Olenkin pohtinut, että miksi pohjoisessa laivastossa on myös Kilo-luokan veneitä. Kenties juuri rannikon puolustusta ajatellen. Itämerellä nyt harjoituksessa ollut Kilo vene saapui Norjan rannikkoa myötäillen. Nousi pintaan keskelle NATOn suto harjoitusta.
Menossa tutkimaan Estoniaa. Kilo sattuu nousemaan kohdalla pintaan köllimään. On sattumia, ja sitten asioita jotka eivät vain ole enään sattumaa.
Olen nähnyt uutiskuvaa missä sukellusvene nousee aluksen vierestä pintaan. Etsin eilen illalla kuumeisesti tubesta mutta en löytänyt.
Oma melko vahva veikkaus on se, että Jenkit harjoitteli hyvin spesifejä skenaarioita tuon Gotlandin lainan aikana. Esim. tukialuksen suojaaminen sukellusveneiltä Omaninlahden kaltaisella syvemmällä mutta kapealla merialueella. Persianlahti on sen verran matala ja piilopaikaton, että siellä tuskin sukellusveneitä käytettäisiin kovin menestyksekkäästi (kuin kirkasvetisempi, vaaleapohjainen, saareton ja kariton Suomenlahti).
AIP systeemejä on monenlaisia, mutta käytännössä kaikki niitä käyttävät veneet ovat myös diesel-sähkö paatteja myös. Ruotsalaiset polttavat AIPissa dieseliä nestehapen avulla, tuottaen lämpöä joka pyörittää stirling-generaattoria, saaden siten sähköä ajaa sähkömoottoria vetten alla. Pinnalla tai snorkkeliajossa pyöritettäisiin generaattoria paljon tehokkaammilla dieselkoneilla (Gotlandin AIP tuottaa 75kw, eli 100hp, diesel pari tuhatta). Uudet Blekinge-luokkaiset on suunniteltu toimimaan enemmän AIPin varassa, mutta kyllä niissä edelleen diesel generaattorit löytyy silti. Saksalaiset ja Japanilaiset käyttää AIPissaan vetykennoja (muutama sata kw tehoa), mutta periaate on sama, niillä tuotetaan lämpöä polttamalla jotain, jolla taas tuotetaan sähköä. Dieselit löytyy myös ja niillä ajetaan pinnalla, snorkkelilla ja ladataan akkuja tarvittaessa koska tehon tuotto aivan eri sfäärissä kuin AIPilla.
Tarkoitin polttamista kemiallisessa mielessä, eli happi + polttoaine yhtyy...
Aivan varmasti, kuten sanoin, ei tuollaisella pienellä diesel-veneellä oikein muuta voi tehdäkkään.
Sitä ollaan laittamassani kuvassa ajamassa "proomun" jolla se kuljetettiin takaisin Ruotsiin:
Ei ole. Niissä on yleensä yksi iso potkuri, jossa paljon vahvasti kaarrettuja (skew) lapoja. Näin potkuri on vähemmän herkkä kavitoimaan ja siten hiljainen. Jenkkien uudet paatit (ja torpedot) käyttää pump-jettiä, jossa potkurin ympäri myös naselli. Vähän eri toteutus mutta samat syyt.
Näissä(kin) vehkeissä seuraava suuri kehitysaskel tulee olemaan robotisointi. Aika paljon turhaa tilaa menee miehistön hengissäpitämiseen joka lisää aluksen kokoa ja vähentää potentiaalista suorituskykyä (max syvyys, taistelukestävyys, jne).
Voihan tuohon proomuun olla muitakin syitä: Matkan kesto (siirto tapahtui heinäkuussa 2007, Svedut lomalla - myös mm. sukellusvenemiehistö ja Tukholman ilmavalvonta ainakin tuolloin
), puhtaat kustannus-syyt: proomulla halvempaa? Itse ajaen tulisi ainakin miehistön palkan merilisät ja kaluston kuluminen lisäkustannuksina. Saattoi myös olla että vene oli joka tapauksessa nostettava lopputarkastusta varten, ja proomu siirtovälineenä oli kokonaisuuden kannalta "helpoin ratkaisu" kun kaksi kärpästä lyötiin yhdellä proomulla.Nuo potkurit ovat mielenkiintoisia!
Aika lättänä pohja tossa. Onkohan ihan tarkoitettu että voisi olla pohjassa hiljaa?
Sehän se salaisuus onkin. Mutta käsittääksen tuollainen "pump jet" on sisältä hyvin erilainen kuin pelkkä renkaalla ympäröity potkuri. Joku lentokoneen puhallinmoottori voisi olla lähempänä samaa ideaa, mutta tietysti vesi väliaineena vaatii ihan toisenlaiset yksityiskohdat. Luonnollisesti tämä on lukion fysiikan oppimäärään perustuvaa arvausta; tietoa minulla ei ole.
