Suojaliivi

Templars Gear on tuttu, sivuja on tullut tutkailtua. Lienee puolalainen brändi kyseessä jos en väärin muista.

Noista budjettivaihtoehdoista on kanssa kuulunut asiallista palautetta meiltä ja kuulemma ulukomailtakin englantilaisesta Warrior assault systemsin tekeleistä ja etenkin heidän DCS PC:stä. Toisaalta kun tuossa koetellussa vanhassa Tactical Tailorin PC:ssä on vielä kilsoja jäljellä niin olen miettinyt jos tilaisi kokeeksi ja tutkittavaksi heidän Raptor mallisen liivin. Kyseessä enemmän liivi kun "perinteinen" PC eli peittoa ja Molle-kujastoa enemmän ja paljaita kohtia vähemmän kun perinteisessä PC:ssä. Voi olla että sopisi omaan käyttöön tietyiltä osin paremmin kun perinteinen PC.

Mulla on ollut Warriorin battle belt melko kovassakin käytössä pari vuotta. Kesti hyvin, mikään ei hajonnut tuona aikana, ompeleet kestivät jne. Sen yhden kokemuksen perusteella varsin hyvä hinta-laatusuhde.
Eikä erottunut valonvahvistimessakaan.
 
Mulla on ollut Warriorin battle belt melko kovassakin käytössä pari vuotta. Kesti hyvin, mikään ei hajonnut tuona aikana, ompeleet kestivät jne. Sen yhden kokemuksen perusteella varsin hyvä hinta-laatusuhde.
Eikä erottunut valonvahvistimessakaan.

No tämä on hyvä kuulla. Ja tuo NIR-juttu, ettei ole pelkästään reklaamiosaston mainosmiesten paisuttelemaan puhetta.
 
Noista budjettivaihtoehdoista on kanssa kuulunut asiallista palautetta meiltä ja kuulemma ulukomailtakin englantilaisesta Warrior assault systemsin tekeleistä ja etenkin heidän DCS PC:stä.

Itellä DCS pari vuotta ollut käytössä, hyvin toimii ja kestää. Raptoria mietin vaihtoehtona, mutta valkkasin PC:n. Ranger green on oikein majuri turvallinen, varmaan OD myöskin.
 
No tämä on hyvä kuulla. Ja tuo NIR-juttu, ettei ole pelkästään reklaamiosaston mainosmiesten paisuttelemaan puhetta.
No, se NIR-juttu on vähän kaksipiippuinen juttu. Se on hyvä huomioida, mutta samalla muistaa ettei se nyt ihan kaikkea merkitse sekään.
Esimerkki jonka olen kertonut aiemminkin: joskus katselin maailmaa vv-putkien läpi aamuyöstä vähän ennen auringonnousua, kuitenkin niin että aamu jo sarasti. Parhaiten siinä valaistusolosuhteessa erottui maastosta tummat möykyt = kaverit viimeisen päälle NIR-suojatuissa vehkeissään.
 
Voi tietysti olla että on olemassa joku sopimus ettei M17:sta myydä siviilimarkkinoille.
Tämä on todennäköisintä - olen yrittänyt ostaa PV:n mallista RK 95:n tähtäimen jalkaa sitä PV:lle valmistaneelta firmalta, mutta PV on ollut nihkeä asian suhteen. Firma olisi kyllä halukas myymään, mutta PV oli ensin sanonut jyrkästi ei, ja sen jälkeen on tullut vain vastaus "ehkä".
 
Tämä on todennäköisintä - olen yrittänyt ostaa PV:n mallista RK 95:n tähtäimen jalkaa sitä PV:lle valmistaneelta firmalta, mutta PV on ollut nihkeä asian suhteen. Firma olisi kyllä halukas myymään, mutta PV oli ensin sanonut jyrkästi ei, ja sen jälkeen on tullut vain vastaus "ehkä".
Sinänsä en kyllä taas kerran näin reserviin perustuvaa asevelvollisuusarmeijaa ylläpitävässä maassa ymmärrä näitä "ei myydä siviileille" sopimuksia.
Jos nyt otetaan M17 esimerkiksi, niin keneltä se olisi pois jos sitä myytäisiin vapailla markkinoilla? Reservi varustaisi itseään ja valmistaja saisi tuloa.
 
