Sukellusveneet

Nuo potkurit ovat mielenkiintoisia!
Potkuri ympärillä oleva truster Ring on todella veikeä propulsiotehon nostaja, mutta miten siitäkin saadaan hiljainen?
Pump-jet on vähemmän altis kavitaatiolle, joten sen saaminen hiljaiseksi on teoriassa helpompaa. Minä veikkaan että rajoittava tekijä sille, miksi suurin osa muista maista eivät ole designiin menneet on se, että siitä on käytännössä hyötyä vain ydinveneen nopeuksissa (10+ solmua) ja että se on kalliimpi toteuttaa. Naapurin uusi Borei käyttää tätä systeemiä, ja testasivat sitä taannoisessa Kilo-protossa 90-luvun alussa. En myöskään yllättyisi jos Kiinan tulevassa 095-luokan paatissa tälläinen perästä löytyisi.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Aika lättänä pohja tossa. Onkohan ihan tarkoitettu että voisi olla pohjassa hiljaa?
Tällaista taktiikka on ajoittain väläytelty erityisesti pienille dieselveneille. Siinä on kuitenkin muutamia riskejä: yllättävässä tilanteessa pohjasta irtautuminen on paljon hitaampaa kuin pohjan lähellä ajelehtimisesta/hitaasta ajosta kiihdyttäminen. Lisäksi pohjasta irtautuminen tuskin onnistuu äänettömästi, eli lisää paljastumisriskiä sillä hetkellä. Pahimmillaan mutainen pohja voi vielä "imeä" sukellusveneen kiinni niin ettei se pääse irti edes tyhjentämällä painolastitankit. Tämä on se sama efekti joka on tuominnut lukemattomat kumisaappaat katoamaan rantamutiin ikiajoiksi kalamiehen kävellessä kotiin sukkajaloin. (2/10 en suosittele.)

Gotlandin ja osin muidenkin ruotsalaisveneiden kohdalla on vielä pari yksityiskohtaa. Ensinnäkin torpedoputket ovat keulan alaosassa. Niitä ei siis voisi käyttää ainakaan turvallisesti aluksen ollessa pohjassa kiinni. Toiseksi nuo pohjasta litteännäköisen tekevät pallekölit näyttäisivät sisältävän sonarlaitteita noista paneeleista päätellen. Nekään tuskin tykkäisivät hyvää pohjakosketuksesta. Näistä päättelen että ruotsalaiset eivät harrastele pohjassa makoilua.

Mutta erilukuinen määrä erikoisoperaatioihin tarkoitettuja sukellusveneitä on kyllä varustettu pohjakosketuksia varten. @ctg :n postaamassa videossa JiveTurkey näyttää venäläisten piirustuksen Kilo-variantista jossa on jalakset pohjakosketukseen ja jonkinlainen ruoppauslaite pohjakaapelien katkaisemiseen. Tällaista alusta ei tiettävästi ole rakennettu, mutta venäjä on venäjä... USA:n NR-1:ssä oli eräänlaiset laskutelineet, joiden varassa se pystyi ajamaan riittävän kovaa merenpohjaa pitkin ja käsittelemään merenalaisia laitteita robottikäsivarsillaan. USS Seawolf SSN-575 (1955-1987) omasi jonkinlaiset jalat pohjassa istuskeluun. Ydinveneissä helposti ongelmaksi jää reaktorin jäähdytysveden otto, kun imuaukot tyypillisesti ovat rungon alaosassa missä ne voisivat imeä roskaa pohjasta.
 
Amerikkalaiset tekivät kailenlaisia juttuja tällä pikkupaatilla.

Kannattaa lukaista tämä kirja jos kiinnostaa mitä kaikkea tuolla tehtiin.
 
Viimeksi muokattu:
The U.S. Navy is allocated a specific number of warships by the U.S. Congress. AdmiralHyman Rickover avoided using one of those allocations, and he also wanted to avoid the oversight that a warship receives from various bureaus.

Eli ihan virallisestikin Yhdysvaltain laivastolla on epämääräinen määrä erilaisia aluksia joita ei ole missään julkisessa kirjanpidossa, rekisterissä eikä tiedossa? Eli aluksia joiden kyvyt pidetään piilossa kunnes tarve toisin määräisi :unsure:
 
Mitä varten tuo Jive väittää että nykyaikaiset ohjukset käyttävät "turvallisempaa" nestemäistä polttoainetta?

Hänen oma mielipiteensä. Ehkä hänen olisi pitänyt sanoa että nestemäisillä he pääsevät kohteeseen pitkän matkan päässä kun kiinteällä ehkä kiertoradalle.
 
