Millä tavalla vartijoiden, hoitajien jne. kokema uhka liittyy tähän?
Otetaanpa skenaario, jossa suomalainen piispa saa yhteydenoton, jossa uhataan surmata vääräuskoisia sananlevittäjiä "aina kun niitä kadulla vastaan tulee". Piispa ilmoittaa suojelupoliisiin, joka saa selville, että uhkaaja on mahdollisesti suomalainen jihadisti. Uhkaaja tutkimusten mukaan todennäköisesti pyrkii tekemään tuhotyötä kansan keskuudessa pyrkien katoamaan ihmisjoukkoon surmatyön jälkeen - ei siis aio ilmeisesti laajamittaiseen yksittäiseen terroritekoon esimerkiksi kirkossa. Suojelupoliisi kertoo tiedot Suomen kirkon päättäville elimille, jossa todetaan, että suojellakseen työntekijöitään se ohjeistaa pappeja olemaan käyttämättä sokeripalakaulusta liikuttaessa yksin työmatkoja tms.
Kuvittele, että vaimosi on pappi. Kuulet tällaisesta uhasta. Onko väärin pelätä juuri oman puolisosi hengen puolesta - vaikka Suomessa on satamäärin pappeja. Onko kirkko antanut periksi "vääräuskoisten" uhan edessä yrittäessään välttää turhia kuolemantapauksia. Jos suomalainen pappi kuolisi randomina tapahtuvan jihadistin tekemän hyökkäyksen vuoksi, papin perhe kokisi henkilökohtaisen menetyksen; kirkko ehkä saisi marttyyrin, joka yhdistäisi (kirkko)kansaa jatkossa. Miten skenaario etenisi?
Tämä on todellakin monessa mielessä ontuva vertaus, mutta olenkin puolueellinen. Uskoisin, että tässä keskustelussa jo nähdyn valossa puolustusvoimat ei ole ohjeistusta virka-asun välttämisestä kovin heppoisin perustein antanut. Tämä olisi totisesti ylireagointia, jos yhtä tiettyä kapiaista olisi uhattu. Mutta se jos - ilman parempaa tietoa olen tyytyväinen, että asiaan on reagoitu, vaikka se näyttäytyy tällä hetkellä heikkouden merkkinä monen silmissä. Aivan varmasti viina tai elintasosairaudet tai ihan vain vanhuus tappavat jatkossakin suomalaisia upseereita epämääräisiä uhkaajia enemmän...
Sivupolkua seuraan vielä sen verran tuonne koulumaailmaan.
@Vonka tuossa kärjisti, että kouluunkaan ei auta mennä, kun se on niin vaarallinen paikka. Kollegani koulullamme mietti tuota asiaa tosissaan: hän suojasi henkensä uhalla oppilaitaan Jokelassa. Nyt uudessa työpaikassaan hän on kohdannut uudelleen hengenuhan, vaikkakin vain epämääräisten uhkausten kautta. Hän mietti, että asettuisiko toistamiseen lasten turvaksi vai toimisiko hän "raukkamaisesti", jos haluaisikin tällä kertaa enemmän itse säilyä hengissä ollakseen olemassa äitinä kahdelle omalle lapselleen. Eikä opettajan tarvitse kohdata edes tällaista extreme tilannetta ollakseen uhattuina: vanhemmat saattavat tarttua kauluksiin ihan oppilashuoltopalavereissakin. Äh, tarkoitus ei ollut todistella, että opetyö olisi jotenkin erityisen vaarallista. Ei tämä mikään kisa ole, että kenellä on kamalinta työelämässä. Itse en vaihtaisi siihen ärrän kassatyöhön. Jokaisessa työssä on omat uhkatekijänsä. Mietin vain, miten tämä opetyökin tällaiseksi on mennyt.
Palatakseni upseeriteemaan mietin tässä, että jos joku todella haluaisi saattaa pv:n yksittäisellä terroriteoilla hämmennykseen, eikö hän hakeutuisi yhteyksiin jonkun Suomen armeijassa palvelevan kaltaisensa kanssa ja värväisi tätä toteuttamaan surmatyön jossain ampumaradalla. Siinä "varusmies" voisi napsia att:n panoksilla muutaman upseerin ja varusmiehen. Tämä aiheuttaisi älyttömästi päänvaivaa turvallisuusohjeistuksen osalta ja kuohauttaisi kansaa enemmän kuin yksittäisen upseerin surmaaminen, kun pakollista velvollisuuttaan täyttäviä nuoria miehiä kuolisi.
Tosiasiahan on, että moneen maailman aikakauteen verrattuna elämme turvallista elämää - varsinkin länsimaissa. Mutta yksikin kuollut upseeri, opettaja, oppilas, varusmies jne. on omalle perheelle ja läheisilleen suuri menetys. Sitä minä vaan. Hitto, olenko nyt joku luovuttaja tai kukkahattuilija...
Kiitos ja anteeksi, jos luit tänne asti...
.. Sinänsä hän on kyllä enempi yksinäistapaus (vaikkakin harvinaisen aikaansaapa sellainen), eikä osa laajempaa ilmiötä muslimiterroristien tapaan.
