SOTE-Soppa; hyödyt, haitat ja murinat

Toisaalta nyt SOTE hallintoa saadaan ehkä kevyemmäksi mutta tilalle tulee maakuntahallinto. Suo siellä ja vetelä täällä. Itseasiassa hallinnosta tulee todennäköisesti raskaampi. Sairaaloissa ei ole nytkään mielestäni ollut mitenkään poikkeavan raskas hallinto. Samat tehtävät tulee kuitenkin tulevaisuudessakin hoitaa joten en usko, että yksityinen olisi tuossa merkittävästi tehokkaampi.

Olet oikeassa Maakunta on turhake. Se mitä kukakin pitää raskaana on tietysti näkökulma ja vertailu kysymys, mutta itse pidän tätä nyky systeemiä raskaana.
 
Olet oikeassa Maakunta on turhake. Se mitä kukakin pitää raskaana on tietysti näkökulma ja vertailu kysymys, mutta itse pidän tätä nyky systeemiä raskaana.
Se onkin raskas mutta se hallinto hoitaa todella monia tehtäviä ja palvelee todella montaa ihmistä. Vertailukohtaa ei oikein yksityisellä puolella ole kun toiminnot ovat niin toisenlaiset. Toki nyt ne tulenevat samalle viivalle. Aika näyttää miten hallinnon käy.
 
Voit tietysti selittää miksi yksityinen pystyy halvemmalla tuottamaan palvelut. Verot eivät ole mikään selitys, koska sairaanhoitopiiri ei maksa veroja, ei edes alv:tä. Ja jos julkisessa terveydenhuollossa ei tiedettäisi tätä, miksi heitä niin pelottaa kilpailla yksityisen kanssa?

Se on hyvin mahdollista, että yksityinen pystyisi tuottamaan palvelut halvemmalla. Mutta vielä ei ole keksitty sellaista järjestelmää missä yksityisellä olisi motivaatio tuottaa palvelut halvemmalla. Edes järjestelmä missä jokainen potilas maksaa kaikki kulut suoraan omasta pussistaan (ilman, että mitään rahoitettaisiin verorahoista tai vakuutuksista) ei välttämättä ole sellainen.
 
Se on hyvin mahdollista, että yksityinen pystyisi tuottamaan palvelut halvemmalla. Mutta vielä ei ole keksitty sellaista järjestelmää missä yksityisellä olisi motivaatio tuottaa palvelut halvemmalla. Edes järjestelmä missä jokainen potilas maksaa kaikki kulut suoraan omasta pussistaan (ilman, että mitään rahoitettaisiin verorahoista tai vakuutuksista) ei välttämättä ole sellainen.

Onhan keksitty, sen nimi on kilpailutus.
Juttu on, että kilpailuttaja määrittää mitä ostetaan ja millä ehdoilla. Lopuksi katotaan sitten se paras hinta. Julkinen terveyskeskus saisi osallistua kilpailutukseen samoilla ehdoilla kun yksityinenkin.

Eihän se tarkoita sitä, että terveydenhuolto tulisi halvaksi, vaan se huokein valittaisiiin. Näin hankitaan nytkin paljon palveluita, myös terveydenhuollossa.
 
Sen verran olen kilpailutuksia nähnyt ja aika usein niissä on mielenkiintoisia suojalausekkeita joilla rahaa sitten tehdään. Toki voi olla, että ne mitä olen nähnyt ovat olleet epäonnistuneita ostajan kannalta koska alunperin "halpa" onkin loppujen lopuksi maksanut huomattavasti enemmän mitä ollaan ajateltu. Toisaalta terveysbisneksestä tulee todella helposti alueelle ns. luonnollinen monopoli koska alalla on kilpailua oikeastaan aika vähän. Muutama suurempi toimija jotka ovat vastuussa osakkeen omistajille. Käytännössä saattaa tapahtua niin, että matalanväestön alueella julkinen puoli voittaa kilpailut kun isot talot eivät halua investoida vähäiseen määrään mahdollisesti kalliita asiakkaita = vanhuksia jotka usein asuvat syrjemmässä. Todennäköisesti suurissa yli 50 000 asukkaan keskuksissa kilpailu toimii aluksi kunnes käy samalla tavalla kuten kaupan alalla on käynyt sillä erotuksella, että toiminta rahoitetaan verovaroista.
 
Sen verran olen kilpailutuksia nähnyt ja aika usein niissä on mielenkiintoisia suojalausekkeita joilla rahaa sitten tehdään. Toki voi olla, että ne mitä olen nähnyt ovat olleet epäonnistuneita ostajan kannalta koska alunperin "halpa" onkin loppujen lopuksi maksanut huomattavasti enemmän mitä ollaan ajateltu. Toisaalta terveysbisneksestä tulee todella helposti alueelle ns. luonnollinen monopoli koska alalla on kilpailua oikeastaan aika vähän. Muutama suurempi toimija jotka ovat vastuussa osakkeen omistajille. Käytännössä saattaa tapahtua niin, että matalanväestön alueella julkinen puoli voittaa kilpailut kun isot talot eivät halua investoida vähäiseen määrään mahdollisesti kalliita asiakkaita = vanhuksia jotka usein asuvat syrjemmässä. Todennäköisesti suurissa yli 50 000 asukkaan keskuksissa kilpailu toimii aluksi kunnes käy samalla tavalla kuten kaupan alalla on käynyt sillä erotuksella, että toiminta rahoitetaan verovaroista.