Hänen oma mielipiteensä. Ehkä hänen olisi pitänyt sanoa että nestemäisillä he pääsevät kohteeseen pitkän matkan päässä kun kiinteällä ehkä kiertoradalle.

Kommenteissa väittää Tridentin käyttävän nestemäistä polttoainetta mikä on totta vain ohjukset "bussin" kohdalla.
 
Kommenteissa väittää Tridentin käyttävän nestemäistä polttoainetta mikä on totta vain ohjukset "bussin" kohdalla.
Itse asiassa, sikäli kuin tämä sivu tietää, edes "bussi" (jenkkitermein PBCS Post Boost Control System) ei käytä nestemäisiä polttoaineita. Sen sijaan ohjausvoiman antaa hitaammin palava kiinteä polttoaine, jonka tuottama kaasu päästetään venttiileiden ohjaamana eri suuntaisiin suuttimiin kulloisenkin ohjaustarpeen mukaan. Nollaohjaus saavutetaan päästämällä paine ulos vastakkaisten suutinten kautta, jolloin näiden tuottamat työntövoimat kumoavat toisensa. Samankaltainen järjestelmä on esimerkiksi Aster-ITO:n pif-paf - terminaaliohjausmoottori.
 
Itse asiassa, sikäli kuin tämä sivu tietää, edes "bussi" (jenkkitermein PBCS Post Boost Control System) ei käytä nestemäisiä polttoaineita. Sen sijaan ohjausvoiman antaa hitaammin palava kiinteä polttoaine, jonka tuottama kaasu päästetään venttiileiden ohjaamana eri suuntaisiin suuttimiin kulloisenkin ohjaustarpeen mukaan. Nollaohjaus saavutetaan päästämällä paine ulos vastakkaisten suutinten kautta, jolloin näiden tuottamat työntövoimat kumoavat toisensa. Samankaltainen järjestelmä on esimerkiksi Aster-ITO:n pif-paf - terminaaliohjausmoottori.
Loogisesti ajatellen kiinteät polttoaineet tuovat paljon etuja vs. nestemäiset jos puhutaan sukellusveneen kaltaisesta ympäristöstä, eli helpompi huolto ja turvallisuus. Toki hyötysuhde ei ole ihan niin hyvä kuin nestemäisissä, mutta ilmeisen riittävä hommaan.

Ollut varmaan kuumottavaa hommaa esim naapurin R-27 ohjusten kanssa, kun pienikin vuoto voi aiheuttaa (ja aiheuttikin: K-219) ison räjähdyksen.
 
Loogisesti ajatellen kiinteät polttoaineet tuovat paljon etuja vs. nestemäiset jos puhutaan sukellusveneen kaltaisesta ympäristöstä, eli helpompi huolto ja turvallisuus. Toki hyötysuhde ei ole ihan niin hyvä kuin nestemäisissä, mutta ilmeisen riittävä hommaan.

Ollut varmaan kuumottavaa hommaa esim naapurin R-27 ohjusten kanssa, kun pienikin vuoto voi aiheuttaa (ja aiheuttikin: K-219) ison räjähdyksen.


Itänaapuri on ainoa valtio missä tungetaan nestemäistä polttoainetta käyttäviä raketteja sukellusveneisiin. Nykymenoa kun katsellaan niin lienee vain ajan kysymys milloin siellä käy vakavampi onnettomuus ohjusveneessä.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Itänaapuri on ainoa valtio missä tungetaan nestemäistä polttoainetta käyttäviä raketteja sukellusveneisiin. Nykymenoa kun katsellaan niin lienee vain ajan kysymys milloin siellä käy vakavampi onnettomuus ohjusveneessä.
Jenkit tiedosti riskit jo 50-luvulla kun US Navy vetäytyi USAFin Jupiter-raketin kehitystyöstä ja kehittivät oman Polaris-ohjuksensa.

Tiedätkö tai tietääkö kukaan muu mitä nuo naapurin uusimmat R-29 ohjukset käyttää ajoaineena? Varmaan myös samoja teknologioita kuten typpipaineistus, modernit tiivisteaineet, jne. käytössä jo sielläkin jolla estetään vuodot pidemmässä säilytyksessä ja interaktiossa meriveden kanssa.
 
