SOTE-Soppa; hyödyt, haitat ja murinat

Esimakua Sotesta. Kirjoittaja on sairastunut Als:ssiin ja on hengityskoneessa. Kirjoittanut tämän kauhutarinan silmillään. Voin vahvistaa että tällaista se on tietyillä. Pahimmat näyttävät olevan sijoitusrahaa sisältävät keskikokoiset. Yleensä suomessa sen kokoiset ja pienemmät ovat perheyrityksiä jolloin sekaannus korjataan yrittäjän selkänahalla. Ei tarvitse tahkoa voittoa kunhan tappiolta vältytään,kaikki saa palkkansa yms. Hoitoala on niin olemattoman pieni katteista per asiakas että vain suuret konsernit saa tahkottua isoa tulosta.



http://mattila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260454-ennakkomakua-so
Ja nekin työntekijöiden selkänahasta. Juuri oli jossain juttu kuinka jossain yksikössä oli olemattomia hoitajia. Eli paperilla kaikki kunnossa mutta tarkastuksessa paljastunut, että hoitajia oli laskettu kaksi kertaa. Ilmeisesti jotta vaatimukset täyttyvät. Lisäksi yksityisellä puolella on huonommat palkat ja loma-ajatkin ovat pienemmät. Tämä ei varmaankaan. SOTE:n myötähän iso osa hoitajista tulee siirtymään yksityiselle puolelle ja osa saa suoraan monosta.
 
Ja nekin työntekijöiden selkänahasta. Juuri oli jossain juttu kuinka jossain yksikössä oli olemattomia hoitajia. Eli paperilla kaikki kunnossa mutta tarkastuksessa paljastunut, että hoitajia oli laskettu kaksi kertaa. Ilmeisesti jotta vaatimukset täyttyvät. Lisäksi yksityisellä puolella on huonommat palkat ja loma-ajatkin ovat pienemmät. Tämä ei varmaankaan. SOTE:n myötähän iso osa hoitajista tulee siirtymään yksityiselle puolelle ja osa saa suoraan monosta.

Juu. Tuo haamuhoitaja juttu on ihan perushommaa ollut suurten konsernien tietyissä hoivakodeissa pitkään. Joutunut niitä joskus selvittelemään. Oikeita ihmisiä on,mutta lasketaan mukaan keittiöapulainen ja hoitoapulainen tms.
 
Ja nekin työntekijöiden selkänahasta. Juuri oli jossain juttu kuinka jossain yksikössä oli olemattomia hoitajia. Eli paperilla kaikki kunnossa mutta tarkastuksessa paljastunut, että hoitajia oli laskettu kaksi kertaa. Ilmeisesti jotta vaatimukset täyttyvät. Lisäksi yksityisellä puolella on huonommat palkat ja loma-ajatkin ovat pienemmät. Tämä ei varmaankaan. SOTE:n myötähän iso osa hoitajista tulee siirtymään yksityiselle puolelle ja osa saa suoraan monosta.

Ei nyt ruveta valehtelemaan. Yksityisen vs julkisen palkoissa on eroja molempiin suuntiin, eli osa maksaa paremmin kuin julkinen. Synkää se on geriatriassa ja vammaispuolella olit sitten julkisella, tai yksityisellä. Kirjoituksen ongelmat eivät ole yksityisen yksinoikeus, vaan molemmilla on vastaavia ongelmia. Syitä ongelmiin on yksinkertaisesti kaksi, raha ja se ettei noihin hommiin ole hirveästi tunkua. Jos yhteiskunta on valmis laittamaan lisää rahaa, voidaan ongelma korjata.
 