Nämä ovat niitä perusteluita joita usein käytetään kun yritetään selittää miksi kilpailuttaminen ei toimi. Muutama kommentti niihin.
- Kyllä epäonnituneita kilpailutuksia on ollut, kyse on aina kilpailutuksen järjestämneen virkamiehn osaamattomuudesta ja, tai laiskuudesta. Onnistuneita kilpailutuksi on ollut ja niitä voi kopioida.
- Luonnollinen monopoli ja perseily hoidetaan monituottajamallilla. Tarkoittaa siis sitä, että julkinen terveydenhuolto on mukana kilpailutuksessa. Silloin kenelläkään tuottajalla ei ole varaa perseillä, koska korvaaja odottaa jo kulman takana.
- Pienten paikkakuntien terveydenhuollon surkastuminen on käynnissä jo nyt ja sillä ei ole mitään tekemistä yksityisen kanssa. Asia liittyy väestön keskittymiseen ja on hoidettavissa, mutta ei vanhalla terveyskeskuksmallilla. Kunnissa ei kuitenkaan löydy innovatiivisuutta, tai halua muuttaa vanhaa systeemiä.
 
Todellista säästöä syntyisi jos ymmärrettäisiin lopettaa kaikki Suomen 300 kuntaa ja perustaa 20-30 aluekeskusta reilun sadan vuoden aikana kehittyneen/muokkautuneen yhdyskuntarakenteen mukaisesti. Nämä voisivat toimia maakunnallisina keskuksina kaikkien (niin kunnallisten kuin valtion) kansalaispalveluiden osalta. Näin hallinnoitaisiin myös SOTE:a, kaikkien muiden palveluiden mukana.

Verotuksen suhteen tulisi siirtyä yhteen hallinnoliseen veromalliin (siis yhdistettäisiin kunta-/valtion verotus) jolloin koko valtakunnassa verotettaisiin kansalaisia saman suuruisesta tulosta saman verran. Pelkästään tällaisella uudistuksella Suomen yhteiskunnallinen hallinto saataisiin vähintäänkin puolitettua. Eikä Suomessa muutenkaan tarvita yhtä suurta hallintokoneistoa kuin 80 miljoonan asukkaan Saksassa. Varsinkin kun ottaa huomioon nykyaikaiset tietotekniset sekä liikenteelliset valmiudet, verrattuna n. 150 vuoden takaiseen tilanteeseen jolloin kuntahallinnot aikoinaan perustettiin, sen aikaisen yhteiskuntarakenteen pohjalta.

Tällainen uudistus olisi ehdottoman tarpeellinen sekä tasapuolinen niin alueellisesti kuin kansalaiskohtaisesti. Valitettavasti poliittinen järjestelmä (=puolueet) ei tule tällaista ratkaisua tekemään koskaan.
 
Helsingin pormestaristo otti lauantaina julkaistussa HS:n artikkelissa yksimielisesti kantaa sote- ja maakuntauudistukseen.

”Tästä ei seuraa mitään hyvää helsinkiläisille”, sosiaali- ja terveystoimesta vastaava apulaispormestari Sanna Vesikansa (vihr) sanoi.

Pormestari Jan Vapaavuoren (kok) mukaan hallitus on tekemässä sote-uudistuksen varjolla historiallisen suurta hallintoreformia, jota voi verrata ”salakavalaan” vallankaappaukseen.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005618933.html
 
Miltä kuulostaa...jäsen @TomTom
Riskitaso:5(0-5)
Kustannusvaikutukset: Kriittiset


Uusi tieto sote-uudistuksesta: Jokainen suomalainen pisteytetään sen mukaan, miten paljon hän rasittaa terveydenhuoltoa
Sote-keskus saisi asiakkaasta yksilökohtaiseen riskiin perustuvan maksun. Sen laskennassa otettaneen huomioon niin terveyshistoria kuin niin sanotut sosioekonomiset tekijät.

Akuuttiosaston lähihoitaja Maarit Aalto (vas.) ja lääkäri Helena Nikkanen-Ilvesmäki työskentelevät Järvenpään tuliterässä terveyskeskuksessa. Osa järvenpääläisistä on siirtynyt sote-kokeilun myötä yksityisten lääkäriyritysten asiakkaaksi. Jatkossa ne saisivat maksun jokaisen asiakkaan henkilökohtaisen riskiprofiilin perusteella. (KUVA: JUKKA GRÖNDAHL / HS)

Anni Lassila HS
Julkaistu: 10.4. 17:31

ENNEN sote-uudistuksen voimaan tuloa jokaiselle suomalaiselle lasketaan henkilökohtainen hinta, joka hänestä maksetaan terveysyritykselle tai maakunnan sote-keskukselle. Maksu ottaisi huomioon kunkin henkilökohtaiset terveyteen ja elämäntilanteeseen liittyvät riskitekijät ja sairaushistorian.

