Suojanaamari

Huhta

Greatest Leader
Ei kummassakaan ole vikaa. FFP3 on "raskaan" suojaustason maski ja se on raskaampi hengittää. Tottumus helpottaa asiaa, mutta ei muuta sitä.
Yleisellä tasolla joo, mutta eikö uloshengityksen nimenomaan pitäisi olla helpohkoa? Uloshengitysventtiili on kuitenkin sitä varten, että ilmaa ei tarvitse puskea ulos suodatinkankaan lävitse. Nyt näin ei tunnu olevan.
 

kimmo.j

Respected Leader
Yleisellä tasolla joo, mutta eikö uloshengityksen nimenomaan pitäisi olla helpohkoa? Uloshengitysventtiili on kuitenkin sitä varten, että ilmaa ei tarvitse puskea ulos suodatinkankaan lävitse. Nyt näin ei tunnu olevan.
Kyllä, mutta on se silti raskaampi. Voi toki olla, että sulla oli maanantai kappale, mutta on se raskaampi.
 

Huhta

Greatest Leader
Kyllä, mutta on se silti raskaampi. Voi toki olla, että sulla oli maanantai kappale, mutta on se raskaampi.
Tuli muuten mieleen, että saattaa johtua siitäkin, että hengitin suun kautta... Jos maskin sisällä syntyy virtaus väärään paikkaan, niin se voinee hankaloittaa asioita.
 

Viestimies

Kersantti
Vaikka koronapandemialta suojautuminen ei olekaan tämän ketjun alkuperäinen aihe, niin tässä sitäkin on käsitelty melko laajasti viimeisillä sivuilla. Tuolla Koronavirus Suomessa -ketjussa on käyty läpi asiaa myös usein mm. erilaisten viranomaissuositusten ja niiden taustalla olevien tieteellisten tutkimusten tulosten osalta. Koska se ketju on 430 sivua nyt ja pitenee monta sivua päivässä, ajantasaisen tiedon löytäminen pelkästään tästä maskiasiasta voi olla sieltä haastavaa.

Siksi kerään tähän joitakin poimintoja sieltä.

