Suomalainen sotataito

[baikal]

Perinteisessä johtamisjutussa esimies pystyy johtamaan max. 3 alaista.

Juu. Pohdin tätä nyt tässä -sotataito- kontekstissa. Motti ei tänä päivänä ole välttämättä sitä, että koukataan suon kautta taakse ja hillotaan näin motitettua joukkoa ryydyksiin. Moderni motti VOI ehkä olla sellainen, että taisteleva joukko tai jopa yhtymä menettää yhteytensä "joka suuntaan". Tekninen kehitys kehittyy ja tietty tilannetietoisuuden kiistäminen tai sen perusteiden tekninen estäminen luovat MOTIN.

Joukoilla ja kenties jopa sen yksilöillä on EHKÄ oltava kyky todella itsenäiseen toimintaan, jossa tehtävää jatketaan hyvin laajoissa puitteissa, vaikka informaatioympäristö olisi aivan absolut seis.

Ehkä koko moderni motin käsite on jo syntynyt, mutta sitä ei onneksemme vielä ole testattu tosiolevassa kovassa ympäristössä täällä meillä päin.

 

[baikal]

Noh, ei tämä sotataito voi näin vaikeaa olla. Ette kai kuvittele, että -39 Raatteen tie yks yhteen viitoittaa seuraavia hurmejuhlia? Kehitys jauhaa eteenpäin ja -informaation- voittaja on vahvoilla.

Millainen joukko, millä varustuksella ja miten koulutettuna pystyy ja pärjää, vaikka se olisi salud informaatio -motissa?

Informaatiomottihan on jopa kaksisuuntainen: eli jos ei motitettu saa huutavan ääntä korvesta ulos niin eipä toisaalta se ylempikään porras tiedä istutaanko siellä riuvulla vai tapellaanko.

Millainen on itsenäinen, autonominen solu, joka jatkaa taistelua kaikissa olosuhteissa?

 

[Ottoville]

(Jostain syystä halusi laitaa kuvat lainauksen sisälle ?????)

 

[Ottoville]

Noh, ei tämä sotataito voi näin vaikeaa olla. Ette kai kuvittele, että -39 Raatteen tie yks yhteen viitoittaa seuraavia hurmejuhlia? Kehitys jauhaa eteenpäin ja -informaation- voittaja on vahvoilla.

Millainen joukko, millä varustuksella ja miten koulutettuna pystyy ja pärjää, vaikka se olisi salud informaatio -motissa?

Informaatiomottihan on jopa kaksisuuntainen: eli jos ei motitettu saa huutavan ääntä korvesta ulos niin eipä toisaalta se ylempikään porras tiedä istutaanko siellä riuvulla vai tapellaanko.

Millainen on itsenäinen, autonominen solu, joka jatkaa taistelua kaikissa olosuhteissa?

 

[Römppäinen]

Trawelleri

 

[Rintamakarkuri]

Johtaminenhan on uudessa taistelutavassa se ongelma. Ei voi enää pitäytyä kaavamaiseen oppikirja-johtamiseen vaan pitäisi reagoida uusiin tilanteisiin joustavasti.

Uusi taistelutapa tosiaan asettaa johtajille aivan eri tason haasteet kuin ennen. Oman rajallisen (mutta toisaalta riittävän) kokemukseni mukaan tulisi resurssien puittteissa siirtyä siihen, että peruskoulutetut johtajat johtavat entistä pienempiä osia. Ryhmänjohtajat johtamaan partioita, joukkueenjohtajat ryhmiä jne. Tietenkin nohevimmat ja parhaiten koulutetut reserviläisjohtajat selviytyvät "vanhoista" tehtävistään, mutta mielestäni tätä ei voida enää pitää itsetarkoituksena.

 

[Viljami]

Uusi taistelutapa tosiaan asettaa johtajille aivan eri tason haasteet kuin ennen. Oman rajallisen (mutta toisaalta riittävän) kokemukseni mukaan tulisi resurssien puittteissa siirtyä siihen, että peruskoulutetut johtajat johtavat entistä pienempiä osia. Ryhmänjohtajat johtamaan partioita, joukkueenjohtajat ryhmiä jne. Tietenkin nohevimmat ja parhaiten koulutetut reserviläisjohtajat selviytyvät "vanhoista" tehtävistään, mutta mielestäni tätä ei voida enää pitää itsetarkoituksena.