”Korvauksen pitää ehdottomasti olla yksilökohtainen. Jos se perustuu vain muutamaan muuttujaan kuten ikään, asuinpaikkaan tai koulutukseen, terveysyrityksille syntyy aivan liian suuri houkutus valikoida asiakkaita”, tutkimuspäällikkö Timo Seppälä terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo.

Seppälä johtaa THL:ssä yksikköä, jossa tätä niin sanottua kapitaatiokorvausmallia luodaan. Tähän asti vallalla on ollut käsitys, että sote-keskusten saama korvaus laskettaisiin huomattavasti yksinkertaisemmalla ja yleisemmällä kaavalla.

Tarkoituksena ei ole, että ihmisille itselleen kerrottaisiin heidän oma kapitaatiomaksunsa.​
JOS eduskunta hyväksyy kesällä sote-lait, suomalaisten sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyy kahden vuoden kuluttua maakuntien vastuulle. Maakunta tuottaa pääasiassa itse erikoissairaanhoidon palvelut, mutta perusterveydenhuolto eli nykyiset terveyskeskukset avataan kilpailulle.

Myös yksityiset terveysyritykset saavat siis perustaa terveyskeskukset korvaavia sote-keskuksia.

Ihmiset voivat valita vuoden 2021 alusta lähtien, minkä sote-keskuksen asiakkaaksi he haluavat mennä. Keskusta saa vaihtaa puolen vuoden välein. Sote-keskus saa asiakkuudesta kiinteän vuosi- tai kuukausikorvauksen. Tätä maksua kutsutaan kapitaatiokorvaukseksi. Lisäksi sote-keskus voi saada pienen korvauksen suoritetuista toimenpiteistä.

Lue myös: Osa suomalaisista saa etuajassa soten valinnanvapauden: Hallitus aikoo antaa 100 miljoonaa euroa laajoihin kokeiluihin

JOS kuukausikorvaus olisi kaikista ihmisistä sama, sote-keskusten kannattaisi haalia asiakkaikseen terveimpiä ihmisiä. Se voitaisiin tehdä esimerkiksi kohdennetulla markkinoinnilla.

”Jos minulla olisi terveysyrityksessäni joukko työterveyshuollon asiakkaita, katsoisin ketkä heistä eivät ole käyttäneet palveluja kertaakaan. Lähettäisin tälle joukolle kirjeen ja kannustaisin heitä kirjautumaan myös sote-asiakkaakseni”, Seppälä kertoo esimerkin.

Yritys saisi näistä asiakkaista maksun, muttei joutuisi todennäköisesti juurikaan hoitamaan heitä.

Siksi kapitaatiokorvaus pitää Seppälän mukaan saada vastaamaan mahdollisimman tarkasti jokaisen yksilön todellista riskiä sairastua ja käyttää palveluja.

Silloin sote-yrityksillä ei olisi tarvetta yrittää kuoria kermoja eli valikoida potilaita, koska kunkin asiakkaan korvaus vastaisi oikeasti häneen liittyvää riskiä. Jo valmiiksi sairaista ihmisistä saatava korvaus olisi suurempi, joten he saattaisivat olla hyvinkin houkuttelevia asiakkaita.

SEPPÄLÄ ei osaa vielä sanoa, mitä kaikkia muuttujia mallissa lopulta otetaan huomioon, mutta ainakin siinä tulisi olla niin sanottuja sosioekonomisia muuttujia, kuten koulutus, ikä, työllisyys, perhesuhteet tai asuinpaikka. Myös henkilökohtainen terveyshistoria vaikuttaisi korvauksen suuruuteen.

Julkisella vallalla on joka tapauksessa mahdollisuus luoda paljon tarkempi yksilökohtainen riskiprofiili kuin esimerkiksi vakuutusyhtiöillä, koska valtiolla on hallussaan paljon enemmän tietoa.

Yksi muuttujista olisi työterveyshuolto. Optimaalinen maksu olisi sitä pienempi mitä kattavampi työterveyshuolto ihmisellä olisi käytössään.

Onnistuuko mallin luominen eli saadaanko kaikki tarvittavat tiedot kerättyä?

”Kyllä onnistuu. Tiedot ovat tosin hajallaan eri rekistereissä mutta yhdistämme niitä parhaillaan. Yksilökohtaisten tietojen kirjaamisessa on tosin ollut puutteita ja niiden tarkkaan kirjaamiseen pitäisi nyt erityisesti julkisella puolella kiinnittää huomiota”, Seppälä sanoo.

Tietoja yhdistetään muun muassa Kelasta, Väestörekisterikeskuksesta ja Tilastokeskuksesta. Suomalaisten terveystietojakin on alettu viime vuosina kerätä kattavasti Omakanta-tietokantaan.

Lue myös: Väärä rahoitusmalli voi johtaa hoidon karsimiseen tai jopa konkursseihin – HS kertoo, miksi kaikkien kannattaisi kiinnostua soten rahoituksesta

SEPPÄLÄN mukaan tarkoituksena ei ole, että ihmisille itselleen kerrottaisiin heidän oma kapitaatiomaksunsa.

”Vastaavan kaltaista on ennenkin keskusteltu, että pitäisikö ihmisille kertoa, kuinka suuren laskun he yhteiskunnalle aiheuttavat, mutta sitä pidetään syyllistävänä. Malli sinänsä olisi kuitenkin julkinen, joten jokainen pystyisi siitä arvioimaan oman kapitaatiomaksunsa suuruutta”, Seppälä sanoo.

