Suojaliivi

[TheRomanRuler]

Liiveistä puhuttaessa yleensä unohdetaan nivusten suojaus, Rooman historiaa paljon lukeneena tiedän että sotilaita neuvottiin pistämään joko nivusiin tai kaulaan, verenvuoto niistä suurinta, ja vuodon tukkiminen hankalempaa.
Öisellä googlauksella en löytänyt tietoa kuinka usein sirpaleet nivusiin tunkeutuvat, enkä ole asepalvelusta suorittanut (alaikäinen) joten sieltäkään en tietoja ole saanut.

 

[pstsika]

Sirpaleliivissä on ”läppä”, joka suojaa nivusia ja reisiä juuri tuon takia, että siellä kulkee isoja verisuonia. Samoin sirpassa on ylös nostettavat suojukset, jotka suojaavat kaulaa. Reidessä ja kaulassa olevat vammat ovat myös vaikeita hoitaa maallikon ja ihan jopa ammattilaisenkin toimesta kentällä ja ne ovat muutenkin melko fataaleja, vaikka henki ei lähtisikään ihan heti.

Tilanne ei ole Rooman valtakunnan ajoista muuttunut juurikaan, vaan myös 2010- luvun sotilasta tappaessa kannattaa pistimen ja puukon iskut suunnata ensisijassa kaulaan. Samoin 9 mm tai muun kohtuullisen heikon läpäisykyvyn tarjoavilla aseilla tulee pyrkiä ampumaan suoraan feissiin, koska kypärä ja liivit suojaavat pääosin IIIA-tasoisesti ja siitä ei enää normaali pistoolin palveluspatruuna tai puukon isku mene läpi.

 

[SJ]

Liiveistä puhuttaessa yleensä unohdetaan nivusten suojaus, Rooman historiaa paljon lukeneena tiedän että sotilaita neuvottiin pistämään joko nivusiin tai kaulaan, verenvuoto niistä suurinta, ja vuodon tukkiminen hankalempaa.
Öisellä googlauksella en löytänyt tietoa kuinka usein sirpaleet nivusiin tunkeutuvat, enkä ole asepalvelusta suorittanut (alaikäinen) joten sieltäkään en tietoja ole saanut.

Nyt yksinkertaistan, mutta jos aikuinen ihminen on n. neliömetrin poikki pinta-alaltaan, niin kämmenen kokoinen alue varmaankin olisi prosentin luokkaa. Siitä saa hieman suuntaa, mutta samalla pitää muistaa, että vyötärön alle jäävä alue on aika usein kokonaan piilossa ainakin suoralta tulelta.

Mitä taas tulee pistimen käyttöön, niin taitaisin tähdätä vatsaan, koska se söhäisy sattuisi joka tapauksessa, vaikka siellä olisikin jonkinlaista suojaa. Toisaalta jalkoja saattaisi olla vaikeampi suojata, joten muutama näpäytys sinne voisi pehmittää vastustajaa, jos nopeaan ratkaisuun ei pääse. Niin, ja kasvoihin kannattaa myös koettaa, etenkin silimen yläpuolelle. Pienikin viilto sinne saa veret valumaan silmille.

 

[pstsika]

Mitä taas tulee pistimen käyttöön, niin taitaisin tähdätä vatsaan, koska se söhäisy sattuisi joka tapauksessa, vaikka siellä olisikin jonkinlaista suojaa. Toisaalta jalkoja saattaisi olla vaikeampi suojata, joten muutama näpäytys sinne voisi pehmittää vastustajaa, jos nopeaan ratkaisuun ei pääse. Niin, ja kasvoihin kannattaa myös koettaa, etenkin silimen yläpuolelle. Pienikin viilto sinne saa veret valumaan silmille.

Ei se satu sen enempää kuin nyrkillä lyöminen tai voimakas tuuppaus. Suojaliivit vaimentavat erilaisia iskuja todella paljon ja jakavat iskuenergian isolle alueelle. Missään tapauksessa se ei lopeta oman henkensä puolesta taistelevan naapurin aggressiota. IIIA tason suojaliivit, joissa todennäköisesti on vielä lisälevytkin, eivät ole mitään paperia eivätkä samanlaisia lerputtimia, kuin varusmieskäytössä olevat lähes käyttökelvottomiksi kuluneet M/91 sirpaleliivit.
Minä ainakin lähden siitä liikkeelle, että hyvin koulutettu venäläissotilas pistää loppuun asti hanttiin ja se pitää tappaa ennen kuin voi olla varma, ettei se enää tule kimppuun.