Tähän suuntaan varmasti mennään ja on käsittääkseni menty jo pidemmän aikaa. Ei kait esim. ns. valmiusprikaateissa joukkueenjohtajat ole reserviläisiä ensinkään, siis iskevässä kärjessä ainakaan, tukevista joukoista en tiedä. Uuden taistelutavan yksityiskohtiin en ole niin perehtynyt eikä niitä varmaan ole missään tavalliselle pulliaiselle nähtävissäkään, mutta oletettavasti siellä jos missä on menty juuri tuohon pienempien osien johtamiseen ja ammattisotilaat ovat kuvassa mukana jo varsin "alhaalta" asti.

 

[Platypi]

Tähän suuntaan varmasti mennään ja on käsittääkseni menty jo pidemmän aikaa. Ei kait esim. ns. valmiusprikaateissa joukkueenjohtajat ole reserviläisiä ensinkään, siis iskevässä kärjessä ainakaan, tukevista joukoista en tiedä. Uuden taistelutavan yksityiskohtiin en ole niin perehtynyt eikä niitä varmaan ole missään tavalliselle pulliaiselle nähtävissäkään, mutta oletettavasti siellä jos missä on menty juuri tuohon pienempien osien johtamiseen ja ammattisotilaat ovat kuvassa mukana jo varsin "alhaalta" asti.

Ei taida maassa riittää tarpeeksi kadettiupseereita ja kantahenkilökuntaa jokaisen sodanajan alueellisten- ja operatiivisten joukkueiden johtajiksi ja varajohtajiksi, kun niitä esikuntahommiakin pitäisi jonkun hoitaa. Kyllä ne ressut tulevaisuudessakin tulevat sitä joukkueenjohtamista tekemään lähes kaikissa joukoissa.

Juu. Pohdin tätä nyt tässä -sotataito- kontekstissa. Motti ei tänä päivänä ole välttämättä sitä, että koukataan suon kautta taakse ja hillotaan näin motitettua joukkoa ryydyksiin. Moderni motti VOI ehkä olla sellainen, että taisteleva joukko tai jopa yhtymä menettää yhteytensä "joka suuntaan". Tekninen kehitys kehittyy ja tietty tilannetietoisuuden kiistäminen tai sen perusteiden tekninen estäminen luovat MOTIN.

Joukoilla ja kenties jopa sen yksilöillä on EHKÄ oltava kyky todella itsenäiseen toimintaan, jossa tehtävää jatketaan hyvin laajoissa puitteissa, vaikka informaatioympäristö olisi aivan absolut seis.

Ehkä koko moderni motin käsite on jo syntynyt, mutta sitä ei onneksemme vielä ole testattu tosiolevassa kovassa ympäristössä täällä meillä päin.

Menemättä sen syvemmin TST-15 periaatteisiin, on joukoilla ihan kohtuullinen kyky toimia ilman yhteyttä suurempaan johtoportaaseen omalla vastuualueellaan, mikäli sen ylemään portaan taisteluajatus on tiedossa. Käsky voisikin olla esim. "Tuottaa tappioita omalla vastuualueellaan ja ohjaa vihollisen liikkeen suuntaan X" ja sitten se komppanian päällikkö pystyy leikkimään varsin vapaasti niiillä joukkueillaan tämän vastuualueen sisällä ilman jatkuvaa yhteydenpitoa pataljoonaan. Toki ylempään johtoportaaseen on tärkeää olla radioyhteydet kunnossa, mutta niiden menettäminen ei lamauta komppanian tai joukkueen toimintaa.

Niin ja kulkeehan se lähetti yhä nykyäänkin komppaniasta pataljoonaan, joskin nykyään moottoripyörällä.

 

[miheikki]

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU PANSSARINTORJUNNAN SIMULOINTIMENETELMIEN TARKASTELU
Yleisesikuntaupseerikurssin diplomityö Kapteeni Vesa Kankare
Yleisesikuntaupseerikurssi 55 Maasotalinja Elokuu 2011

