Spadehommat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pstsika
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Toisin kuin muut brittiläiset "julkkiskokit" tv-juttuineen, G. Ramsay on ammattipiireissä erittäin arvostettu. Hyvinä videoita, tosin aina kun mainitsee savupaprikan, vähennä määrää 90%.
Joku skottilainen valuvika tai jotain, jösses!
Savupaprika on hyvää.
 
Savupaprika on hyvää.
Hispaniasta tilasin kinkkuja ja oluttakin. Oli tarjouksessa extra picante savupaprika. Kauhee nyytti oli sitten kun lähetyksen avasin. Ekalla kerralla panin ruokalusikallisen soosiin. Ei saatana miten vahvaa! Nyt sitten teelusikan kärjellinen niin meinaa vesi valua silmistä. On kyä riittoisa. Maku hyvä, kun ei hölövää.
 
Hispaniasta tilasin kinkkuja ja oluttakin. Oli tarjouksessa extra picante savupaprika. Kauhee nyytti oli sitten kun lähetyksen avasin. Ekalla kerralla panin ruokalusikallisen soosiin. Ei saatana miten vahvaa! Nyt sitten teelusikan kärjellinen niin meinaa vesi valua silmistä. On kyä riittoisa. Maku hyvä, kun ei hölövää.
Ite en oo syönyt kuin kaupan hyllyssä olevaa tavallista savupaprikaa. Toki usein sotken sekaan cayennea ja chiliä.
 
Ite en oo syönyt kuin kaupan hyllyssä olevaa tavallista savupaprikaa. Toki usein sotken sekaan cayennea ja chiliä.
Se on tämä savupaprika, mitä meillä marketissa myydään nimenomaan savupaprika, eli savuhan (varsin kitkerä mielestäni) siinä maistuu. Nuissa etelän vetelien ruuissa ja mausteissa taitavat enemmän haluta sitä kapsaisiinia, joka sitten pohjoisen karhulle meinaa olla vaikia kestää. En tiedä miten se oikiasti menee, mutta kai se tämä "chilikin" on itse asiassa paprika(?), joten olet miedon savupaprikan säätänyt kapsaisiinilla kohdilleen. Cayenne on kai pippuri. Ihan sama mitä ne on, mutta hyviähän ne ovat jos vain vattanahan sisäpuoli kestää. Joskus ulukomailla tuntunut, että palaa puhki.
 
Hispaniasta tilasin kinkkuja ja oluttakin. Oli tarjouksessa extra picante savupaprika. Kauhee nyytti oli sitten kun lähetyksen avasin. Ekalla kerralla panin ruokalusikallisen soosiin. Ei saatana miten vahvaa! Nyt sitten teelusikan kärjellinen niin meinaa vesi valua silmistä. On kyä riittoisa. Maku hyvä, kun ei hölövää.
Jep, olen nyt espanjalaisessa ravintolassa duunissa ja täysin samalla laidalla tässä... ja kun espanjalaisessa keittiössä käytetään todella kuumaa öljyä vähän joka asiassa niin se maku leviää sitten ihan joka perhanan paikkaan. Meillä on pari rivistöä mausteita muovitelineessä, pieniä parin desin kaukaloita, ja siitäkin nostan veitsenkärjellä tota savupaprikaa, koska jos sitä ottaa hyppysellisen niin se leviää sitten sormien orvaskedellä joka helkkarin paikkaan mihin se ei todellakaan edes kuuluisi.
Salaatinlehdet tulevat ensimmäisinä mieleen :oops: ... well, shit happens! Nää kyökkihommat on sous chef -tason alla sen verran rupuliksaisia, että suit yourself - pay peanuts, expect monkeys.
Sous chef ja siitä ylöspäin taas on kuukausipalkkalaisia, ja heillä on profit sharing ravintolan tuloksesta. Ja jollain head chefillä pienemmässä (30-50 paikkaa) ravintolassa se voi olla yllättävän korkea, 25-35%. Mut ensin pitää mestan olla mustalla, tietty
 
