Sukellusveneet

Typpihumala alkaa olemaan jo varsin vahva. Muistuttaa perinteistä känniä, paineilmalaitteella tuossa syvyydessä sukeltava saattaa ottaa vaikka regulaattorin pois suustaan, kun ajattelee että pystyy hengittämään ilmankin.
Hapen osapaineen turvaraja on kai luokkaa 1,6 bar. Tuo tulee vastaan noin 70 metrissä. Noilla syvyyksillä sukeltavat käyttävät jotain heliumilla terästettyjä seoksia, joilla saa sekä typen, että hapen osuutta pienemmäksi ja pysytään turvarajojen puitteissa. Typelläkin oli oma turvarajansa, mutta siitä ei ole muistikuvaa.

Taistelusukeltajathan käyttävät happilaitteita, joissa kiertää puhdas happi. 1,6 bar tulee noilla vehkeillä vastaan jo 6 metrissä.

Upinniemessä näitä joskus esiteltiin. Kuulosti äkkiseltään monimutkaiselle, kun oma kokemus rajoittuu snorklaamiseen.
 
Vaikea sanoa mikä olisi oikea ketju, mutta AUKUS kaupan kylkiäisenä Australiaan on tulossa merkittävästi ohjusten valmistuskapasiteettia. Raytheon ja Lockheed Martin nähtävästi rakentavat tehtaat Australiaan.

 
https://www.newyorker.com/news/a-re...submersible-was-an-accident-waiting-to-happen

Virallisia tutkimustuloksia odotellessa, pitkä New Yorkerin artikkeli Titanin historiasta ja erilaisista huolenaiheista joita laitteen turvallisuudesta esitettiin. Ehkä pikkuisen negatiivinen ennakkoasenne firman toimintaan, mutta eihän voi kiistää etteikö doomsayerit lopulta olleet oikeassa.
OceanGaten toimintaan kuului erilaisia kikkoja: esimerkiksi se ei kuljettanut matkustajia, koska matkustaja-alusten turvallisuudelle on tiukat määräykset. Sen sijaan reissuille otettiin 'mission specialisteja' jotka sattumalta olivat vain maksaneet ison summan päästäkseen OceanGateen töihin.
 
Tässä olisi yhteishankinta kova sana, en tiedä missä vaiheessa tulee ajankohtaiseksi, varmaan vasta kun Ruotsikin on Natossa. Suomi voisi Baltian maiden kanssa yhteishankkia sukellusveneitä, Ruotsi mukaan kanssa niin saadaan kokemusta asiasta.

(Samoin kuin voitaisiin yhteishankkia pohjoismaiden kanssa strategisia pommikoneita, yksikään pohjoismaa ei pysty hankkia noita yksin mutta yhdessä pystyttäisiin.)
 
Tässä olisi yhteishankinta kova sana, en tiedä missä vaiheessa tulee ajankohtaiseksi, varmaan vasta kun Ruotsikin on Natossa. Suomi voisi Baltian maiden kanssa yhteishankkia sukellusveneitä, Ruotsi mukaan kanssa niin saadaan kokemusta asiasta.

(Samoin kuin voitaisiin yhteishankkia pohjoismaiden kanssa strategisia pommikoneita, yksikään pohjoismaa ei pysty hankkia noita yksin mutta yhdessä pystyttäisiin.)
Balttien resurssit eivät vielä riitä edes ohjusvene-luokan kaluston hankkimiseen, käyttämiseen ja ylläpitoon. Matka siitä sukellusveneisiin on pitkä, kulut on ainakin 10-kertaiset, ellei enemmänkin.
Suomi voisi jos kovasti haluaisi. Nippanappa.
 
Hapen osapaineen turvaraja on kai luokkaa 1,6 bar. Tuo tulee vastaan noin 70 metrissä. Noilla syvyyksillä sukeltavat käyttävät jotain heliumilla terästettyjä seoksia, joilla saa sekä typen, että hapen osuutta pienemmäksi ja pysytään turvarajojen puitteissa. Typelläkin oli oma turvarajansa, mutta siitä ei ole muistikuvaa.

Taistelusukeltajathan käyttävät happilaitteita, joissa kiertää puhdas happi. 1,6 bar tulee noilla vehkeillä vastaan jo 6 metrissä.

Upinniemessä näitä joskus esiteltiin. Kuulosti äkkiseltään monimutkaiselle, kun oma kokemus rajoittuu snorklaamiseen.
Suljetun kierron laitteissa säiliössä voi olla puhdasta happea, mutta hengityskierrossa ei tavallisesti ole. Siksi taistelusukeltajatkin voivat sukeltaa (paljon) syvemmälle, kuin 6m.

Tässä yksityiskohtaisemmin aiheesta: https://en.m.wikipedia.org/wiki/Rebreather_diving
 
Viimeksi muokattu:
Päivän epistola, jonka äärelle sopii hiljentyä. (jos on tunnukset)
Päivän epistolassa oli
1) Sukellusveneitä tarvitaan koska Ruotsalaisilla ja norjalaisilla on. Venäläisillä niitä on itämerellä 1-2 kpl.
2) Tarvittava syvyys rannikkosukellusveneelle on 40-50 metriä. Näitä kaivantoja suomessa löytyy lähinnä ahvenanmaan eteläpuolella ja skånen paikkeilla.
3) Vedenalaiseen sukellusveneen torjuntaan on suunnitteilla autonomisia valvontavälineitä ja myöhemmin aseistettu autonomisia valvontavälineitä

Thyssen groupin dolphin-II maksaa 1,0 miljardia/kpl, eli neljä kappaletta maksaisi 32 f35en tai 1130 K9 tykin verran. Ruotsalaisten rakenteilla olevan saisi 800miljoonalla. Tämä oli epistolasta jostain syystä unohdettu.
 
