Suojaliivi

[Victor Charlie]

Tuo varustelekan levy on huomattavasti pienempi kuin nuo standardilevyt. Se ei myöskään pysäytä kiväärin luoteja. Painosta ei tiedä, mutta hinta on mielestäni kova. Tuon videon perusteella pukisin teräslevyn sirpaleliivin alle, tai liivin sisään siten että pehmeät suojat olisivat päällimmäisenä. Voisi pysäyttää sirpaleita.

 

[commando]

Kovat levyt sijoitetaan aina pehmeiden suojien päälle siis ulospäin, jotta trauma pienenee. Vaikkei luoti menisi lävitse se saattaa kuitenkin aiheuttaa ison trauman eli vähän sama asia kuin lyötäisiin vasaralla rintaan katkoen luita. Haluaisitko tällöin että kova vai pehmeä suoja olisi ihoa vasten? Tai yleensäkin haluaisitko kantaa kovaa ja taipumatonta levyä ihoa vasten kun on mahdollisuus siihen että pehmeät suojalevyt toimivat pehmusteena ihoa vasten.

 

[akealik]

Kovan levyn taustasta voi vissiin iskun voimasta irrota sirpaleita (spall). Tämän takia on erikseen stand alone-levyt, joille on taattu määrätty suojaustaso yksinään ja jotka ovat turvallisia käyttää ilman pehmeätä liiviä esim plate carrier-tyyppisessä ratkaisussa.

 

[Victor Charlie]

Tuossa niäämin videossa teräslevyyn ei tule edes lommoja. Mikäli taustasta irtoaa paloja, on levy liian ohut tai materiaali väärää. Sekundääriset vammat ovat nimen omaan pehmeän liivin ongelma, kuidut joustavat ja päästävät luodin monta senttiä sisään ennen kuin kimpouttavat sen takaisin. Luotisuojalevy taas ei jousta yhtään, vaan luoti yrittää työntää koko levyä kehoa vasten ja puhti loppuu alkuunsa energian levitessä koko levyn alueelle. Varmasti tuollainenkin isku tuntuu, mutta en usko sen aiheuttavan mustelmia kummempia vaurioita, jos levyn takana on pehmike ja edes vähän vaatetta. Levyn reunan lähelle osuva luoti voi tehdä vähän kipeämpää, kun levy pyrkii kääntymään ja energia jakautuu pienemmälle alalle. Pidän kyllä luodin sirpaleita suurempana ongelmana. Keraamisten levyjen kanssa sirpaleongelmaa ei ole. Jos luoti pääsee levystä läpi, niin silloin pehmeä suoja sisempänä on tietysti hyödyksi.

 

[RDF]

Kovat levyt sijoitetaan aina pehmeiden suojien päälle siis ulospäin, jotta trauma pienenee. Vaikkei luoti menisi lävitse se saattaa kuitenkin aiheuttaa ison trauman eli vähän sama asia kuin lyötäisiin vasaralla rintaan katkoen luita. Haluaisitko tällöin että kova vai pehmeä suoja olisi ihoa vasten? Tai yleensäkin haluaisitko kantaa kovaa ja taipumatonta levyä ihoa vasten kun on mahdollisuus siihen että pehmeät suojalevyt toimivat pehmusteena ihoa vasten.

Jep, lisäksi kova levy kuluttaa osuvaa luotia jolloin kevlar tms. kuidulla on huomattavasti paremmat mahdollisuudet estää läpäisy.

Kiväärikaliipereita vastaan kevlar tms on lähinnä märkää pahvia ellei tukena ole siis lisäsuojia.

 

[Aquilifer]

Ihan perus-Hardox-levystä leikattu luotisuojalevy ei välttämättä ole niin hyvä idea kuin ensin voisi ajatella. Materiaalin kestävyys varmaan riittää, mutta ihan oikeat luotisuojalevyt, niin keraamiset kuin teräksiset, ovat aina myös muotoiltuja. Hardox-levy on todennäköisesti täysin suora, kun taas oikeat levyt kaartuvat ainakin yhteen suuntaan, paremmat/uudemmat mallit kahteen suuntaan. Täysin suoraa levyä voi olla aika vittumainen kantaa, kun plate carrier ei pääse muotoutumaan/kaartumaan kropan mukaisesti.

