Suomalainen sotataito

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Wnaheck
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Niitä on käytössä ihan orgaanisesti. Malli riippuu siitä millainen taisteluosasto kyseessä.

Näin oletinkin. Mitenkähän sitten erillisten komppanioiden kanssa on? Niilläkin saattaisi olla tilanteita missä PST-ohjukset olisi hyödyksi. Ja tuo touhu mitä näkyy Syyriassa ei liene millään tavoin mahdotonta meilläkään. Jossakin se vihollinen parkkeeraa tankkejaan, joten jos meillä on ukkoja ympäri metsiä kyttäämässä vihollisen touhuja, niin varmasti olisi tilanteita käydä kolkkaamassa se sieltä pois.
 
Näin oletinkin. Mitenkähän sitten erillisten komppanioiden kanssa on? Niilläkin saattaisi olla tilanteita missä PST-ohjukset olisi hyödyksi. Ja tuo touhu mitä näkyy Syyriassa ei liene millään tavoin mahdotonta meilläkään. Jossakin se vihollinen parkkeeraa tankkejaan, joten jos meillä on ukkoja ympäri metsiä kyttäämässä vihollisen touhuja, niin varmasti olisi tilanteita käydä kolkkaamassa se sieltä pois.

Ei sen pstohjusjoukkueen tuli ole tälläkään hetkellä kuin enintään kahden komppanian alueella. Onhan niillä erillisillä komppanioillakin kuitenkin oma pstryhmänsä Nlaweilla, joilla ampua sitten vaikka paikallaan olevaa vaunua 800 metrin päästä.
 
Vahvuuksia ei voi pienentää ainakaan maavoimien 150k:sta, jollei luovuta jostakin pyhässä kolminaisuudessa: 1) Sotilaallisesta liittoutumisesta 2) koko maan puolustamisesta tai 3) Yleisestä asevelvollisuudesta. Jos 1) niin silloin pitää tehdä kuten 1941 ja jakaa jollekin muulle maalle osa rintamasta hoidettavaksi. Jos 2) niin sitten myös RA-yksiköt kannattaa siirtää pois pohjois-Suomesta ja keskittää koulutus niille alueille joita aiotaan puolustaa; muuten niistä ei ole kun kustannuksia (kuten on jo tehty länsirannikon osalta). Jos 3) niin valikoivuus johtaa ennen pitkää Ruotsin tielle.

Tuo ammattimaistaminen olisi hyvä juttu toteutettuna, jos määrärahoja tulisi jostain lisää. Kuitenkin, ilman pv:n materiaali-, toiminta- tai henkilöstömäärärahojen uudelleen määrittelyä lisäää rahaa ei ole tulossa. Joukkojen määrävahvuuden suhteen en olisi noin pessimistinen. Eihän koskaan koko maata ole puolustettu jäykästi rajalta alkaen, toisaalta uusien joukkojen vaikutusalue on merkittävästi suurempi kuin aikaisempien. Ruotsin tien lisäksi on Norjan ja Tanskan tie: maassa on ollut valikoiva asevelvollisuus vuosikymmeniä.

Mihin me käytämme noita 4kk miehiä? Ei niillä ole mitään käyttöä...rahan hukkaa edes kouluttaa. Jos emme (muka) tarvitse 1/3 osaa asevelvollisista niin miksi ihmeessä emme karsi niitä jo kutsunnoissa? 14k "varsinaista asevelvollista"/saapumiserä ei riitä ylläpitämään SA-joukkoja...jos noin 23k miehellä pystymme järkevästi pyörittämään tätä nykyistä 230k:n SA-vahvuutta niin voi laskea niin yhtälö ei vaan toimi ilman että SA-vahvuutta pienentää. Ja kuten sanoin, sitä ei voi pienentää ilman ylempänä lueteltujen reunaehtojen täyttymistä ja pyhästä kolminaisuudesta luopumista. Koulutusajan pidentäminen ei myöskään tule saamaan yhteiskunnan hyväksyntää ja pidemmän palvelusajan välilliset kustannukset voivat jopa ylittää ammattisotilaiden lisäämisen kustannukset valtiolle.

