Näin Suomen historian suurin uudistus mullistaa terveydenhuollon: ”Putin ei pystyisi tätä Venäjällä tekemään”
Tänään klo 7:57
Iltalehti listasi 9 soteuudistuksen keskeistä kipukohtaa.
Keskustan entinen puoluesihteeri, tietokirjailija Jarmo Korhonen toimii nykyisin sote-uudistuksen konsulttina, vanhempana neuvonantajana Talent Vectia Oy:ssä.
Korhonen on kolme vuotta työskennellyt sote-uudistuksen parissa ja tuntee sen kiemurat läpikotaisin. Korhonen listasi Iltalehden pyynnöstä sote- ja maakuntauudistuksen keskeiset kipukohdat ja tulevaisuuden näkymät.
1) Kunnallinen demokratia
- Tämä on kunnallisen demokratian suurin alasajo sataan vuoteen.Tässä viedään kuntien päätösvalta järjestää palvelut. Viedään 60 prosenttia rahoista. Nykyisestä aidosta kuntademokratiasta siirrytään näennäiseen maakuntademokratiaan. Ainoa, joka vahvistuu, on valtion rooli.Putin ei Venäjällä pystyisi tätä tekemään. Lähes 20 miljardia kuntien rahaa siirtyy valtion päätettäväksi, Korhonen sanoo.
- Maakunnat eivät pysty toimimaan tällä järjestelmällä, ellei tule maakuntaveroa.Maakuntavero tulee väistämättä 2020-luvulla tai sitten joudutaan järjestelmä purkamaan ja palauttamaan sote-rahat harvemmalle kuntakentälle.
- Kun maakuntavero tulee, joudutaan kuntaverosta todennäköisesti luopumaan.Kolmiportainen verojärjestelmä ei nimittäin toimisi. Samasta palkkatulosta pidätettäisiin neljää veroa: valtio, maakunta, kunta ja kirkko.
2) Rahat ja valta
- Valtio kaappaa suurten kaupunkien rahat ja vallan. Etelän suuret kaupungit, jotka ovat 50 vuotta hyötyneet väestön kasvusta, laitetaan nyt kustantamaan väestöä menettävien vanhusvoittoisten alueiden palvelut. Suurten kaupunkien valta murenee. Tämä on Suomen historian suurin talouskaappaus ja järjestelmän muutos, Korhonen sanoo.
- Urho Kekkonen ajoi tätä jo vuonna 1937 sisäministerinä.Kunnallisverotaso tulee samalle viivalle koko maassa. Se johtuu siitä, että kuntien isoin menoerä, sote-menot, siirtyy valtiolle. Tämä tasavero on ollut keskustan ikiaikainen tavoite.
- Seuraavassa vaiheessa, jos sote-uudistus menee läpi, siirtyy maakuntien kautta toteutettavaksi peruskoulutus, toisen asteen koulutus ja ammattikorkeakoulutus.
Keskustan entinen puoluesihteeri, nykyinen tietokirjailija ja sote-konsultti Jarmo Korhonen. ANTTI NIKKANEN
- Näiden muutosten ja maakuntaveron syntymisen jälkeen Suomessa on jäljellä alle 18 maakuntaa, jotka ovat ikään kuin suurkuntia.
3) Suppea perustaso
- Valinnanvapaus terveydenhoidossa tarkoittaa, että syntyy suppean palvelun sote-keskukset. Sekä yksityisellä että julkisella puolella nämä sote-keskukset tarjoavat aivan samanlaiset peruspalvelut. EU:n kilpailulainsäädäntö pakottaa tähän, Korhonen sanoo.
- Kun joku valittaa lainsäädännöstä EU-tuomioistuimeen, käy niin, että se johtaa myös julkisen puolen perusterveydenhoitoa tarjoavien liikelaitosten yhtiöittämiseen. Kun liikelaitokset on yhtiöitetty, niistä heikosti kannattavat myydään monilla alueilla yksityisille terveysfirmoille.
