John Hilly
Ylipäällikkö
Kyllä näin, jos "sovitaan".
Minä puhuin lähinnä käsitteen kannalta sinänsä.
On tietysti mukavampi puhua joukkueen sotataidosta, kuin kankeasta taistelutekniikasta ja sotataitoon voidaan liittää vielä "sotajuoniakin".
Suomalainen sotataito
- Viestiketjun aloittaja Wnaheck
- Aloitus PVM
Kyllä näin, jos "sovitaan".
Minä puhuin lähinnä käsitteen kannalta sinänsä.
On tietysti mukavampi puhua joukkueen sotataidosta, kuin kankeasta taistelutekniikasta ja sotataitoon voidaan liittää vielä "sotajuoniakin".
No siis eihän tämä (ainakaan minulle) mitään väittelyä ole. Vaan minusta sotataito on hyvä termi kaikelle muulle kuin kalustosta. Eli kuten tuossa linkissäni oli sotataidon tasot.Kyllä näin, jos "sovitaan".
Minä puhuin lähinnä käsitteen kannalta sinänsä.
On tietysti mukavampi puhua joukkueen sotataidosta, kuin kankeasta taistelutekniikasta ja sotataitoon voidaan liittää vielä "sotajuoniakin".
Joukkueen taistelutekniikasta voidaan ja pitääkin puhua, mutta se on osa sotataitoa. Vähän kuin oikea takasuora on osa nyrkkeilytekniikkaa, mutta myös itsepuolustustaitoja.
Viimeksi muokattu:
Sarek1
Ylipäällikkö
Mm. @John Hilly ja @Tetra keskustelivat tuossa aiemmin rakentavalla tavalla sotataidosta käsitteenä ja pohdiskelivat sitä, mitä sillä oikeastaan voidaan tarkoittaa. Käsitteen laajuus, yksilötasolta kansakunnan tai jopa liittoumien tasolle eri ulottuvuuksineen, on haaste mutta ei kuitenkaan ylitsepääsemätön ongelma.
Foorumiketjun lukijan näkökulmasta olennaista on se, että kykenee hahmottamaan kulloisenkin kirjoituksen viitekehyksen eli osaa tunnistaa sen, mistä osasta tai osista kokonaisuutta on kyse ja mikä on mittakaava kartalla, jossa liikutaan.
Foorumiketjun lukijan näkökulmasta olennaista on se, että kykenee hahmottamaan kulloisenkin kirjoituksen viitekehyksen eli osaa tunnistaa sen, mistä osasta tai osista kokonaisuutta on kyse ja mikä on mittakaava kartalla, jossa liikutaan.
tässä threadissa on Kolme sivua keskustelua pelkästään reppujen kantamisesta... Onhan sekin kieltämättä osa-alue sotataitoa.
- Ensimmäisessä maailmansodassa saksalainen jalkaväki hyökkäsi Schlieffen suunnitelman mukaisesti. Joukot marssivat 27 peräkkäisenä päivänä. Päivässä matkaa kertyi n. 24km. Yhteensä joukko marssi 656km
- Ranskan muukalaislegioona on tunnettu marssikyvystään (jalkamarssi). Jos haluaa marssikunnolla ylpeillä niin kyllä silloin muukalaislegioona on hyvin vahvoilla perinteisesti ajateltuna, vaikka suomalaiset yleensä sivuuttavat mokomat patongin purijat suoraan vertailusta.
- Pohjois-Afrikan rintamalla toisessa maailmansodassa, Ranskan muukalaislegioona pystyi marssimaan ajoittain 40km päivässä. Sotilaan kantamuksien ollessa kutakuinkin 45kg. Maaperä on ollut pohjois-Afrikan maaperää. Maastomarssi.
Mitenkäs tuo VBS - onko täällä käyttäjäkokemuksia varusmiesajalta? Onko joku päässyt reservissä pelaamaan?
Oliko harjoitteista koneen äärellä hyötyä maastoon siirryttäessä? Kuinka monta tuntia joukkueelle tarjottiin koneiden ääressä? Tuliko toistoja tarpeeksi? Menikö pelleilyksi?