Ensin lyhyt tiivistelmä virustartunnalta suojautumisesta hengityssuojaimin ns. alan parhaan tietämyksen mukaan:
  • Virukset ovat hengityssuojaiten käytön ja tarpeen kannalta melko yhteneväinen altistusjoukko, mikä helpottaa suojauksen tarpeen arviointia.
  • Olennaista riskin kannalta on kuinka helposti virustauti leviää hengitysilmassa, ts. kuinka hyvin se pysyy tartuttavana hengityksestä, puhumisesta, yskimisestä tai aivastamisesta syntyvissä pienissä pisaroissa (aerosolissa). Tässä on suuriakin eroja virustautien välillä.
  • Hengityssuojaimen käytön hyötyjä jonkin tietyn virustaudin osalta voidaan perustella, jos voidaan osoittaa juuri kyseisen viruksen säilyvän tartuntavaarallisena pienissä pisaroissa ja/tai jos voidaan osoittaa tartuntoja saman ilman hengittämisestä ilman käsien kautta tapahtuvaa tartuntaa. Suojainten hyödyt pienten pisaroiden torjumisessa on osoitettu vahvalla tieteellisellä näytöllä.
  • Erilaisten standardien mukaisesti viruksia suuremmilla mutta niitä sisältäviä pisaroita pienemmillä hiukkasilla testatut hiukkassuojaimet suojaavat parhaiten virustartunnalta. Hiukkassuojaukseen tarkoitettu suojain suojaa virustartunnalta, eli ei ole hiukkassuojaimia joille esim. virukset olisivat ”liian pieniä hiukkasia suodatettavaksi” (yleinen harhaluulo).
  • Ns. kirurgiset maskit eli kirurgiset suu-nenäsuojukset suojaavat käyttäjää tutkitun hiukkassuodatukyvyn perusteella n. 45 %:n teholla[1] ja käytännön olosuhteissa muut vaikutukset huomioiden 68 %:n teholla[2].
  • Itse tehty kirurgisen maskin korvike esim. puuvillakankaasta suojaa sekin auttavasti käyttäjää virustartunnalta, hiukkassuodatuskyky pelkän raakamateriaalin osalta on n. 40 %[1, 3].
  • Hengityssuojaimet voivat vähentää myös taudinaiheuttajien leviämistä suojaimen käyttäjän uloshengityksessä poistuvan ilman mukana, joskin tehokkaimmissa ja käyttömukavuudeltaan paremmissa suojaimissa uloshengitysilmaa ei suodateta. FFP2-luokituksen omaavia kertakäyttöisiä kokosuodatinnaamareita on ilman uloshengitysventtiiliä juuri tätä tarkoitusta varten ja käytännössä ne suodattavat oikein puettuna uloshengitysilmaa suunnilleen yhtä hyvin kuin sisäänhengitysilmaa. Kirurgiset maskit suodattavat uloshengitysilmasta viruspisaroita kohtalaisesti (85 %) ja niiden korvikkeet vain hieman heikommin (79 %)[3].
  • Maskeilla on myös vaikutusta tartuntojen välttämiseen sitä kautta, että ne vähentävät kasvojen koskettelua kontaminoitunein sormin. Tiiviit suojaimet estävät suun ja nenän koskettelun kokonaan (silmien suojaus tärkeää), mutta toisaalta tiivistä istuvuutta vailla olevat korvikemaskit voivat myös lisätä maskin koskettelun tarvetta kasvoilla. Kaikilla maskeilla hävittäminen ja taudinaiheuttajille altistuneen maskin oikeaoppinen käsittely ovat tärkeitä, mutta tämän ongelman vaikutuksista käytännön suojaustasoon ei ole tehty laajoja tutkimuksia.
Tietoja erityisesti SARS-koronavirus 2:sta:
  • Epidemian alkuvaiheessa useat viranomaiset eivät pitäneet ns. ilmatieleviämistä eli tartuntaa pienistä pisaroista (aerosolista) joko ollenkaan mahdollisena tai ainakaan eivät pitäneet sitä mitenkään merkittävänä. Käsitys tästä on viimeistään maaliskuun loppuun mennessä muuttunut täysin, nyt ilmatieleviämistä pidetään hyvin mahdollisena.
  • Seuraavat viranomaiset/järjestöt suosittelevat suojautumista parhain saatavilla olevin hengityssuojaimin: Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (potilaat ja hoitohenkilöstö), Yhdysvaltain tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (kaikki ihmiset) ja Maailman terveysjärjestö (itse oireilevat ja sairaita hoitavat). Erot suosituksissa ovat käytännössä painotuksia eri maskien saatavuuden huomioimisessa ja osittain terveydenhuoltoalan ammattilaisten suojaamisessa koko väestöä paremmin.
  • Ilmatieleviämisen todennäköisyyttä koskevia tutkimuksia:
    • Yhdysvaltain Montanassa todettiin laboratoriossa viruksen säilyvän tarttuvana pienissä pisaroissa.
    • Kiinassa löydettiin virus-RNA:ta hätäsairaaloiden postilastilojen ja henkilökunnan tilojen ilmanäytteistä.
    • Singaporessa löydettiin virus-RNA:ta potilashuoneiden pinnoilta paikoissa jonne se on voinut joutua vain hengitysilman mukana, mm. poistoilmatuulettimesta.
    • Yhdysvaltain Nebraskassa löydettiin virus-RNA:ta potilashuoneiden ilmanäytteistä.
    • USA:n CDC on perustellut korvikenaamarien käyttösuositustaan yhteensä 7 tutkimuksella, joissa on osoitettu oireettomien voivan tartuttaa helposti lähikontaktissa olevia ja että tartunnan saaneilla on todettu korkeita viruskopioiden määriä hengitysteissä. Nämä tutkimukset ovat vahva välillinen näyttö pienten pisaroiden teorian tueksi[4].
[1]
Particle Size-Selective Assessment of Protection of European Standard FFP Respirators and Surgical Masks against Particles-Tested with Human Subjects

[2]
Physical interventions to interrupt or reduce the spread of respiratory viruses: systematic review

[3]
Testing the Efficacy of Homemade Masks: Would They Protect in an Influenza Pandemic?

[4]
Transmission of 2019-nCoV Infection from an Asymptomatic Contact in Germany
SARS-CoV-2 Viral Load in Upper Respiratory Specimens of Infected Patients
Asymptomatic cases in a family cluster with SARS-CoV-2 infection
Presumed Asymptomatic Carrier Transmission of COVID-19
Asymptomatic and Presymptomatic SARS-CoV-2 Infections in Residents of a Long-Term Care Skilled Nursing Facility
Presymptomatic Transmission of SARS-CoV-2
Substantial undocumented infection facilitates the rapid dissemination of novel coronavirus (SARS-CoV2)
 
Viimeksi muokattu:

Mili

Majuri
Voisiko fleece olla tehokas suojakankaana? Puuvilla+2xfleece+puuvilla. Fleece sähköisenä suodattaisi pikkupöpöt pois?
 