Ei nyt ruveta valehtelemaan. Yksityisen vs julkisen palkoissa on eroja molempiin suuntiin, eli osa maksaa paremmin kuin julkinen. Synkää se on geriatriassa ja vammaispuolella olit sitten julkisella, tai yksityisellä. Kirjoituksen ongelmat eivät ole yksityisen yksinoikeus, vaan molemmilla on vastaavia ongelmia. Syitä ongelmiin on yksinkertaisesti kaksi, raha ja se ettei noihin hommiin ole hirveästi tunkua. Jos yhteiskunta on valmis laittamaan lisää rahaa, voidaan ongelma korjata.
TES käsittääkseni antaa mahdollisuuden maksaa vähemmän. https://www.tehylehti.fi/fi/uutiset...ta-pienemmat-tyonantajat-eivat-luovu-edustaan
 
https://yle.fi/uutiset/3-10388186
Alalla on käytössä kaksi eri työehtosopimusta, mikä mahdollistaa pienemmän palkan ja lyhyemmät lomat. Julkisessa terveydenhuollossa on käytössä kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), kun taas yksityiset hoivayritykset käyttävät pääosin yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta.
 
SOTE:n myötähän iso osa hoitajista tulee siirtymään yksityiselle puolelle ja osa saa suoraan monosta.

Hankala on vähentää nykyisestä. Mutta ns. epätyypillisten työsuhteiden määrä tulee kasvamaan entisestäänkin. Kuntaprole saa paremmat edut tässä vaiheessa kenties noin keskimäärin ja tekee helpommaksi mitoitettua työtäkin.

Yksityisissä hoitolaitoksissa on kyllä suuri työvoiman vaihtuvuus ainakin meillä päin. Mitä minä asiaa tunnen, niin suurimmat ongelmat ovat johtamisessa. Kummasti asiat aina paranevat, kun hoitokoti tms. ostetaan Attendolle tai Mehiläiselle tai Tissiäiselle ja mitä näitä on. Eli kun laitosta aletaan JOHTAA ammattimaisesti, ongelmat korjaantuvat.

Miten usein yleensä näiden -kin laitosten ongelma on oikeasti johtamisessa? Mitä minä olen katsellut, niin luvattoman usein.
 
Niin ja valtiovallalle terveisiä: kun kerran nää epätyypilliset työsuhteet ovat kasvava kanta, niin koettakaa nyt jo helvetissä korjata ihmisten pyörittämää paperi ym. hässäkkää. Jos teet puolet kuukaudesta duunia ja haet työkkäriä toiselle puolelle....tuon shown on jo perhana tässä digimaailmassa oltava jouheampaa.

Moni ottaa varmasti nykyistä mieluummin vastaan irtopäiviä, kun se ei johtaisi helvetinmoiseen hässäkkään toimeentulopuolella. Tästä asiasta on Suomessa puhuttu jo ainakin 25 vuotta ja ei vaan vieläkään olla menty päätyyn tekopuolella. Valtiovalta saa katsoa peiliinkin, kun milloin kukakin viisas ätisee -työn vastaanottamisesta- jotain puolipaksua skeidaa.
 
Hankala on vähentää nykyisestä. Mutta ns. epätyypillisten työsuhteiden määrä tulee kasvamaan entisestäänkin. Kuntaprole saa paremmat edut tässä vaiheessa kenties noin keskimäärin ja tekee helpommaksi mitoitettua työtäkin.

Yksityisissä hoitolaitoksissa on kyllä suuri työvoiman vaihtuvuus ainakin meillä päin. Mitä minä asiaa tunnen, niin suurimmat ongelmat ovat johtamisessa. Kummasti asiat aina paranevat, kun hoitokoti tms. ostetaan Attendolle tai Mehiläiselle tai Tissiäiselle ja mitä näitä on. Eli kun laitosta aletaan JOHTAA ammattimaisesti, ongelmat korjaantuvat.

Miten usein yleensä näiden -kin laitosten ongelma on oikeasti johtamisessa? Mitä minä olen katsellut, niin luvattoman usein.
Nyt on pakko kommentoida, että olet kyllä harvinaisen oikeassa. Samoin minun näkemäni mukaan.
Johtamisessa on se suurin ongelma juurikin näissä kunnallisissa hoitolaitoksissa. Henkilökunta on kuppikuntina toistensa niskassa, ja asiakkaat kärsii. Ongelman perussyy lienee kuitenkin jo johtajan rekrytoinnissa. Maisterinpaperit tai mitä näitä nyt, on kuntapuolen isäntä-emäntälinjan päättäjille sama kuin todiste siitä, että johtajuus on täydellisesti hanskassa.
 