Oliko teillä oma kouluttaja omasta yksiköstä vai asiaan vihkiytyneempi koutsi? Riittääkö oman kouluttajan ammattitaito pelin ohjaamiseen?
Osallistuitko tankkien kanssa yhteistoimintaan tai kenties tankin miehistönä?
Kokemuksia on PSPR:sta. Kun esimerkiksi panssarijääkärikomppanian tai joukkueen hyökkäys ensin vedettiin aamupäivän aikana neljä kertaa VBS:llä, meni ensimmäinen vero iltapäivällä jo varsin mallikkaasti. Porukat ymmärsivät paljon paremmin kokonaiskuvion, jolloin epäsuoran tulivalmistelun aikautus, jalkaväen liike ja vaunujen tuli ja liike saatiin ajoitettua tavallista paremmin jo ensimäisessä kovass vedossa. Säästää aikaa ja kalustoa ja voidaan siirtyä nopeammin seuraaviin aiheisiin. Sama tuli esille kun esim panssaritiedustelijat harjoittelivat väijytyksen tekemistä.
VBS:llä voidaan lisäksi harjoitella asioita joita ei voida harjoitella missään muualla. Kuten tilanteita missä panssarijääkärijoukkueen johtaja osoittaa valopistoolilla maaliksi talossa olevan asepesäkkeen ja vaunu tuhoaa sen, tai että vaunu ampuu jalkaväelle sisäänmenoreiän talon seinään.
Pelleilyksi homma ei mene kun homma tapahtuu kouluttajan johdolla. Kaikki taltioituu järjestelmään, jolloin jos joku rupeaa vaikka huvikseen ampumaan omia, se on helppo osoittaa ja antaa "palautetta".
PSPR:ssa oli simulaattorihallilla yksi teknikkoupseeri ja yksi aliupseeri jotka kouluttavat järjestelmän käytön kouluttajille sekä ohjaavat varusmiehiä jotka mallintavat järjestelmään uusia maastoja, kalustoja tai harjoituksia. Varusmieskoulutus tapahtuu yksiköiden kouluttajien toimesta. Järjestelmän käyttö on niin helppoa, että pääosa nuorista kouluttajista osaa niitä käyttää helposti. Käytänteet vähän vaihteli, jossain yksiköissä lähes kaikki kouluttajat käytti järjestelmää, joissain yksiköissä tehtävä oli keskitetty parille osaajalle.
Zero The Hero
Luutnantti
Jonkinasteisena hankkeena on että jokaiseen joukko-osastoon hankittaisiin joukkueen kouluttamiseen tarvittava simukalusto VBS2 tai 3 simuilla. Kannatan hanketta, sillä kuten Lepard kuvaili, pystyy simulla treenaamaan juttuja jotka eivät onnistu livenä.
Edellä mainuttujen lisäksi etuja ovat mm kaikkeen harjoitteluun liittyvä tunnistuskoulutus. Ellei sitten olla poliittisesti niin arkoja että käytetään geneerisen vastustajan (itäkalusto) sijasta vastustajana omia keltaisilla lätkillä merkattuja joukkoja. Miten Lepard teillä tehtiin?
Vastaavasti järjestelmän potentiaalia selkeästi hukataan sillä että skenaarioissa mallinnetaan taisteluammuntoja janttereineen ja panssarimaaleineen kun pitäisi harjoitella edes jonkinlaista tekoälyllistä vihollista vastaan.
Ongelmat ovat siis käyttäjäpuolen poliittisessa korrektiudessa eivätkä niinkään siinä että tietokoneharjoittelu ei opettaisi mitään.
Edellä mainuttujen lisäksi etuja ovat mm kaikkeen harjoitteluun liittyvä tunnistuskoulutus. Ellei sitten olla poliittisesti niin arkoja että käytetään geneerisen vastustajan (itäkalusto) sijasta vastustajana omia keltaisilla lätkillä merkattuja joukkoja. Miten Lepard teillä tehtiin?
Vastaavasti järjestelmän potentiaalia selkeästi hukataan sillä että skenaarioissa mallinnetaan taisteluammuntoja janttereineen ja panssarimaaleineen kun pitäisi harjoitella edes jonkinlaista tekoälyllistä vihollista vastaan.