Itse en tiedä oikeaa syytä kategoriselle siiviilimyyntikiellolle - voin vain arvailla syitä.

Periaatteessa yksi perustelu saattaisi olla se, että täten on helpompi todistaa kamppeen olevan PV:n jos omistajuussuhteessa on vähänkään epäselvyyttä. Jos kampetta on myös myyty siviileille, pitää PV:n periaatteessa pystyä todistamaan että epäselvässä tapauksessa tämä kamppeen haltija on tosiasiallisesti varastanut kamppeen PV:ltä.

Esimerkiksi näin. Varastan PV:ltä kalliin varusesineen jota tiedetään yleisesti myydyn pieniä määriä myös siviileille PV:n lisäksi. Jäätyäni kiinni, kerron kamppeen olevan minun omani. Kysyttäessä mistä olen sen saanut, kerron että näitä on myyty siviileille ja ostin sen kirpputorilta/nettifoorumilta eikä minulla siksi ole esittää kuittia. Länsimaisen oikeusperiaatteen mukaan minun ei kuitenkaan tarvitse todistaa itseäni syyttömäksi, vaan näyttötaakka jää syytöksen esittäjälle eli PV:lle. PV:n tehtäväksi jää esittää näyttö tekemästäni anastuksesta. PV:n kannalta huonoimmassa tapauksessa varusesineen varastamista ja puuttumista ei olla edes vielä huomattu eikä häviämisilmoitusta ole olemassa. Ja vaikka häviämisilmoitus olisikin olemassa, sitä voisi olla vaikea liittää minuun eikä välttämättä olisi edes pitävä oikeudellisesti.

No, metallisissa esineissä ja kalliissa sellaisissa kannattaa kamppeet sarjanumeroida ja näin on tehtykin (optiikka ml PV:n 7.62x39 ACOG:it), ja sekä viedä rekisteriin. OLETAN että näin on tehty myös RK:n erilaisten tähtäinjalkojen kanssa.

"Pehmeiden" varusesineiden kanssa joita ei voi kaivertaa tai merkitä muuten, saattaa homma olla kinkkisempi. Tiedän yhden tapauksen jossa oikeusistuimessa on selvitelty erään PV:n mallisen komposiittikypärän omistussuhteita. Anastussyyte (yksi lukuisten ohessa) perustui siihen että PV:n edustaja perusteli anastusta sillä, että "näitä ei olla myyty kun PV:lle". Omistajalla oli kuitenkin ostokuitti olemassa kyseisestä kypärästä ja hän oli ostanut sen yksittäiskappaleena suoraan valmistajalta joten homma oli hänen kannaltaan selvä.
 
Viimeksi muokattu:
Itse en tiedä oikeaa syytä kategoriselle siiviilimyyntikiellolle - voin vain arvailla syitä.

Periaatteessa yksi perustelu saattaisi olla se, että täten on helpompi todistaa kamppeen olevan PV:n jos omistajuussuhteessa on vähänkään epäselvyyttä. Jos kampetta on myös myyty siviileille, pitää PV:n periaatteessa pystyä todistamaan että epäselvässä tapauksessa tämä kamppeen haltija on tosiasiallisesti varastanut kamppeen PV:ltä.

Esimerkiksi näin. Varastan PV:ltä kalliin varusesineen jota tiedetään yleisesti myydyn pieniä määriä myös siviileille PV:n lisäksi. Jäätyäni kiinni, kerron kamppeen olevan minun omani. Kysyttäessä mistä olen sen saanut, kerron että näitä on myyty siviileille ja ostin sen kirpputorilta/nettifoorumilta eikä minulla siksi ole esittää kuittia. Länsimaisen oikeusperiaatteen mukaan minun ei kuitenkaan tarvitse todistaa itseäni syyttömäksi, vaan näyttötaakka jää syytöksen esittäjälle eli PV:lle. PV:n tehtäväksi jää esittää näyttö tekemästäni anastuksesta. PV:n kannalta huonoimmassa tapauksessa varusesineen varastamista ja puuttumista ei olla edes vielä huomattu eikä häviämisilmoitusta ole olemassa. Ja vaikka häviämisilmoitus olisikin olemassa, sitä voisi olla vaikea liittää minuun eikä välttämättä olisi edes pitävä oikeudellisesti.