Kapitaatiomaksu tosin ei perustu suoranaisesti ihmisen aiheuttamiin kustannuksiin, vaan hänen riskiinsä aiheuttaa niitä. Se on eri asia.

Kapitaatiomaksun määrittämisen onnistuminen on koko sote-uudistuksen onnistumisen kannalta keskeistä. Seppälän mukaan sen ei kuitenkaan tarvitse onnistua täydellisesti kerralla vaan maksun määräytymisen kiteerejä on tarkoitus säätää kerran vuodessa
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005636644.html
 
Jokainen suomalainen pisteytetään sen mukaan, miten paljon hän rasittaa terveydenhuoltoa
Sote-keskus saisi asiakkaasta yksilökohtaiseen riskiin perustuvan maksun. Sen laskennassa otettaneen huomioon niin terveyshistoria kuin niin sanotut sosioekonomiset tekijät.

Tuosta voikin sitten arvella, mistä niitä luvattuja 3mrd:n säästöjä tulevaisuudessa otettaisiin...
 
Köyhät kyykkyyn, vai ei ole varaa maksaa lekuri maksuja, ota vakuutus joka korvaa.... ai ei ole varaa ottaa vakuutusta..... kuoleppa köyhä sit pois...
 
Köyhät kyykkyyn, vai ei ole varaa maksaa lekuri maksuja, ota vakuutus joka korvaa.... ai ei ole varaa ottaa vakuutusta..... kuoleppa köyhä sit pois...
nimenomaan ja poliitikot myy tolloille tata maata "hyvinvointivaltiona" ja oikeudenmukaisuuden tyyssijana... Voi yhden kerran mita paskaa tyonnetaan kansalaisten niskaan.
 
Eikai kenellekään tule yllätyksenä, että ollaan menossa kohti amerikan mallia jonka päälle/rinnalle rakennetaan julkisrahoitteinen hallinto organisaatio.
 
Erikoista, ettei "korvatulppahenkilöllä" ole nimeä
Hallituspuolueen kansanedustaja osoitti mieltään valiokunnassa - laittoi korvatulpat, kun hallituksen esitykseen kriittisesti suhtautuva asiantuntija puhui: ”Tällaista en ole nähnyt ikinä aiemmin eduskunnassa”

Tänään klo 18:02

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen liittyvää valinnanvapauslakia käsittelevässä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tapahtuu juuri nyt kummallisia asioita.
Eräs hallituspuoluetta edustava kansanedustaja laittoi korvatulpat korviinsa HUS-kuntayhtymän toimitusjohtaja Aki Lindénin puheen ajaksi.
Lindén kertoo panneensa merkille tiettyjen kansanedustajien ruumiinkielen, kun keskustelu kääntyy heille kiusallisiin, epämieluisiin asioihin.
Valiokunnan jäsenten mukaan hallituksen puolelta on jopa yritetty estää asiantuntijoiden riittävää kuulemista, jotta asia saataisiin mahdollisimman nopeasti eteenpäin ilman kunnollista käsittelyä.
HUS-kuntayhtymän toimitusjohtaja Aki Lindén joutui kohtaamaan erikoista käytöstä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.
HUS-kuntayhtymän toimitusjohtaja Aki Lindén joutui kohtaamaan erikoista käytöstä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. KAROLIINA PAAVILAINEN / AL
Iltalehden tietojen mukaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokouksessa nähtiin perjantaina erikoinen tapahtuma, kun HUS-kuntayhtymän toimitusjohtaja Aki Lindén oli eduskunnassa valiokunnan kuultavana. Lindén on suhtautunut hallituksen esitykseen kriittisesti.

Lindénin aloittaessa puheenvuoronsa, laittoi eräs hallituspuoluetta edustava kansanedustaja korvatulpat korviinsa. Kansanedustaja luopui korvatulpistaan vasta Lindénin lopetettua.

- Tällaista käytöstä en ole nähnyt ikinä aiemmin eduskunnassa, eräs valiokunnan jäsen sanoo.

Tapaus vahvistetaan Iltalehdelle useammasta lähteestä. Lindén ei itse tapahtunutta nähnyt.

- Tuota en ole huomannut ollenkaan. Onhan se aika mielenosoituksellista, Lindén ihmettelee.

”Heillä ei ole mitään käsitystä”
Lindén kertoo panneensa merkille tiettyjen kansanedustajien ruumiinkielen, kun keskustelu kääntyy heille kiusallisiin, epämieluisiin asioihin.

- Siellä alkaa sellainen nykiminen, kääntyily ja kuiskailu, Lindén kuvailee.

Erään valiokunnan jäsenen mukaan Lindénin mainitsemat nykijät, kääntyilijät ja kuiskailijat löytyvät hallituspuolueiden riveistä. ”Väärät” asiantuntijat saavat osakseen myös tuhahtelua.

- Käyttäytyminen ja elekieli on epäkunnioittavaa.

Lindén sanoo olevansa huolissaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenten sotetietämyksestä.

