Se, että on merellisessä suorituskyvyssä sukellusveneitä on tietenkin hiukan eri asia. Ne eivät ole välttämättömiä Itämeren tilanteessa. Vastapuolella on vain yksi tai kaksi venettä ja ne ovat vielä hitaita dieselveneitä. Eivät muodosta strategista uhkaa vaan vain taktisen. Siihen Ruotsin ehkä 3 - 4 venettä, Puolan 1 - 2 ja Saksan 4 - 6 venettä on enemmän kuin riittävä vastavoima.
Nyt sinulta on ajatus siitä, kuinka Nato toimii, on täysin hukassa. No, niinhän se on useimmilta, jopa poliitikoilta. Olen monta kertaa sanonut, ettei Nato ole mikään apusisarjärjestö. Lähtökohtaisesti jokainen liittokunnan jäsenmaa hoitaa OMAN tonttinsa. Sillä tavalla vastus on liian kova Venäjälle. Ei sillä tavalla, että koko Nato tulee sotimaan Suomen alueelle. Ei.
Nyt tässä on jonkinlainen ristiriita kirjoituksiesi kanssa tai sitten ymmärrän jotain väärin. Ensin lasket yhteen Itämerellä operoivien länsimaiden sukellusveneet Venäjän vastavoimaksi ja toisessa tekstissä opetat muille NATOn toimintaperiaatteita. Huomaathan että mukaanlaskemasi Ruotsi ei ole vielä NATOssa? Jos jokainen hoitaa oman tonttinsa niin sittenhän Saksalta tai Puolalta ei heru veneitä suomenlahdelle jahtaamaan Venäjän veneitä?
Tiedetään jo sotilaallisten harjoitusten sekä yhteistyön perusteella varsin hyvin että näin se asia ei ole, vaan tietysti on valtioiden välisiä sopimuksia, joiden perusteella toimitaan eri tilanteissa. Näin esimerkiksi Suomen ja Ruotsin yhteinen merivalvontajärjestelmä, joka toimii rauhanaikana ja kriisissä. NATO-artikla 5 on se joka painaa puolustuksen osalta eniten sotilaallisessa kriisissä, eli jonkun maan pitäisi tulkita olevansa hyökkäyksen kohteena että se voitaisiin NATOssa katsoa hyökkäykseksi kaikkia muita kohtaan.
Nykyisessä maailmassa sodan ja rauhan välinen tila on yhä epäselvempi, eikä sotia enää julisteta. On vain operaatioita eri alueilla, kuten kyber-, informaatio-, ja perinteiset maa-, meri- ja ilma-alueet. On hyvin epäselvää esimerkiksi että miten toimitaan silloin, jos tapahtuu massiivinen kyberhyökkäys ja samanaikaisesti useita sabotaasi-iskuja. Entä vaikkapa suomalaisen aluksen ajaminen miinaan keskellä Itämerta? Miten se tulkitaan? Silloin ei ketään vastaan varsinaisesti hyökätä, vaan asian voi laittaa vanhojen miinojen tms. syyksi. Vaikka tutkimus paljastaisi epäilyn moderniksi merimiinaksi, joka on laskettu jostain aluksesta tai sukellusveneestä, on todella vaikeaa tulkita sitä yksinään sodanjulistukseksi. Voi kuitenkin miettiä että mitä rahtilaivan miinaanajo merkitsisi nyt rauhanaikana suomen kauppamerenkululle ja huoltovarmuudelle. Entä mitä se merkitsisi sotilaallisesti meille?
Tunnuksettomien erikoisjoukkojen käyttö maiden raja-alueilla on myös epäselvää, jos epäilty vastapuoli kiistää kaiken. Näitä tilanteita tulee pohtia ja niitä riittää moninaisuudessaan, eikä ole suinkaan varmaa että mikä tai mitkä tilanteet katsotaan sodanjulistukseksi. Tilanteet voivat jatkua pitkäänkin ilman massiivista sotilasinterventiota.
Sukellusveneistä aiheutuva uhka ei ole Itämerellä niiden nopeus, vaan kyky tiedustella vastapuolta, miinoittaa, tuhota muita sukellusveneitä sekä vähemmän tärkeänä tuhota vastapuolen pinta-aluksia. Itämeri on niin pieni ja matala, että siellä ei ole tarvetta suurille nopeuksille ja kyvylle sukeltaa syvälle. Sukellusveneitä käytetään yksittäin ja ne ovat matalassa vedessä haavoittuvia varsinkin sen jälkeen kun ne on havaittu. S-veneiden etuna on pysyä mahdollisimman huomaamattomana mahdollisimman pitkään. Vain erittäin tärkeä maali on syy laukaista ase, muutoin tiedustelu on niiden pääasiallinen tehtävä. On myös syytä huomata että sukellusveneiden kokonaismäärästä vain osa on kerrallaan toimintavalmiudessa. Merelle ei ole lähettää siis kaikkia aluksia tehtävälle samanaikaisesti, koska veneiden huollot ovat pitkiä, kuten niiden tehtävätkin.
Sinulla tuntuu olevan kova tarve päteä NATO-asiantuntijana täällä foorumilla ja toistuvasti kuittailet muille heidän mielipiteistään. En näe kuitenkaan tekstistäsi että olisit mitenkään erityisen hyvin itsekkään perillä NATO- toimintaperiaatteista tai valtioiden yhteistoiminnasta sotilaallisessa kriisissä.