Kyllähän asevelvollisten suuri määrä liittyy lähinnä maanpuolustushengen ylläpitoon jatkossa kun sa-vavhuus laskee entisestään. Joka tapauksessa, jos ammattimaistamista halutaan lisää ja joukoille jotain materiaalia hankkia niin aika monen palikan asentoa pitää vääntää uusiksi. Nykymalli ei ole toimiva 2020-luvulla. Toivoisin itsekin lisärahoitusta pv:lle mutta en oikein näe sellaista skenaariota jossa lisärahoitusta tulisi paljon lisää, pl. täysimittainen sota lähialueilla, mahdollisena.
 
Viimeksi muokattu:
Näin oletinkin. Mitenkähän sitten erillisten komppanioiden kanssa on? Niilläkin saattaisi olla tilanteita missä PST-ohjukset olisi hyödyksi. Ja tuo touhu mitä näkyy Syyriassa ei liene millään tavoin mahdotonta meilläkään. Jossakin se vihollinen parkkeeraa tankkejaan, joten jos meillä on ukkoja ympäri metsiä kyttäämässä vihollisen touhuja, niin varmasti olisi tilanteita käydä kolkkaamassa se sieltä pois.

Veikkaisin että kaukaisessa tulevaisuudessa pst-ohjus on alueellisten joukkojen pääase. Sensoreita on varaa ja mahdollisuutta pistää maasto täyteen, alueelliset joukot ovat ensisijaisesti pst-ohjusten laukojia, sensoriverkoston ja älymiinojen asentajia. Pst-ohjus voi olla lennokkimainen (kuten ALAS) https://en.wikipedia.org/wiki/ALAS_(missile), kuituohjattu kuten Type 96 (https://en.wikipedia.org/wiki/Type_96_Multi-Purpose_Missile_System) tai radiolinkki-ohjattu (Kuten Spike NLOS: http://www.rafael.co.il/marketing/SIP_STORAGE/FILES/6/1026.pdf ). Jonkun verran on sitten "suoran toiminnan" joukkoja jotka muistuttavat koulutukseltaan ja varustukseltaan tämän päivän erikoisjääkäreitä. Heidänkin pääaseensa on varmaankin NLAW tms. + tarkka-ampujakiväärit.

Kallista? Kymmenien tuhansien miesten ja naisten laittaminen maastoon ja suuren määrän varustuksen hankkiminen heille liikuntavälineitä myöten vasta kallista onkin. Yhdellä NLOS-järjestelmällä saa aika suuren teoreettisen peiton verrattuna siihen että hankittaisiin sama peitto perinteisemmin pst-ohjuksin, oli kyse sitten Spikestä tai NLAW:sta. Jos on mahdollista pysäyttää liike sulutteilla pystytään kohteeseen iskemään sitten lukuisin eri keinoin, NLOS-ohjuksin, erityisa-tarvikkein jne. Tämä voisi olla nk. koko maan kattavan puolustuksen tulevaisuus.
 
Sitten kun Rannikonpuolustaja-lehden numero 1/2016 tulee nettiin (jos jostain syystä et saa paperilehteä :cool:) niin kannattaa taas tutustua.
Siinä on pääaiheena rannikkosodankäynnin taktiikka ja operaatiotaito. Mielenkiintoisia artikkeleja.
 
Ins. eversti Kosola videohaastattelussa:
Teknologia mullistaa sodankäynnin: luodinkestävä kerrasto ja laserase käytössä muutamien vuosien päästä
Alle millimetrin paksuinen kevyt vaate pysäyttää luodin nanoteknologian avulla. Laserhakeutuva luoti korvaa tarkka-ampujan eli hakeutuu itse maaliin. Nopea teknologinen kehitys tekee aseista jatkuvasti pienempiä ja halvempia. Näkymätöntä panssarivaunuakin kehitetään jo.

– Riittää että osoittaa sinne päin, pitää hiusristikon maalin kohdalla, ja luoti hakeutuu maaliin. Se ei vielä seuraa mutkan taakse pakenevaa taistelijaa, mutta jokaisesta voi tulla tarkka-ampuja, kertoo Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö, insinöörieversti Jyri Kosola Ylen Aamu-tv:n haastattelussa.