- Eräskin kokenut kansanedustaja kysyi, että onko maakunnan liikelaitoksellekin tulossa oma sotekeskus yksityisten sotekeskusten lisäksi. Sanoin hänelle, että ”on toki”. Kaksi kolmasosaa nykyisestä terveyskeskustoiminnasta, vuodeosastot, neuvolat, opiskelijoiden terveydenhuolto ja niin edelleen, ne jäävät maakuntien liikelaitoksen puolelle ja niille on omat sotekeskuksensa.

- Tämä kysymys kertoo siitä, että eihän heillä ole mitään käsitystä siitä, millaista lakia he ovat tekemässä, Lindén hämmästelee.

Keskustalla kova kiire
Iltalehden tietojen mukaan sosiaali- ja terveysvaliokuntaan liittyvät ongelmat kulminoituvat kireään aikatauluun. Valiokunnan on toivottu saavan mietintönsä valmiiksi pika-aikataululla.

Erään valiokunnan jäsenen mukaan asian käsittelystä meinasi tulla ”täydellinen farssi”, kun varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen (kesk) ehdotti tiistaina, että valinnanvapauslain asiantuntijakuulemiset olisivat ohi kolmessa viikossa.

- Tämä on härskiä touhua pääministeripuolueelta, kun kyse on kaikkien suomalaisten terveydestä ja yhdenvertaisesta kohtelusta ja hallitus itsekin varasi käsittelyyn kaksi kuukautta aikaa.

Valiokunnan jäsenten mukaan hallituksen puolelta on jopa yritetty estää asiantuntijoiden riittävää kuulemista, jotta asia saataisiin mahdollisimman nopeasti eteenpäin ilman kunnollista käsittelyä.

- Samalla hallituksesta on jopa esitetty, että joitakin asiantuntijoita, jotka suhtautuvat kriittisesti hallituksen esitykseen, ei kutsuttaisi ollenkaan kuultavaksi. Moni valiokunnan jäsen on ollut tällaisesta asenteesta täysin raivoissaan, eräs valiokunnan jäsen sanoo.

- Suurin syy valinnanvapauslain ja soteuudistuksen aikatauluongelmiin on hallituksen esitys itse. Ongelmia on paljon ja se hidastaa valiokunnan työskentelyä.

Megaluokan uudistus
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd) ja valiokunnan valiokuntaneuvos Eila Mäkipää olisivat "tukkineet" valiokunnan "asiantuntijoiden tulvalla". Mäkipää ihmettelee asiantuntijoiden määrästä noussutta haloota.

- Ei se ole mitenkään erityisen paljon. Kyseessä on megaluokan uudistus, Mäkipää muistuttaa.

Onko totta, että valiokunnassa on aikataulupaineita asiantuntijakuulemisten suhteen?

- Se on se aikataulupaine, mikä julkisuudessakin on ollut, ja minkä pääministerikin on sanonut, Mäkipää muotoilee.

- Jotta lait ovat 1. heinäkuuta voimassa, niin eduskunnan pitää saada ne valmiiksi kesäkuun alussa. Tämä on ollut myös julkisuudessa.

Erään valiokunnan jäsenen mukaan julkisuudessa olleet väitteet siitä, että valiokunnan puheenjohtaja ja oppositio yrittäisivät tukehduttaa asian käsittelyä ovat harhaanjohtavia. Hänen mukaansa asia on juuri päinvastoin.

- Hallituspuolueilla on ollut esittää hirvittävä määrä asiantuntijoita valiokunnan kuultavaksi.

Iltalehden tietojen mukaan pelkästään kokoomuksen Sari Sarkomaa esitti kuultavaksi yli 30 asiantuntijaa. Sarkomaan esittämistä asiantuntijoista kaikki - tai ainakin merkittävä osa - suhtautuu myönteisesti hallituksen esitykseen valinnanvapaudesta.

https://m.iltalehti.fi/politiikka/2...788.1989331842.1523383629-36418471.1515920318
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: PSS
Hei perehtykääs nyt hiukan ennenkuin tuomitsette pisteytys ajatuksen. Kyseessä ei ole asiakkaalta perittäviin maksuihin vaikuttava asia, vaan sotekeskus saa yhteiskunnalta rahansa pistytyksen perusteella. Eli hoitolaitos jonka vastuulla enemmän ”pisteitä” saa enemmän rahaa ja se laitos missä käyntejä on vähän ja alueen väestö on tervettä saa vähemmän, eli on vähemmän pisteitä. Jos korvausta maksettaisiin vain pääluvun mukaan se saattaisi johtaa siihen että sotekskukset haluaisi nuoria ja terveitä vastuulleen ja alkaisi syrjiä enemmän sairaita (kalliimpia) potilaita. Minusta siinä on järkeä.

Ja lisäksenä mainittakoot se, että en todellakaan ole mikään sote-intoilija. Päinvastoin. Tämä pisteytys on vain yksi monista usein väärin ymmärretyistä asioista tässä sopassa. Tietäisipä edes päättäjät mitä ovat tekemässä...
 
No voi sen näinkin tulkita, kun potilaiden valikoinnista pyritään pisteytyksen avulla tekemään hyödytöntä.
 