No, metallisissa esineissä ja kalliissa sellaisissa kannattaa kamppeet sarjanumeroida ja näin on tehtykin (optiikka ml PV:n 7.62x39 ACOG:it), ja sekä viedä rekisteriin. OLETAN että näin on tehty myös RK:n erilaisten tähätinjalkojen kanssa.

"Pehmeiden" varusesineiden kanssa joita ei voi kaivertaa tai merkitä muuten, saattaa homma olla kinkkisempi. Tiedän yhden tapauksen jossa oikeusistuimessa on selvitelty erään PV:n mallisen komposiittikypärän omistussuhteita. Anastussyyte (yksi lukuisten ohessa) perustui siihen että PV:n edustaja perusteli anastusta sillä, että "näitä ei olla myyty kun PV:lle". Omistajalla oli kuitenkin ostokuitti olemassa kyseisestä kypärästä ja hän oli ostanut sen yksittäiskappaleena suoraan valmistajalta joten homma oli hänen kannaltaan selvä.

Kangas tuotteeseen voidaan painaa tunniste jonnekkin kulutusta kestävään ja huomaamattomaan paikkaan.
M05:sen kohdalla perustelu mallisuojaan taisi olla alunperin mallia "erottaa PV kantahenkilökunta ja varusmiehet muista" Eli haluttiin erottua reserviläisistä ja "kaikenmaailman larppaajista" jotka ostavat kamoja itselleen.
 
Kangas tuotteeseen voidaan painaa tunniste jonnekkin kulutusta kestävään ja huomaamattomaan paikkaan.
M05:sen kohdalla perustelu mallisuojaan taisi olla alunperin mallia "erottaa PV kantahenkilökunta ja varusmiehet muista" Eli haluttiin erottua reserviläisistä ja "kaikenmaailman larppaajista" jotka ostavat kamoja itselleen.

Ja käytetäänhän polymeerirunkoisissa pistooleissakin integroitua metallilevyä jossa on sarjanumero.
 
Itse en tiedä oikeaa syytä kategoriselle siiviilimyyntikiellolle - voin vain arvailla syitä.

Periaatteessa yksi perustelu saattaisi olla se, että täten on helpompi todistaa kamppeen olevan PV:n jos omistajuussuhteessa on vähänkään epäselvyyttä. Jos kampetta on myös myyty siviileille, pitää PV:n periaatteessa pystyä todistamaan että epäselvässä tapauksessa tämä kamppeen haltija on tosiasiallisesti varastanut kamppeen PV:ltä.

Esimerkiksi näin. Varastan PV:ltä kalliin varusesineen jota tiedetään yleisesti myydyn pieniä määriä myös siviileille PV:n lisäksi. Jäätyäni kiinni, kerron kamppeen olevan minun omani. Kysyttäessä mistä olen sen saanut, kerron että näitä on myyty siviileille ja ostin sen kirpputorilta/nettifoorumilta eikä minulla siksi ole esittää kuittia. Länsimaisen oikeusperiaatteen mukaan minun ei kuitenkaan tarvitse todistaa itseäni syyttömäksi, vaan näyttötaakka jää syytöksen esittäjälle eli PV:lle. PV:n tehtäväksi jää esittää näyttö tekemästäni anastuksesta. PV:n kannalta huonoimmassa tapauksessa varusesineen varastamista ja puuttumista ei olla edes vielä huomattu eikä häviämisilmoitusta ole olemassa. Ja vaikka häviämisilmoitus olisikin olemassa, sitä voisi olla vaikea liittää minuun eikä välttämättä olisi edes pitävä oikeudellisesti.

No, metallisissa esineissä ja kalliissa sellaisissa kannattaa kamppeet sarjanumeroida ja näin on tehtykin (optiikka ml PV:n 7.62x39 ACOG:it), ja sekä viedä rekisteriin. OLETAN että näin on tehty myös RK:n erilaisten tähtäinjalkojen kanssa.