Kymmenen vuoden kuluttua täsmäaseet ovat kustannustensa ja kokonsa puolesta yhä useamman taistelijan ulottuvilla. Muutos varustusten hinnassa ja koossa on 25 prosentin luokkaa vuosittain, Kosola arvioi.

– Teknologian perusluonne on, että se pienentyy ja halpenee koko ajan. Kymmenessä vuodessa puhutaan kymmenes- tai sadasosasta koossa ja hinnassa. Tämä tekee täsmäaseet yksilötasolla mahdolliseksi muutaman vuoden sisällä.

Laser eksyy sumussa
Laser on parin vuoden ajan ollut operatiivisessa käytössä USA:n laivastossa. Kantama on Kosolan mukaan parin kilometrin luokkaa. Laseraseita on mahdollista käyttää muun muassa miehittämättömien aseiden tuhoamiseen ja kranaatintorjuntaan.

Luotiin verrattuna laserissa on perustavanlaatuinen heikkous, se ei toimi esimerkiksi sumussa.

– Laseraseen perusongelma on että se vaatii näköyhteysreitin. Sumu josta luoti menee läpi, laser ei mene. Siksi siitä ei koskee tule taistelukentän laserpistooliratkaisua niin kuin Tähtien sodasta voitaisiin ajatella, Kosola sanoo.

Nanopyjama pysäyttää luodin
Aseteknologian kehityksessä on kyse teknologian kilpajuoksusta, jossa kehitetään toisaalta älykkäämpiä aseita, jotka löytävät kohteensa itse, ja toisaalta keinoja joilla niiltä voi suojautua ja piiloutua.

Nanopuku on valmistettu nanokiteistä. Kun siihen osuu luoti, joustava kiderakenne jäykistyy ja suojaa kuin panssari. Alle millimetrin paksuinen puku pystyy pysäyttämään nykyisten käsiaseiden luodit.

– Käytännössä kuin supermiehen pyjama, joka pysäyttää luodit, ja on huomattavasti kevyempi kuin suojaliivit, Kosola kuvailee.

Englannissa on menty Kosolan mukaan vielä pidemmälle, kehitteillä on sekä ihmisten että ajoneuvojen näkymättömäksi tekeytyminen.

– Tämä on merkittävä ja mullistava tekijä. Panssarivaunu voi naamioitua metsäksi, henkilöautoksi tai viattomaksi kohteeksi esimerkiksi säätämällä kohteiden näennäistä pintalämpötilaa.

– Olen nähnyt toiminnassa, kyllä se toimii. Jos tietää, että kohde on siinä, se voidaan hahmottaa, mutta jos et tiedä, sitä ei löydä, Kosola kertoo.

Pian kokonaan näkymättömäksi
Teknologia näkymättömäksi muuttumista varten on jo Kosolan mukaan olemassa. Vaatteiden väriä ja kuvioiden kontrastia voidaan säätää.

– Vielä ei yksittäistä sotilasta voi tehdä näkymättömäksi, muutamien vuosien sisällä ehkä, hän sanoo.

http://yle.fi/uutiset/teknologia_mu...ase_kaytossa_muutamien_vuosien_paasta/8813466
 
Teoriaa pullollaan. Mutta tämä kiinnitti huomion:
Tulosten perusteella taktinen ratkaisu on melko riippumaton toiminta-alueen linnoitettavuudesta. Voidaan jopa arvioida, että linnoittamisen kouluttaminen on jäänyt erittäin vähäiselle tasolle viimevuosina henkilökunnan koulutusohjelmissa ja osaaminen on heikkoa. Linnoittamisen suunnitteluun ja käytännön harjaantumiseen tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Linnoittamiselle edullisena alueena taajamat ja kaupungit tulisi huomioida paremmin.
 
