Tai saada "sopiva" satamakaupunki toimittamaan Porkkalan virkaa. Porkkalan tukikohta oli jonkinlainen venäläisajatteluun perustuva järjestely. Kaliningrad on tietyllä tapaa Itämeren alueen Porkkala. Ukrainalla on oma Porkkalansa, joka pääsi repsahtamaan turhankin laajaksi alueeltaan.
Suomalainen sotataito
- Viestiketjun aloittaja Wnaheck
- Aloitus PVM
Tai saada "sopiva" satamakaupunki toimittamaan Porkkalan virkaa. Porkkalan tukikohta oli jonkinlainen venäläisajatteluun perustuva järjestely. Kaliningrad on tietyllä tapaa Itämeren alueen Porkkala. Ukrainalla on oma Porkkalansa, joka pääsi repsahtamaan turhankin laajaksi alueeltaan.
En ole eri mieltä, mutta Suomenlahdella (purje)veneilyä harrastavana on tullut aika usein mietittyä asiaa siellä merellä. Kyllä meidän rannikko on melkoisen haastava vastustaja. Normandiaan päässee suoraan mereltä ja käytännössä mistä suunnasta tahansa, mutta suomalaiseen satamaan pitää tulla huolella ja väylät tuntien. Moni paikka, vaikkapa Helsingin edusta, näyttää nopealla vilkaisulla helpolta, mutta tosiasiassa vähänkin syväyttä tarvittaessa pienenee vaihtoehdot kummasti ja olemassaolevista rei'istäkin on mentävä tarkasti. Väylän sulkeminen tietenkin tekee siitä vielä hankalampaa.No niin, unohdetaanpa taas se mielikuva maihinnoususta Normandiaan ja Tyynenmeren saarille
Mikä olisi optimipaikka tuoda joukkoja+kalustoa maihin? No tietysti satama jossa on paras mahdollinen infra tuoda mereltä maihin tavaraa. Eikä paikan tarvitse olla mikään suursatama, riittää kun on laituri johon laivalla pääsee - ja tähän puuhaan on ihan oma kalustonsa olemassa.
Näinpäin kun tätä ajattelee, niin Suomen rannikolta löytyy aika montakin varsin hyvää maihinnousupaikkaa.
Toki sitten niitä Normandia-tyylin rantoja on aika nirkoisesti, siinä olet kyllä oikeassa.
Vastustajan on myös otettava huomioon ne väylän varrella olevat saaret, ja maihin päästyäkin maasto on usein aika haastavaa.
kimmo.j
Respected Leader
Saaret eivät välttämättä ole iso ongelma.
Vihollisella on kykyä tuoda joukkoja maihin sekä vesitse, että ilmasta. Erikoisempia miehiä voi uida pimeyden turvin maihin.
Ja vaikka maasto on paikoin haastavaa, ei haastavuus aina toimi hyökkääjää vastaan, vaan se saattaa jossain tapauksessa tehdä asiat helpoksi viholliselle.
Pointti ei ole istuuko jokaisella luodolla meidän joukkoja, vaan pystymmekö siirtämään voimia nopeasti alueelle ja tietysti toimittamaan jotain räjähtävää vihollisen niskaan.
Ja lienee niinkin, että osa luodoista on sellaisia, että istukoot niissä se vihollinen, jos haluaa.
Näin on. Kivisellä luodolla on karua istua, ja vielä karumpaa jos joku alkaa ampumaan kohti.Ja lienee niinkin, että osa luodoista on sellaisia, että istukoot niissä se vihollinen, jos haluaa.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Artikkeli kertoo suomalaisten upseerien vaikutuksesta jenkkien talvikoulutukseen 40-60-luvuilla. Kannattaa lukea.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Uusimmassa Cavalry&Armor Journalissa on mielenkiintoinen artikkeli tiedustelusta vastahyökkäyksessä ja kaksi esimerkkiä miten siinä on onnistuttu ja epäonnistuttu. Samassa myös luetellaan tiedustelun 7 perusperiaattetta, jotka ovat tässä kuvassa.
Vapaasti suomennettuna:
1. Tiedustelun jatkuvuus
2. Älä pidä tiedustelua reservissä
3. Ohjaa tiedustelu tiedustelutehtäviin
4. Tieto on täsmällistä ja oikea-aikaista
5. Ylläpidä liikkeen vapaus
6. Hanki ja ylläpidä kosketus viholliseen
7. Toimi aktiivisesti tilannetiedon perusteella.
Edit @CV9030FIN luetko kyseistä julkaisua?
