Suomalainen sotataito

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Wnaheck
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Nyt kun ollaan saatu ja saamassa paljon uusia suorituskykyjä niin olisiko aika hieman suoraviivaistaa myös sodan ajan joukkoja? Mitäpä jos TSTOS (PSAJON)it yhdistetään, lisätään 2-3 vaunukomppaniaa, hieman IT:tä ja kutsutaan sitä vaikka Säkylän Jääkäriprikaatiksi? PORJPR voisi myös lisätä hieman vaunuja. Tämä saattaa olla osittain ristissä siitä mitä oikeasti aiotaan tehdä, mutta se ei estä ideoimasta ja suunnitelmatkin ovat vain pohjia muutokselle.

KARJPR hyökkää keskellä, SÄKJPR ja PORPJR suojaa sen sivustat hyökkäämällä rinnalla ja MEKTSTOS:tot tulee takana reservissä valmiina hyödyntämään menestystä.
 
TSTOS (PSAJON) kuuluu alueellisiin joukkoihin ja niiden tehtävänä on toimia osana alueellisten joukkojen taistelua. Niiden muuttaminen operatiivisiksi joukoiksi veisi alueellisilta joukoilta kykyä itsenäisiin vastahyökkäyksiin ja ns. peliliikkeisiin ja kaikkeen pitäisi aina saada niistä operatiivisten joukkojen osista porukkaa paikalle.
 
TSTOS (PSAJON) kuuluu alueellisiin joukkoihin ja niiden tehtävänä on toimia osana alueellisten joukkojen taistelua. Niiden muuttaminen operatiivisiksi joukoiksi veisi alueellisilta joukoilta kykyä itsenäisiin vastahyökkäyksiin ja ns. peliliikkeisiin ja kaikkeen pitäisi aina saada niistä operatiivisten joukkojen osista porukkaa paikalle.

Se, että joukon nimessä on sana panssari ei tee sitä esimerkiksi teka taisteluosastoa yhtään paremman. Itse asiassa se on heikoin kaikista taisteluosastoista.
 
Nyt kun ollaan saatu ja saamassa paljon uusia suorituskykyjä niin olisiko aika hieman suoraviivaistaa myös sodan ajan joukkoja? Mitäpä jos TSTOS (PSAJON)it yhdistetään, lisätään 2-3 vaunukomppaniaa, hieman IT:tä ja kutsutaan sitä vaikka Säkylän Jääkäriprikaatiksi? PORJPR voisi myös lisätä hieman vaunuja. Tämä saattaa olla osittain ristissä siitä mitä oikeasti aiotaan tehdä, mutta se ei estä ideoimasta ja suunnitelmatkin ovat vain pohjia muutokselle.

KARJPR hyökkää keskellä, SÄKJPR ja PORPJR suojaa sen sivustat hyökkäämällä rinnalla ja MEKTSTOS:tot tulee takana reservissä valmiina hyödyntämään menestystä.

Kyllä olen melkein samaa mieltä kaikesta jos ymmärrän oikein mitä tarkoitat, kaikista operatiivisista ja alueellisista muodostetaan pataljoonia ja komappanioita, tukevat osat omaan pussin jossa on patteristoja, pattereita ja komppanioita.
Prikaatit ja niiden taisteluosastot muodostetaan tarpeen ja tilanteen mukaan näistä osista, kaikkia esikunnat osaavat käyttää näitä palkoita yhdessä.
 
Se, että joukon nimessä on sana panssari ei tee sitä esimerkiksi teka taisteluosastoa yhtään paremman. Itse asiassa se on heikoin kaikista taisteluosastoista.
Kyllä, se on heikompi kuin TEKA taisteluosasto, mutta se on silti ns. taistelunkestävämpi kuin TSTOS (PAJON) joita lienee suurin osa alueellisten joukkojen taisteluosastoista.
 
Mitä tuohon nyt sanoisi.

Pataljoonan hyökkäys lässähtää kun taivaalta sataa rypälepommia ja napalmia. Kaatuneita ja haavoittuneita on 200. Hyökkäjä menetti 12:sta rynnäköineestä koneesta neljä.

Tai sitten yritetään suojata pataljoonaa. Ilmahyökkäyksissä menee 50 miestä ja yksi ohjuslaukaisin. Pataljoonan hyökkäys onnistuu. Toisaalta on onnistuttu vain vaurioittamaan yhtä konetta.
 
Mitä tuohon nyt sanoisi.

Pataljoonan hyökkäys lässähtää kun taivaalta sataa rypälepommia ja napalmia. Kaatuneita ja haavoittuneita on 200. Hyökkäjä menetti 12:sta rynnäköineestä koneesta neljä.