Hankala on vähentää nykyisestä. Mutta ns. epätyypillisten työsuhteiden määrä tulee kasvamaan entisestäänkin. Kuntaprole saa paremmat edut tässä vaiheessa kenties noin keskimäärin ja tekee helpommaksi mitoitettua työtäkin.

Yksityisissä hoitolaitoksissa on kyllä suuri työvoiman vaihtuvuus ainakin meillä päin. Mitä minä asiaa tunnen, niin suurimmat ongelmat ovat johtamisessa. Kummasti asiat aina paranevat, kun hoitokoti tms. ostetaan Attendolle tai Mehiläiselle tai Tissiäiselle ja mitä näitä on. Eli kun laitosta aletaan JOHTAA ammattimaisesti, ongelmat korjaantuvat.

Miten usein yleensä näiden -kin laitosten ongelma on oikeasti johtamisessa? Mitä minä olen katsellut, niin luvattoman usein.
Tavoite oli ainakin jossain vaiheessa siirtään 45 000 hoitajaa yksityiselle puolelle ja noin 5000 vähentää ilmeisesti tehokkuuden parantuessa. Mitään näyttöä ei kuitenkaan käsittääkseni ole siitä, että yksityinen olisi todellisuudessa tehokkaampi mitä julkinen.
 
Nyt on pakko kommentoida, että olet kyllä harvinaisen oikeassa. Samoin minun näkemäni mukaan.
Johtamisessa on se suurin ongelma juurikin näissä kunnallisissa hoitolaitoksissa. Henkilökunta on kuppikuntina toistensa niskassa, ja asiakkaat kärsii. Ongelman perussyy lienee kuitenkin jo johtajan rekrytoinnissa. Maisterinpaperit tai mitä näitä nyt, on kuntapuolen isäntä-emäntälinjan päättäjille sama kuin todiste siitä, että johtajuus on täydellisesti hanskassa.
En ole nainen mutta olen työskennellyt aikoinaan naisvaltaisella työpaikalla (suurella) ja täytyy sanoa, että kyllä johtamisessa on ongelmia varsinkin jos se johtaja on nainen. Ongelmia luovat myös naiset ihan työntekijä puolella ja niitä kuppikuntia tosiaan on ja syntyy noissa työpaikoissa.

Yksityisen ja julkisenpuolen ero johtamisessa on siinä, että se huono johtaja saa olla hamaan tulevaisuuteen siellä julkisen puolen virassa kun yksityisellä tulee monoa siitä työpaikassa. Ero on siis siinä että toisella on virka ja toisella työpaikka.
 
En ole nainen mutta olen työskennellyt aikoinaan naisvaltaisella työpaikalla (suurella) ja täytyy sanoa, että kyllä johtamisessa on ongelmia varsinkin jos se johtaja on nainen. Ongelmia luovat myös naiset ihan työntekijä puolella ja niitä kuppikuntia tosiaan on ja syntyy noissa työpaikoissa.

Yksityisen ja julkisenpuolen ero johtamisessa on siinä, että se huono johtaja saa olla hamaan tulevaisuuteen siellä julkisen puolen virassa kun yksityisellä tulee monoa siitä työpaikassa. Ero on siis siinä että toisella on virka ja toisella työpaikka.
Veli todistaa. Ja tarpeeksi pienessä kaupungissa viranhaltijan puoliso/leijonaveli/kummin kaima/pystykorva, on politiikassa mukana, niin se turvaa viimeistään selustan, vaikka olisi niin epäpätevä, ettei kahvia osaisi keittää. Kaikenlaisia ihmishirviöitä, miehiä ja naisia, olen nähnyt palkattavan ja sujuvasti päältä on sitten katsottu kuinka johtamisen olemattomuus saa pakan sekaisin.
Poliitikkotaholla on jännä ominaisuus vielä ummistaa silmänsä kielteiseltä viestiltä; olkaa hiljaa, kaupungin maine menee!
 