Tässä olisi yhteishankinta kova sana, en tiedä missä vaiheessa tulee ajankohtaiseksi, varmaan vasta kun Ruotsikin on Natossa. Suomi voisi Baltian maiden kanssa yhteishankkia sukellusveneitä, Ruotsi mukaan kanssa niin saadaan kokemusta asiasta.
Suomi kantaa aika perkeleenmoisen vastuun maarajasta, enemmän kuin koko muu Nato yhteensä. On enemmän kuin kohtuullista, että joku muu hoitelee vetenalaiset vehkeet.
 
Suomi kantaa aika perkeleenmoisen vastuun maarajasta, enemmän kuin koko muu Nato yhteensä. On enemmän kuin kohtuullista, että joku muu hoitelee vetenalaiset vehkeet.
Samaa mieltä. Maavoimien pitää olla iskussa ennen kuin edes ajatellaan omia sukellusveneitä. Olemme osa liittokuntaa ja kaikilla ei tarvitse olla kaikkea.
 
Suomi kantaa aika perkeleenmoisen vastuun maarajasta, enemmän kuin koko muu Nato yhteensä. On enemmän kuin kohtuullista, että joku muu hoitelee vetenalaiset vehkeet.
Vähän tällä linjalla itekin menisin, erityisesti, kun Itämeri on jo nyt käytännössä NATO:n sisämeri, eikä Venäjä kykene operoimaan siellä. Ehkä juuri sukellusveneillä, mutta niitä Itämeren laivastolla on tiettävästi vain yksi. Voihan tilanne tietysti tulevaisuudessa muuttua ja sukellusveneiden torjuntakykyä toki tarvitaan, mutta eikös monitoimikorveteille juurikin tule sonarit ja Torped 47:t? Ehkä se riittää Suomen omaksi kontribuutioksi.

Tässä olisi yhteishankinta kova sana, en tiedä missä vaiheessa tulee ajankohtaiseksi, varmaan vasta kun Ruotsikin on Natossa. Suomi voisi Baltian maiden kanssa yhteishankkia sukellusveneitä, Ruotsi mukaan kanssa niin saadaan kokemusta asiasta.

(Samoin kuin voitaisiin yhteishankkia pohjoismaiden kanssa strategisia pommikoneita, yksikään pohjoismaa ei pysty hankkia noita yksin mutta yhdessä pystyttäisiin.)

Sukellusveneet maksavat helikoptereita ja vaativat erikoistunutta, kalliisti koulutettavaa henkilökuntaa. Eiköhän sellaisille resursseille ole akuutimpaa käyttöä, ja samasta syystä Baltian maat tuskin tulevat niitä hankkimaan: niillä on ihan tarpeeksi tekemistä maarajansa kanssa, eikä ilmatilan valvontaankaan ole tulossa omia hävittäjiä edes yhteishankintana, vaan QRA:sta vastaavat NATO:n hävittäjät. Baltian mailla ei ole mm. edes omia tst-panssareita, mille niillä olisi varmasti huomattavasti huutavampi tarve (ainakin Viron kalustohankinnoista muuten voisi päätellä, että sellaiset olisivat hankintalistalla ehkä piankin - ps-jimmyille on jo CV9035:t ja tykistöksi tulossa K9:t).

Yhteishankinnoille muuten vahva hyväksyntä, ja siihen suuntaanhan ollaan mentykin (K23, taisteluasut, 6x6 yms).
 
Suljetun kierron laitteissa säiliössä voi olla puhdasta happea, mutta hengityskierrossa ei tavallisesti ole. Siksi taistelusukeltajatkin voivat sukeltaa (paljon) syvemmälle, kuin 6m.

Tässä yksityiskohtaisemmin aiheesta: https://en.m.wikipedia.org/wiki/Rebreather_diving
Tämäkin asia on minulle vieras joten tukeudun tapani mukaan kirjallisuuteen.

Vedenalainen veljeskunta vuodelta 2013 kertoo seuraavaa:


vedenalainen_veljeskunta_-_merivoimien_sukeltajakoulutuksen_historia-anttila_matti-19012564-frnt.jpg


Taistelusukeltajilla on käytössä suljetun kierron happilaitteet joista ei tule näkyviä kuplia. Varusmiehillä malli on Dräger LAR V ja henkilökunnalla Carleton S-10.

Molemmissa on hengityskaasuna 100% happi ja suurin käyttösyvyys on 7m happimyrkytysriskin takia. Toisaalla todetaan että turvallisesti puhtaalla hapella voi sukeltaa noin kuuden metrin syvyyteen. Laitteilla voi sukeltaa useiden tuntien mittaisia sukelluksia. Carletonin käyttöajaksi mainitaan neljä tuntia. Siinä ajassa ehtii uida kilometrejä.

Raivaajasukeltajille on sitten muita laitteita joilla pääsee aina 80m saakka. Niissä käytetään esim happi-helium-seoksia eli Helioxia. Varusmiehet sukeltavat saman laitteen karvalakkimallilla enintään 40 metriin happi-typpi-seoksilla eli Nitroxilla.

Tämä kirjaviisautena. Tarkentavat kysymykset voi osoittaa jollekin joka näiden päälle jotain ymmärtää. Kirjaa voi samalla suositella. Mielenkiintoinen katsaus vieraaseen ulottuvuuteen.

Edit… tekstiä täydennetty
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top