Tai sitten yritetään suojata pataljoonaa. Ilmahyökkäyksissä menee 50 miestä ja yksi ohjuslaukaisin. Pataljoonan hyökkäys onnistuu. Toisaalta on onnistuttu vain vaurioittamaan yhtä konetta.

Ei se noin mene. Jos ilmatorjuntaa olisi käytössä enemmän kuin yksi ohjusjaos, suojaamista voisi ajatella.
Yhdellä jaoksella, niin kuin artikkelissa sanotaankin, "nämä tuliasemat todennäköisemmin löytyvät niiden lentokäytävien varrelta, joita pitkin ilma-ase suuntautuu myös pataljoonaa vastaan".
 
Ei se noin mene. Jos ilmatorjuntaa olisi käytössä enemmän kuin yksi ohjusjaos, suojaamista voisi ajatella.
Yhdellä jaoksella, niin kuin artikkelissa sanotaankin, "nämä tuliasemat todennäköisemmin löytyvät niiden lentokäytävien varrelta, joita pitkin ilma-ase suuntautuu myös pataljoonaa vastaan".

Jos tuon lauseen muuttaisi muotoon "nämä tuliasemat löytyvät todennäköisten lentokäytävien varrelta", niin oltaisiin lähempänä baikalilaista de factoa.

Lentolaitteiden keskeinen ominaisuus on se, että ne voivat lentää, eivätkä siten ole siten ole maa-ajoneuvojen tapaan sidottuja kulkureitteihin. Toki voi sitä esittää sivistyneitä arvauksia todennäköisistä hyökkäyssuunista, mutta toisaalta vihollinen voi pyrkiä myös ennakoimaan. Vihollisellakin on tiedustelu-upseereita jotka pyrkivät ennakoimaan vastustajan tulevia peliliikkeitä.

Toisaalta onhan Suomessa ollut pitkään tapa sijoittaa, lähi it-ohjuspatteri prikaatin alueelle hajaryhmitykseen tappioita tuottamaan. Voi ihan aiheellisesti kysyä miksi ilmatorjunnalla sitten pitäisi olla minkäänlainen rooli pataljoonan taisteluajatuksessa. Yhtä hyvin voitaisiin everstiluutnantille vain kertoa, että pataljoona nauttii samanlaisesta "suojasta" kuin yleensäkkin prikaatin toiminta-alueella.

En yhtään ihmettele, että maavoimien upseereissa it:n uusi kulutussodankäynti näyttäytyy vähintäänkin outona ja palautetta tulee kipakasti.
 
En yhtään ihmettele, että maavoimien upseereissa it:n uusi kulutussodankäynti näyttäytyy vähintäänkin outona ja palautetta tulee kipakasti.

Ehkä näin, mutta mielestäni, jos luet ketjun alkuun linkkaamani jutun, ehkä ymmärrät, mistä it:n uudessa taistelutavassa on kyse.
 
Ehkä näin, mutta mielestäni, jos luet ketjun alkuun linkkaamani jutun, ehkä ymmärrät, mistä it:n uudessa taistelutavassa on kyse.

It on sitten määritellyt pääasialliseksi tehtäväkseen kulutussodankäynnin jossa tarkoituksena on tuottaa tappioita vastustajille.

Ehkä kenttätykistönkään ei tarvitse tulevaisuudessa tukea pataljoonan taistelua?

Onneksi tuon kaltaista oppia ei noudatettu esimerkiksi Helsingin suurpommituksissa 1944. Silloinhan pyrittiin suojaamaan kohdetta ja 95 % pommeista osui kaupunkialueen ulkopuolelle. Vihollisen pommikoneita tuhoutui vain kourallinen.

Uuden opin mukaan kohteen suojaaminen ei olisi ollut tärkeää ja lopputuloksena varmaan olisi ollut 100 pudotettua konetta. Tosin hintana olisi ollut tuhannet tuhoutuneet rakennukset ja 10 000 kuolonuhria.
 
Suomen armeija kehuu johtamisjärjestelmänsä olevan maailman huippua
Politiikka10:00Jouko Kyytsönen
Johtokeskuksina toimivat kotimaisella teknologialla varustetut kontit, joiden määrä on salaisuus.

JARNO RIIPINEN/PUOLUSTUSVOIMAT
196092-jpg.jpg

Joukkueenjohtajat on varustettu matkapuhelinten kaltaisilla päätelaitteilla, jotka näyttävät tilannekuvaa joukkojen etenemisestä.
Maavoimat kehuu uuden johtamisjärjestelmänsä olevan maailman huippuluokkaa. ”Se on digitaalinen, internet-teknologiaan perustuva, joustava ja tietoturvallinen”, eversti Eero Valkola maavoimien esikunnasta kertoo.