Viestimies

Kersantti
Voisiko fleece olla tehokas suojakankaana? Puuvilla+2xfleece+puuvilla. Fleece sähköisenä suodattaisi pikkupöpöt pois?
Sähköstaattiseen varauksen perustuvia suodattimia on olemassa monella alalla ja myös sellaisesta materiaalista tehtyjä FFP-suojaimia. Oikeastaan ainoa tiedossani oleva ero mikrokuitusuodattimiin on tilantessa jossa sähköstaattiseen varaukseen perustuvia pitäisi desinfioida uudelleenkäyttöä varten. Ja silloin ainakin alkoholi- ja isopropanolipuhdistusaineet poistavat varauksen ja suodatinmateriaali menettää tehonsa.

Mutta jos kyse on johonkin muuhun käyttöön tehdystä materialista jonka sähkövarauksen tehoa ei ole tutkimusteitse osoitettu, vaikea arvioida olisiko siitä mitään erityistä hyötyä. Usean kankaan yhdistelmien (ja useiden kangaskerrrosten) on kuitenkin osoitettu vaikuttavan hyvin vähän (tai jopa ei ollenkaan) suodatustehoon, mutta lisäävän erittäin merkittävästi hengitysvastusta. Se myös lisää hikoilua ja suojuksen kastumista kun kosteus ei pääse haihtumaan siitä käytön aikana. Ts. monikerroksiset korvikesuojat tuskin kannattavat pelkästään hengityksen suojaamiseen, erilaiset pääasiassa kylmältä säältä suojaavat ovat tietenkin erikseen.

Kuten ketjussa aikaisemminkin käytiin läpi, hengityssuojainta valittaessa tärkeää on käyttömukavuus ja ergonomia. Jos suojain on liian hankala tai tukala käyttää, sitä ei tule käytettyä tarpeeksi usein ja hyöty jää pienemmäksi kuin jatkuvaan pitkäaikaiseen käyttöön suunnitellulla suojaimella. Ja ennestään hengitysvaikeuksista kärsivä voi olla kokonaan kykenemätön käyttämään liian suuren hengitysvastuksen aikaansaavaa suojainta.
 

Vääpeli

Respected Leader
Voisiko fleece olla tehokas suojakankaana? Puuvilla+2xfleece+puuvilla. Fleece sähköisenä suodattaisi pikkupöpöt pois?
Mitä paksumpi, sen parempi. Jossain uutisessa oli testi noista sijaistarvikkeista,niin esim käsipyyhe oli tehokas, koska se oli paksu.
 

Herman30

Greatest Leader
Viron maatalousyliopiston tekniikkainstituutti teki laserleikkauksella ja 3D printerillä prototyypin kasvovisiirille.


 

Passi

Ylipäällikkö
Voisiko fleece olla tehokas suojakankaana? Puuvilla+2xfleece+puuvilla. Fleece sähköisenä suodattaisi pikkupöpöt pois?
Jos itse vääntää maskeja, niin nuo valmiit suodatin kankaat vois toimia?



Tuuletusikkunasuodatin F7

https://suodatinmestarit.fi/tuuletusikkunasuodatin

tuuletusikkunasuodatin_2.jpg


Tässä juttua noista suodatin merkinnöistä ja standarteista


'Useimmat nykyisin kaupallisesti saatavilla olevista F7-suodattimista on mitoitettu vastaamaan uutta ISO-standardiväliä ISO ePM1 (50%- 65%), joten suuria muutoksia standardin muuttuminen ei aiheuttane.

PM1-hiukkaset ovat erittäin pieniä (<1μm) ja ihmisterveyden kannalta kaikista haitallisimpia, koska ne tunkeutuvat keuhkorakkuloiden kautta verenkiertoon ja aiheuttavat mm. sydän ja verisuonitauteja.
PM1-hiukkasia ovat esimerkiksi erittäin hieno pöly, bakteerit ja virukset."