"Pehmeiden" varusesineiden kanssa joita ei voi kaivertaa tai merkitä muuten, saattaa homma olla kinkkisempi. Tiedän yhden tapauksen jossa oikeusistuimessa on selvitelty erään PV:n mallisen komposiittikypärän omistussuhteita. Anastussyyte (yksi lukuisten ohessa) perustui siihen että PV:n edustaja perusteli anastusta sillä, että "näitä ei olla myyty kun PV:lle". Omistajalla oli kuitenkin ostokuitti olemassa kyseisestä kypärästä ja hän oli ostanut sen yksittäiskappaleena suoraan valmistajalta joten homma oli hänen kannaltaan selvä.
Tämä on juuri niin kaukaa haettu ja merkitykseltään marginaalinen syy että voin helposti kuvitella että asia jopa olisi noin, koska missään muualla kuin valtiolla asia tuskin edes voisi olla noin :)
 
Tuossa joku käppyrä kuolemaanjohtaneista tapauksista. En tiedä mikä tilasto, mutta onko tietoa miltä näyttäisi Ukrainen sodan vastaava? Siellä ilmeisesti 80% menetyksistä on tullut tykistöstä.

Vaikka Ukrainan sota on moderni, niin maasto on erilainen verrattuna Suomeen eli voimmeko verrata tilastoja keskenään?

1567211571547.png
 
Jos nyt otetaan M17 esimerkiksi, niin keneltä se olisi pois jos sitä myytäisiin vapailla markkinoilla? Reservi varustaisi itseään ja valmistaja saisi tuloa.

Tämä on se asia. Ressulla tulee vaurastumisen taikka vastaavan myötä mieleen että jos kutsu tulee niin olisi kiva että ei tarvitse varustevarastolla käydä, kun on oma valmiina. Ymmärrän että kiellolla pidetään kopiointi ja autenttisen kaman kautta tapahtuva huijaus rajoissa, mutta jos katsoo viime konflikteja niin aina löytyy väkeä joka joutuu hankkimaan itse kutsun tultua, kun tarjolla ei ole mitä tarvitsee. Esimerkkinä tästä jenkkien ja brittien ongelmat Irak IIssa. Paikallisjoukoille ja MPKssa pyöriville tämä pitäisi olla: "totta kait."
 
Tämä on juuri niin kaukaa haettu ja merkitykseltään marginaalinen syy että voin helposti kuvitella että asia jopa olisi noin, koska missään muualla kuin valtiolla asia tuskin edes voisi olla noin :)

Jos jotain säänöä tai ilmiötä ei pysty selittämään mielivallalla eikä loogisella, selkeästi tarjoutuvalla selityksellä niin sitten joku kaukaahaettu käsittämättömyys voi olla se selittävä tekijä. Näin itselleni on elämä opettanut.

Ja kyllä elämä on minulle opettanut että PV:n materiaalilogistiikka taipuu aivan käsittämättömiin suorituksiin ja pikkutarkkuuteen. En muista olenko tällä foorumilla kertonut, mutta varusmiesaikana kävin kuittaamassa sarjanumeroidun 10 markan hintaisen ruuvimeisselin ja 10 kpl puuruuveja eräältä varastolta. Ja kyllä, näistä tehtiin kolmena kalkkeeripaperina kuitit ja lyötiin vielä tietokoneelle kuittaus. :)

Nappaskenkäsedät ja villatakkitädit kun pääkonttorilla miettivät asioita niin mitä tahansa saattaa seurata. Kaikkea sellaista käsittämätöntä jota ruohonjuuritasolla voi olla vaikea käsittää. Rotaatiokoulutuksen VOKS koulutuksessa aikoinaan sotilaslakimies kehoitti meitä mielummin lyömään asiakasta teleskooppipampulla, kun nyrkillä, litsarilla tai mennä potkaisemaan. Perusteluna se että telari on virallinen voimankäyttöväline ja taas nyrkinisku tai potku on "epävirkamiesmäistä voimankäyttöä" jonka käyttöä saattaa olla vaikeampi perustella tai sen käyttö näyttää huonommalta jos jotain selvitettävää tulee jälkikäteen. Kysyttiin legaalilta että näinkö asia virallisesti menee ja juu juu, pysyi kannassaan. Byrokraatian tai oikeusopin kannalta ehkä jotenkuten ymmärrän perustelun, mutta heinäntekojärjellä ajatellen asia tuntui hullunkuriselta koska telari omaa suuremman vammauttamispotentiaalin kun luuviitonen tai avari. Toisaalta kyllä se erikoiselta tuntuisikin, että väkivaltaviranomainen voimankäyttötilanteessa rusikoisi asiakkaitaan nyrkein tai potkuin eikä patukoimalla.
 