TIIVISTELMÄ
Tutkimuksen tarkoituksena on vertailla panssarintorjunnan simulointiin ja mallintamiseen käytettävän kahden erilaisen matemaattisen menetelmän soveltuvuutta ja käytettävyyttä. Näiden työkalujen vertailun kautta pyritään tekemään johtopäätöksiä niiden soveltuvuudesta operaatioanalyysiin ja löytämään kehittämistarpeita menetelmien parantamiseksi ja jatkotutkimusten pohjaksi. Epäsuoran tulen vaikutus huomioidaan taistelun kulussa. Tutkimuksessa käytettävä skenaario on kummassakin menetelmässä sama, ja taistelut käydään neljässä vaiheessa, joihin osallistuvat joukot ja aseet ovat kummassakin tapauksessa samat. Tutkimuksessa käytetään konstruktiivista simulaatiota ja determinististä matemaattista mallia. Simulaatioon on sisälle ohjelmoitu epäsuoran tulen vaikutusmalli, mutta deterministisen mallin kanssa käytetään erillistä epäsuoran tulen vaikutusmallia. Panssarivaunujen taistelu toisia panssarivaunuja ja panssarintorjunta-aseita vastaan perustuu kummassakin menetelmässä tuhoamistodennäköisyyksiin. Tutkimuksessa annetaan esimerkki tuhoamistodennäköisyyksien määrittämisestä ja lasketaan tutkimuksessa käytettävät tuhoamistodennäköisyydet pääosin julkisista lähteistä saatavilla oleviin arvoihin perustuen. Tulosta laskettaessa taistelut aloitetaan kyseistä taisteluvaihetta varten vakioidulla tavalla esimerkiksi rajoittamalla taistelut käytäväksi vain tietyillä tuhoamisetäisyyteen perustuvilla torjunta-alueilla. Simulaation ja matemaattisen mallin välisistä eroista johtuen tämä ei kaikissa vaiheissa täysin toteutunut. Keskeisimmät tulokset liittyvät havaintoihin menetelmien eroista panssarintorjunta-aseiden kulutuksessa ja epäsuoran tulen tehossa. Lisäksi tuloksena havaittiin, että menetelmien välillä ei tuhottujen vaunujen määrissä ole merkittäviä eroja. Matemaattisen menetelmän lopputulos on kuitenkin vahvasti riippuvainen tutkijan tekemistä valinnoista skenaariota rakentaessaan, eikä tämän tutkimuksen lopputulos ole kyseisen mallin kohdalta, joka mitä tästä samasta tilanteesta olisi voinut tulla. Kummankin menetelmän jatkokehittämiseksi löytyi tutkimuksen aikana tarpeita. Matemaattisen menetelmän kohdalla tarpeet painottuvat niin sanottujen kestokäyttöaseiden eli ladattavien asejärjestelmien välisten taisteluiden laskemisen parantamiseen. Simulaation osalta suurimmat kehitystarpeet ovat yksiköiden realistisemman toiminnan kehittämisessä siten, että niiden reagointi taistelukentän ärsykkeisiin olisi todenmukaisempaa.

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74236/Y2557_KankareVT_YEK55.pdf?sequence=1

 

[SJ]

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74236/Y2557_KankareVT_YEK55.pdf?sequence=1

Asian sivusta: Kuinka paljon vihollisen OSINT kykenee hankkimaan tietoa meidän upseeristosta noiden diplomitöiden perusteella? Voiko sen perusteella päätellä miten upseeri tai tämän johtama joukko toimisi taistelussa?

 

[miheikki]

Minä olen kuvitellut MPKK:n töiden julkisen jakelun olevan vasta -OSINTtia. Auktoriteetihahmo syöttämässä paskaa vakavalla äänellä. Toimii.

 

[Raveni]

Ei taida maassa riittää tarpeeksi kadettiupseereita ja kantahenkilökuntaa jokaisen sodanajan alueellisten- ja operatiivisten joukkueiden johtajiksi ja varajohtajiksi, kun niitä esikuntahommiakin pitäisi jonkun hoitaa. Kyllä ne ressut tulevaisuudessakin tulevat sitä joukkueenjohtamista tekemään lähes kaikissa joukoissa.




Menemättä sen syvemmin TST-15 periaatteisiin, on joukoilla ihan kohtuullinen kyky toimia ilman yhteyttä suurempaan johtoportaaseen omalla vastuualueellaan, mikäli sen ylemään portaan taisteluajatus on tiedossa. Käsky voisikin olla esim. "Tuottaa tappioita omalla vastuualueellaan ja ohjaa vihollisen liikkeen suuntaan X" ja sitten se komppanian päällikkö pystyy leikkimään varsin vapaasti niiillä joukkueillaan tämän vastuualueen sisällä ilman jatkuvaa yhteydenpitoa pataljoonaan. Toki ylempään johtoportaaseen on tärkeää olla radioyhteydet kunnossa, mutta niiden menettäminen ei lamauta komppanian tai joukkueen toimintaa.

Niin ja kulkeehan se lähetti yhä nykyäänkin komppaniasta pataljoonaan, joskin nykyään moottoripyörällä.