Jos itse et saa aikaan välitöntä ratkaisua, niin naapuri tekee sinusta selvän.
Nykyaikaisin suojavälinein varustautunutta ryssää on ihan turha tökkiä pistimellä muualle kuin suojaamattomiin osiin. Ensimmäisen epäonnistuneen piston jälkeen naapuri lyö takaisin tai homma on sylipainia. Ajan pelaaminen ei auta mitään, vaan ratkaisu pitää saada aikaan heti.

 

[baikal]

Ihminen on sellainen olento, että se kestää kovin huonosti kasvoihin kohdistettua hyökkäystä, tämä siis jo mentaalipuolella. Jos ihan tappelusta taas mietitään niin jos te alatte aimiloida kiväärin piipulla kaverin kikkeliosastoa niin teidän omat kasvonne ovat silloin suojattomat.....ja jos vastustaja on edes suunnilleen kartalla tilanteessa niin te olette se, joka saa tirvaisun kaulaan ja naamaan. Samalla kun alatte sohia vastustajaa kasvoihin ja kaulaan, teidän kätenne ja astalonne suojaavat omaa naamatauluakin. Ja hyökkääjällä on aina etu tuollaisessa casessa. Jos vastassa on yhtä synkkä karju kuin te olette, niin todennäköisesti PARHAIMMILLAANKIN tekin joudutte ottelun jälkeen paikattavaksi.

 

[setämies]

Nivussuojaukseen on kiinnitetty aika paljon huomiota uusissa suojavarusteissa. Nykyään osalle taistelijoista (ei vielä suomen kamaralla) jaetaan shortsimallisia nivussuojia joiden tarkoitus on vähentää vammoja astuttaessa miinaan tai ajettaessa tienvarsipommiin. Englantilaisessa liivissä itseasiassa on remmi, jolla suojaläppä taivutetaan jalkojen väliin suojaamaan paremmin nivusia. Jokainen voi tietenkin miettiä mitä tuollainen tarkoittaa lämmön haihtumisen kannalta.

Se 91 liivin suojaläppä oli kyllä suoja-arvostaan huolimatta aika paska tekele. Sen takia se yleensä kuvissa näkyykin nostettuna rintaa vasten. Uudemmissa liivissä se läppä on jo siedettävä paremman muotoilun ja kiinnityksen ansiosta.

 

[JOKO]

Mitenköhän toimisi suojatakki ja -housut? Nivelien kohdalle tavallista kangasta, muualle kevlarista tehtyä paksumpaa tavaraa. Sisäelimille nykyisen tasoinen suojaus ja raajoille suoja pienimpiä sirpaleita vastaan.

 

[Vääpeli]

Vedäppäs parit pilkkihaalarit päällekkäin....
Jos et kuole lämpöhalvaukseen alle 30min...
Tosin tappaahan sillä vihollisen nauruun, kun räpiköi selällään kuin kilpikonna....

Jo tollanen viiltosuojattu-haalari on prkleen kuuma ja rajoittaa liikkumista, puhumattakaan että sen pitäisi suojata sirpaleilta.

 

[JOKO]

Vedäppäs parit pilkkihaalarit päällekkäin....
Jos et kuole lämpöhalvaukseen alle 30min...
Tosin tappaahan sillä vihollisen nauruun, kun räpiköi selällään kuin kilpikonna....

Jo tollanen viiltosuojattu-haalari on prkleen kuuma ja rajoittaa liikkumista, puhumattakaan että sen pitäisi suojata sirpaleilta.

Suomessa on suuren osan vuodesta kohtuullisen viileää. Silloin eristyksestä ei olisi haittaa.

 

[Vääpeli]

Eristys vs ei hengitä yhään on aika vissi ero. Tollasella nomex haalrilla saa lämpöhalvauksen aikaseksi vaikka -40c pakkasella. Ne ei hengitä, eikä luovuta lämpöä ulospäin.
Toiimii vain lyhytkestosissa hathat yms hommissa, ei taistelukamppeina.

 

[crane]

Eristys vs ei hengitä yhään on aika vissi ero. Tollasella nomex haalrilla saa lämpöhalvauksen aikaseksi vaikka -40c pakkasella. Ne ei hengitä, eikä luovuta lämpöä ulospäin.
Toiimii vain lyhytkestosissa hathat yms hommissa, ei taistelukamppeina.