Näin Suomen historian suurin uudistus mullistaa terveydenhuollon: ”Putin ei pystyisi tätä Venäjällä tekemään”
Tänään klo 7:57
Iltalehti listasi 9 soteuudistuksen keskeistä kipukohtaa.
Keskustan entinen puoluesihteeri, tietokirjailija Jarmo Korhonen toimii nykyisin sote-uudistuksen konsulttina, vanhempana neuvonantajana Talent Vectia Oy:ssä.
Korhonen on kolme vuotta työskennellyt sote-uudistuksen parissa ja tuntee sen kiemurat läpikotaisin. Korhonen listasi Iltalehden pyynnöstä sote- ja maakuntauudistuksen keskeiset kipukohdat ja tulevaisuuden näkymät.
1) Kunnallinen demokratia
- Tämä on kunnallisen demokratian suurin alasajo sataan vuoteen.Tässä viedään kuntien päätösvalta järjestää palvelut. Viedään 60 prosenttia rahoista. Nykyisestä aidosta kuntademokratiasta siirrytään näennäiseen maakuntademokratiaan. Ainoa, joka vahvistuu, on valtion rooli.Putin ei Venäjällä pystyisi tätä tekemään. Lähes 20 miljardia kuntien rahaa siirtyy valtion päätettäväksi, Korhonen sanoo.
- Maakunnat eivät pysty toimimaan tällä järjestelmällä, ellei tule maakuntaveroa.Maakuntavero tulee väistämättä 2020-luvulla tai sitten joudutaan järjestelmä purkamaan ja palauttamaan sote-rahat harvemmalle kuntakentälle.
- Kun maakuntavero tulee, joudutaan kuntaverosta todennäköisesti luopumaan.Kolmiportainen verojärjestelmä ei nimittäin toimisi. Samasta palkkatulosta pidätettäisiin neljää veroa: valtio, maakunta, kunta ja kirkko.
2) Rahat ja valta
- Valtio kaappaa suurten kaupunkien rahat ja vallan. Etelän suuret kaupungit, jotka ovat 50 vuotta hyötyneet väestön kasvusta, laitetaan nyt kustantamaan väestöä menettävien vanhusvoittoisten alueiden palvelut. Suurten kaupunkien valta murenee. Tämä on Suomen historian suurin talouskaappaus ja järjestelmän muutos, Korhonen sanoo.
- Urho Kekkonen ajoi tätä jo vuonna 1937 sisäministerinä.Kunnallisverotaso tulee samalle viivalle koko maassa. Se johtuu siitä, että kuntien isoin menoerä, sote-menot, siirtyy valtiolle. Tämä tasavero on ollut keskustan ikiaikainen tavoite.
- Seuraavassa vaiheessa, jos sote-uudistus menee läpi, siirtyy maakuntien kautta toteutettavaksi peruskoulutus, toisen asteen koulutus ja ammattikorkeakoulutus.
baca62684c971458010d27ab9b3e3fd3fe8791926113420bddfddcf1ee50b160.jpg

baca62684c971458010d27ab9b3e3fd3fe8791926113420bddfddcf1ee50b160.jpg

Keskustan entinen puoluesihteeri, nykyinen tietokirjailija ja sote-konsultti Jarmo Korhonen. ANTTI NIKKANEN
- Näiden muutosten ja maakuntaveron syntymisen jälkeen Suomessa on jäljellä alle 18 maakuntaa, jotka ovat ikään kuin suurkuntia.
3) Suppea perustaso
- Valinnanvapaus terveydenhoidossa tarkoittaa, että syntyy suppean palvelun sote-keskukset. Sekä yksityisellä että julkisella puolella nämä sote-keskukset tarjoavat aivan samanlaiset peruspalvelut. EU:n kilpailulainsäädäntö pakottaa tähän, Korhonen sanoo.
- Kun joku valittaa lainsäädännöstä EU-tuomioistuimeen, käy niin, että se johtaa myös julkisen puolen perusterveydenhoitoa tarjoavien liikelaitosten yhtiöittämiseen. Kun liikelaitokset on yhtiöitetty, niistä heikosti kannattavat myydään monilla alueilla yksityisille terveysfirmoille.
- Palvelut keskittyvät maakunta- ja osittain seutukuntakeskuksiin.Keskuskaupunkeihin syntyy isot maakunnalliset, kaiken palvelun suursotekeskukset. Maakunnat keskittyvät vain erikoissairaanhoitoa ja sosiaalipuolen palveluja antaviin liikelaitoksiin.
4) Ytimessä työterveysyhtiöt
- Erikseen syntyvät suuret työterveyskeskukset, koska perustason sote-keskukset eivät saa työterveyttä hoitaa. Hallitus on kolmikannassa sopinut, että työterveyden sairausvakuutuskorvaus säilyy ja sitä parannetaan.
- Yritykset rakentavat lisäksi vakuutusyhtiöiden kanssa työterveysvakuutukset.Työterveysasiakkaista maksetaan kaksinkertainen korvaus: sote-keskuksille niin sanottu kapitaatiokorvaus (jokaisesta asiakkaasta maksettava korvaus) ja työnantajien maksujen sekä sairausvakuutuskorvauksen yhdistelmämaksu työterveysyhtiöille.
- Työterveysyhtiöillä voi olla tytäryhtiö, joka hoitaa perussotea.Lisäksi se voi tarjota erikoissairaanhoidon palveluja ja asiakassetelien kautta myönnettäviä palveluja.
- Näistä syntyy terveyspalvelujen kilpailukykyisin verkosto: ytimessä on työterveysyhtiö, sen tytäryhtiöt tarjoavat samassa jättikeskuksessa myös perusterveydenhoitoa ja erikoislääkäreiden palveluja.
- Kuntien eläkevakuutuslaitos Kevan hanke rakentaa kunnallisen työterveyden kanssa valtakunnallinen työterveysyhtiö on julkisen puolen paras yritys turvata kilpailuedellytykset.Onnistuessaan Keva pystyisi tulppaamaan jonkin verran, yhdessä maakuntien työterveysyhtiöiden kanssa, työntekijöiden siirtymistä yksityisten työterveysyhtiöiden asiakkaaksi. Tämä on yksi Kevan olemassaolon kannalta tärkeimpiä hankkeita.