Viimeksi muokattu:
Itse en tiedä oikeaa syytä kategoriselle siiviilimyyntikiellolle - voin vain arvailla syitä.

Periaatteessa yksi perustelu saattaisi olla se, että täten on helpompi todistaa kamppeen olevan PV:n jos omistajuussuhteessa on vähänkään epäselvyyttä. Jos kampetta on myös myyty siviileille, pitää PV:n periaatteessa pystyä todistamaan että epäselvässä tapauksessa tämä kamppeen haltija on tosiasiallisesti varastanut kamppeen PV:ltä.

Esimerkiksi näin. Varastan PV:ltä kalliin varusesineen jota tiedetään yleisesti myydyn pieniä määriä myös siviileille PV:n lisäksi. Jäätyäni kiinni, kerron kamppeen olevan minun omani. Kysyttäessä mistä olen sen saanut, kerron että näitä on myyty siviileille ja ostin sen kirpputorilta/nettifoorumilta eikä minulla siksi ole esittää kuittia. Länsimaisen oikeusperiaatteen mukaan minun ei kuitenkaan tarvitse todistaa itseäni syyttömäksi, vaan näyttötaakka jää syytöksen esittäjälle eli PV:lle. PV:n tehtäväksi jää esittää näyttö tekemästäni anastuksesta. PV:n kannalta huonoimmassa tapauksessa varusesineen varastamista ja puuttumista ei olla edes vielä huomattu eikä häviämisilmoitusta ole olemassa. Ja vaikka häviämisilmoitus olisikin olemassa, sitä voisi olla vaikea liittää minuun eikä välttämättä olisi edes pitävä oikeudellisesti.

No, metallisissa esineissä ja kalliissa sellaisissa kannattaa kamppeet sarjanumeroida ja näin on tehtykin (optiikka ml PV:n 7.62x39 ACOG:it), ja sekä viedä rekisteriin. OLETAN että näin on tehty myös RK:n erilaisten tähtäinjalkojen kanssa.

"Pehmeiden" varusesineiden kanssa joita ei voi kaivertaa tai merkitä muuten, saattaa homma olla kinkkisempi. Tiedän yhden tapauksen jossa oikeusistuimessa on selvitelty erään PV:n mallisen komposiittikypärän omistussuhteita. Anastussyyte (yksi lukuisten ohessa) perustui siihen että PV:n edustaja perusteli anastusta sillä, että "näitä ei olla myyty kun PV:lle". Omistajalla oli kuitenkin ostokuitti olemassa kyseisestä kypärästä ja hän oli ostanut sen yksittäiskappaleena suoraan valmistajalta joten homma oli hänen kannaltaan selvä.
Tähtäimet lienee sarjanumeroitu mutta rk:n jalkoja ei. Valmistusviikko/vuosi ja SAP-koodi löytyy jalasta yleensä. Kukaan siitä huvista maksaisi valmistajalle, että sarjanumeroitaisiin ja laitettaisiin dokuihin tieto ylös.
 
Tähtäimet lienee sarjanumeroitu mutta rk:n jalkoja ei. Valmistusviikko/vuosi ja SAP-koodi löytyy jalasta yleensä. Kukaan siitä huvista maksaisi valmistajalle, että sarjanumeroitaisiin ja laitettaisiin dokuihin tieto ylös.

Joo ei varmaan, säästöä säästöä. Kaikkihan maksaa erikseen, myös varastokirjanpito ja sinne datan syöttäminen ja esiinkaivuu.

Ainakin oma Äimän micro T2 on sarjanumeroitu jo tehtaalla kuten kaikki muutkin tähtäimet mitä koskaan olen omistanut.
 