Suodatinluokitus muuttui – ydinkohdat suunnittelijan näkökulmasta
Uusi kansainvälinen ilmansuodattimien luokitusstandardi SFS-EN ISO 16890 korvaa eurooppalaisen SFS-EN 779 -standardin. Uuden ISO 16890 -standardin käyttöönotossa on 18 kuukauden liukuma-aika, jolloin voimassa ovat sekä uusi, että vanha EN 779 -standardi. Uusi standardi tulee ottaa käyttöön viimeistään kesäkuussa 2018.
Tämä tarkoittaa, että molemmat standardit ja merkinnät voivat esiintyä rinnakkain ja merkinnät suodattimissa muuttuvat asteittain 18 kuukauden siirtymäkauden aikana. Tällä hetkellä käytössä oleva ilmansuodattimien eurooppalainen standardi (EN779:2012) luokittelee ilmansuodattimet niiden 0,4μm kokoisten pienhiukkasten erotuskyvyn mukaan. Uudessa standardissa tarkastellaan tämän hiukkaskoon sijaan koko hiukkaskokoaluetta 0,3–10 um.
Samoja hiukkasluokituksia käytetään arviointiperusteina myös maailman terveysjärjestö WHO:n raporteissa ja arvioinneissa.
Uusi ISO-standardi
Uudessa ISO 16890 -standardissa suodattimet jaetaan neljään pääluokkaan: ePM1, ePM2,5, ePM10 ja ISO Coarse). Pääsääntöisesti kaikki karkeat suodattimet (G1–G4) menevät ISO Coarse -luokkaan, joten niihin ei tule mitään suurempia muutoksia. Hienot suodattimet (M, F) jaetaan suodatettavan partikkelikoon ja erotusasteen määrityksellä. Esim. nykyinen F7 tulee muotoon ePM1 (50–65%).
Se, mihin luokkaan nykyisen luokituksen mukaiset suodattimet kuuluvat uudessa standardissa, on tapauskohtaista ja riippuu niiden ominaisuuksia. Useimmat nykyisin kaupallisesti saatavilla olevista F7-suodattimista on mitoitettu vastaamaan uutta ISO-standardiväliä ISO ePM1 (50%- 65%), joten suuria muutoksia standardin muuttuminen ei aiheuttane.
Luonnollisesti ISO ePM1 (F7) suodattimet poistavat myös suuremmat PM2,5 ja PM10 hiukkaset sekä karkean pölyn. Oikein valittu ilmansuodatin varmistaa raikkaan ja hyvänlaatuisen sisäilman, säästää energiaa ja antaa parempaa suojaa ihmisten terveydelle.
Ovatko hiukkaset vaarallisia?
Halkaisijaltaan alle 2.5 mikrometrin (µm) hiukkasia kutsutaan PM2,5-pienhiukkasiksi. Pienhiukkasia tulee ilmaan polttoaineiden palamisessa, erityisesti puun pienpoltossa. Hengitettäviksi hiukkasiksi kutsutaan halkaisijaltaan alle 10 mikrometrin (µm) hiukkasia. Tämän kokoiset hiukkaset kulkevat hengitysilman mukana ihmisen keuhkoputkiin asti. Hiukkaset voivat olla kemialliselta koostumukseltaan esimerkiksi valtaosin vaaratonta pölyä tai merisuolaa, mutta niihin voi olla sitoutuneena myös esimerkiksi haitallisia raskasmetalleja tai hiilivetyjä.
PM1-hiukkaset ovat erittäin pieniä (<1μm) ja ihmisterveyden kannalta kaikista haitallisimpia, koska ne tunkeutuvat keuhkorakkuloiden kautta verenkiertoon ja aiheuttavat mm. sydän ja verisuonitauteja.
PM1-hiukkasia ovat esimerkiksi erittäin hieno pöly, bakteerit ja virukset.
WHO:n mukaan PM2,5 ja PM10 -luokkien hiukkaset vaikuttavat negatiivisesti terveyteen. Keuhkoihimme päästessään ne voivat aiheuttaa hengityselin-, sydän- ja verisuonitauteja. Näiden hiukkasten negatiivisista terveysvaikutuksista tiedetään kuitenkin vielä liian vähän, jotta niitä voitaisiin kutsua vaarallisiksi.
Katupölyn mukana keuhkoihin kulkeutuu hiukkasia
Huomattava osa kaupunki-ilman hengitettävistä hiukkasista on liikenteen nostattamaa katupölyä. Pitoisuudet nousevat erityisesti maalis-huhtikuussa, jolloin jauhautunut hiekoitushiekka ja asfalttipöly nousevat liikenteen nostattamina kuivilta kaduilta.
Heikon ilmanlaadun alueilla todella terveellistä sisäilman laatua ei voida saavuttaa, elleivät ilmanvaihtojärjestelmien suodattimet pysty suodattamaan pois jo PM1-luokan pienhiukkasia.
Ilmanlaadun tarkkailussa on tarpeen kiinnittää huomiota yhä pienempiin hiukkaskokoihin, sillä pienemmät hiukkaset tunkeutuvat hengitysilman mukana syvemmälle hengitystiehyeisiin.