5) Työterveys johtaa
- Kun lainsäädäntö on eduskunnassa kesällä hyväksytty, tätä kehitystä ryhtyvät johtamaan suuret työterveysyhtiöt yhdessä työeläkevakuutusyhtiöiden kanssa, Korhonen sanoo.
- Kuka hallitsee perusasiakkaan, on tämän järjestelmän kuningas: on sitten kyse työterveysasiakkaasta tai perustason sotekeskusasiakkaasta. Tämä johtuu siitä, että se kenellä on ote asiakkaasta, päättää myös siitä, minne asiakas lähetetään jatkohoitoihin, kun sellaista tarvitaan.
601613c994f6d50075fef64deefd529d4578f87d1785420a27ce0e2609cc29fb.jpg

601613c994f6d50075fef64deefd529d4578f87d1785420a27ce0e2609cc29fb.jpg

Valtava sote-uudistus mullistaa suomalaisen terveydenhuollon. ANSSI JOKIRANTA
- Syntyy 18 erikoissairaanhoidon ja sosiaalipuolen päätöksenteon liikelaitosta. Kun asiakkaalla on valinnanvapaus ja asiasta hoitavalla taholla läheteoikeus, syntyy maakuntien liikelaitosten välille ankara kilpailu asiakkaista, lääkäreistä ja hoitohenkilökunnasta. Tämä perustuu siihen, että nyt sairaanhoitopiirit laskuttavat kuntiia asiakkaiden erikoissairaanhoidosta, jatkossa asiakas tuo rahat mukanaan eri maakunnista.
- Laajan päivystyksen sairaalat ja maakunnat ovat huomattavasti paremmassa asemassa kuin ne kuusi sairaalaa ja maakuntaa, joissa on suppeampi päivystys. Uhkana on, että 2020-luvulla kilpailutilanne vaarantaa pienempien maakuntien sairaaloiden olemassaolon.
- Yksityisten yritysten tarjoama erikoissairaanhoito, päiväkirurgia, vuodeosasto ja niin edelleen, keskittyvät maakuntakeskuksiin.
- Jos SDP ja Rinne seuraavassa hallituksessa pyrkivät muuttamaan valinnanvapautta niin, että vain julkinen puoli olisi perusterveydenhoidossa päätuottajana, se johtaisi täydelliseen umpikujaan. Tämä johtuu siitä, että noin 1,8 miljoonaa työterveysasiakasta on joka tapauksessa suurelta osin yksityisten yritysten asiakkaita. On täysin selvää, että tämän Rinteen ajatusmallin on muututtava vuoden aikana.
6) Talousvaikeuksiin
Moni maakunta joutuu talousvaikeuksiin uudistuksen myötä. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan maakunta joutuu tekemään 20 miljoonan euron säästöt, koska rahaa on tulossa laskelmien mukaan sen verran vähemmän. Lisäksi se joutuu varautumaan 30 miljoonalla eurolla vuokrakustannusten kasvamiseen ja vielä 5 miljoonalla maakunnan järjestäjäkustannusten kasvamiseen, Korhonen sanoo.
- Se joutuu tekemään tekemään siis lähes 10 prosentin säästöt nykytasoon verrattuna jo ennen kuin uudistus käytännössä alkaa.
- Eli edessä on useissa maakunnissa mittavat yt-neuvottelut.
7) Asiakassetelien ongelma
- Suomi siirtyy palveluseteleistä asiakasseteleihin. Asiakassetelistä tulee subjektiivinen oikeus niiltä osin, kun maakunta päättää ottaa ne käyttöön ja valtio määrää.
- Asiakassetelisysteemi ei tule toimimaan, vaan se joudutaan muuttamaan täysin. EU katsoo, onko se maakuntien toteuttamaa valtiontukea yrityksille.
- Ongelma on myös se, että asiakassetelit pirstovat suomalaista terveydenhoitojärjestelmää.Pahimmillaan se voi johtaa tilanteeseen, että vain tiettyjä kapeita erikoissairaanhoidon yksiköitä, jotka eivät pitkällä aikavälillä ole kannattavia.
- Asiakassetelihommaa ei ole mietitty loppuun. Siksi sitä joudutaan miettimään heti, kun uudistus alkaa heinäkuussa 2020.
8) Suu räjäyttää kustannukset
- Valinnanvapaus suun terveyteen vuonna 2023 tulee räjäyttämään kustannukset. Se johtuu siitä, että merkittävä osa hoitokustannuksista, jotka ihmiset tällä hetkellä maksavat itse, siirtyy yhteiskunnan maksettaviksi.Patoutunut hoitotarve myöskin purkautuu ja kasvattaa menoja.
- Tähänkin joudutaan tekemään seuraavan hallituksen aikana muutoksia. Tällä hetkellä suomalaiset maksavat itse sadoilla miljoonilla euroilla suun alueen terveydenhoitoaan. Tämän pitäisi siis siirtyä verovaroilla maksettavaksi, siksi siihen tullaankin tekemään muutoksia.
9) Tavoite jää unelmaksi
- Uudistuksen pitäisi hillitä kustannusten kasvua kolmella miljardilla vuoteen 2029 mennessä.Tavoite on hyvä, mutta se jää unelmaksi.
- Siirrymme hyvinvointiyhteiskunnasta yritys-ja liikelaitosyhteiskuntaan.Tulevaisuudessa suomalaiset maksavat huomattavasti enemmän itse tai heidän työnantajansa. 2020 -luvulla terveydenhoito siirtyy merkittäviltä osin vakuutuspohjaiseksi.
- Kustannukset tulevat 10 vuodessa kasvamaan samalla tavalla kuin tähänkin asti. Kolmen miljardin tavoiteltu kustannusten kasvun leikkaus tulee kääntymän 3 miljardin menojen kasvuksi.
https://m.iltalehti.fi/politiikka/201805172200949121_pi.shtml
 
