." ja "Tässä Malisen Topi sai täysosuman." sekä "Tässä Heikkisen Pasi kakki von Essenin pakkiin." yms. Siis tietenkin tällaiset detaljit ovat mielenkiintoisia ja hyviä, mutta liikaa viljeltyinä niihinkin puutuu, jos ei tiedä kuka tai mikä se kerrottu henkilö on. Kokemusta tuostakin on joskus tullut. Tosin vielä raskaampaa on, jos ilman kokonaiskuvan hahmottamista joutuu kuuntelemaan sitä "JA TÄLLÄ KOHTAA NÄEMME TUON NIEMENKÄRJEN, JOSTA KAHDENNENKYMMENNENVIIDENNEN JALKAVÄKIRYKMENTIN TOISEN PATALJOONAN KOLMAS KOMPPANIA LÄHTI HYÖKKÄÄMÄÄN SAMAN KAHDENNENKYMMENNENVIIDENNEN JALKAVÄKIRYKMENTIN KONEKIVÄÄRIKOMPPANIAN KOLMANNEN JOUKKUEEN TUKEMANA JOULUKUUN KAHDEKSANNEN PÄIVÄN AAMUNA KELLO SEITSEMÄN VIISITOISTA! HYÖKKÄÄVÄN OSASTON VAHVUUS OLI SOTAPÄIVÄKIRJAN MUKAAN SATAVIISIKYMMENTÄ MIESTÄ..." ja noin kaksisataa metriä myöhemmin samanlainen viiden minuutin pajatus uusiksi. Ja samalla tavalla läpi koko 200 km.
Aina pitäisi miettiä, minkälaista ja minkä verran tarinaa porukka haluaa kuunnella ja minkä verran taustoja pystyy jakamaan etukäteen. Kartat ja muu graafinen materiaali ovat yleensä hyviä ja niitä pitäisi olla jaossa. Itse teen aina ennen näitä reissuja tiivistelmän kohteen tapahtumista ja pyrin liittämään mukaan riittävän hyvät (itse tehdyt) kartat.
Neljäs reissu ja joka vuosi säät ovat suosineet. Sunnuntaina ilmankantti jo kääntyi ja aamulla oli enää +15 astetta ja tuuli melkoisen viileästi, mutta silloin edessä olikin enää kotimatka. Mökkimajoitus järven rannalla oli ihan parasta, kuten myös tietenkin seura. Alkoholia kului kylliksi, muttei liikaa, eli juttua riitti, mutta toiminta ei häiriintynyt missään vaiheessa. Suunnilleen 5/5 reissu.