https://www.energent.fi/ilmanvaihdon-asiantuntijoilta/suodatinluokitus-muuttui-ydinkohdat-suunnittelijan-nakokulmasta-2/
 

Vasara-Laura

Korpraali
Kysymys kertakäyttösuojista:

Jätänkö jotain ottamatta huomioon, kun ajattelen, että voin käyttää samaa ffp3-maskia useampaan kertaan, kunhan riisun asiallisesti ja jätän mahdollisine virussaasteineen karanteeniin kahdeksi viikoksi ennen seuraavaa käyttöä?
 

Jorde

Kersantti
Mitenhän kuumentaminen vaikuttaa suodattimen toimintaan? eikös yli 70 astetta tapa koronan, meinaan jollain vanhalla uunilla voi desinfioida tavaraa jos ne sen lämmittämisen kestää...
 

Korppi-81

Alokas
Kuulun itse Koronaviruksen riskiryhmään ja sen takia olen joutunut hommaamaan Scott Promask FM3 nassen. Lähitulevaisuudessa aijoin panostaa omiin VSS varusteisiin mutta huomasin että yhdessäkään Suomessa myytävässä Kaasunaamarissa ei ole mahdollisuutta nestepullolle/Nesterepunletkulle ja Scott Promask:ssa suodattimen paikka on itselleni väärällä puolella eli vain vasemmalla puolella. Tietääkö kukaan voinko ostaan/tilata esim. Englannista tai Yhdysvalloista Scott FRR kaasunaamarin vai onko jotain rajoituksia minkä takia Suomessa myytävissä kaasunaamareissa ei ole nestehuolto ominaisuutta joka estäisi kunnon naamarin hommaamisen ulkomailta?
 
Kysymys kertakäyttösuojista:

Jätänkö jotain ottamatta huomioon, kun ajattelen, että voin käyttää samaa ffp3-maskia useampaan kertaan, kunhan riisun asiallisesti ja jätän mahdollisine virussaasteineen karanteeniin kahdeksi viikoksi ennen seuraavaa käyttöä?
Seuraavassa mutuilua, ei kannata pitää ohjeena.

Onko tuo kaksi viikkoa otettu koronaviruksen inkubaatioajasta (itämisaika, aika tartunnasta taudin puhkeamiseen), joksi on ilmoitettu 2-14 vuorokautta?

FFP3-maskin "karanteeniaika" määräytyy käsittääkseni Sars-CoV-2 -viruksen elinajasta ihmiskehon ulkopuolella. BBC:n jutussa maaliskuulta on esitetty tutkimustuloksia 24 tunnista (pahvissa, joka saattaisi vastata maskin materiaalia) 2-3 vuorokauteen kovilla pinnoilla, kuten metalli, lasi tai muovi (jälkimmäinen lainaus). Toisissa tutkimuksissa, muilla koronaviruksilla kuin Sars-CoV-2 on todettu 9 ja kylmässä jopa 28 vuorokauden elinaikoja kovilla pinnoilla (ensimmäinen lainaus).

"One aspect that has been unclear is exactly how long Sars-CoV-2, the name of the virus that causes the disease Covid-19, can survive outside the human body. Some studies on other coronaviruses, including Sars and Mers, found they can survive on metal, glass and plastic for as long as nine days, unless they are properly disinfected. Some can even hang around for up to 28 days in low temperatures."

"But the NIH study found that the Sars-CoV-2 virus survives for longer on cardboard – up to 24 hours – and up to 2-3 days on plastic and stainless-steel surfaces."


Euroopan Tartuntatautivirasto, ECDC, on julkaissut teknisen raportin "Cloth masks and mask sterilisation as options in case of shortage of surgical masks and respirators" mahdollisista kasvomaskien sterilointimenetelmistä. Raportissa luetellut menetelmät ovat Steam sterilisation, Gamma irradiation, Ozone decontamination, Ultraviolet germicidal irradiation ja Ethylene oxide.

Karanteenimenetelmää EI tuossa raportissa mainita.