Vastako se kylmä iskeekin kun en ensinnä hikoillu haalareiden sisäpinnat läpimäriksi ja sitten liike loppuu.
Ei ihan toimi semmoset kamat. Pitäisi kehittää hengittävää suojamateriaalia.

 

[JOKO]

Eristys vs ei hengitä yhään on aika vissi ero. Tollasella nomex haalrilla saa lämpöhalvauksen aikaseksi vaikka -40c pakkasella. Ne ei hengitä, eikä luovuta lämpöä ulospäin.
Toiimii vain lyhytkestosissa hathat yms hommissa, ei taistelukamppeina.

Vastako se kylmä iskeekin kun en ensinnä hikoillu haalareiden sisäpinnat läpimäriksi ja sitten liike loppuu.
Ei ihan toimi semmoset kamat. Pitäisi kehittää hengittävää suojamateriaalia.

Nyt menee pieleen. Vesi ei muuta vettä imemättömän materiaalin eristävyyttä. Märkäpuku eristää vaikka vesi huljuu sisällä. Suunnilleen sama tilanne olisi oikein suunnitellun sirpalesuojapuvun kanssa. Alusvaatteet olisivat hiestä märät, mutta suojamateriaali eristäisi edelleen. Vesi vie lämmön haihtuessaan, mutta eihän se haihdu tauoilla, ellei ei se pääse haihtumaan liikkeessäkään.

Etelän helteisiin kokopuku tuskin sopii, mutta Suomessa näkisin olosuhteiden suosivan. Ei se nyt niin mahdottomasti eristä. Painon, kankeuden ja eristävyyden suhteen oltaisiin ehkä samassa sarjassa normaalien talvivaatteiden kanssa. Laajempi sirpalesuojaus olisi hyödyllinen bonus kolean kauden vaateriehassa.

 

[crane]

Eristys vs ei hengitä yhään on aika vissi ero. Tollasella nomex haalrilla saa lämpöhalvauksen aikaseksi vaikka -40c pakkasella. Ne ei hengitä, eikä luovuta lämpöä ulospäin.
Toiimii vain lyhytkestosissa hathat yms hommissa, ei taistelukamppeina.

Vastako se kylmä iskeekin kun en ensinnä hikoillu haalareiden sisäpinnat läpimäriksi ja sitten liike loppuu.
Ei ihan toimi semmoset kamat. Pitäisi kehittää hengittävää suojamateriaalia.

Nyt menee pieleen. Vesi ei muuta vettä imemättömän materiaalin eristävyyttä. Märkäpuku eristää vaikka vesi huljuu sisällä. Suunnilleen sama tilanne olisi oikein suunnitellun sirpalesuojapuvun kanssa. Alusvaatteet olisivat hiestä märät, mutta suojamateriaali eristäisi edelleen. Vesi vie lämmön haihtuessaan, mutta eihän se haihdu tauoilla, ellei ei se pääse haihtumaan liikkeessäkään.

Kyllä mie tästä rohkenen kuitenkin olla kanssasi eri mieltä. Niin monesti tehny sen virheen,et jättäny keventämättä vaatetusta (eli vedenpitävää kuorikerrosta) kun olen kelkkaa repiny umpihangessa ja sen perään sitten palellut,kun alusvaatteet on hiestä märät.

 

[noska]

Eristys vs ei hengitä yhään on aika vissi ero. Tollasella nomex haalrilla saa lämpöhalvauksen aikaseksi vaikka -40c pakkasella. Ne ei hengitä, eikä luovuta lämpöä ulospäin.
Toiimii vain lyhytkestosissa hathat yms hommissa, ei taistelukamppeina.

Vastako se kylmä iskeekin kun en ensinnä hikoillu haalareiden sisäpinnat läpimäriksi ja sitten liike loppuu.
Ei ihan toimi semmoset kamat. Pitäisi kehittää hengittävää suojamateriaalia.

Nyt menee pieleen. Vesi ei muuta vettä imemättömän materiaalin eristävyyttä. Märkäpuku eristää vaikka vesi huljuu sisällä. Suunnilleen sama tilanne olisi oikein suunnitellun sirpalesuojapuvun kanssa. Alusvaatteet olisivat hiestä märät, mutta suojamateriaali eristäisi edelleen. Vesi vie lämmön haihtuessaan, mutta eihän se haihdu tauoilla, ellei ei se pääse haihtumaan liikkeessäkään.

