Suomalainen sotataito

[late347]

Luulisi että ainakin kaikille epäsuoran kanssa tekemisissä oleville opetetaan piirut. Piirut on helppo muistaa kellotaulun minuuteista.

Oliko piirut muutettu 6400 asteikkoon?

Siis miten on helppo muistaa kellotaulun minuutesta? Itsekin totesit että piiruja on vissii yhteensä 6400 (ainakin mokomilla natottajilla kuten US army)



Ilmeisesti piiruja enempi käytetään johonkin stadiametriseen etäisyydenmäärittämiseen. Elikkä yritetään laskea että kuinka kaukana on joku objekti meistä itsestämme. Pitää kuitenkin ennakolta tietää että miten suuri on objektin fyysiset mitat vaikkapa leveys.

Muistan kyllä että jossain lentosimulaattoripeleissä niin siinä oli tyyliin 100 piirun punapistetähtäin vaikkapa messerschmitt hävittäjässä. Elikkä punapistetähtäimessä oli ennen muinoin tähtäinristikko (tai pelkkä piste keskellä), jonka ympärillä oli rinkula, joka oli kalibroitu oikeankokoiseksi.

Niin että jos oletetaan että vihollisen spitfiren siipienväli on joku 10m, niin silloin kun spitfiren siipienväli täyttää 1/2 punapistetähtäimestä, niin vihollinen on 200m päässä. Koska... 10m/ 50piirua = 0,2km elikkä 200m

https://en.wikipedia.org/wiki/Stadiametric_rangefinding

Eihän tolla ole mitään tekemistä piirujen kanssa tai piirumittauksen kanssa Kyseessä on stadiametrinen etäisyydenmäärittäminen/mittaaminen. Sitä voi tehdä muillakin kun piiruilla. Periaate kuitenkin on nimenomaan stadiametrinen etäisyydenmittaaminen. Kyllähän esim. PV:llä on käytössä ihan normaalisti milliradiaani kiikarintähtäimiä, joten ei niillä ole piirujen kanssa mitään yhteistä sinäänsä.

Spoiler: hullun horinaa jos jaksatte lukea

Jos nyt tarkkoja ollaan vaikkapa milliradiaanien kanssa. Siinä tulee pienoinen matemaattinen virhe noin niinku matemaattisesti ajateltuna kun sovitetaan ympyrän KAARTA sellaiseksi PYSTYSUORAKSI PITUUDEKSI (mitattuna alhaalta ylös). Eihän loogisesti ajateltuna
trigonometrian lakien mukaan voi sama ympyrän kaari (esim. x), olla samanaikaisesti kaareva, että pystysuora (suorakulmaan lukitettu?) pituus. "oikeasti" matematiikan mukaan ympyrän kaari on ympyrän kaari -eikä mikään suorakulmaisen kolmion pituus.

Jos vertaillaan keskenään 1 metri mittaista ympyrän kaarta niin sen on pakko olla lyhyempi (korkeudeltaan lyhyempi, mitattuna suoraan alhaalta ylöspäin) jos verrataan pystysuoraan 1 metri mittaiseen tikkuun (esim.) Jos sulla on 2m pitkä jousipyssy, jossa ei ole liitettynä jännettä. Kun kiinnität jänteen jousipyssyyn, niin ympyrän kaari tiukentuu, koska jänne vaikuttaa siihen jousipyssyn kaareen, kun mitataan korkeutta pystysuoraan alhaalta ylös. Elikkä korkeus pienenee.

Note: Even though the opposite side of the triangle “x” in Fig. 5 above is really not a straight line but a curve because it is actually a part of a circle, it is a very small curve. At this distance and at this small of an angle, for all practicable purposes we can consider it a straight line and its effects on the math are negligible.

(edelliseen liittyen katsokaa s. 5-6 ; tuossa on hieman selitetty tuota mitä minä ajattelin. http://www.mil-dot.com/media/1027/the_derivation_of_the_range_estimation_equations.pdf)

Toisaalta luodin pyyhkäisyalan kannalta virheellä ei ilmeisesti ole kovinkaan suurta merkitystä käytännössä.

