En tiedä mitään aiheesta, mutta mietinpähän vain tuon suuntaisia, kun luin Jarmo Lindbergin artikkelit John Boydin ajatuksista vuoden 2003 Sotilasaikakauslehdistä.
OODA-looppi koulutetaan kadeteille ja sitä sovelletaan kyllä epäsuorasti lähestulkoon kaikessa päätöksenteossa, missä ne on tehtävä reaaliajassa, mutta se ei tarkoita, että suomalainen sotataito ilmentäisi sitä. OODA-looppi on teoria, jota soveltamalla pyritään olemaan edellä ja nopeuttamaan päätöksentekoa eli käytännössä ennakoimaan. Osasitko ennakoida ennen kuin kuulit OODA-loopista, niin minäkin. John Boyd vain antoi kasvot ja nimen päätöksentekoprosessille ja työsti sen teorian muotoon.
Uudistetussa taistelutavassa pyritään hajauttamalla, salaamalla ja harhauttamalla vaikuttamaan vihollisen päätöksentekoon heikentämällä noita "observe" ja "orient" kohtia. Mitä heikompilaatuista ja epäkoherenttia tieto on sitä vaikeampi sen pohjalta on tehdä päätöksiä. Meillä ei ole varsinaista kykyä vaikuttaa suoranaisesti toimeenpanokykyyn ja niiden pohjalta toimimiseen, mutta voimme tehdän parhaamme, jotta ne tehdyt päätökset olisivat mahdollisimman huonoja.
Jos ihan raudoitusraudasta väännetään niin vihollisen OODA:a heikennetään:
Observe: hajauttaminen, maastouttaminen, tiedustelun kyllästäminen
Orient: tiedustelun kyllästäminen, harhauttaminen, liike, valetoiminta
Decide: kahden edellisen seurauksena epäsuorasti
Act: Varsinaisesti ei mitenkään OODA-loopin kehyksessä
OODA on kehä, joten eri tekjät keskittyvät koko ajan eri osiin. Suunnittelusta vastaavat henkilöstö komentajan ohjauksella hoitavat Orient ja Decide, tiedustelu ja kaikki muu ympäristön havainnointiin liittyvä ml. omat joukot, säätila, huoltotilanne ovat Observe ja käskyttäminen on Act kohta. Yksittäinen henkilö ei tee kaikkia yhtä aikaa, mutta esikunta komentajineen kykenee siihen.