Etelän helteisiin kokopuku tuskin sopii, mutta Suomessa näkisin olosuhteiden suosivan. Ei se nyt niin mahdottomasti eristä. Painon, kankeuden ja eristävyyden suhteen oltaisiin ehkä samassa sarjassa normaalien talvivaatteiden kanssa. Laajempi sirpalesuojaus olisi hyödyllinen bonus kolean kauden vaateriehassa.

Sehän se, ei tosiaan muuta vettä imemättömän materiaalin eristävyyttä, mutta kun se vettä imemätön materiaali onkin sangen ohut eikä itse asissa eristä lämmönhaihtumista juuri lainkaan vaan toimii vain tuulen ja kosteudeneristeenä. Lämmön eristimenä toimii ne alla olevat kerrokset ja kun niiden eristyskyyky menee kostuessa, niiin ei ole herkkua enää. Märkäpuvun eristävyys perustuu siihen, että se sitoo itseensä vettä, joka lämpiää kehon vaikutuksesta eikä vaihdu. Kun puvun ulkopuolella on riittävän kylmää, niin markäpuvunkaan eristävyys ei riitä sellaisissa ainevavhvuuksissa, joissa liikkuminen ei hankaloidu tolkuttomasti ja siksi talvisukelluksissa käytetäänkin kuivapukua. Tässä puhuttu vettä imemätön eristyskerros kun ei ole umpio, niinkuin kuivapuku, niin haihtumista tapahtuu joka tapauksessa puvun aukoista ja kankaan läpi. Kuivapuvussakin pidetään alla sanen paksuja villa-, fleece- tai keinoturkisvaatteita, koska se itse kumipuku ei eristä lämpöä juuri lainkaan -ainoastaan vettä ja tuulta, ja kun tuuli tai vesi kylmentää sen pinnan ja nopeasti koko materiaalin läpi saakka, niin ilman lämpöeristävää materiaalia kastuneilla alusvaaatteilla siinä paleltuu nopeasti.

Mitä tulee koko suojapukuun, niin kokeilkaa joskus kevyttä raivaajanpukua. Miten säilyy toimintakyky? Onko sen suojauskyvystä enää varaa tinkiä, jos täyssyuojaa haetaan?

 

[ctg]

IN DAYS of old, knights protected themselves in armour made up of tough, interlocking "scales". This idea might one day be revisited, with future soldiers decked out in scales inspired by the almost impenetrable skin of the "dragon fish".

This fish, Polypterus senegalus, is a tough beast whose strong bite and sturdy exoskeleton has kept its species going for 96 million years. Each of the scales that cover its long body is made up of multiple layers; when the fish is bitten, each layer cracks in a different pattern so that the scale stays intact as a whole (Nature Materials, doi.org/frkx9r).

Now we know how the different types of scales work - as a series of joints between "pegs" and "sockets", allowing the fish to bend as it swims. This combination of flexibility and strength is perfect for human armour, says Swati Varshney of the Massachusetts Institute of Technology, speaking at the Society for Integrative and Comparative Biology meeting in San Francisco earlier this month. She and colleagues performed X-ray scans of scales, reconstructed the shapes and then worked out how they slotted together.

Scales near the flexible parts of the fish, such as the tail, are small and allow the fish to bend. Those on the side, protecting the internal organs, are larger and more rigid. Their joints fit together tightly so that each peg reinforces the next scale rather than allowing it to flex.

The researchers created computer models of the different scale types and blew them up to 10 times their original size. Using a 3D printer, they printed a sheet of 144 interlocking scales out of a rigid material (an early prototype is pictured). The group hopes to eventually develop a full suit of fish-scale body armour for the US military that could replace the heavy Kevlar armour currently used, but Varshney says this is still some way off. Such a suit would mimic the fish: rigid and strong across the torso and more flexible towards the joints.

These fish are promising models for human armour because they have already tested out engineering designs on themselves, says Dominique Adriaens of Ghent University in Belgium. Once the design is pinned down, researchers could use different materials to make suits. Ceramic, for instance, would provide heat protection; metal could prevent punctures.

http://www.newscientist.com/article/mg21729016.000-body-armour-to-scale-up-by-mimicking-flexible-fish.html

 

[Victor Charlie]

Luotisuojalevyt teräksestä?