 

[Tetra]

Siis miten on helppo muistaa kellotaulun minuutesta? Itsekin totesit että piiruja on vissii yhteensä 6400 (ainakin mokomilla natottajilla kuten US army)

Kellotaulussa on 60 minuuttia. Voit ajatella että 00 (tai 60) on pohjoinen, 15 itä, 30 etelä, 45 länsi. Siten sinulla on esim. länsi 45-00 (kuten pstsian viestissä).

Piiruja on sen verta kuin sovitaan. Suomessa on ollut käytössä 6000 piirun asteikko, Ruotsisa 6300 ja USA:ssa 6400. Joskus ainakin oli juttua että ajan hengen mukaisesti siirryttäisiin 6400 piirun järjestelmään mutta en tiedä onko toteutunut.

Piiruja käytetään ainakin epäsuorassa ja tulenjohdossa. Miksi ei muuallakin, kuten pstsialle oli opetettu.

 

[kertakenttään]

Jotenkin tuo otsikko Suomalainen "sotataito" kertoo tosiaan langan laadusta, kun täällä puhutaan piiruista ja repun kantamisesta. Missä ovat taktiset periaatteet ja niiden toteutuminen suomalaisessa sotataidossa? Tieteenä sotataitohan pitää sisällään taktiikan, strategian ja historian. Taktiset periaatteet ovat erään oppaan mukaan aktiiviset ja päättäväiset toimenpiteet, menestyksen hyväksikäyttö, harhauttaminen ja yllätys, voimien taloudellinen käyttö, maaston hyväksikäyttö, toiminnan vapaus, selkeät johtosuhteet ja yksinkertaiset ratkaisut ja vaikutuksen keskittäminen. Paras pohja lähteä näitä pohtimaan on varmastikin Komppanian taisteluohje julkisena lähteenä. Yhdessä tänä syksynä tulleessa Sotilasaikakausilehdessä on muuten TSTOS (PSAJON) organisaatio joukkueen ja patterin tarkkuudella, jos jotakuta sattuu kiinnostamaan. Siinä meillä viitekehysorganisaatio, jossa komppaaniaa voidaan tarkastella ja samalla vaikka koko taisteluosastoa.

Edit: Syyskuun numero 9/2015, sivu 22.

 

[John Hilly]

Syyskuun numero 9/2015, sivu 22.

Harmi vaan, että lehden nettiversiot ovat vain jäsenille.
Voisitko kopioida pääkohdat - lähde tietysti mainiten - tänne meidän ressujen luettavaksi?

 

[kertakenttään]

Harmi vaan, että lehden nettiversiot ovat vain jäsenille.
Voisitko kopioida pääkohdat - lähde tietysti mainiten - tänne meidän ressujen luettavaksi?

 

[kertakenttään]

Yhdessä toisessa lehdessä oli pataljoonan/taisteluosaston hyökkäyksestä, jonka voin laittaa tänne jahka pääsen koneen äärelle.

 

[Vonka]

Tekijänoikeuslaki 22§ antaa luvan vain seuraavaan: "Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa." Laajuutta ei ole tarkemmin määritelty laissa tai muissa säännöksissä, vaan hyväksyttävä lainaamisen laajuus on ratkaistava tapauskohtaisesti. Asiaa arvioitaessa on otettava huomioon myös yllä mainittu hyvän tavan mukaisuus ja asiallisen yhteyden vaatimus.

Kokonaista lehteä, joka on tarkoitettu maksusta vain jäsenille ja jota ei ole kokonaan sähköisenä kaikille, ei voi skannata tänne.

 

[Vonka]

@kertakenttään ks. edellinen viesti.

Voit laillisesti referoida ydinajatukset ja laittaa havainnollistamiseen muutamia sopivan kokoisia sitaatteja.

 

[VUps]

Tekijänoikeuslaki 22§ antaa luvan vain seuraavaan: "Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa." Laajuutta ei ole tarkemmin määritelty laissa tai muissa säännöksissä, vaan hyväksyttävä lainaamisen laajuus on ratkaistava tapauskohtaisesti. Asiaa arvioitaessa on otettava huomioon myös yllä mainittu hyvän tavan mukaisuus ja asiallisen yhteyden vaatimus.