Pätkä raportin selostusta höyrytyskokeista, joissa tuloksia on saatu skaalalla maski ei kestä sterilointia, kestää kaksi sterilointikertaa, kestää 10-20 sterilointikertaa:

"Steam sterilisation is a routinely used procedure in hospitals. Mask deformation or failing fit test after steam sterilisation at 134 °C has been reported in a study performed in the Netherlands, depending on the type of FFP2 mask used [4]. Steam sterilisation at lower temperatures is under study.

One study commissioned by the US Food and Drug Administration (FDA) showed that hydrogen peroxide vapour (HPV) was effective in decontaminating N95 respirators from a single organism for multiple cycles of decontamination. The respirator maintained its function even after 10–20 cycles of HPV, but showed signs of degradation after this. A pilot study in the Netherlands indicated that the method is effective for two decontamination cycles without deformation while retaining filtration capacity as assessed by a rapid fit test1 , suggesting that the tested FFP2 masks (models without cellulose) can be re-used up to two times."


 

Viestimies

Kersantti
Kuulun itse Koronaviruksen riskiryhmään ja sen takia olen joutunut hommaamaan Scott Promask FM3 nassen. Lähitulevaisuudessa aijoin panostaa omiin VSS varusteisiin mutta huomasin että yhdessäkään Suomessa myytävässä Kaasunaamarissa ei ole mahdollisuutta nestepullolle/Nesterepunletkulle ja Scott Promask:ssa suodattimen paikka on itselleni väärällä puolella eli vain vasemmalla puolella. Tietääkö kukaan voinko ostaan/tilata esim. Englannista tai Yhdysvalloista Scott FRR kaasunaamarin vai onko jotain rajoituksia minkä takia Suomessa myytävissä kaasunaamareissa ei ole nestehuolto ominaisuutta joka estäisi kunnon naamarin hommaamisen ulkomailta?
Minulla ei ole tietoa mistään tuontirajoituksista, mutta USA:sta kaasunaamareiden vienti ulkomaille voi tökätä ITAR-säädöksiin. Omalta 3M-kauppiaalta voisi tiedustella naamarin saatavuutta normaalin tuontiketjun kautta, jolloin mahdolliset vientilupa-asiat järjestyvät sitä kautta. Toimitusaika voi tosin olla pitkähkö.

Sitten on vielä yksi mahdollisuus joka kannattaa selvittää, nimittäin M98-nesteytyssarjan (hydration kit) Scott-osanro 012870 saatavuus. Kun kyse on standardisoiduista henkilösuojaimista, valmistaja voi suhtautua hieman pidättyväisesti suojainten modaamiseen itse, mutta varaosia sen pitäisi kyetä myymään osanumerolla ilman vastuuta siitä mihin kilkkeitä käytetään.

Vaikka itse en ole sitä kokeillut, olen jäänyt jostain syystä käsitykseen, että myös FM3:ssa suodattimen puolen voi vaihtaa avaamalla oikealla puolella olevan suojatulpan, jonka alla pitäisi olla tila samalle kierreholkille, joka on tehtaalta vasemmalla puolella. Ainakin sellaista käsitystä on ollut liikkeellä, että suodattimen puolen voi itse näpertelemällä vaihtaa, vaikka se ei olekaan valmistajan ohjeistama menettely, taas koska uuden asennuksen tiiviydestä se ei voi mennä takuuseen. Olisi kiva jos saataisiin käytännön kokemuksia miten tämä temppu onnistuu kotikonstein.

Muoks: Nesteytyssarjan asennus ei onnistu ellei suodatinkierteitä saa myös samalle puolelle ja käytännössä siihen tarvitsee ylimääräisen osan jota ei ole normaalissa varaosaluettelossa, eli pitäisi purkaa toisesta maskista. Ts. nesteytyssarjan ideanahan on, että suodatin on kiinni toisella puolella ja nesteytyssarja toisella. Jos maskissa on tulppa toisella puolella ja suodatin toisella, nesteytyssarjalle ei jää paikkaa ja silloin maski pitää juomista varten joka tapauksessa riisua.
 