Suunnittelin tässä luodinkestäviä maalitauluja. Tauluilla ramppaaminen ja paikkaaminen on työlästä, mieluummin käyttäisin ajan ampumiseen. Teräslevystä kuulee heti osuman ja askelia säästyy. Mutta kuinka kovaa ja paksua terästä? Taulu ei saisi heti repeillä. Aikani googlailtuani mutuilen, että 8 mm paksu hardox-levy kestää rynkyn osumia kohtuudella, 10 mm paksua on käytetty SRA-tauluissa ilman ongelmia.

Samasta raudasta saisi suojalevyt liiviin. Kohteensuojaus tehtävissä ensisijainen uhka on ammutuksi tuleminen, mutta suojaksi jaetaan korkeintaann sirpaleliivi, mikä ei pysäytä edes pistoolia. Kuuma se kyllä on. Kannattaisiko tehtävänsä tuntevan ressun hankkia itselleen plate carrier ja leikkauttaa siihen tuollaiset levyt? Ulkomaan nettikaupoista voisi saada oikeitakin levyjä, mutta hinta on suolainen. 8 mm paksu 25 x 30 cm teräslevy painaa noin 4,7 kiloa, mikäli levyn panee myös selkäpuolelle, painoa on yli 9 kiloa. Mikäli liiviä pitäisi sirpaleliivin päällä, voisi paksuudesta ja painosta ehkä tinkiä. Tosi ovelus pukisi levyt vaatteiden alle, jolloin vastapuolen operaattori ei pääse ampumaan suojattomiin kylkiin.
Moista hökötystä ei tietysti olisi tarkoituksen mukaista pitää koko ajan ja kaikissa tehtävissä, mutta kulunvalvontapaikalla tai kun mennään etsimään jo havaittua aseistautunutta vihulaista, voisi kiskaista lisäsuojan päälle. Panssariluotia se ei pysäytä ja kimmokkeista voisi tulla vahinkoa. Henki voisi kuitenkin säilyä pitempään.

 

[Hande]

Tosi ovelus pukisi levyt vaatteiden alle, jolloin vastapuolen operaattori ei pääse ampumaan suojattomiin kylkiin.

Samalla pitäisi tietysti askarrella myös sorsalippis, jotta pää ei jää suojattomaksi. Ja nenällä tietysti keikkuisi luotisuojasilmälasit 42-millisillä linsseillä...

Muutamissa virastoissa yms. on peruskorjauksen yhteydessä rakenneltu valikoitujen tilojen seiniin ja palvelutiskeihin suojauksia tuollaisesta 8-10 mm paksusta Hardoxista, joten jonkinmoista suojaa se kaiketi antaa.

 

[RDF]

Luotisuojalevyt teräksestä?

Suunnittelin tässä luodinkestäviä maalitauluja. Tauluilla ramppaaminen ja paikkaaminen on työlästä, mieluummin käyttäisin ajan ampumiseen. Teräslevystä kuulee heti osuman ja askelia säästyy. Mutta kuinka kovaa ja paksua terästä? Taulu ei saisi heti repeillä. Aikani googlailtuani mutuilen, että 8 mm paksu hardox-levy kestää rynkyn osumia kohtuudella, 10 mm paksua on käytetty SRA-tauluissa ilman ongelmia.

Samasta raudasta saisi suojalevyt liiviin. Kohteensuojaus tehtävissä ensisijainen uhka on ammutuksi tuleminen, mutta suojaksi jaetaan korkeintaann sirpaleliivi, mikä ei pysäytä edes pistoolia. Kuuma se kyllä on. Kannattaisiko tehtävänsä tuntevan ressun hankkia itselleen plate carrier ja leikkauttaa siihen tuollaiset levyt? Ulkomaan nettikaupoista voisi saada oikeitakin levyjä, mutta hinta on suolainen. 8 mm paksu 25 x 30 cm teräslevy painaa noin 4,7 kiloa, mikäli levyn panee myös selkäpuolelle, painoa on yli 9 kiloa. Mikäli liiviä pitäisi sirpaleliivin päällä, voisi paksuudesta ja painosta ehkä tinkiä. Tosi ovelus pukisi levyt vaatteiden alle, jolloin vastapuolen operaattori ei pääse ampumaan suojattomiin kylkiin.
Moista hökötystä ei tietysti olisi tarkoituksen mukaista pitää koko ajan ja kaikissa tehtävissä, mutta kulunvalvontapaikalla tai kun mennään etsimään jo havaittua aseistautunutta vihulaista, voisi kiskaista lisäsuojan päälle. Panssariluotia se ei pysäytä ja kimmokkeista voisi tulla vahinkoa. Henki voisi kuitenkin säilyä pitempään.