Teoriaa pullollaan. Mutta tämä kiinnitti huomion:
Tulosten perusteella taktinen ratkaisu on melko riippumaton toiminta-alueen linnoitettavuudesta. Voidaan jopa arvioida, että linnoittamisen kouluttaminen on jäänyt erittäin vähäiselle tasolle viimevuosina henkilökunnan koulutusohjelmissa ja osaaminen on heikkoa. Linnoittamisen suunnitteluun ja käytännön harjaantumiseen tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Linnoittamiselle edullisena alueena taajamat ja kaupungit tulisi huomioida paremmin.

Opetetaanko varusmiehillekään tarpeeksi kaivautumista?
 
Opetetaanko varusmiehillekään tarpeeksi kaivautumista?
Ei aavistustakaan. Sen tiedän, että siitä säästettiin tosi paljon 90-luvun alun suuren laman aikoihin, koska silloin itse palvelin. Se sanottiin meille aivan suoraan, ja eipä sitä kovin paljoa ollut edellisiin saapumiseriin verrattuna. Jospa nyt on sama juttu?
Ja viekö se liikaa aikaa? Nykyisin pitää varmaan kiirettä että ehtivät opettaa kaiken. Papin oppitunnin ja turpot ja muut turhakkeet on varmaan edelleen syömässä aikaa koulutukselta. Ennen oli vaan enemmän palvelusaikaa tähän. Tosin hukkakäyntiä oli riittämiin.
 
Toisaalta; reserviläisille sitä tuolloinkin opetettiin. Ensimmäinen kertaukseni oli melko linnoittautumispainotteinen ja se oli vuonna -93.
No tuo on yllätys. Meiltä niistettiin niin maastovuorokausissa kuin esim. Haminassa ajettiin traktorilla, kun ei ollut kuulemma rahaa Pasilla mennä.
Olet kuulunut johonkin tärkeään joukkoon, tuo on sen merkki. Luulen, että kh:t olivat silloin kyllä vähissä muuten.
 
No tuo on yllätys. Meiltä niistettiin niin maastovuorokausissa kuin esim. Haminassa ajettiin traktorilla, kun ei ollut kuulemma rahaa Pasilla mennä.
Olet kuulunut johonkin tärkeään joukkoon, tuo on sen merkki. Luulen, että kh:t olivat silloin kyllä vähissä muuten.
Mielenkiintoista. No, näin vuosien kuluttua ehkä voi jo paljastaa, että silloinen joukkoni oli tavallinen traktorivetoinen jalkaväkipataljoona, toki sille suunnitelluista tehtävistä en tiedä. Mutta tiedostimme kyllä kh-tilanteen ja muistan hiukkasen ihmetelleemme tuota suhteellisen laajaa harjoitusta. Eipä sillä, seuraavaa saikin sitten odottaa:rolleyes:
 
Etpa olisi Veli @JR49 voinut paremmin asiaa sanoa taivasrakuunan aamenesta... olin tanaan mamman sisaren lapsen ristiaisissa. Piti oikein honkaista etta uskoin et pappi haisee lauantaina pahemmin vanhalle viinalle kuin mina.
This is not a joke :).

Laulatettiin muuten viela virsi 492 kahteen kertaan... "Ystava sa lapsien". Vanhana Cantores Minores -kuoropoikana en lahtokohtaisesti osallistu noihin talkoisiin.

Sorry OT, siirran mussutuksiin jahka selvian.
 
Luin ensin lopun, sitten ensimmäisen sivun ja uudelleen lopun.

Sotataito ei ole taktiikka, eikä sitä toteuteta ryhmän, joukkueen, komppanian tai edes pataljoonan/taisteluryhmän tasolla.

Säikeen aloittaja vääntää normaaleja kiukutteluja, joilla ei ole pahemmin pohjaa todellisuudessa.

Sotataitoa on esim mitä venäläiset toteuttivat ukrainalaisia vastaan Debaltsevessa, valitettavasti. Myös Ilovaisk oli samojen parttien välillä venäläisten osoitus sotataidon osaamisesta, valitettavasti.

Sotataidossa on siis kyse prikaatien/armeijakuntien toiminnasta. Unohtakaa inttikokemukset jos puhutaan sotataidosta.
 
Luin ensin lopun, sitten ensimmäisen sivun ja uudelleen lopun.