Tuli vaan tämmöinen pointti äkkiseltään mieleen...

 

[winsu]

Tommonen large- koon keraaminen levy painaa kai pari kiloa. Se ei ole loppujen lopuksi edes kovin paksu, muotoilu antaa väärän kuvan paksuudesta.

Mitä hardoxi painaisi tommosena 260x330mm levynä?

 

[Hande]

Mitä hardoxi painaisi tommosena 260x330mm levynä?

Muistaakseni 8000kg/m3, joten neliömetri 10mm levyä painaa 80kg ja tuollainen pala luokkaa 7kg.

 

[Victor Charlie]

Hardox painaa 8 mm paksuna n. 4,7 kiloa. AR 500-levy (tuossa niäämin videossa) painaa n. 3,4 kiloa. On ilmeisesti oikeaa panssariterästä. Saa sekä suorana että taivutettuna. Suora 65 $, taivutettu 85 $. Rahalla saa ja hevosella pääsee. Me köyhät sitten erikseen.
Kuten aikaisemmin totesin, ohuempikin levy voi riittää. Nuo maalitaulut joutuvat kuitenkin kestämään enemmän. TA-killan jossain keskustelussa sanottiin 6 mm Hardox 500 -taulujen kestäneen 190 ampujan paukuttelun kaliipereissa .223 - 30-06. 6 mm suojalevy painaisi enää rapiat 3,5 kg.

 

[winsu]

Armox 500 tai Ramor 500 vaatii valmistajan tietojen mukaan 14,2-14,5mm vahvuuden 7,62x51 AP asti. STANAG 4569 standardin 5,56x45 M193 vaatii sekin lähes sentin paksuuden. Ruukin ja ruotsalaisen kilpailijan taulukot eroaa vähän toisistaan, toinen on 10m metrin etäisyydeltä ja toinen 30m. Ratakäyttöön riittää varmasti ohuempikin levy.

Suojalevyihin en kyllä lähtisi laittamaan mitään alle sentin paksuista tähän tarkoitukseen tehtyä terästä. Toi 14,5mm levy SAPI L- koossa muuten painaisi melkein kymmenen kiloa.

Ei mikään ihme, että keraamit alkavat olla peruskamaa liiveissä. Sama suojaustaso huomattavasti kevyemmällä levyllä.

 

[Victor Charlie]

Joo, panssariluoti vaatiikin tuplavahvuuden, mutta tässähän onkin kyse kompromissista hinnan, suojatason ja painon suhteen. Lisäksi noissa taulukoissa todennäköisesti edellytetään 100% suojaa, ts. luoti ei saa tehdä edes kuprua peltiin kohtisuoraan ammuttaessa.

 

[winsu]

Kyllä noi standardit määrittävät 90% suojauksen. Materiaalin valmistaja sitten testauttaa, kuinka suurilla vahvuuksilla ko. suojaustaso saavutetaan. NIJ- suojaustaso saavutetaan silloin, kun suojan läpäisy tulee vaikeaksi tai mahdottomaksi testilaakeilla.

Blunt force trauman mahdollisuus pelkällä levyllä on silti olemassa.

 

[Victor Charlie]

6 mm Armox 500 -levy riittää valmistajan taulukon mukaan pysäyttämään 5,56 ja 7,62 x 51 kaliiperin luodit 10 metrin etäisyydeltä. Ei siis panssariluoteja. 7,62 x 39 (M43) pysähtyisi jo 4 milliseen.

Taidan ottaa sekä 6- että 8-millistä Hardoxia ja kokeilla.

 

[winsu]

Ruukin ramor 500 on täysin vastaavaa, en tiedä onko saatavuudessa eroja.

Mulla iski myös pieni kipinä ostaa pari levyä ja käydä keväämmällä TRG:llä kokeilemassa kestävyyttä.

 

[koponen]

Ramoria ja Hardoxia piinataan suurella säännöllisyydellä monellakin ampumapaikalla. Sitä viissatasta on omassakin pleittisatsissa. x39 kuritusta kestää lommoontumatta todella, todella paljon. 7.62N nopea kokovaippa ja 5.56N aiheuttavat koloutumista, enemmän ja vähemmän. 9.3x62 nappasi kulman irti sen kerran kun kokeilin. Olisi pitänyt osua keskemmälle.