Kaipaatko taisteluvyötä lisätilan saamiseksi taskuille vai sen mahdollisen suoja-arvon takia? Tuo Ruotuväen jutussa mainittu ryömiminen ja plate carrierin eteen kiinnitetyt lipastaskut kiinnittivät huomioni. Ryömimisen ja matalan profiilin mahdollistamiseksi rintakehä olisi kai oleellista pitää mahdollisimman vapaana taskuista.
Ryömimisen kannalta kriittistä ei ole niinkään korkeus vaan se ottavatko taskut mihinkään kiinni.
 
Sinänsä en kyllä taas kerran näin reserviin perustuvaa asevelvollisuusarmeijaa ylläpitävässä maassa ymmärrä näitä "ei myydä siviileille" sopimuksia.
Jos nyt otetaan M17 esimerkiksi, niin keneltä se olisi pois jos sitä myytäisiin vapailla markkinoilla? Reservi varustaisi itseään ja valmistaja saisi tuloa.

PV omistaa varmaankin oikeudet niin M13 kuin M17 joten jokaisesta muille myydystä tuotteesta (tai könttä) riippuen sopimuksista joku ropo kilahtaa PV tilille. Eli pieni rahallinen hyöty myös PVlle

CPE taisi voittaa ensimmäisen hankintaerän valmistuksen, mutta kun he eivät muuten ole tekemisissä itse tuotteen kanssa voi erillinen valmistus siviilimarkkinoille vaatia liikaa työtä eli ei vaivan väärti vielä kun lähes vastaavaa valmistaa jo kilpailija
 
CPE taisi voittaa ensimmäisen hankintaerän valmistuksen, mutta kun he eivät muuten ole tekemisissä itse tuotteen kanssa voi erillinen valmistus siviilimarkkinoille vaatia liikaa työtä eli ei vaivan väärti vielä kun lähes vastaavaa valmistaa jo kilpailija
Näin se varmasti on.
Lisäksi kilpailijan tuote on laatuvaikutelmaltaan selvästi parempi ja myös se on otettava huomioon että M05-kuvioisen PC:n markkina on kuitenkin hyvin pieni (käytännössä lähinnä vain Suomi) ja isommille markkinoille menevissä väreissä tarjonta on laajaa ja kilpailu kovaa, joten tuskin on kannattavaa.
Luulisin että kannattavuuden ydin olisi tässä tapauksessa siinä että työnnettäisiin täsmälleen samaa tuotetta siviilimarkkinoille. Jos se ei sopimusten takia käy, on homma yrityksen näkökulmasta varmaankin käsitelty.
Mielenkiintoista olisi myös tietää millainen kytkös Sioenilla on asiaan. M17 kun on selkeästi hyvin samanlainen kuin heidän tuotteensa. Se tosin taas on hyvin samanlainen kuin Cryen tuote, joka lienee se ensimmäinen. Siinä mielessä tietysti voi olla että M17 on riittävän erilainen kuin Sioenin tuotteet, eikä siten ole tarvetta millekään sopimuskuvioille.
 
PV omistaa varmaankin oikeudet niin M13 kuin M17 joten jokaisesta muille myydystä tuotteesta (tai könttä) riippuen sopimuksista joku ropo kilahtaa PV tilille. Eli pieni rahallinen hyöty myös PVlle
Näistähän on PV tehnytkin suotuisia sopimuksia taannoin, esimerkiksi Valmetin kanssa PV:llä oli sopimus, että 10 RK:n immateriaalioikeuksia käyttävää asetta kohden Valmet valmisti yhden aseen ilmaiseksi PV:lle.

M13 on oikeuksiltaan kuitenkin ymmärtääkseni Verseidagin/Sioenin omistama, ainakin osittain. Liivin suunnittelu ainakin on Verseidagin tekemä, ilmeisesti Louhisolan kanssa yhteistyössä.

CPE taisi voittaa ensimmäisen hankintaerän valmistuksen, mutta kun he eivät muuten ole tekemisissä itse tuotteen kanssa voi erillinen valmistus siviilimarkkinoille vaatia liikaa työtä eli ei vaivan väärti vielä kun lähes vastaavaa valmistaa jo kilpailija
Liivien kangasosien ompelun toteuttaa Savotta CPE:lle alihankintana, joten tämä mutkistaa asioita entisestään
 
Back
Top