Sotataito ei ole taktiikka, eikä sitä toteuteta ryhmän, joukkueen, komppanian tai edes pataljoonan/taisteluryhmän tasolla.

Säikeen aloittaja vääntää normaaleja kiukutteluja, joilla ei ole pahemmin pohjaa todellisuudessa.

Sotataitoa on esim mitä venäläiset toteuttivat ukrainalaisia vastaan Debaltsevessa, valitettavasti. Myös Ilovaisk oli samojen parttien välillä venäläisten osoitus sotataidon osaamisesta, valitettavasti.

Sotataidossa on siis kyse prikaatien/armeijakuntien toiminnasta. Unohtakaa inttikokemukset jos puhutaan sotataidosta.

Olet sekä oikeassa että väärässä. Sotataidon alle kuitenkin kuuluu operaatiotaito ja taktiikka, strategia ja sotahistoria ja tämä on virallinen totuus, tekstikirja kamaa.
 
Vahvuuksia ei voi pienentää ainakaan maavoimien 150k:sta, jollei luovuta jostakin pyhässä kolminaisuudessa: 1) Sotilaallisesta liittoutumisesta 2) koko maan puolustamisesta tai 3) Yleisestä asevelvollisuudesta. Jos 1) niin silloin pitää tehdä kuten 1941 ja jakaa jollekin muulle maalle osa rintamasta hoidettavaksi. Jos 2) niin sitten myös RA-yksiköt kannattaa siirtää pois pohjois-Suomesta ja keskittää koulutus niille alueille joita aiotaan puolustaa; muuten niistä ei ole kun kustannuksia (kuten on jo tehty länsirannikon osalta). Jos 3) niin valikoivuus johtaa ennen pitkää Ruotsin tielle.

Asevoimia pitää ammattimaistaa niin hybridiuhkien kun entistä vaativammaksi muuttuvien "tavallisten" taistelutehtävienkin osalta. Näen tulevaisuuden siten että tulevaisuudessa meillä tulee olevan asevelvollisuus- ja ammattiarmeijan yhdistelmä: eli ammatti kärki ja laajahko reservi. Noissa ammattiyksiköissä voisi palvella vaikka kuten nykyiset ERIKJ:t eli 5v määräajan + mahdollinen 5 v jatkon...sitten vakinainen virka jos haluaa muista joukko-osastoista kouluttaja-aliupseerina. Kun saadaan kanta-aliupseerikunnan vahvuus riittäväksi voidaan luopua reserviupseerikoulutuksesta ja sijoittaa joukkueenjohtajiksi ammattialiupseerit kaikkiin SA-joukkoihin. Jos sieltä nyt sitten vielä tarvitaan sodanajanjoukkojen esikuntatehtäviin jokin reserviläinen asiantuntijatehtävään siviilissä hankitun osaamisen perusteella, niin annetaan sitten heille sotilasvirkamiehen arvo. Samalla päästään eroon siitä mahdollisesta haasteesta että ei eroteta ammattilaisia ja harrastelijoita toisistaan pikatilanteissa...jos nyt pitää olla upseeri niin voidaanhan toki tehdä kuten ruotsissa ttä annetaan tilapäinen upseerinarvo joka erottuu hopeisilla arvomerkeillään ammattilaisista. (Harvojen) jatkosijoitteisten (paikallis)joukkojen osalta joukkueenjohtajina voidaan käyttää evp aliupseereita.


Mihin me käytämme noita 4kk miehiä? Ei niillä ole mitään käyttöä...rahan hukkaa edes kouluttaa. Jos emme (muka) tarvitse 1/3 osaa asevelvollisista niin miksi ihmeessä emme karsi niitä jo kutsunnoissa? 14k "varsinaista asevelvollista"/saapumiserä ei riitä ylläpitämään SA-joukkoja...jos noin 23k miehellä pystymme järkevästi pyörittämään tätä nykyistä 230k:n SA-vahvuutta niin voi laskea niin yhtälö ei vaan toimi ilman että SA-vahvuutta pienentää. Ja kuten sanoin, sitä ei voi pienentää ilman ylempänä lueteltujen reunaehtojen täyttymistä ja pyhästä kolminaisuudesta luopumista. Koulutusajan pidentäminen ei myöskään tule saamaan yhteiskunnan hyväksyntää ja pidemmän palvelusajan välilliset kustannukset voivat jopa ylittää ammattisotilaiden lisäämisen kustannukset valtiolle.