Miksi teräksestä? Nykyisin levyt ovat keraamisia komposiittimateriaaleja tai sitten erikoismetalleja kuten titaania. Hintaa keraamisella levyllä on muutama sata euroa ja painoa muutama kilo ja suojaa aina panssariluoteihin asti. Teräs on aikansa elänyt materiaali liiveissä (sotilaskäytössä).

Sirpaleliivi suojaa muuten kohtuullisesti kevyiltä käsiaseilta.

 

[Victor Charlie]

Luotisuojalevyt teräksestä?

Suunnittelin tässä luodinkestäviä maalitauluja. Tauluilla ramppaaminen ja paikkaaminen on työlästä, mieluummin käyttäisin ajan ampumiseen. Teräslevystä kuulee heti osuman ja askelia säästyy. Mutta kuinka kovaa ja paksua terästä? Taulu ei saisi heti repeillä. Aikani googlailtuani mutuilen, että 8 mm paksu hardox-levy kestää rynkyn osumia kohtuudella, 10 mm paksua on käytetty SRA-tauluissa ilman ongelmia.

Samasta raudasta saisi suojalevyt liiviin. Kohteensuojaus tehtävissä ensisijainen uhka on ammutuksi tuleminen, mutta suojaksi jaetaan korkeintaann sirpaleliivi, mikä ei pysäytä edes pistoolia. Kuuma se kyllä on. Kannattaisiko tehtävänsä tuntevan ressun hankkia itselleen plate carrier ja leikkauttaa siihen tuollaiset levyt? Ulkomaan nettikaupoista voisi saada oikeitakin levyjä, mutta hinta on suolainen. 8 mm paksu 25 x 30 cm teräslevy painaa noin 4,7 kiloa, mikäli levyn panee myös selkäpuolelle, painoa on yli 9 kiloa. Mikäli liiviä pitäisi sirpaleliivin päällä, voisi paksuudesta ja painosta ehkä tinkiä. Tosi ovelus pukisi levyt vaatteiden alle, jolloin vastapuolen operaattori ei pääse ampumaan suojattomiin kylkiin.
Moista hökötystä ei tietysti olisi tarkoituksen mukaista pitää koko ajan ja kaikissa tehtävissä, mutta kulunvalvontapaikalla tai kun mennään etsimään jo havaittua aseistautunutta vihulaista, voisi kiskaista lisäsuojan päälle. Panssariluotia se ei pysäytä ja kimmokkeista voisi tulla vahinkoa. Henki voisi kuitenkin säilyä pitempään.

Miksi teräksestä? Nykyisin levyt ovat keraamisia komposiittimateriaaleja tai sitten erikoismetalleja kuten titaania. Hintaa keraamisella levyllä on muutama sata euroa ja painoa muutama kilo ja suojaa aina panssariluoteihin asti. Teräs on aikansa elänyt materiaali liiveissä (sotilaskäytössä).

Sirpaleliivi suojaa muuten kohtuullisesti kevyiltä käsiaseilta.

Vahvensin. Siksi. :dodgy: Ajattelin siis, että samalla kun hankin ne taulut, niin nuo levytkin. Jossain nettikeskustelussa mainittiin yhden teräksisen SRA-taulun maksaneneen noin 40 euroa, että ihan hirveistä summista ei ole kyse. Minulla nyt vain ei ole varaa sijoittaa satoja euroja vermeisiin, joita en todennäköisesti koskaan tarvitse. Sen sijaan voin sijoittaa muutaman kympin levyihin, jotka toimivat sekä maaleina että tarvittaessa (vähän heikompilaatuisina) suojina. Tämä nyt on vähän tällainen ajatusleikki, sillä ajatuksella, että valtion varastoissa ei varusteita tietenkään ole lähellekkään tarpeeksi, kun parissa viimeisessä harjoituksessa on kysytty että mitä varusteita pystyisit kotoa tuomaan lkp:n sattuessa. Suojaliivejäkin kysyttiin. Ja pimeänäkölaitteita.

Muistaakseni myös sekä 05 että 91 liiveissä on levyille taskut valmiina, plate carrieria ei siis välttämättä tarvita, jos nyt jonkinlaiset liivit jaossa saa.

 

[niäämi]

Jotain vertailupohjaa saa tostakin
http://www.varusteleka.fi/fi/product/luotisuojalevy-teras-16-5-x-25-cm/14696
erään persoonan näkemys asiaan