Viimeksi muokattu:

pioneeri84

Alikersantti
Osta m/95, niissä on juomalaite ( ei "POLICE" mallissa).Juomapullot maksavat noin 10€,tai itse korkki niissä on se,joka sopii naamarin juomalaitteeseen,korkki itsessään menee vaikka sellaiseen limupulloon,jossa on kierrekorkki. Ja kätisyyden vaihto onnistuu suodattimessa, tosin "police"-mallissa ei ole kuin suodatinkierteet vasemmalla poskella. Niissäkin voi vaihtaa koko kierresarjan paikkaa,mutta vaatii erillisen holkin. Muistaakseni kireys oli luokaan 20-26 Nm,onnistuu kotikonstellakin nokkapihdeillä tms, jos on perehtynyt naamarin anatomiaan syvällisesti,mutta vaatii kyllä askartelua.
FRR naamareita liikkuu jonkin verran ja on kokonaisuudessaa varsin toimiva.Tosin sen kanssa saa olla paljon varovaisempi kuin m/95 kanssa.On kestoltaan heikompi.
M/98 suodatinkierteet voi vaihtaa vasemmalta oikealle,irrottamalla koko juomalaitepakka oikealta poskelta. Ensin pitää avata pienet torx ruuvit (muistaakseni torx 6 tai 7) ja sitten juomalaite kierretään ihan sormilla pois. Tilalle jää valmis kierre,johon suodatin sopii.Tosin täytyy huomata ottaa vasemmanposken kierteestä istukka ja venttiilinläppä ja vaihtaa ne juomalaitten puolelle. Homma on helppo tehdä.
Tosin näissä vaihtotöissä täytyy huomat,niinkuin jo edelläkin on kirjoitettu,että eivät enää täytä mitään standardeja,paitsi m/95 kätisyyden vaihto military-mallissa.
Tosin jos omassa käytössä ovat niin "sou vat".
 
Viimeksi muokattu:

Pihatonttu

Ylipäällikkö
Vaikka koronapandemialta suojautuminen ei olekaan tämän ketjun alkuperäinen aihe, niin tässä sitäkin on käsitelty melko laajasti viimeisillä sivuilla. Tuolla Koronavirus Suomessa -ketjussa on käyty läpi asiaa myös usein mm. erilaisten viranomaissuositusten ja niiden taustalla olevien tieteellisten tutkimusten tulosten osalta. Koska se ketju on 430 sivua nyt ja pitenee monta sivua päivässä, ajantasaisen tiedon löytäminen pelkästään tästä maskiasiasta voi olla sieltä haastavaa.

Siksi kerään tähän joitakin poimintoja sieltä.