Se on tämä savupaprika, mitä meillä marketissa myydään nimenomaan savupaprika, eli savuhan (varsin kitkerä mielestäni) siinä maistuu. Nuissa etelän vetelien ruuissa ja mausteissa taitavat enemmän haluta sitä kapsaisiinia, joka sitten pohjoisen karhulle meinaa olla vaikia kestää. En tiedä miten se oikiasti menee, mutta kai se tämä "chilikin" on itse asiassa paprika(?), joten olet miedon savupaprikan säätänyt kapsaisiinilla kohdilleen. Cayenne on kai pippuri. Ihan sama mitä ne on, mutta hyviähän ne ovat jos vain vattanahan sisäpuoli kestää. Joskus ulukomailla tuntunut, että palaa puhki.
Justo noin se on. Cayenne on pippurien ferrari, mustapippuri VW transportteri, viherpippuri ja rosepippuri vähän pippuripihviin, riimihärkään tai vastaavaan sopivaa hierottavaa, Caterham tai jotain, spessukäyttöön... mutta valkopippuri!
Kas siinä on pippurien Bentley. Alikäytetty.
Valkopippurikaali sivuna on herkullista, siinä maistuu kaalin makeus, valkopippurin terävyys, valkosipulin umami ja sitruunan hapokkuus, yhdistettynä hunajan fruktoosiin.
Raasta juustohöylällä ja paista kuumassa rypsiöljyssä mahdollisimman nopeasti. Sekoita sitruunamehu, valkopippuri ja puolikas raastettu valvosipulinkynsi ja hunaja keskenään, tilkka hyvää öljyä, suolaa ja pippuria. Sekoita.
Kaali saa olla vielä rapeaa, mutta vähän käristynyttä - todella kuuma pannu, ja mintsa pari. Tee tämä viimeisenä.
 
Salaatinlehdet tulevat ensimmäisinä mieleen :oops: ... well, shit happens! Nää kyökkihommat on sous chef -tason alla sen verran rupuliksaisia, että suit yourself - pay peanuts, expect monkeys.
Sous chef ja siitä ylöspäin taas on kuukausipalkkalaisia, ja heillä on profit sharing ravintolan tuloksesta. Ja jollain head chefillä pienemmässä (30-50 paikkaa) ravintolassa se voi olla yllättävän korkea, 25-35%. Mut ensin pitää mestan olla mustalla, tietty
Aah, keittiöpornoa! Meillä duunissa omistaja moittii insinööripornosta, joka paikassa erikoisosaamista...
 
Justo noin se on. Cayenne on pippurien ferrari, mustapippuri VW transportteri, viherpippuri ja rosepippuri vähän pippuripihviin, riimihärkään tai vastaavaan sopivaa hierottavaa, Caterham tai jotain, spessukäyttöön... mutta valkopippuri!
Kas siinä on pippurien Bentley. Alikäytetty.
Valkopippurikaali sivuna on herkullista, siinä maistuu kaalin makeus, valkopippurin terävyys, valkosipulin umami ja sitruunan hapokkuus, yhdistettynä hunajan fruktoosiin.
Raasta juustohöylällä ja paista kuumassa rypsiöljyssä mahdollisimman nopeasti. Sekoita sitruunamehu, valkopippuri ja puolikas raastettu valvosipulinkynsi ja hunaja keskenään, tilkka hyvää öljyä, suolaa ja pippuria. Sekoita.
Kaali saa olla vielä rapeaa, mutta vähän käristynyttä - todella kuuma pannu, ja mintsa pari. Tee tämä viimeisenä.
Pentuna kouluruokalassa oksensin kaalikeiton, kun pakotettiin syömään. Ei ole kaali ihan suosikki ollut sittemmin, raakana (coleslaw) menee.
Häätyy kokkeilla, ei sitä tiiä vaikka nappais :unsure:
 
Pentuna kouluruokalassa oksensin kaalikeiton, kun pakotettiin syömään. Ei ole kaali ihan suosikki ollut sittemmin, raakana (coleslaw) menee.
Häätyy kokkeilla, ei sitä tiiä vaikka nappais :unsure:
Ei ollu killinä kaali tääläkään suosiossa, jos oli kaalikääryleitä ruokana, niin söin pelkät kääryleet (sisuksen), nykyään jo oppinut tykkään kaalista.
 