En ole nainen mutta olen työskennellyt aikoinaan naisvaltaisella työpaikalla (suurella) ja täytyy sanoa, että kyllä johtamisessa on ongelmia varsinkin jos se johtaja on nainen. Ongelmia luovat myös naiset ihan työntekijä puolella ja niitä kuppikuntia tosiaan on ja syntyy noissa työpaikoissa.

Yksityisen ja julkisenpuolen ero johtamisessa on siinä, että se huono johtaja saa olla hamaan tulevaisuuteen siellä julkisen puolen virassa kun yksityisellä tulee monoa siitä työpaikassa. Ero on siis siinä että toisella on virka ja toisella työpaikka.

Samaa mieltä, jos nyt se pelkistä miehistäkin muodostunut työyhteisö saattaa olla kaikkea muuta kuin täydellinen.
Hyvässä työyhteisössä on mielestäni miehiä ja naisia, nuoria ja vanhoja. Koko terveydenhuoltoa vaivaa huonon johtamisen kulttuuri, tätä on sekä julkisella, että yksityisellä puolella. Maisterin paperit eivät tee ihmisestä johtajaa, mutta yksityisellä puolella oireilu herättää ylemmän johdon ja surkea pomo saa kenkää, tai siirron.

Julkisen puolen ongelma ovat työsuhteiden suhteettoman pitkät ketjutukset. Ihmiset ovat määräaikaisissa työsuhteissa vuosia. Laki kieltää, mutta kun osataan keinot kesitään, eikä TEHY juuri korvaansa lotkauta.
 
Samaa mieltä, jos nyt se pelkistä miehistäkin muodostunut työyhteisö saattaa olla kaikkea muuta kuin täydellinen.
Hyvässä työyhteisössä on mielestäni miehiä ja naisia, nuoria ja vanhoja. Koko terveydenhuoltoa vaivaa huonon johtamisen kulttuuri, tätä on sekä julkisella, että yksityisellä puolella. Maisterin paperit eivät tee ihmisestä johtajaa, mutta yksityisellä puolella oireilu herättää ylemmän johdon ja surkea pomo saa kenkää, tai siirron.

Julkisen puolen ongelma ovat työsuhteiden suhteettoman pitkät ketjutukset. Ihmiset ovat määräaikaisissa työsuhteissa vuosia. Laki kieltää, mutta kun osataan keinot kesitään, eikä TEHY juuri korvaansa lotkauta.
Samaa mieltä myös täällä, se huono johtajuus on aika iso ongelma julkisella puolella.. Omat kokemukset nykyään Oyj-tyyppisessä paikassa, niin uusi johtaja tuo tullessaan muutaman hyvän adjutantin ja pari hyvää veljeä entisestä työstään, ja kas kohta on asiat sekaisin kuin Haminan kaupunki. Ja pyöröovi pyörii ulospäin.. Nyt on sitten uusi johtaja josta ei vielä oikein tiedä. Joka yrittää saada koneen käyntiin. Ja joka yrittää nyt selvittää mitä meillä oikein tehdään, miten ja miksi.. Eli ei tämäkään nyt näytä hyvältä. Ja tämä siis miesvaltaisella alalla. Vaimot taas ( nyksä ja eksä) toimineet/toimivat naisvaltaisilla aloilla (hoito ja toimistotyö) niin niissä ne ongelmat on usein niitä alakoulun piha-tyyppisiä ongelmia kuten ryhmän ulkopuolelle jättämistä, pomojen lellikkisysteemiä tai muuten vain asiatonta käytöstä mikä aiheuttaa pahaa mieltä ja sitä kautta juoruamista ja kyttäämistä.
 