 

[JOKO]

6 mm Armox 500 -levy riittää valmistajan taulukon mukaan pysäyttämään 5,56 ja 7,62 x 51 kaliiperin luodit 10 metrin etäisyydeltä. Ei siis panssariluoteja. 7,62 x 39 (M43) pysähtyisi jo 4 milliseen.

Taidan ottaa sekä 6- että 8-millistä Hardoxia ja kokeilla.

Kuinka suuren vamman levyn läpäissyt panssariluodin ydin aiheuttaa? Läpäisijä on pieni ja kova, joten kuvittelisi vamman olevan huomattavasti normaalin luodin aiheuttamaa vähäisempi. Mahtaako läpäisijä edes kaatua osuessaan?

 

[SJ]

6 mm Armox 500 -levy riittää valmistajan taulukon mukaan pysäyttämään 5,56 ja 7,62 x 51 kaliiperin luodit 10 metrin etäisyydeltä. Ei siis panssariluoteja. 7,62 x 39 (M43) pysähtyisi jo 4 milliseen.

Taidan ottaa sekä 6- että 8-millistä Hardoxia ja kokeilla.

Kuinka suuren vamman levyn läpäissyt panssariluodin ydin aiheuttaa? Läpäisijä on pieni ja kova, joten kuvittelisi vamman olevan huomattavasti normaalin luodin aiheuttamaa vähäisempi. Mahtaako läpäisijä edes kaatua osuessaan?

Kyllä se läpäisijä kaatuu, se on vaan kysymys, että kuinka syvään se menee ennen kuin se kaatuu. Mutta kyllä se vamma on vakava, meinaan jos se traumalaatan läpi ammutaan (en lukenut kaikkia kommentteja tässä keskustelussa, joten saatan missata jonkun rönsyn), niin sen takana on kaikkenlaista aika tärkeää. Keuhkot, sydän ja suuria verisuonia on tarpeeksi, että mies on kyllä poissa pelistä ja kauan.

Edit: jos puhe on ihan panssarilevyistä yleensä, niin kuvittele sitä läpäisijää nopeana ja suht. optimaalisena sirpaleena, eli se tekee syvän haavan.

 

[JOKO]

Eristys vs ei hengitä yhään on aika vissi ero. Tollasella nomex haalrilla saa lämpöhalvauksen aikaseksi vaikka -40c pakkasella. Ne ei hengitä, eikä luovuta lämpöä ulospäin.
Toiimii vain lyhytkestosissa hathat yms hommissa, ei taistelukamppeina.

Vastako se kylmä iskeekin kun en ensinnä hikoillu haalareiden sisäpinnat läpimäriksi ja sitten liike loppuu.
Ei ihan toimi semmoset kamat. Pitäisi kehittää hengittävää suojamateriaalia.

Nyt menee pieleen. Vesi ei muuta vettä imemättömän materiaalin eristävyyttä. Märkäpuku eristää vaikka vesi huljuu sisällä. Suunnilleen sama tilanne olisi oikein suunnitellun sirpalesuojapuvun kanssa. Alusvaatteet olisivat hiestä märät, mutta suojamateriaali eristäisi edelleen. Vesi vie lämmön haihtuessaan, mutta eihän se haihdu tauoilla, ellei ei se pääse haihtumaan liikkeessäkään.

Etelän helteisiin kokopuku tuskin sopii, mutta Suomessa näkisin olosuhteiden suosivan. Ei se nyt niin mahdottomasti eristä. Painon, kankeuden ja eristävyyden suhteen oltaisiin ehkä samassa sarjassa normaalien talvivaatteiden kanssa. Laajempi sirpalesuojaus olisi hyödyllinen bonus kolean kauden vaateriehassa.