Ongelmat ovat siis käyttäjäpuolen poliittisessa korrektiudessa eivätkä niinkään siinä että tietokoneharjoittelu ei opettaisi mitään.
Tuon VBS:n on tehnyt Bohemia Interactive, joka on myös mm. ARMAn ja Operation Flashpointien takana. VBS2 Näyttää käyttävän samaa pelimoottoria kuin Arma 2. Noissa Armoissa ja OFP:ssä on kartta-/tehtäväeditori aika helppo käyttöinen, luulisi että samaa on myös VBS:ssä?
WTF? Kuulostaa aika erikoiselta käyttää tietokonesimulaattoria mallintamaan jantterien ampumista.
Viimeksi muokattu:
Tarkoittaa sitä että esim. MAAVE näkee simujen käytön lisäämisessä suuren potentiaalin säästää ampumatarvikkeita eikä sinänsä kehittää osaamista. Visioissa joukko harjoittelee ammunnan kuvion simulaattoreilla varuskunnassa siten, että se ampuu vain yhden "vedon" joukkue ammuntaa jota nykyään ammutaan esim. kolme "vetoa". Kouluttajat karsastavat tätä koska simulaattori ei koskaan voi korvata mm. Taisteluammunnoissa kehittyvää asekäsittelytaitoa...
Jaa että ammutaan simulaattorissa janttereita, jotta voidaan vähentää oikeita ammuntoja. Nyt ymmärrän paremmin tämän uutisen...
Jaa että ammutaan simulaattorissa janttereita, jotta voidaan vähentää oikeita ammuntoja. Nyt ymmärrän paremmin tämän uutisen...
Ja kas, välttämättömyydestä onkin jo kasvatettu suoranainen voitto. No, lähimmän kymmenen vuoden sisällä koulutuksen määräraha on nuhhittu siihen malliin, että tätä keskusteluakaan ei tarvi käydä Sotataito-otsikon alla. Huomaa palstan keskustelusta sen, miten sietämättömän vaikeaa on yhdistää sotataito-käsite yksittäisen taistelijan teemaan. Ja näitä syntetisaattorijuttuja lukiessa ymmärtää hyvin, miksi yksittäinen taistelija taitoineen halutaan pitää pois keskustelun ydinalueelta. Keskustelu siirtyy hipihiljaa niin isoihin puitteisiin, joista kenelläkään osallistujalla ei taatusti ole sellaista käsitystä, että voisi keskustella oikeastaan siitä lainkaan.
JR49
Respected Leader
Paikanpeittämismenetelmä, miten sen kanssa toimitaan?
Marssille ylempi johtoporras määrää tiettyjä koordinaattipisteitä, esim. Kuusi 72, ja ilmoitan sijaintini tyyliin: - Olen taistelussa 300 metriä länteen pisteestä Kuusi 72. Olenko ymmärtänyt oikein?
Voiko sitä käyttää hyökkäyksessä? Ja miten?
Marssille ylempi johtoporras määrää tiettyjä koordinaattipisteitä, esim. Kuusi 72, ja ilmoitan sijaintini tyyliin: - Olen taistelussa 300 metriä länteen pisteestä Kuusi 72. Olenko ymmärtänyt oikein?
Voiko sitä käyttää hyökkäyksessä? Ja miten?
tässä threadissa on Kolme sivua keskustelua pelkästään reppujen kantamisesta... Onhan sekin kieltämättä osa-alue sotataitoa.
- Ensimmäisessä maailmansodassa saksalainen jalkaväki hyökkäsi Schlieffen suunnitelman mukaisesti. Joukot marssivat 27 peräkkäisenä päivänä. Päivässä matkaa kertyi n. 24km. Yhteensä joukko marssi 656km
- Ranskan muukalaislegioona on tunnettu marssikyvystään (jalkamarssi). Jos haluaa marssikunnolla ylpeillä niin kyllä silloin muukalaislegioona on hyvin vahvoilla perinteisesti ajateltuna, vaikka suomalaiset yleensä sivuuttavat mokomat patongin purijat suoraan vertailusta.
http://www.army.gov.au/~/media/Files/Our future/LWSC Publications/AAJ/2010Winter/07-TheHistoryOfTheSoldiers.pdf
- Pohjois-Afrikan rintamalla toisessa maailmansodassa, Ranskan muukalaislegioona pystyi marssimaan ajoittain 40km päivässä. Sotilaan kantamuksien ollessa kutakuinkin 45kg. Maaperä on ollut pohjois-Afrikan maaperää. Maastomarssi.