Kokonaista lehteä, joka on tarkoitettu maksusta vain jäsenille ja jota ei ole kokonaan sähköisenä kaikille, ei voi skannata tänne.

Kylkirauta ja Sotilasaikakausilehti pitäisi uudistaa siten, että AY-, järjestö- ja kadettiperinneasiat, sekä seuramatkaraportit, merkkipäivät ja kuolinilmoitukset keskitettäisiin yhteen lehteen. Toiseen lehteen tulisi sitten sotatieteellinen sisältö. Tämän tiedelehden soisi olevan vapaassa jakelussa netissä, elleivät RUL ja maanpuolustuksen tukisäätiöt saa järjestettyä sen jakelua postitse reserviupseereille.

 

[JR49]

Ryhmänjohtajan käsikirjassa, painos 2003, sanotaan sivulla 166:
"Savutuksella voidaan sokaista pääosa vihollisen pimeänäkölaitteista. Savutus ei vaikuta uusimpien vaunujen lämpötähystimiin."
Täsmällisemmin, miten suhtautuu nykytilanteeseen, kuitenkin nyt vuosi 2015. Onko ajantasalla, eli BTR-80 ei näe savun läpi? Entä BMP-2? Minkä ikäisissä vaunuissa menee rajanpinta?
Entä jalkaväen käytössä olevat laitteet?

 

[baikal]

Ryhmänjohtajan käsikirjassa, painos 2003, sanotaan sivulla 166:
"Savutuksella voidaan sokaista pääosa vihollisen pimeänäkölaitteista. Savutus ei vaikuta uusimpien vaunujen lämpötähystimiin."
Täsmällisemmin, miten suhtautuu nykytilanteeseen, kuitenkin nyt vuosi 2015. Onko ajantasalla, eli BTR-80 ei näe savun läpi? Entä BMP-2? Minkä ikäisissä vaunuissa menee rajanpinta?
Entä jalkaväen käytössä olevat laitteet?

Savun partikkelikoko ja ainesosien heijastavuus ratkaisevat. En tunne alan termistöä, mutta savuja on käsittääkseni kehitetty sitä mukaa, kun tähystyslaitteet ovat kehittyneet.

 

[SJ]

Ryhmänjohtajan käsikirjassa, painos 2003, sanotaan sivulla 166:
"Savutuksella voidaan sokaista pääosa vihollisen pimeänäkölaitteista. Savutus ei vaikuta uusimpien vaunujen lämpötähystimiin."
Täsmällisemmin, miten suhtautuu nykytilanteeseen, kuitenkin nyt vuosi 2015. Onko ajantasalla, eli BTR-80 ei näe savun läpi? Entä BMP-2? Minkä ikäisissä vaunuissa menee rajanpinta?
Entä jalkaväen käytössä olevat laitteet?

Varmaksi en voi sanoa, mutta pitää olla muuten aika uusi modernisaatio, jotta BTR-80ssä tai BMP-2:ssa olisi IP kamera. Enkä usko, että noita on paljoakaan käytössä.

 

[Zero The Hero]

Lämpökamerateknologia alkaa olla sen verran edullista ja yleistä että vaunuja vastaan peuhatessa kannattanee unohtaa jo savujen näköestevaikutus ellei nimenomaan ole kyseessä lämpötähystykseltä suojaava tuote. BMP-3:n uudemmissa malleissa löytyy jo lämppäriä kuten myös taistelupanssarivaunuista jotka ovat nähneet edes jonkinlaista päivitystä.

 

[Mustaruuti]

Ohessa suomalaista sotataitoa, "talvisodan hengessä", eli edellisen taistelutavan ajoilta. Miltähän vuodelta raina mahtaa olla?

Korsuissa kyyhöttämistä siis. Millainenhan olisi vastaava video uuden taistelutavan mukaisena versiona? Äijät palelee ensin korpikuusen juurella ja saa sitten viestin, että nyt pitäisi käydä tekemässä ylläkkö tielle.