Summasummarum: Ammattisotilaita lisää ja skaalataan reserviläisten sijoittaminen vain niihin tehtäviin mihin nykyinen koulutusaika riittää. Pidetään ainakin maavoimien osalta missään vahvuus 150k miehessä.
 
Kannattaa mennä metsään tai suonlaitaan.

Opinnäytetyön nimi

MAASTON HYVÄKSIKÄYTTÖ JOUKKUEEN TAISTELUSSA – HAVAINNOISTA MAHDOLLISUUKSIIN

TIIVISTELMÄ

Tutkielmassa selvitetään maaston hyväksikäytön kehittymistä ja mahdollisuuksia taistelussa menestymisessä. Tutkimus liittyy maavoimien taistelutavan kehittämiseen. Työn tarkoituksena on havaintojen kautta tuoda esille kehitysideoita maaston hyväksikäytöstä taktiikan ja taistelukoulutuksen kehittämiseksi. Tutkielmassa maaston hyväksikäyttöä tutkitaan taistelutekniikan näkökulmasta maaston yksityiskohtaisena tarkasteluna joukkueen taistelussa. Tutkimusotteena käytetään monitapaustutkimusta, jossa aineisto on tuotettu sekä määrällisin että laadullisin keinoin neljästä eri tapauksesta. Tutkimuksen pääkysymyksenä on: Miten maastoa tulisi käyttää hyväksi joukkueen taistelussa? Pääkysymykseen haetaan vastausta seuraavilla alakysymyksillä: 1) Mitä ovat hyödynnettävät maasto-olosuhteet joukkueen taistelussa? 2) Poikkeaako maaston-olosuhteiden hyväksikäyttö toisistaan hyvin ja huonosti menestyneissä taisteluissa? 3) Tuottaako paikkatietoaineisto lisäarvoa taktiseen päätöksentekoon maasto-olosuhteiden hyväksikäyttämiseksi? Määrällisen aineiston tuottaminen perustui teoreettisen tarkastelun perusteella valittujen ja Paikkatiedot Suomi -aineistossa esitettyjen maastotekijöiden mittaamiseen. Määrällisen aineiston tueksi tuotettiin laadullinen aineisto tutkimustapausten kokonaishavaintojen ja haastatteluihin perustuen. Mitattavat maastotekijöiden analysoitiin tilastollisilla menetelmillä vastemuuttujana käytettyä taistelun hyvyysarvoa vasten. Tuloksen esittäminen perustui mää- rälliseen aineistoon. Laadullinen aineisto toimi määrällisille tuloksille sekä selittävänä että täydentävänä osana. Tavoitteena oli tunnistaa menestyneisiin taisteluihin yhdistettäviä maastotekijöitä. Tutkimustulokset osoittavat, että mahdollisuudet maaston hyväksikäytölle ovat lisääntyneet toiminta-alueiden kasvaessa sekä pyrittäessä aiempaa monipuolisempaan vaikuttamisen keino-valikoimaan. Paikkatietoaineiston hyödyntämisellä lisätään maastoarvion luotettavuutta taktisessa päätöksenteossa. Kehitettäessä taistelutekniikkaa, maaston tarjoamia mahdollisuuksia tulee tarkastella yksityiskohtaisesti ja joustavasti, jolloin taktiset ratkaisut monipuolistuvat. Tämä lisää maaston merkitystä taistelussa menestymisessä ja alivoimaisen mahdollisuuksia.

Avainsanat Taktiikka, taistelukoulutus, hajautettu taistelutapa, puolustus, maaston hyväksikäyttö, jalkaväki, paikkatiedot, maastoanalyysi

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/116091/SM 914.pdf?sequence=2

edit. Sama juttu kuin Rannarin viestissä.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top