Onko tämä uusi taistelutapa toteuttajalleen henkisesti rasittavampi kuin vanha?
No siinä mielessä on myös henkisesti rankempi kuin entinen koska on kärkijoukoille ehkä hitusen fyysisesti rankempi.
"Parantuneista viestivälineistä huolimatta esimiesten vähäisemmät mahdollisuudet olla joukon mukana yhdessä joukon hajautetun toiminnan kanssa lisäävät miehistön ja alemman tason johtajien henkistä kuormitusta huomattavasti.
Johtajien osalta henkistä kuormitusta lisää se, että hajautettu taistelutapa edellyttää entistä suurempaa oma-aloitteellisuutta ja aktiivisuutta entistä alemmalla tasolla. Jopa partioiden ja ryhmien johtajilta vaaditaan itsenäistä ajattelua, monipuolista osaamista niin kaluston kuin taistelutekniikan suhteen, sekä kykyä soveltaa opittuja perustietoja ja -taitoja60. Hajautetussa taistelussa tämä on kuitenkin huomattavasti haastavampaa kuin mekanisoidun joukon hyökkäyksessä. Ryhmänjohtajan ja joukkueenjohtajan päätös voi ulottua tuntien päähän, päälliköllä jopa vuorokausien päähän. Joukon taistelutekniikka ja taktiikka tekee tilanteesta usein vieläkin monimutkaisemman ja haastavamman. Valittavia vaihtoehtoja on runsaasti, mutta huono päätös voi olla joukolle kohtalokas, koska tukea ei ole helposti saatavilla. Päätöksenteon stressi on huomattava.
Myös pienissä osissa toimiminen voi kuormittaa joukkoa merkittävästi. Esimerkiksi jääkärijoukkue voi toimia välillä ryhmittäin tai jakaantua tarvittaessa jopa kymmeneen kolmen taistelijan partioon varsin laajalle alueelle61. Tutkimusten mukaan tiedon puute, tilanteen epäselvyys ja saarrostusuhka olivat viime sodissa suomalaiselle sotilaalle pelottavia ja raskaasti kuormittavia asioita. Myöhemmin, 1990-luvun lopussa tehdyissä tutkimuksissa, kuormittavina tekijöinä mainitaan erityisesti tietämättömyys tilanteesta, vastustajan yllättävät toimenpiteet, tiedon puute ja johtajasta etääntyminen. Kaikki nämä tekijät nousevat esiin hajautetussa toiminnassa, varsinkin jos viestiyhteydet eivät toimi moitteettomasti62."
"Yksi tutkimisen arvoinen asia on hajautettuna toimimisen vaikutus joukon psyykkiseen suorituskykyyn sota-aikana, todellisessa hengenvaarassa."
"Hajautettu taistelu vaatii sekä miehistöltä että johtajilta tavallista enemmän sekä fyysistä että etenkin psyykkistä kestävyyttä. Toimiminen erillään pienissä osastoissa epäselvässä tilanteessa on normaalia, ei suinkaan epänormaalia. Etäisyydet ovat pitkiä, johtajat kaukana. Tehtävät ovat pitkäkestoisia, joskus monivaiheisia ja jopa monimutkaisia ja vaativia. Kaikilla tasoilla pitää kyetä tavanomaista oma-aloitteellisempaan ja aktiivisempaan toimintaan."
"Olisikin hyvä tietää pääpiirteittäin, kuinka kauan ja kuinka pienissä osastoissa vihollisen selustassa voidaan taistella, ennen kuin joukon henkinen kestokyky ylittyy. Olisi hyvä myös tutkia, miten nykyaikaiset johtamisjärjestelmät vaikuttavat psyykkiseen kuormitukseen. Jos tilannekuva ja viestiyhteys saadaan partion tasalle asti, vähentääkö se eristyneisyyden tunnetta vai lisääkö kenties tietoisuus pitkästä etäisyydestä lähimpään omaan joukkoon psyykkistä kuormitusta? Tämä tieto voi vaikuttaa merkittävästi joukkojen taktiikkaan ja taistelutekniikkaan. Partion ja ryhmän toiminnan sijasta voidaan joutua esimerkiksi keskittyä toimimaan enemmän joukkueina."
https://asiakas.kotisivukone.com/fi...tilassosiologinenseura_taistelut_2015_net.pdf
Kiitos linkistä,
@magitsu