Tiedätkö tai tietääkö kukaan muu mitä nuo naapurin uusimmat R-29 ohjukset käyttää ajoaineena? Varmaan myös samoja teknologioita kuten typpipaineistus, modernit tiivisteaineet, jne. käytössä jo sielläkin jolla estetään vuodot pidemmässä säilytyksessä ja interaktiossa meriveden kanssa.
Todennäköisesti UDMH+IRFNA-kombo. Nuo ovat olleet oikeastaan koko maailman ballististen ohjusten luottopari nestemäisten polttoaineiden puolella suorituskykynsä ja säilytettävyytensä puolesta. Hämmästyttävää kyllä huomioiden venäläisten suoritukset sukellusveneille ja tämän polttoaineparin kanssa puuhastellessa sattuneiden onnettomuuksien parissa, heillä ei vaikuta koskaan käyneen onnettomuuksia sukellusveneessä näiden rakettipolttoaineiden kanssa. Ikäänkuin kaksi negatiivista taipumusta olisivat kumonneet toinen toisensa... :oops:4

Ymmärtääkseni kiinteäpolttoaineisen RSM-56 Bulavan oli tarkoitus korvata R-29-perhe myös Delta 3/4-veneiden aseena. Sen kehitys on kuitenkin jatkuvasti myöhästellyt ja kärsinyt ongelmista. Jokohan se toimii, Borei-luokka on kuitenkin tietääkseni naimisissa Bulavan kanssa.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Sunnuntaina Tallinnan risteilyn takaisinmatkalla tuli pinnalla vastaan kohtuullisen kokoinen sukellusvene. Oltiin buffassa, siitä äkkiä ottamaan kuvaa läpi sadepisaroita valuvan ikkunan, ja tietysti kännykkä tarkensi lasiin, ei merelle :(

Mutta olipa näky, livenä, Aiemmin nähnyt matkan päästä, mutta nyt laivareitillä aivan vieressä. En pelkän tornin perusteella osaa tunnistaa. Toiveikkaana koittanut selata iltapäivälehtiä, josko jossain olisi parempi kuva siitä. Mutta ei.
 
Sunnuntaina Tallinnan risteilyn takaisinmatkalla tuli pinnalla vastaan kohtuullisen kokoinen sukellusvene. Oltiin buffassa, siitä äkkiä ottamaan kuvaa läpi sadepisaroita valuvan ikkunan, ja tietysti kännykkä tarkensi lasiin, ei merelle :(

Mutta olipa näky, livenä, Aiemmin nähnyt matkan päästä, mutta nyt laivareitillä aivan vieressä. En pelkän tornin perusteella osaa tunnistaa. Toiveikkaana koittanut selata iltapäivälehtiä, josko jossain olisi parempi kuva siitä. Mutta ei.
Kilo? :)

«Краснодар».jpg
 
Juu, kävin heti katsomassa Itämerenlaivaston kaluston. Kilo vai Lada, vaikea sanoa. Meni hieman syvemmällä kuin tässä kuvassa, mutta jos näiden kahden välillä pitäisi arvata niin Kilo luokan paatti se ehkä oli... Iso kuin fan, kun elävänä näki.
 
Juu, kävin heti katsomassa Itämerenlaivaston kaluston. Kilo vai Lada, vaikea sanoa. Meni hieman syvemmällä kuin tässä kuvassa, mutta jos näiden kahden välillä pitäisi arvata niin Kilo luokan paatti se ehkä oli... Iso kuin fan, kun elävänä näki.
Helpoin erottaa nämä kaksi siitä, että Ladassa on tornissa syvyysvakaajat, sekä peräaallossa ainakin välillä näkyvä pystyevä, Kilossa ei. Eli sivuaspektista bongaat sitä pystyevää, edestä/takaa niitä vakaajia tornin kyljessä.
 
Sunnuntaina Tallinnan risteilyn takaisinmatkalla tuli pinnalla vastaan kohtuullisen kokoinen sukellusvene. Oltiin buffassa, siitä äkkiä ottamaan kuvaa läpi sadepisaroita valuvan ikkunan, ja tietysti kännykkä tarkensi lasiin, ei merelle :(

Mutta olipa näky, livenä, Aiemmin nähnyt matkan päästä, mutta nyt laivareitillä aivan vieressä. En pelkän tornin perusteella osaa tunnistaa. Toiveikkaana koittanut selata iltapäivälehtiä, josko jossain olisi parempi kuva siitä. Mutta ei.
Olisit juossut kannelle. Jos ilmassa olisi tuoksunut aito kuubalainen, niin kysessä saattoi olla jopa Ohio luokan ballistinen Ohjusvene. Kippari tullut torniin tupruttelemaan ja ihmettelemään miten suomiporot vaeltaa aurolautoilla Eestiin.
 
Helpoin erottaa nämä kaksi siitä, että Ladassa on tornissa syvyysvakaajat, sekä peräaallossa ainakin välillä näkyvä pystyevä, Kilossa ei. Eli sivuaspektista bongaat sitä pystyevää, edestä/takaa niitä vakaajia tornin kyljessä.
Kyllä se sitten Kilon puoelle menee, ei ollut syvyysvakaajia eikä perän pystyevää.
 
Back
Top