Tärkeintä koko SOTE:ssa on maakunnat. Niiden mukana tulee kokonaan uusi väliporras hallintoon. Se tarjoaa aivan uusia mahdollisuuksia puolueiden edustajille virkojensa ja kaikenlaisten muiden hallintotehtävien muodossa. Niitä tarvitaan lukuisille kunnallisten puolueyhdistysten ehdokkaille kuntien valtuustojen ja lautakuntapaikkojen lisäksi. Juuri tästä syystä maakuntia tarvitaan paljon ja erityisesti juuri siellä päin Suomea missä Kepulla on lähtökohtaisesti vahva asema kunnallishallinnossa.

Kunhan nyt saataisiin lyötyä lukkoon maakuntavaalit. Kaiken muun voi jättää seuraavalle eduskunnalle.
 
Tulee tuo maakunta keissi olemaan vielä mielenkiintoinen kun maakuntavaltuustossa istuu kansanedustajia jotka eduskunnassa ovat päättämässä myös maakunnan rahoista. Näen jo mielenkiintoisia kohelluksia jääviysasioiden kanssa.

Sinänsä tuollainen raskas väliporras on mielestäni typerä. Hallintoa pitäisi keventää mutta sillä ollaan kasvattamassa. No rahaa ja kalliita kuohareita ellei ihan shampanjaa tulee palamaan valtavasti.
 
Tulee tuo maakunta keissi olemaan vielä mielenkiintoinen kun maakuntavaltuustossa istuu kansanedustajia jotka eduskunnassa ovat päättämässä myös maakunnan rahoista. Näen jo mielenkiintoisia kohelluksia jääviysasioiden kanssa.

Sinänsä tuollainen raskas väliporras on mielestäni typerä. Hallintoa pitäisi keventää mutta sillä ollaan kasvattamassa. No rahaa ja kalliita kuohareita ellei ihan shampanjaa tulee palamaan valtavasti.

Kysymys on siitä että puolueille alkaa olla vaikeaa saada mukaan nuoria sekä uusia henkilöitä mukaan ruohonjuuritason toimintaan. Ne ajat jolloin tehtiin kaikenlaista yhteistä hommaa talkoilla alkaa olla ohitsen.

Lähes kaikissa kunnissa löytyy puolueilta nuoriso-, nais-, eläkeläis-, jne. osastonsa joiden tarkoituksena on luoda pohjaa kyseisen puolueen poliittiselle työlle. Sieltä nousee ehdokkaita kunta-, eduskuntavaaleihin, edustajia lautakuntiin jne. jne. Lisäksi tarvitaan sopivia ehdokkaita erilaisiin kunnallisiin virkoihin jne. Eikä aina ole sattumaa kenellä teetetään kunnallisia rakennusurakoita jne. jne. Monissa kunnissa kaikki on kytköksissä toisiinsa..eräissä pohjoisimmissa kunnissa myös uskonnolliset yhteyden ovat vahvasti mukana hallintokuvioissa jne.. Lonkerot näistä ulottuu eduskuntaan ja hallitukseen asti.

Uusi hallintoporras, maakuntahallinto luo kertaheitolla melkoisen määrän lisää niin virkapaikkoja kuin erilaisia luottamustehtäviä. Kaikilla näillä on oma tärkeä merkityksensä koko yhteiskunnan hallinnossa. Mikään ei tapahdu sattumalta tai itsekeen. Kaikkeen hallinnolliseen kehitykseen liittyy tarkkoja suunnitelmia ja omien viiteryhmien etujen huomioimista.

Kaiken tämän julkishallinnon taustalla pyörii suuria taloudellisia arvoja niin lupa-, kaavoitus-, rakennushallinnossa sekä palkkojen ja investointien jne. myötä. Sitäkin koneistoa pitää aina silloin tällöin uudistaa. Tässä kokonaisuudessa on jossain määrin yhteistä intressiä kaikille johtaville puolueille. Maantieteellisesti katsottuna Kepu hallitsee kuntatasolla suurimmassa osassa Suomea.. Etelässä ja kaupunkiseuduille myös muut puolueet ovat vahvasti mukana.
 
Back
Top