Vapaasti suomennettuna:
1. Tiedustelun jatkuvuus
2. Älä pidä tiedustelua reservissä
3. Ohjaa tiedustelu tiedustelutehtäviin
4. Tieto on täsmällistä ja oikea-aikaista
5. Ylläpidä liikkeen vapaus
6. Hanki ja ylläpidä kosketus viholliseen
7. Toimi aktiivisesti tilannetiedon perusteella.
Edit @CV9030FIN luetko kyseistä julkaisua?
Viimeksi muokattu:
vastarannankiiski
Kenraali
Veikkaan että naapurilla on aika hyvät tiedot meidän saaristosta ja reiteistä, etenkin etelärannikolla. Epäilen että siellä on saatettu tiedustella "vetenalaisilla vehkeillä" koska tuskin sitä sensroriverkkoa on meidän puolesta merialueelle rakennettu ja jatkuvasti ylläpidetty.
Toinen mikä kannattaa pitää mielessä, että olivathan meidän nykyiset aluevedet Venäjän keisarikunnan aluevesiä yli sadan vuoden ajan, jonka alueella ja väylillä silloinen laivasto ahkerasti liikkui ja jopa kävi jopa sotatoimia. Kun eivät nuo saaret muuta paikkojaan kovin nopeasti eikä merenpohjaa niin urakalla muokata laajalla alueella, epäilen että nykyisinkin käytettävät saaristoväylät ovat monelta osin samoja kun mitä 100-150 vuotta sitten ja oletettavasti venäläisten tiedossa vanhojen väyläkuvausten ja merikorttien muodossa, ainakin osittain. Eli jos meidän tämänhetkisiä väyliä pitää tiedustella ja kartoittaa, eivät he joudu täysin nollasta aloittamaan ja heille täysin tuntemattomista vesistä ei voida puhua. Etenkään Porkkalan miehitysalueen kohdalla, jonka osalta heidän omakohtaiset tiedot rannikko- ja saaristoalueista ovat vielä tuoreempia kun monen muun alueen. Joku kenellä on parempi tietämys ja kokonaiskuva näistä asioista voisi kommentoida tämän ajatuksen osuvuutta.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Tälleen rauhan aikana ja internetaikakaudella niin kaiken merenkulkuun ja rannikon maastonmuotoihin liittyvän saa helposti. Senkus laittaa koodia maanmittauslaitokselle ja pyytää haluamaansa. Voi maksaa muutamia jenejä, mutta senkus maksaa. Ei tässä mihinkään 75 vuotta vanhoihin juttuihin tarvitse luottaa enää, kaikki tieto on saatavilla.
vastarannankiiski
Kenraali
Se on juuri näin. Mietin esimerkiksi tuon Porkkalan kanssa sitä, että niillä oletettavasti löytyy alueesta ja muista pelipaikoista sellaista arkistotietoa ja ehkä karttojakin, joista voi olla hyötyä julkisten aineistojen ohella niiden tarjoamaa tietoa täydentämään.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Ai niinkuin mitä arvelit sieltä löytäväsi?
vastarannankiiski
Kenraali
Minä en tiedä. Joku muu ehkä tietää paremmin. Mietin vaan, kun on venäläinen sotilassaapas aika laajalla alueella tallannut aikoinaan kymmenen vuoden ajan, läntisellä uudellamaalla Helsingin kupeessa noin 1000km2 alueella aikanaan, jos vesialue otetaan lukuun. Eikä niin kauaa aikaa sitten. Voihan heidän arkistoista jotain sellaista tietoa alueesta löytyä, jota voisi vielä nykypäivänä hyödyntää yhdistettäessä OSINT tietoon.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Tiedustelu ja oman toiminnan suojaaminen puolustuksessa:
Vaihe 1: Tiedustelulla hankitaan kosketus viholliseen ja kerätään tietoa sen liikkeistä, käyttäytymisestä ja taktiikoista sekä tuotetaan tappioita vihollisen tiedustelulle
Vaihe 2: Hidastetaan ja aiheutetaan tappioita ylläköillä ja epiksellä
Vaihe 3: Valvotaan sulutteita/esteitä, käytetään epistä, ohjataan vihollinen valmisteltuun puolustukseen
Vaihe 4: Suojataan vastahyökkäävää joukkoa ja tuotetaan sille infoa. Toimii tavallaan hyökkäävän joukon etuosastona joka suluttautuu syvyyteen, mutta valmistautuu sitoutumaan taisteluun suojatakseen pääjoukkoa eli tiedustelu ja tulenkäyttö osasto.