Aah, keittiöpornoa! Meillä duunissa omistaja moittii insinööripornosta, joka paikassa erikoisosaamista...
Joo, helpottaa elämässä jos on harrastuneisuutta omaan alaan, ja työhönkin, kunhan tulee tyyppien kanssa toimeen. Harrastuneisuus on muuten sana joka on todella suomalainen, ei käänny helposti edes englanniksi. Me otetaan duunitkin tosissaan, eikä vaan harrastukset, ammunta, autot, säätiedotukset, mitä ne meistä ajattelee, ja omat naiset. Tjms.

Mutta, harrastuneisuus: Hobbyness...wtf?
 
  • Tykkää
Reactions: EK
Tässä on kyse todella kuumalla pannulla paistetusta versiosta, jossa lähinnä suljet sen vihanneksen syyt... lopputuloksen on tarkoitus olla rapeaa suutuntumaltaan, ja öljyn (suomalainen rypsiöljy) pitää hiukan savuta jopa kun aloitat. Todellakin. Ja et tuhoa pannuasi, jos se on hyvälaatuinen. Ja tulee paljon roiskeita ja kauhea siivo. Jep, sitä varten on teräsvilla, astianpesuaine ja loppusiivous.
Varo silmiä, ja laita poispäin itsestäsi ne pannulle. Trust me, loputlos on hyvä. Ja kevyesti paistoöljyä, vain siten että pohja just peittyy, mikä noin kuumalla tapahtuu itsestään.
Muuten uppopaistat jotain vesipitoista, mikä ei ole hyvä aina (ikinä), japanilaiset sanokoot mitä saovat... jupinaa
 
Justo noin se on. Cayenne on pippurien ferrari, mustapippuri VW transportteri, viherpippuri ja rosepippuri vähän pippuripihviin, riimihärkään tai vastaavaan sopivaa hierottavaa, Caterham tai jotain, spessukäyttöön... mutta valkopippuri!
Kas siinä on pippurien Bentley. Alikäytetty.
Valkopippurikaali sivuna on herkullista, siinä maistuu kaalin makeus, valkopippurin terävyys, valkosipulin umami ja sitruunan hapokkuus, yhdistettynä hunajan fruktoosiin.
Raasta juustohöylällä ja paista kuumassa rypsiöljyssä mahdollisimman nopeasti. Sekoita sitruunamehu, valkopippuri ja puolikas raastettu valvosipulinkynsi ja hunaja keskenään, tilkka hyvää öljyä, suolaa ja pippuria. Sekoita.
Kaali saa olla vielä rapeaa, mutta vähän käristynyttä - todella kuuma pannu, ja mintsa pari. Tee tämä viimeisenä.
Valkopippuria en ole keksinyt muuhun laittaa kuin muniin. Paistettuihin ja kokkeliin. Äiteevainaa sitä johonkin käytti, olisiko ollut valkokastike. Itse en ole sitä vielä kokeillut tehdä.
 