Ensin lyhyt tiivistelmä virustartunnalta suojautumisesta hengityssuojaimin ns. alan parhaan tietämyksen mukaan:
  • Virukset ovat hengityssuojaiten käytön ja tarpeen kannalta melko yhteneväinen altistusjoukko, mikä helpottaa suojauksen tarpeen arviointia.
  • Olennaista riskin kannalta on kuinka helposti virustauti leviää hengitysilmassa, ts. kuinka hyvin se pysyy tartuttavana hengityksestä, puhumisesta, yskimisestä tai aivastamisesta syntyvissä pienissä pisaroissa (aerosolissa). Tässä on suuriakin eroja virustautien välillä.
  • Hengityssuojaimen käytön hyötyjä jonkin tietyn virustaudin osalta voidaan perustella, jos voidaan osoittaa juuri kyseisen viruksen säilyvän tartuntavaarallisena pienissä pisaroissa ja/tai jos voidaan osoittaa tartuntoja saman ilman hengittämisestä ilman käsien kautta tapahtuvaa tartuntaa. Suojainten hyödyt pienten pisaroiden torjumisessa on osoitettu vahvalla tieteellisellä näytöllä.
  • Erilaisten standardien mukaisesti viruksia suuremmilla mutta niitä sisältäviä pisaroita pienemmillä hiukkasilla testatut hiukkassuojaimet suojaavat parhaiten virustartunnalta. Hiukkassuojaukseen tarkoitettu suojain suojaa virustartunnalta, eli ei ole hiukkassuojaimia joille esim. virukset olisivat ”liian pieniä hiukkasia suodatettavaksi” (yleinen harhaluulo).
  • Ns. kirurgiset maskit eli kirurgiset suu-nenäsuojukset suojaavat käyttäjää tutkitun hiukkassuodatukyvyn perusteella n. 45 %:n teholla[1] ja käytännön olosuhteissa muut vaikutukset huomioiden 68 %:n teholla[2].
  • Itse tehty kirurgisen maskin korvike esim. puuvillakankaasta suojaa sekin auttavasti käyttäjää virustartunnalta, hiukkassuodatuskyky pelkän raakamateriaalin osalta on n. 40 %[1, 3].
  • Hengityssuojaimet voivat vähentää myös taudinaiheuttajien leviämistä suojaimen käyttäjän uloshengityksessä poistuvan ilman mukana, joskin tehokkaimmissa ja käyttömukavuudeltaan paremmissa suojaimissa uloshengitysilmaa ei suodateta. FFP2-luokituksen omaavia kertakäyttöisiä kokosuodatinnaamareita on ilman uloshengitysventtiiliä juuri tätä tarkoitusta varten ja käytännössä ne suodattavat oikein puettuna uloshengitysilmaa suunnilleen yhtä hyvin kuin sisäänhengitysilmaa. Kirurgiset maskit suodattavat uloshengitysilmasta viruspisaroita kohtalaisesti (85 %) ja niiden korvikkeet vain hieman heikommin (79 %)[3].
  • Maskeilla on myös vaikutusta tartuntojen välttämiseen sitä kautta, että ne vähentävät kasvojen koskettelua kontaminoitunein sormin. Tiiviit suojaimet estävät suun ja nenän koskettelun kokonaan (silmien suojaus tärkeää), mutta toisaalta tiivistä istuvuutta vailla olevat korvikemaskit voivat myös lisätä maskin koskettelun tarvetta kasvoilla. Kaikilla maskeilla hävittäminen ja taudinaiheuttajille altistuneen maskin oikeaoppinen käsittely ovat tärkeitä, mutta tämän ongelman vaikutuksista käytännön suojaustasoon ei ole tehty laajoja tutkimuksia.
Tietoja erityisesti SARS-koronavirus 2:sta:
  • Epidemian alkuvaiheessa useat viranomaiset eivät pitäneet ns. ilmatieleviämistä eli tartuntaa pienistä pisaroista (aerosolista) joko ollenkaan mahdollisena tai ainakaan eivät pitäneet sitä mitenkään merkittävänä. Käsitys tästä on viimeistään maaliskuun loppuun mennessä muuttunut täysin, nyt ilmatieleviämistä pidetään hyvin mahdollisena.
  • Seuraavat viranomaiset/järjestöt suosittelevat suojautumista parhain saatavilla olevin hengityssuojaimin: Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (potilaat ja hoitohenkilöstö), Yhdysvaltain tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (kaikki ihmiset) ja Maailman terveysjärjestö (itse oireilevat ja sairaita hoitavat). Erot suosituksissa ovat käytännössä painotuksia eri maskien saatavuuden huomioimisessa ja osittain terveydenhuoltoalan ammattilaisten suojaamisessa koko väestöä paremmin.
  • Ilmatieleviämisen todennäköisyyttä koskevia tutkimuksia:
    • Yhdysvaltain Montanassa todettiin laboratoriossa viruksen säilyvän tarttuvana pienissä pisaroissa.
    • Kiinassa löydettiin virus-RNA:ta hätäsairaaloiden postilastilojen ja henkilökunnan tilojen ilmanäytteistä.
    • Singaporessa löydettiin virus-RNA:ta potilashuoneiden pinnoilta paikoissa jonne se on voinut joutua vain hengitysilman mukana, mm. poistoilmatuulettimesta.
    • Yhdysvaltain Nebraskassa löydettiin virus-RNA:ta potilashuoneiden ilmanäytteistä.
    • USA:n CDC on perustellut korvikenaamarien käyttösuositustaan yhteensä 7 tutkimuksella, joissa on osoitettu oireettomien voivan tartuttaa helposti lähikontaktissa olevia ja että tartunnan saaneilla on todettu korkeita viruskopioiden määriä hengitysteissä. Nämä tutkimukset ovat vahva välillinen näyttö pienten pisaroiden teorian tueksi[4].
[1]
Particle Size-Selective Assessment of Protection of European Standard FFP Respirators and Surgical Masks against Particles-Tested with Human Subjects

[2]
Physical interventions to interrupt or reduce the spread of respiratory viruses: systematic review

[3]
Testing the Efficacy of Homemade Masks: Would They Protect in an Influenza Pandemic?

[4]
Transmission of 2019-nCoV Infection from an Asymptomatic Contact in Germany
SARS-CoV-2 Viral Load in Upper Respiratory Specimens of Infected Patients
Asymptomatic cases in a family cluster with SARS-CoV-2 infection
Presumed Asymptomatic Carrier Transmission of COVID-19
Asymptomatic and Presymptomatic SARS-CoV-2 Infections in Residents of a Long-Term Care Skilled Nursing Facility
Presymptomatic Transmission of SARS-CoV-2
Substantial undocumented infection facilitates the rapid dissemination of novel coronavirus (SARS-CoV2)
Hyvä kirjoitus jonka lukeminen hyödyttää paljon enemmän kuin eipäs-juupas -jankkaamises seuraaminen.
 
Top