Vaihe 5: Läpimurto ja hyökkäyksen jatkaminen tiedustelun vetämänä.
Vaihe 1: Tiedustelulla hankitaan kosketus viholliseen ja kerätään tietoa sen liikkeistä, käyttäytymisestä ja taktiikoista sekä tuotetaan tappioita vihollisen tiedustelulle
Vaihe 2: Hidastetaan ja aiheutetaan tappioita ylläköillä ja epiksellä
Vaihe 3: Valvotaan sulutteita/esteitä, käytetään epistä, ohjataan vihollinen valmisteltuun puolustukseen
Vaihe 4: Suojataan vastahyökkäävää joukkoa ja tuotetaan sille infoa. Toimii tavallaan hyökkäävän joukon etuosastona joka suluttautuu syvyyteen, mutta valmistautuu sitoutumaan taisteluun suojatakseen pääjoukkoa eli tiedustelu ja tulenkäyttö osasto.
Vaihe 5: Läpimurto ja hyökkäyksen jatkaminen tiedustelun vetämänä.
Itse näen meillä tarpeen varsinaisille tiedustelijoille ja sitten kevyelle jalkaväelle joka suorittaisi lisäksi tätä "skirmisher" roolia.
Sinäkö ehdotit erillistä jääkärikomppaniaa joka taisteluosastoon?
kertakenttään
Ylipäällikkö
Tällä hetkellä taisteluosaston tiedustelu kykenee kohtiin 1-3, muttei 4-5. Ne kohdat vaativat nopeaa liikettä, kykyä taistella jalkaväen tavoin ja pstkykyä, jotka osittain tai kokonaan puuttuvat tiedustelujoukoilta. Ensinnäkin taisteluosastossa ei ole tarpeeksi tiedustelujoukkoja tätä varten eikä niiden varustus vastaa vaatimuksia. Mitä mielestäni pitäisi tehdä, jos halutaan kyetä näihin panssariaselajin lehdessä esitettyihin periaatteisiin jalkaväellä niin poistaa neljäs jääkärikomppania ja korvata se tiedustelukomppanialla, jolla neljä joukkuetta. Jottei taisteluosaston vastuualue kasvaisi suhteettoman suureksi otettaessa huomioon millaisella alueella TIEDK toimii niin osan joukkueista tulisi toimia normaalin jalkaväen tavoin ja tiedustelutehtävällä toimisi yksi tai kaksi joukkuetta koko ajan.
Kohdan neljä täyttämiseksi olisi yhdelle tai kahdelle joukkueella kätkettävä syvyyteen raskasta aseistusta mallia PKM, Apilas, NLAWta, ekstra kessejä, jotta se kykenee siirtymään käskettäessä aktiivisiin vastatoimiin hyökkäävän joukon suojaamiseksi. Samoin ajoneuvoja olisi kätkettävä, jotta joukot kykenevät ryhmittymään uuteen tehtävään riittävällä nopeudella.
Kohdan viisi täyttämiseksi komppanian on kyettävä lyömään heikko vihollinen JA kohdistamaan tiedustelu syvyyteen. Käytännössä kykyä lyödä puolustukseen ryhmittynyt joukkue, jotta pääosat voivat hyökätä kohteeseensa.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Sitten taas hieman kontekstia aiheeseen. Jenkkien jalkaväkiprikaatiin kuuluu tiedustelupataljoona, jossa kaksi moottorisoitua ja yksi jalkatiedustelueskadroona. Moottorisoidun aseistukseen kuuluu mm. 9 Javelin laukaisulaitetta ja 6 TOWITAS laukaisulaitetta ja jalan kulkevalle 6 Javelin laukaisulaitetta.
Alla taas ABCT:n tiedustelupataljoonan eskadroona.
Liitteet
Olen muuten samaa mieltä mutta tiedustelu ja tämä kevyt jalkaväki olisi syytä selvästi erottaa toisistaan vaikka niiden tehtävät risteäisivätkin.
Jos molempia ei saa taisteluosastoon on parempi pitää prikaatin tiedustelu vahvana.
Voin sanoa varmuudella että tuo tiedustelun vuorottelu "normaalina jalkaväkenä" ja tiedustelussa ei tule ikinä toimimaan ja seuraukset voivat olla aika karmeita.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Liitetään prikaatiin HAJK, joka käytettäisiin mm. väkivaltaiseen tiedusteluun prikaatin sisäisessä vastahyökkäyksessä.