Politiikan satumaassa on kultainen taikahana
18tou2018
Kirjoittanut Hjallis Harkimo | 72 Kommenttia
Olen ollut mukana yritysten fuusioissa, yrityskaupoissa, olen rakentanut halleja, kerrostaloalueita, vapaa-ajanasuntoja ja ties mitä. Kaikkia niitä on yhdistänyt yksi ilmeinen asia. Jokaisesta projektista on pitänyt tehdä tarkkoja laskelmia, jotta projektit saadaan rahoitettua ja jotta tarkkaan tiedetään, että ne kannattavat. Yleensä pankit arvioivat erittäin tarkkaan lainoittavatko he projekteja ja mitä tarvitaan vakuudeksi. Kaiken pitää olla läpinäkyvää ja euron tarkkuudella laskettuja. Kun sitten projektit alkavat, voivat kustannukset tietysti jossain mennä yli, mutta se on sitten säästettävä jostain muusta. Se on arkipäivää yksityisissä projekteissa. Yleensä ei ole mitään taianomaista rahahanaa, jonka voi tarpeen tullen avata ja antaa valuutan valua projektin päälle.

Politiikkaan tuloni myötä olen hämmästyksekseni joutunutkin satumaahan. Tässä maassa elää toinen toistaan erikoisempia hahmoja, joita yhdistää yksi ja sama asia: tässä maailmassa kukaan ei ole kiinnostunut rahasta. Jossain on mitä ilmeisimmin jonkinlainen taikahana, varmaan kultainen. En ole vielä paikallistanut sitä, mutta sen täytyy olla olemassa, niin kaistapäistä tämä meno on.

Olympistadionin korjaus meni 100 miljoonaa euroa yli budjetin. Länsimetron kustannukset ylittyivät miljardilla. Mutta ei tässä vielä mitään. Eilen julkaistiin valtiovarainministeriön arviot sote-uudistuksen tuottamista säästöistä. Sen mukaan tiedon ja teknologian käyttö sekä palveluiden yhteensovittaminen säästää 4,6 miljardia. Kovin selkeitä perusteluja tälle ei ollut.
Ovatko nämä ihmiset seonneita? Ei mitään laskelmia yhtään mistään. Tämä on täysin edesvastuutonta. Ei puhuttu palkkaharmonisaatiosta, joka maksaa arviolta miljardin. Suuri uutinen muka oli, että valinnanvapaus ei säästä. No millä se nyt voisi säästää, sehän tulee maksamaan kun ihmiset pääsevät heti hoitoon. Tarvitaan lisää lääkäreitä ja palveluita yksityiseltä puolelta. Eivät ne kai ilmaiseksi tule. Joidenkin arvioiden mukaan tämä maksaa ainakin 500 miljonaa, joku on sanonut että miljardin.

Kun kävin Ruotsissa, sikäläiset asiantuntijat kertoivat, että heidän sote-kustannuksensa nousevat räjähdysmäisesti, kun kansa ikääntyy. Meillä se kansa nyt vaan sattuu ikääntymään paljon nopeammin. Haluaisin tietää, kuka tästä kaikesta kantaa lopulta vastuun. Tai ehkä tässä satumaailmassa ei tiedetä mitä vastuu tarkoittaa. Tai sitten menossa on joku leikkihetki, jossa pelataan monopolia leikkirahalla. Mielestäni tämä on vähän liian vakava asia leikkimiseen.

https://blogit.iltalehti.fi/hjallis-harkimo/2018/05/18/politiikan-satumaassa-on-kultainen-taikahana/
 
Back
Top