PEMM
Eversti
Professorit löysivät julkisen terveydenhuollon todellisen ongelman, se on ->työnantajan maksama yksityinen työterveydenhuolto.
Ilmeisesti pitäisi kieltää lailla ja pakottaa ihmiset julkiselle puolelle töihin.
Keskimäki kertoo esimerkin omasta elämästään. Hän yritti saada vastaanottoaikaa lääkärille julkiselle puolelle. Aikaa olisi pitänyt odottaa Keskimäen mukaan kuusi viikkoa. Yksityiselle lääkärille hän olisi saanut lääkäriajan samalle päivälle.
– Se, että esimerkiksi työterveydessä kiireettömään hoitoon pääsee muutaman tunnin varoitusajalla, on todennäköisesti tarpeetonta. On mahdollista, että se lisää myös palveluiden hukkakäyttöä.
Myös Kristiina Patja katsoo, että hoitoonpääsyn eriarvoistuminen työterveydenhuollon sairaanhoitoon oikeutettujen ja julkisten palveluiden varassa olevien välillä on asia, joka päättäjien pitäisi ratkoa.
– Kansalaisten kokemus epäoikeudenmukaisuudesta on aito. Tämä on se iso poliittinen kysymys, joka pitäisi ratkaista. Se ei tarkoita sitä, että työterveyshuolto olisi jotenkin huono asia. Meidän pitää kuitenkin tunnistaa, millaista epäluottamusta ja terveyshaittaa meidän tämänhetkiset ratkaisut tuottavat.
Tutkimusten mukaan terveyspalvelut jakautuvat Suomessa epätasa-arvoisesti niin tulo- kuin koulutustasonkin perusteella. Keskimäki uskoo, että osaa väestöstä jopa ylihoidetaan.
– Käytämme aivan liikaa voimavaroja keskimääräistä terveempien ja keskimääräistä hyväosaisempien ihmisten hoitamiseen, hän sanoo.
Keskimäki ei usko, että mikään poliittinen puolue olisi valmis ravistelemaan nykyjärjestelmää. Hän nimittää työterveyshuoltoa ”pyhäksi lehmäksi”, johon ei rohjeta kajota.
Ilmeisesti pitäisi kieltää lailla ja pakottaa ihmiset julkiselle puolelle töihin.
Professorit tarttuisivat rohkeasti ”pyhiin lehmiin” – näin asiantuntijat pelastaisivat julkiset terveyspalvelut
Keskimäki kertoo esimerkin omasta elämästään. Hän yritti saada vastaanottoaikaa lääkärille julkiselle puolelle. Aikaa olisi pitänyt odottaa Keskimäen mukaan kuusi viikkoa. Yksityiselle lääkärille hän olisi saanut lääkäriajan samalle päivälle.
– Se, että esimerkiksi työterveydessä kiireettömään hoitoon pääsee muutaman tunnin varoitusajalla, on todennäköisesti tarpeetonta. On mahdollista, että se lisää myös palveluiden hukkakäyttöä.
Myös Kristiina Patja katsoo, että hoitoonpääsyn eriarvoistuminen työterveydenhuollon sairaanhoitoon oikeutettujen ja julkisten palveluiden varassa olevien välillä on asia, joka päättäjien pitäisi ratkoa.
– Kansalaisten kokemus epäoikeudenmukaisuudesta on aito. Tämä on se iso poliittinen kysymys, joka pitäisi ratkaista. Se ei tarkoita sitä, että työterveyshuolto olisi jotenkin huono asia. Meidän pitää kuitenkin tunnistaa, millaista epäluottamusta ja terveyshaittaa meidän tämänhetkiset ratkaisut tuottavat.
Tutkimusten mukaan terveyspalvelut jakautuvat Suomessa epätasa-arvoisesti niin tulo- kuin koulutustasonkin perusteella. Keskimäki uskoo, että osaa väestöstä jopa ylihoidetaan.
– Käytämme aivan liikaa voimavaroja keskimääräistä terveempien ja keskimääräistä hyväosaisempien ihmisten hoitamiseen, hän sanoo.
Keskimäki ei usko, että mikään poliittinen puolue olisi valmis ravistelemaan nykyjärjestelmää. Hän nimittää työterveyshuoltoa ”pyhäksi lehmäksi”, johon ei rohjeta kajota.
Professorit tarttuisivat rohkeasti ”pyhiin lehmiin” – näin asiantuntijat pelastaisivat julkiset terveyspalvelut
Julkinen terveydenhuolto on ongelmissa, eikä tilanteeseen ole helppoja ratkaisuja. Asiantuntijat toivovat päättäjiltä vähemmän vippaskonsteja ja enemmän päämäärätietoisuutta.
yle.fi