Järjestelmä palvelee erityisesti maavoimia, mutta se tulee kaikkien puolustushaarojen käyttöön.

Toimintaa johdetaan johtamiskonteista, joita voidaan siirtää tarpeen mukaan. Konttiratkaisuja käytetään esikunnissa ja komentopaikoilla. Liikkuvuutta täydennetään komentoajoneuvoilla.

Kontteja on eri tasoilla joukko-osastoissa, mutta niiden määrä on salaisuus.

Päätelaitteista osa on matkapuhelimen kaltaisia ja niitä on jopa yksittäisillä sotilailla. Pääosin niitä käyttävät johtajat, esimerkiksi joukkueen tai ryhmän johtajat.

Laitteilta johtaja pystyy esimerkiksi maastossa näkemään reaaliaikaisesti tilannekuvan eli sen, missä joukot ovat.

Valkolan mukaan järjestelmän parhaita puolia on sen ohjelmistopohjaisuus, joka mahdollistaa suorituskyvyn parantamisen ohjelmistoja kehittämällä. Näin ominaisuuksia voidaan parantaa koko elinkaaren ajan. Siinä Suomi on pitemmällä kuin kilpailijamaat.

Käytössä on ohjelmistoradio, jolla välitetään tietoa ja puhetta eri taajuuksilla joustavasti ja helposti.

Laite- ja ohjelmistotoimittajat ovat pääosin suomalaisia. Järjestelmä on kehitetty pitkälti kotimaisen tutkimuksen ja korkeakoulujen osaamisen pohjalta, Valkola kertoo.

Järjestelmän kehittäminen ja siihen liittyvät hankinnat ovat kesken, joten Valkola ei halua mainita toimittajia.

Yksi sellainen on ohjelmistoradiotekniikkaa kehittävä Bittium, joka kertoi helmikuussa saaneensa 2,8 miljoonan euron tilauksen ohjelmistopaketista puolustusvoimilta.

Bittium kehittää puolustusvoimille langattoman runkoverkon sekä toimittaa siihen kuuluvia ohjelmistoradioita. Järjestelmä kytkee verkot yhdeksi ip-verkoksi nopeasti paikasta riippumatta.


http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...rjestelmänsä-olevan-maailman-huippua-1.167166
 
Vanhalla järjestelmällä vastapuoli tuhosi liian usein kohteet kaukovaikutteisilla asejärjestelmillä joten oli keksittävä jotain uutta.
 
Tuo johtamisjärjestelmä itsessään toimii omien kokemukseni mukaan varmasti hyvin, kun se toimii. Omissa harjoituksissani olen kuitenkin huomannut, että uusi taistelutapa ja sen tuomat haasteet kohdistuvat juuri johtamiseen ja viestiliikenteeseen. Mutta se kertaaminen vaatisi taas niitä kuuluisia määrärahoja...
 
Johtaminenhan on uudessa taistelutavassa se ongelma. Ei voi enää pitäytyä kaavamaiseen oppikirja-johtamiseen vaan pitäisi reagoida uusiin tilanteisiin joustavasti.
 
Johtaminenhan on uudessa taistelutavassa se ongelma. Ei voi enää pitäytyä kaavamaiseen oppikirja-johtamiseen vaan pitäisi reagoida uusiin tilanteisiin joustavasti.

Niin. Ja operoivien joukkojen koko, laatu, määrä, materiaali, koulutustaso jne. ovat myös liikkuvia palikoita. Tästä litjasta olen silloin tällöin vikuutellut tätä koko-palikkaa.

Minkä kokoinen ja -laatuinen joukko on vielä "johdettavissa joustavasti"?
 
Niin. Ja operoivien joukkojen koko, laatu, määrä, materiaali, koulutustaso jne. ovat myös liikkuvia palikoita. Tästä litjasta olen silloin tällöin vikuutellut tätä koko-palikkaa.

Minkä kokoinen ja -laatuinen joukko on vielä "johdettavissa joustavasti"?

Perinteisessä johtamisjutussa esimies pystyy johtamaan max. 3 alaista.
 
Perinteisessä johtamisjutussa esimies pystyy johtamaan max. 3 alaista.

Mietitääs... Jääkärikomppanian päällikkö pelaa neljällä joukkueella, vääpeli huoltoa ja tulenjohtopäällikkö heitinjoukkuetta. Neljällä jääkärijoukkueella operoiminen ei mikään temppu ole tai vaadi tohtorin koulutusta. Pataljoona/taisteluosasto tasolla on sitten paljon enemmän yksiköitä ja erillisjoukkueita, mutta siellä on myös esikunta, joten millään tasolla ei tule eteen liikaa johdettavia.
 
Back
Top