Pentuna kouluruokalassa oksensin kaalikeiton, kun pakotettiin syömään. Ei ole kaali ihan suosikki ollut sittemmin, raakana (coleslaw) menee.
Häätyy kokkeilla, ei sitä tiiä vaikka nappais :unsure:
Ei ollu killinä kaali tääläkään suosiossa, jos oli kaalikääryleitä ruokana, niin söin pelkät kääryleet (sisuksen), nykyään jo oppinut tykkään kaalista.
Äiteevainaa tykkäsi tehdä kaalista kaikenlaista. Keittoa, laatikkoa ja kääryleitä. Itse en silloin pitänyt niistä, mutta sittemmin kun kasvoin ja karvoituin, aloin syömään niitäkin. Raakaa kaalta kyllä rouskutin menemään nuorena. Siinä oli jännä reaktio, kun joi raa'an kaalin päälle kokista, niin suuta poltteli. Kaalilaatikko on kyllä hyvää. Samaa vikaa oli hernesopan kanssa. En oppinut syömään sitä kuin vasta aikuisena. Parasta hernesoppaa olen syönyt 2018 lippujuhlanpäivän paraatin jälkeen kalustonäyttelyssä, kun siellä oli sotkun munkkia ja soppaa tarjolla. Mutta ah, jauhemaksapihvit ovat aina olleet suurta herkkuani. Niitäkin äitee teki välillä. 😋
 
Kyllähän valkokastike pitää hallita, onhan se sentään monen juustokastikeen pohja.

Ja kaikille kaalin ystäville, kokeillaan edes kerran tehdä bigos.
No ei ole koskaan tullut juustokastikkeita paljoa syötyä, niin liekö siinä osaltaan syy. Muusia, paistettua seitiä ja valkokastiketta oli sunnuntailounaalla välillä. Ja sitä keitoksi väitettyä pinaattivalkokastiketta sekä keitettyjä munia oli välillä, mutta en itse ole koskaan piitannut siitä. Oli enemmän äiteen herkku.
 
No ei ole koskaan tullut juustokastikkeita paljoa syötyä, niin liekö siinä osaltaan syy. Muusia, paistettua seitiä ja valkokastiketta oli sunnuntailounaalla välillä. Ja sitä keitoksi väitettyä pinaattivalkokastiketta sekä keitettyjä munia oli välillä, mutta en itse ole koskaan piitannut siitä. Oli enemmän äiteen herkku.
No varmaan olet esim lasagnea pistellyt menemään.
 
@Fremen Mikä ero tavallisella mustapippurilla ja tellycherry mustapipurilla? Viimeinen organic.
 
Kyllähän valkokastike pitää hallita, onhan se sentään monen juustokastikeen pohja.

Ja kaikille kaalin ystäville, kokeillaan edes kerran tehdä bigos.
Mikämakkara ne laittaa bigoksee? Onko joku vastava Suomessa?
 
@Fremen Mikä ero tavallisella mustapippurilla ja tellycherry mustapipurilla? Viimeinen organic.
Hyvä kysymys itse asiassa! Meille tulee Tellicherry kokonaisena litran maitotetran näköisissä purkeissa, mutta niissa on sellaiset vanhat voimalla avattavat liimaviikset, joista sitten tulee suippo kaatonokka josta kumota tehosekoittimeen... joka päivä. Ehkä 2,5 desiä, ja sitten antaa sen huutaa kuivana täysillä jonkun minuutin. Siitä tulee se tuore pippuri, jossa on vielä vähän osumia, niihin parin desin maustekaukaloihin, joiden pitää olla täynnä.

Muuten en osaa sanoa, sorry, molemmat kirjaimellisesti tulevat sieltä missä pippuri kasvaa...
Mutta toi Tellycherry meillä käytössä. Eiköhän ne ole aika samanlaisia, ero tullee siitä milloin ne on jauhettu. Kaupan jauheisa on jopa pari vuotta hyllyikää, kuten niissä inhottavissa hyllynmakuisissa korppujauhoissa, ja kauppaketjut laskevat tämän varaan... ostavat todella isoissa erissä ja pitävät niitä siellä niin kauan kuin mahdollista, normaalisti kuivatuotteilla arvonalennus jopa tukussa HYLLYLLÄ (ei liiku ja vie arvokasta tilaa) on sääntönä 15% kalenterikuukaudessa, noissa murto-osa siitä.

Kovakuorinen kuin kahvinpapu se pippurinmarja on kuitenkin, joten jauhettuna tuorein on aromikkain.
Näin se näkisin.
 
Back
Top