- Palvelut keskittyvät maakunta- ja osittain seutukuntakeskuksiin.Keskuskaupunkeihin syntyy isot maakunnalliset, kaiken palvelun suursotekeskukset. Maakunnat keskittyvät vain erikoissairaanhoitoa ja sosiaalipuolen palveluja antaviin liikelaitoksiin.
4) Ytimessä työterveysyhtiöt
- Erikseen syntyvät suuret työterveyskeskukset, koska perustason sote-keskukset eivät saa työterveyttä hoitaa. Hallitus on kolmikannassa sopinut, että työterveyden sairausvakuutuskorvaus säilyy ja sitä parannetaan.
- Yritykset rakentavat lisäksi vakuutusyhtiöiden kanssa työterveysvakuutukset.Työterveysasiakkaista maksetaan kaksinkertainen korvaus: sote-keskuksille niin sanottu kapitaatiokorvaus (jokaisesta asiakkaasta maksettava korvaus) ja työnantajien maksujen sekä sairausvakuutuskorvauksen yhdistelmämaksu työterveysyhtiöille.
- Työterveysyhtiöillä voi olla tytäryhtiö, joka hoitaa perussotea.Lisäksi se voi tarjota erikoissairaanhoidon palveluja ja asiakassetelien kautta myönnettäviä palveluja.
- Näistä syntyy terveyspalvelujen kilpailukykyisin verkosto: ytimessä on työterveysyhtiö, sen tytäryhtiöt tarjoavat samassa jättikeskuksessa myös perusterveydenhoitoa ja erikoislääkäreiden palveluja.
- Kuntien eläkevakuutuslaitos Kevan hanke rakentaa kunnallisen työterveyden kanssa valtakunnallinen työterveysyhtiö on julkisen puolen paras yritys turvata kilpailuedellytykset.Onnistuessaan Keva pystyisi tulppaamaan jonkin verran, yhdessä maakuntien työterveysyhtiöiden kanssa, työntekijöiden siirtymistä yksityisten työterveysyhtiöiden asiakkaaksi. Tämä on yksi Kevan olemassaolon kannalta tärkeimpiä hankkeita.
5) Työterveys johtaa
- Kun lainsäädäntö on eduskunnassa kesällä hyväksytty, tätä kehitystä ryhtyvät johtamaan suuret työterveysyhtiöt yhdessä työeläkevakuutusyhtiöiden kanssa, Korhonen sanoo.
- Kuka hallitsee perusasiakkaan, on tämän järjestelmän kuningas: on sitten kyse työterveysasiakkaasta tai perustason sotekeskusasiakkaasta. Tämä johtuu siitä, että se kenellä on ote asiakkaasta, päättää myös siitä, minne asiakas lähetetään jatkohoitoihin, kun sellaista tarvitaan.
Valtava sote-uudistus mullistaa suomalaisen terveydenhuollon. ANSSI JOKIRANTA
- Syntyy 18 erikoissairaanhoidon ja sosiaalipuolen päätöksenteon liikelaitosta. Kun asiakkaalla on valinnanvapaus ja asiasta hoitavalla taholla läheteoikeus, syntyy maakuntien liikelaitosten välille ankara kilpailu asiakkaista, lääkäreistä ja hoitohenkilökunnasta. Tämä perustuu siihen, että nyt sairaanhoitopiirit laskuttavat kuntiia asiakkaiden erikoissairaanhoidosta, jatkossa asiakas tuo rahat mukanaan eri maakunnista.
- Laajan päivystyksen sairaalat ja maakunnat ovat huomattavasti paremmassa asemassa kuin ne kuusi sairaalaa ja maakuntaa, joissa on suppeampi päivystys. Uhkana on, että 2020-luvulla kilpailutilanne vaarantaa pienempien maakuntien sairaaloiden olemassaolon.