Aika paljon on muuttunut...

 

[Kotipoika]

Ohessa suomalaista sotataitoa, "talvisodan hengessä", eli edellisen taistelutavan ajoilta. Miltähän vuodelta raina mahtaa olla?

Korsuissa kyyhöttämistä siis. Millainenhan olisi vastaava video uuden taistelutavan mukaisena versiona? Äijät palelee ensin korpikuusen juurella ja saa sitten viestin, että nyt pitäisi käydä tekemässä ylläkkö tielle.

Aika paljon on muuttunut...

Internet kertoo, että tuo filmi olisi vuodelta 2000.

Olihan siellä korsussa sentään uuden vuosituhannen airuena Kotipizzaa ja Cokista...

 

[BlackFox]

Mitäs mieltä olette?
Onko ns poltetun maan taktiikka enää nykypäivänä kannattavaa?
Venäläisillä on huonompi majoitus kalusto kuin meillä tai sitä ei ole määrällisesti niin paljoa suhteessa joukkoihin.
Sekä nyky sodissa nuo talot tuppaavat ottamaan aika hyvin osumaa, sitten on moraaliset ym hommat viellä.

Esim kannattaisiko esim Haminaan asti polttaa talot sodan syttyessa sekä tietysti tuhota kaikki muukin infra.
Kaupunkeja tuskin kannattaa mutta nuo maalaispitäjien talot mitkä ovat lähellä rajaa ja mitkä tod.näk jäisivät ainakin hetkeksi naapurille.
Ukrainassa suurinosa joukoista asui rakennuksissa.

Sitten jos talot polttaa ja saadaan maat takaisin niin voi huokaista helpotuksesta että maat sai takaisin vaikka talot menikin rajalla.?
tietysti nykyään rakentaminen on kallista mutta ei se siihen aikaankaan halpaa ollut suhteessa kun kaikesta oli vähän pulaa.

 

[baikal]

Mitäs mieltä olette?
Onko ns poltetun maan taktiikka enää nykypäivänä kannattavaa?
Venäläisillä on huonompi majoitus kalusto kuin meillä tai sitä ei ole määrällisesti niin paljoa suhteessa joukkoihin.
Sekä nyky sodissa nuo talot tuppaavat ottamaan aika hyvin osumaa, sitten on moraaliset ym hommat viellä.

Esim kannattaisiko esim Haminaan asti polttaa talot sodan syttyessa sekä tietysti tuhota kaikki muukin infra.
Kaupunkeja tuskin kannattaa mutta nuo maalaispitäjien talot mitkä ovat lähellä rajaa ja mitkä tod.näk jäisivät ainakin hetkeksi naapurille.
Ukrainassa suurinosa joukoista asui rakennuksissa.

Sitten jos talot polttaa ja saadaan maat takaisin niin voi huokaista helpotuksesta että maat sai takaisin vaikka talot menikin rajalla.?
tietysti nykyään rakentaminen on kallista mutta ei se siihen aikaankaan halpaa ollut suhteessa kun kaikesta oli vähän pulaa.

No jos kaupuntit jätetään hävittämättä, niin mitä voitetaan harvalukuisten maatalojen hävittämisellä????? Mieluummin joukot varmasti pannaan muutenkin kaupuntiin. Siellähän ne ovat sitä paitsi turvassa, kun kaikki suomalaiset joukot ovat suonlaidoissa hytisemässä telttoineen ja kenttäpönttöineen.

 

[BlackFox]

Nii i. Tosin Haminan polttamista kukaan tuskin jäisi suremaan.
Saunassa jäin vain miettimään, isommat rakennukset missä voisi pitää jotain huolto tukikohtaa sekä esim kaluston korjaamiseen kykenevät tilat varmaan kannattaisi hävittää vaikkapa raskaan kaluston huoltotilat, laitteet tosin PV olisi varmaan korjannut parempaan talteen jos aika riittäisi.

Ohessa suomalaista sotataitoa, "talvisodan hengessä", eli edellisen taistelutavan ajoilta. Miltähän vuodelta raina mahtaa olla?