Tästä päästään mielestäni siihen, että onko kertausharjoitus määrä riittävä siihen nähden, että joukko kykenee hoitamaan tehtävänsä ja varsinkin, että se joukkueen/ryhmän johtaja selviää omastaan?

 

[SJ]

Minä olen kuvitellut MPKK:n töiden julkisen jakelun olevan vasta -OSINTtia. Auktoriteetihahmo syöttämässä paskaa vakavalla äänellä. Toimii.

Noin heikkotasoisiako nuo työt ovat?

 

[miheikki]

Noin heikkotasoisiako nuo työt ovat?

Minä uskon myös, että ne suojaustasolla merkityt työt ovat Venäjän sotilastiedustelun postituslistalla. Ainoa joka ei niitä saa lukea on suomalainen ressu.

 

[kertakenttään]

Asian sivusta: Kuinka paljon vihollisen OSINT kykenee hankkimaan tietoa meidän upseeristosta noiden diplomitöiden perusteella? Voiko sen perusteella päätellä miten upseeri tai tämän johtama joukko toimisi taistelussa?

Ei todellakaan.

 

[SJ]

Ei todellakaan.

Pitänee tarkentaa, että olisiko nuo diplomityöt yhdistettynä muuhun tietoon jotenkin hyödynnettävissä olevaa tietoa?

 

[kertakenttään]

Pitänee tarkentaa, että olisiko nuo diplomityöt yhdistettynä muuhun tietoon jotenkin hyödynnettävissä olevaa tietoa?

Ei, jos haluaa tietää miten joku joukko taistelee niin ei tarvii olla kuin korkea-arvoinen upseeri suorittamassa jonkun sopimuksen mukaista tarkistuskäyntiä ja todeta miten joukko taistelee. Taistelutekniikka ja taktiikka noin yleisesti on hauki on kala tyyppistä tietoa. Se taisteleeko joku prikaati lahna, lohi, hauki vai kuha tyylillä ryhmityttyään puolustukseen on tärkeä tieto ja sitä ei mistään opinnäytetyöstä lueta.

 

[baikal]

Asian sivusta: Kuinka paljon vihollisen OSINT kykenee hankkimaan tietoa meidän upseeristosta noiden diplomitöiden perusteella? Voiko sen perusteella päätellä miten upseeri tai tämän johtama joukko toimisi taistelussa?

En tunne menetelmiä, mutta ihmeesti jopa Taliban sai tietoa mm. amerikkalaisista ja osasi näitä jopa nimetä omassa propagandassaan.

Veikkaukseni on, että kuitenkin isoissa tukikohdissa jne. on aina mykränsä. Yksi mahdollisuus on se, että osa sotilaista hölmöilee mm. somessa. Ja eihän ole pois suljettua sekään, että joku valtiollinen toimija hiukka auttaisi....

 

[baikal]

tyylillä ryhmityttyään puolustukseen on tärkeä tieto ja sitä ei mistään opinnäytetyöstä lueta.

Aika paljon vastustaja tietää jo seuraavista asioista vetää johtopäätöksiä:

- joukkojen ikä, nuoria wanhoja
- käytössä oleva ajokalusto
- käytössä oleva radiosysteemi
- jopa vaatetus
- erilaiset magneettiset herätteet
- mitä valvontavälineitä esiintyy
- johtoajoneuvot

Ei se vastustaja ole ihan ökkelöpoika sekään.

 

[kertakenttään]

Aika paljon vastustaja tietää jo seuraavista asioista vetää johtopäätöksiä:

- joukkojen ikä, nuoria wanhoja
- käytössä oleva ajokalusto
- käytössä oleva radiosysteemi
- jopa vaatetus
- erilaiset magneettiset herätteet
- mitä valvontavälineitä esiintyy
- johtoajoneuvot

Ei se vastustaja ole ihan ökkelöpoika sekään.

Jos kyetään ryhmityksiä, johtosuhteita jne sitomaan organisaatioon ja aikaan niin sitten aletaan saamaan käyttökelpoista tietoa. Mutta edelleenkään opinnäytetyöt ovat huonoja lähteitä merkitykselliselle ja käyttökelpoiselle tiedustelutiedolle. Nyt aletaan jo puhumaan SA tapahtuvasta tiedustelusta joka alkaa perustamiskeskustelun tiedustelusta (kalusto, onko ennalta maalitettuja henkilöitä, miten paljon), keskitysmarssien seuranta, ryhmittymisen tiedustelu jne.