Sehän se, ei tosiaan muuta vettä imemättömän materiaalin eristävyyttä, mutta kun se vettä imemätön materiaali onkin sangen ohut eikä itse asissa eristä lämmönhaihtumista juuri lainkaan vaan toimii vain tuulen ja kosteudeneristeenä. Lämmön eristimenä toimii ne alla olevat kerrokset ja kun niiden eristyskyyky menee kostuessa, niiin ei ole herkkua enää. Märkäpuvun eristävyys perustuu siihen, että se sitoo itseensä vettä, joka lämpiää kehon vaikutuksesta eikä vaihdu. Kun puvun ulkopuolella on riittävän kylmää, niin markäpuvunkaan eristävyys ei riitä sellaisissa ainevavhvuuksissa, joissa liikkuminen ei hankaloidu tolkuttomasti ja siksi talvisukelluksissa käytetäänkin kuivapukua. Tässä puhuttu vettä imemätön eristyskerros kun ei ole umpio, niinkuin kuivapuku, niin haihtumista tapahtuu joka tapauksessa puvun aukoista ja kankaan läpi. Kuivapuvussakin pidetään alla sanen paksuja villa-, fleece- tai keinoturkisvaatteita, koska se itse kumipuku ei eristä lämpöä juuri lainkaan -ainoastaan vettä ja tuulta, ja kun tuuli tai vesi kylmentää sen pinnan ja nopeasti koko materiaalin läpi saakka, niin ilman lämpöeristävää materiaalia kastuneilla alusvaaatteilla siinä paleltuu nopeasti.

Mitä tulee koko suojapukuun, niin kokeilkaa joskus kevyttä raivaajanpukua. Miten säilyy toimintakyky? Onko sen suojauskyvystä enää varaa tinkiä, jos täyssyuojaa haetaan?

Palataas tähän vanhaan vääntöön. Edelleen olen kattavamman suojauksen kannalla ja varsinkin jatkuvasti Lähi-idästä tulviva kuvamateriaali vahvistaa tätä käsitystä.

Märkäpuvun ilmakuplilla täytetty materiaali (neopreeni?) eristää vaikka alla olisi vettä. Ensin kehon pitää tietysti lämmittää vesi, mutta hikoilun ollessa kyseessä vettä ei tarvitse lämmittää.

Kuivapuvun kuplaton kumi ei eristä, vaan eristys hankitaan alle laitettavilla tavallisilla vaatteilla. Pelkkä kumipuku sellaisenaan olisi varmasti kylmä.

Ohut sirpalesuojaus on ilmeisesti näiden kahden välistä, mutta kuitenkin lähempänä märkäpukua? Ei ihan mahdottomasti lämpöä eristä, mutta pitää veden sisällä. Kuvittelisin eristävyyden olevan säädettävissä olosuhteisiin sopivaksi alle laitetuilla villavaatteilla. Minulla ainakin sama tuulipuku toimii lähes läpi vuoden, kunhan vaihdan alla olevaa vaatetusta. Toki +20 astetta alkaa olemaan liikaa jo pelkälle tuulipuvulle, jos hikoilua ajatellaan, mutta siitäkin olisi selvittävissä juomista lisäämällä.

Vähintäänkin sirpaleshortsit näen ehdottoman tärkeänä varusteena. Ballistisia kalsareita on jo ulkomailla käytössä:

http://saigontexnews.com/ballistic-underwear-conquers-afghanistan-p5120-93.htm

Noiden konseptia pidän vääränä. Homma vaatisi jatkokehitystä. Suojahousut päällimmäisiksi. Suojaus vähintään reisien yläosan ja lonkan ympäri ja siitä ylöspäin varsinaisen sirpaliivin alle asti. Vähän kohdasta riippuen housujen tulisi olla joko tarranauhoilla säädettävät tai kuminauhoilla itsestään kiristyvät. Tavoitteena joustavuus napakasta sovituksesta huolimatta.

 

[setämies]

Meinaatko joko lätkähousujen kaltaista viritelmää? Noi kalsarit meinaan on kehitetty jatkoksi suojaliiville jonka nivussuoja käännetään jalkojen väliin ja kiinnitetään selkäpuolelle vähän rumpparemmin tapaan.

 

[Victor Charlie]

Minun mielestäni reisisuojat kannattaisi ripustaa roikkumaan liivistä. Erillinen suojus kumpaankin jalkaan, nykyisen alasuojan lisäksi. Helpompi pukea ja kevyempi. Joustava kiinnitys liivin vyöhön ja kiristys reisien ympäri. Keraamiset levyt ovat sen verta paksuja, että reisien sisäpinnat jäävät pakostakin ilman levyä. Painoa yhdelle jalkasuojalle tulee helposti kolmisen kiloa, noin reiden ympärysmittaa ja keraamien painoa vertailemalla.