- Yksityisten yritysten tarjoama erikoissairaanhoito, päiväkirurgia, vuodeosasto ja niin edelleen, keskittyvät maakuntakeskuksiin.
- Jos SDP ja Rinne seuraavassa hallituksessa pyrkivät muuttamaan valinnanvapautta niin, että vain julkinen puoli olisi perusterveydenhoidossa päätuottajana, se johtaisi täydelliseen umpikujaan. Tämä johtuu siitä, että noin 1,8 miljoonaa työterveysasiakasta on joka tapauksessa suurelta osin yksityisten yritysten asiakkaita. On täysin selvää, että tämän Rinteen ajatusmallin on muututtava vuoden aikana.
6) Talousvaikeuksiin
Moni maakunta joutuu talousvaikeuksiin uudistuksen myötä. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan maakunta joutuu tekemään 20 miljoonan euron säästöt, koska rahaa on tulossa laskelmien mukaan sen verran vähemmän. Lisäksi se joutuu varautumaan 30 miljoonalla eurolla vuokrakustannusten kasvamiseen ja vielä 5 miljoonalla maakunnan järjestäjäkustannusten kasvamiseen, Korhonen sanoo.
- Se joutuu tekemään tekemään siis lähes 10 prosentin säästöt nykytasoon verrattuna jo ennen kuin uudistus käytännössä alkaa.
- Eli edessä on useissa maakunnissa mittavat yt-neuvottelut.
7) Asiakassetelien ongelma
- Suomi siirtyy palveluseteleistä asiakasseteleihin. Asiakassetelistä tulee subjektiivinen oikeus niiltä osin, kun maakunta päättää ottaa ne käyttöön ja valtio määrää.
- Asiakassetelisysteemi ei tule toimimaan, vaan se joudutaan muuttamaan täysin. EU katsoo, onko se maakuntien toteuttamaa valtiontukea yrityksille.
- Ongelma on myös se, että asiakassetelit pirstovat suomalaista terveydenhoitojärjestelmää.Pahimmillaan se voi johtaa tilanteeseen, että vain tiettyjä kapeita erikoissairaanhoidon yksiköitä, jotka eivät pitkällä aikavälillä ole kannattavia.
- Asiakassetelihommaa ei ole mietitty loppuun. Siksi sitä joudutaan miettimään heti, kun uudistus alkaa heinäkuussa 2020.
8) Suu räjäyttää kustannukset
- Valinnanvapaus suun terveyteen vuonna 2023 tulee räjäyttämään kustannukset. Se johtuu siitä, että merkittävä osa hoitokustannuksista, jotka ihmiset tällä hetkellä maksavat itse, siirtyy yhteiskunnan maksettaviksi.Patoutunut hoitotarve myöskin purkautuu ja kasvattaa menoja.
- Tähänkin joudutaan tekemään seuraavan hallituksen aikana muutoksia. Tällä hetkellä suomalaiset maksavat itse sadoilla miljoonilla euroilla suun alueen terveydenhoitoaan. Tämän pitäisi siis siirtyä verovaroilla maksettavaksi, siksi siihen tullaankin tekemään muutoksia.
9) Tavoite jää unelmaksi
- Uudistuksen pitäisi hillitä kustannusten kasvua kolmella miljardilla vuoteen 2029 mennessä.Tavoite on hyvä, mutta se jää unelmaksi.
- Siirrymme hyvinvointiyhteiskunnasta yritys-ja liikelaitosyhteiskuntaan.Tulevaisuudessa suomalaiset maksavat huomattavasti enemmän itse tai heidän työnantajansa. 2020 -luvulla terveydenhoito siirtyy merkittäviltä osin vakuutuspohjaiseksi.
- Kustannukset tulevat 10 vuodessa kasvamaan samalla tavalla kuin tähänkin asti. Kolmen miljardin tavoiteltu kustannusten kasvun leikkaus tulee kääntymän 3 miljardin menojen kasvuksi.