Korsuissa kyyhöttämistä siis. Millainenhan olisi vastaava video uuden taistelutavan mukaisena versiona? Äijät palelee ensin korpikuusen juurella ja saa sitten viestin, että nyt pitäisi käydä tekemässä ylläkkö tielle.

Aika paljon on muuttunut...

https://www.youtube.com/channel/UCM8qGnJrcCGQXCZuGenvrOQ

 

[SJ]

Mitäs mieltä olette?
Onko ns poltetun maan taktiikka enää nykypäivänä kannattavaa?
Venäläisillä on huonompi majoitus kalusto kuin meillä tai sitä ei ole määrällisesti niin paljoa suhteessa joukkoihin.
Sekä nyky sodissa nuo talot tuppaavat ottamaan aika hyvin osumaa, sitten on moraaliset ym hommat viellä.

Majoituskalusto ei ole varmaankaan erityisen relevantti kysymys, koska ukot ajetaan ajoneuvojen kyydissä taisteluun ja ukoilla on ammuksia ja ruokaa useammaksi päiväksi. Lisäksi ukoille voidaan jakaa sellaista nappia, että ukot jaksavat sen aikaa mitä ammukset ja ruoka riittää. Tuota aikaisemmin ne eivät nähdäkseni majoitteita tarvitsisi ja silloin joukon kuuluisi olla loppuun käytetty, ellei sitten jotakin selustan tai sivustan vahtimishommaa näille anneta. Ja syvemmällä selustassa niillä on se n. 500 ukolle tarkoitettu majoitusjärjestelmä (telttakylä).

Ennemmin jättäisin rakennukset jäljelle, teltan/korsun/rakennuksen käräyttäminen vihollisen ollessa sisällä nukkumassa on pitkälti aika yksi ja sama toteutuksen kannalta (toki teltta on helpoin, mutta ero ei ole iso ja varustus riittää näihin kaikkiin).

Rakennusten säästämistä puoltaa myös se, että rakennus on aika helppo paikantaa vaikka vain kartalta. Teltan paikantaminen vaatii potentiaalisesti enemmän osaamista/varustusta. Tämä siis nyt, kun GPS ohjatut ammukset ovat tulleet saataville.

 

[kimmo.j]

Mitäs mieltä olette?
Onko ns poltetun maan taktiikka enää nykypäivänä kannattavaa?
Venäläisillä on huonompi majoitus kalusto kuin meillä tai sitä ei ole määrällisesti niin paljoa suhteessa joukkoihin.
Sekä nyky sodissa nuo talot tuppaavat ottamaan aika hyvin osumaa, sitten on moraaliset ym hommat viellä.

Esim kannattaisiko esim Haminaan asti polttaa talot sodan syttyessa sekä tietysti tuhota kaikki muukin infra.
Kaupunkeja tuskin kannattaa mutta nuo maalaispitäjien talot mitkä ovat lähellä rajaa ja mitkä tod.näk jäisivät ainakin hetkeksi naapurille.
Ukrainassa suurinosa joukoista asui rakennuksissa.

Sitten jos talot polttaa ja saadaan maat takaisin niin voi huokaista helpotuksesta että maat sai takaisin vaikka talot menikin rajalla.?
tietysti nykyään rakentaminen on kallista mutta ei se siihen aikaankaan halpaa ollut suhteessa kun kaikesta oli vähän pulaa.

Kaksipiipuinen juttu.

Toisaalta poltetunmaan taktiikka toimii edelleen, mutta koska isoista rakennuksista iso osa on ns. kivitaloja, ei pelkkä polttaminen ehkä riitä.
Se palanut elementtitalo antaa suojaa tähystykselta ja hiukan asevaikutukseltakin.

Kesällä poltetunmaan taktiikalla ei tietenkään ole niin suurta vaikutusta kuin talvella, mutta silti kiinnittäisin sen huomioni liikenneinfraan, eli sillat, ojarummut ja tiet romuksi. Se hidastaa vihollista.
Seuraavana lankayhteydet, sähköverkko, vedenjakelu ja viemärit.