Käydään hieman kohta kohdalta läpi näitä kolmea.
Saksalaiset joukot kävelivät niin, että jalat kuluivat mäyräkoiran jalan mittoihin. Sota hävittiin silti.
Ranskan muukalaislegioona marssi miljoona kilometriä. Amerikkalaiset joukot kykenivät noin 25 km päivämarsseihin. Silti amerikkalaiset kiistatta johtivat antautumisneuvotteluja. Voittivat sodan.
Vastoin yleistä käsitystä ja glooria hallesheigaraa suomalaisjoukot eivät olleet mitään hirmumarssijoita. Pl. poikkeukset. Silti kyettiin antamaan neukuille kattilaan varsin monta kertaa.
Tämä suomalainen sotataito asia jäi hieman vaivaamaan jälkikäteen.
Olihan kuitenkin suomessa hyvä komentaja marski ristin ritari Yrjö Keinonen.
Hänestä laitoinkin Vonka:n threadiin nettilinkkejä oikeastaan ilmaisia e-bookeja.
Eip siitä keskustelua syntynyt vaan threadi jäi unholaan.
pstsika
Haukka
Olet ymmärtänyt oikein. Minulle tosin on opetettu, että oma sijainti suhteessa paikanpeittämispisteeseen ilmoitetaan piirusuuntana eli jos olet 300 metriä lännessä pisteestä Kuusi 72, niin ilmoitat olevasi 300 metriä pisteestä Kuusi 72 suuntaan 45-00. Piirusuunnat ovat paljon täsmällisempi tapa ilmoittaa ilmansuunta kuin perus- ja väli-ilmansuunnat ja siksi niitä käytetään. Sata piirua on riittävä tarkkuus melkein kaikkeen jos paikanpeittämispisteet on oikein sijoitettu.
JR49
Respected Leader
Kiitos.
Itse olen toiminut lähinnä pelastuspalveluruudukkoa pienempiin ruutuihin jakamalla. Hyvä tietää tästäkin jotain.
ei meille opetettu mitää piiruja intissä. olikin aina ihmetellyt mikä pointti siinä sitten onkaan.
koulussa opetettiin vaan radiaanit ja asteet jos nyt oikein muistan. milliradiaanit ovatkin luonnollisesti tuhannesosa radiaanista. maantiedossa sitten oli kulmaminuutteja ja sekunteja
kompassissa on kuitenkin asteluvut. Astelukuja voi käyttää kompassin mukaan kun sanotaan että etäisyys 700m, suunta 230 astetta mitattuna peitepisteestä 'Rölli'.
ilmavoimissa vissiin käytetään useimmiten ihan tavallisia asteita - eikä piiruja. Awacseista tulee tiedot hävittäjille jne
Viimeksi muokattu:
pstsika
Haukka
Suunnan ilmoittaminen piiruissa on ihan perusjuttu ja se onnistuu mm. marssikompassin avulla. Se, että intti on jossain asioissa ihan kehitysmaalevelillä tai kouluttajat eivät itsekään hallitse koulutettavaa asiaa ei ole mitenkään ennenkuulumatonta.
On syytä muistaa, että suurin osa suomalaisista ammattisotilaista omaa yhtäläisen kokemuksen sotimisesta kuin parin viikon päästä aloittavat alokkaat. Muu osaaminenkin on monessa asiassa vain sitä, että henkilö on lukenut siitä kirjan/oppaan/ohjesäännön tai kaksi ja harjoitellut sitä vaihtelevan määrän valvotussa ja säännellyssä harjoituksessa, joissa erotuomaritoiminta, varomääräykset yms rajoittavat ja jopa tekevät osan asioista mahdottomaksi.
Viimeksi muokattu: