Suomalainen talouspropaganda

Umkhonto

Kenraali
EK: Yrityksillä on yllättävän usein vaikeuksia löytää työntekijöitä
Elinkeinoelämän keskusliiton yrityskyselyn mukaan lähes 70 prosentilla yrityksistä on rekrytointivaikeuksia, eikä ongelma koske vain nopean kasvun yhtiöitä.
työelämä
24.8.2018 klo 01:23päivitetty 24.8.2018 klo 05:33

Rekrytointivaikeuksia on esimerkiksi metallialalla.Matti Myller / Yle


Lähes 70 prosenttia yrityksistä kohtaa rekrytointivaikeuksia, selviää Elinkeinoelämän keskusliiton yrityskyselystä.
26 prosentilla yrityksistä on huomattavia vaikeuksia löytää henkilöstöä ja lisäksi yli 40 prosentilla on jonkinasteisia rekrytointivaikeuksia.
Osaajapula ei kyselyn tulosten mukaan rajoitu enää pelkästään nopean kasvun yrityksiin. Merkittävät rekrytointivaikeudet ovat jopa yleisempiä aseman säilyttämiseen tai kohtalaiseen kasvuun tähtäävissä yrityksissä.
– Ilmiö kärjistyy asemansa jo vakiinnuttaneissa pitkän linjan pk-yrityksissä, jotka muodostavat elinkeinotoiminnan kivijalan eri puolilla Suomea, todetaan EK:n tiedotteessa.
EK:n mukaan pula osaavasta työvoimasta on ollut tiedossa, mutta se on osoittautunut yllättävän laajaksi ongelmaksi.
Merkittävimpänä osaajapulan syynä mainittiin työnhakijoiden puutteellinen ammattitaito. Usein tarjolla olevien työntekijöiden koulutus ei vastaa yritysten tarpeisiin. Jotkut yritykset mainitsivat ongelmaksi myös kannustinloukut, joiden takia työnhakijan ei kannata ottaa työtä vastaan.
Tulokset koskevat sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä että suuryrityksiä. Kyselyyn vastasi touko- ja kesäkuussa yhteensä noin 550 yritysjohtajaa ja yrittäjää.

https://yle.fi/uutiset/3-10368098
 

TBman

Ylipäällikkö
EK: Yrityksillä on yllättävän usein vaikeuksia löytää työntekijöitä
Elinkeinoelämän keskusliiton yrityskyselyn mukaan lähes 70 prosentilla yrityksistä on rekrytointivaikeuksia, eikä ongelma koske vain nopean kasvun yhtiöitä.
työelämä
24.8.2018 klo 01:23päivitetty 24.8.2018 klo 05:33
palkka pitää myös maksaa. Eräs tuttavaperheen nainen oli tempputyöllistetty erääseen yrityykseen jo 25 kertaa peräjälkeen, työvoimakokeiluja, tai mitälie ovat. Perheen mamma väsyi normaaliin 8 tunnin päivän tekoon 9 euron peruspäivärahan korotuksella ja perustii vuokrauspalvelun ja yllätti kaikki, nimittäin nyt tekee hänen ystävätkin hänelle duunia entisessä työpaikassaan.39 eur+ALV tuntilaskutuksella... Mielestäni oivallinen veto rouvilta.
 

Oho

Majuri
Oiksko tosiaan Intia AD 0 ollut taloudeltaan useita kertoja mahtinsa huippua lahestyvaa Roomaa suurempi? No ei ollut vaestoakaan ei ollut kuin suunnilleen puolet Rooman vasestosta.
 
Viimeksi muokattu:

Loyd

Majuri
Lahjoittaja
Oiksko tosiaan Intia AD 0 ollut taloudeltaan useita kertoja mahtinsa huippua lahestyvaa Roomaa suurempi? No ei ollut vaestoakaan ei ollut kuin suunnilleen puolet Rooman vasestosta.
Tosiaan taitaa vääristää kuvaa laskentamenetelmät. Italiaan on laskettu vain italiassa tuotetut asiat. Esimerkiksi egyptissä tuotettu vilja, joka kuljetetaan roomaan ei lisää italian bkt:ta. Ja esim orjatyövoimalla tehtyä työtä ei lasketa.
Jos taas vertaisi rooman tai intian kansalaisten varallisuutta ja tuloja, niin rooma olisi varmaankin monin verroin suurempi kuin intia.
 
Viimeksi muokattu:

Umkhonto

Kenraali
palkka pitää myös maksaa. Eräs tuttavaperheen nainen oli tempputyöllistetty erääseen yrityykseen jo 25 kertaa peräjälkeen, työvoimakokeiluja, tai mitälie ovat. Perheen mamma väsyi normaaliin 8 tunnin päivän tekoon 9 euron peruspäivärahan korotuksella ja perustii vuokrauspalvelun ja yllätti kaikki, nimittäin nyt tekee hänen ystävätkin hänelle duunia entisessä työpaikassaan.39 eur+ALV tuntilaskutuksella... Mielestäni oivallinen veto rouvilta.

Tuossa EK:n uutisessa minua ihmetytti kun mainittiin syyksi koulutuksen puute. Siellä työpaikassahan se oma työ vasta opitaan. Ei meilläkään esim. se koulun penkiltä tuleva DI tai FM juuri mitään työhommia välttämättä osaa työt aloittaessaan, mutta omaa riittävän kapasiteetin oppia hommansa.
 
Viimeksi muokattu:

fulcrum

Ylipäällikkö
Oiksko tosiaan Intia AD 0 ollut taloudeltaan useita kertoja mahtinsa huippua lahestyvaa Roomaa suurempi? No ei ollut vaestoakaan ei ollut kuin suunnilleen puolet Rooman vasestosta.
Ei se välttämättä täysin pielessä ole. Intia oli kuitenkin korkeakulttuuri jossa oli massiivinen käsityöteollisuus ja paljon raaka-ainetuotantoa. Italian 'saapas' ei tunnetusti ole luonnovaroiltaan mainittava ja Rooma eli pääasiassa sotaretkien ryöstelyillä ja afrikkalaisella viljalla.
Siksihän britit valtasivat Intian koska se oli niin rikas, "Brittiläisen imperiumin kruununjalokivi". Sitten kun rikkaudet oli ryöstetty niin he jalomielisesti myönsivät Intialle itsenäisyyden.
 

Oho

Majuri
Ei se välttämättä täysin pielessä ole. Intia oli kuitenkin korkeakulttuuri jossa oli massiivinen käsityöteollisuus ja paljon raaka-ainetuotantoa. Italian 'saapas' ei tunnetusti ole luonnovaroiltaan mainittava ja Rooma eli pääasiassa sotaretkien ryöstelyillä ja afrikkalaisella viljalla.
No en voi vaittaa olevani klassisen historian asiantuntija mutta siita huolimatta uskallan vaittaa, etta toi on kylla melkoista hevonpaskaa... Rooman valtakunnan jaljilta pohjoisilla napa-aluiella on jaahan ikuistunut suunnilleen samanlaiset jaljet teollisuudesta ja teollistumisesta kuin 1800 luvun alun Euroopan hiilipohjaisesta teollistumisesta. Eika pelkastaan viljasta, myos oliivioljysta...

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Monte_Testaccio

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Roman_commerce
 
Viimeksi muokattu:

Ingsoc

Ylipäällikkö
No en voi vaittaa olevani klassisen historian asiantuntija mutta siita huolimatta uskallan vaittaa, etta toi on kylla melkoista hevonpaskaa... Rooman valtakunnan jaljilta pohjoisilla napa-aluiella on jaahan ikuistunut suunnilleen samanlaiset jaljet teollisuudesta ja teollistumisesta kuin 1800 luvun alun Euroopan hiilipohjaisesta teollistumisesta. Eika pelastaan viljasta, myos oliivioljysta...
Ihmisten on jostain syystä vaikea ymmärtää sitä, että Rooman valtakunnassa oli massatuotantoa. Tämä päti niin elintarvikkeisiin kuten vaikka suurtuotantona valmistettuun garum kastikkeeseen jota laitettiin kadunkulmasta ostettuun pikaruokaan, roomalaisten sotilaiden varusteisiin jotka oli pitkälle standardisoitu ja joita massatuotettiin manufaktuureissa ja sellaisiin melko tavallisiin käyttöesineisiin kuin vaikka astioihin.

Rooman valtakunnan hajoamisprosessi alkaen noin vuoden 410 tienoilta näkyy arkeologisessa tutkimuksessa nopeasti vähenevänä esineiden määränä ja jopa niiden katoamisena. Esimerkiksi Irlanti joka ei koskaan ollut osa Rooman valtakuntaa taantui esineiden osalta, kun roomalaiset miekat ja haarniskat oli noin sadassa vuodessa loppuunkäytetty, ne katoavat esinelöydöistä ja tilalle tulee puunuijia. Vuoden 550 tienoilla euroopan kuninkaalliset söivät ruokaansa huonommilta lautasilta kuin talonpoika vuonna 400. Varhaiskeskiajalta on säilynyt tekstejä joissa kerrotaan kuinka kartanon käytössä on ollut kaksi viikatetta ja neljä sirppiä.
 

fulcrum

Ylipäällikkö
No en voi vaittaa olevani klassisen historian asiantuntija mutta siita huolimatta uskallan vaittaa, etta toi on kylla melkoista hevonpaskaa... Rooman valtakunnan jaljilta pohjoisilla napa-aluiella on jaahan ikuistunut suunnilleen samanlaiset jaljet teollisuudesta ja teollistumisesta kuin 1800 luvun alun Euroopan hiilipohjaisesta teollistumisesta. Eika pelkastaan viljasta, myos oliivioljysta...
Kyllä vaan ja tätä teollisuutta pyöritettiin valloitetuista provinsseista saaduilla ryöstörahoilla. Rooman ja Intian väliset kauppasuhteet olivat hyvin yksipuoliset: intialaiset toivat Roomaan kymmenen kertaa niin paljon tavaraa kuin mitä roomalaiset veivät itään, ja vajeen roomalaiset maksoivat rahalla. Keskusvallan ainoa tapa kompensoida oli inflaatio. Yhden aureuksen (kiinteä kultakolikko) alkuperäinen arvo oli 25 denaaria. Constantinus II:n aikoihin yhdellä aureuksella sai 4.6 miljoonaa denaaria.
 

scip10

Kenraali
Kyllä vaan ja tätä teollisuutta pyöritettiin valloitetuista provinsseista saaduilla ryöstörahoilla. Rooman ja Intian väliset kauppasuhteet olivat hyvin yksipuoliset: intialaiset toivat Roomaan kymmenen kertaa niin paljon tavaraa kuin mitä roomalaiset veivät itään, ja vajeen roomalaiset maksoivat rahalla. Keskusvallan ainoa tapa kompensoida oli inflaatio. Yhden aureuksen (kiinteä kultakolikko) alkuperäinen arvo oli 25 denaaria. Constantinus II:n aikoihin yhdellä aureuksella sai 4.6 miljoonaa denaaria.
Entä sitten? Ei sitä sattumalta sanota, että kaikki tiet vievät Roomaan.

Rooman valta perustui teknologiaan, sotilaalliseen voimaan ja tehokkaaseen hallintoon, eikä välttämättä tässä järjestyksessä. Siviili-infrastruktuuri teineen ja vesijohtoineen oli niin laadukasta, että niitä ihailtiin ja käytettiin vielä tuhat vuotta myöhemmin. Toki Eurooppa oli poikkeuksellisen karmea takapajula tuhat vuotta Rooman hajoamisen ja renessanssin välillä.
 

miikkaj

Majuri
Toki Eurooppa oli poikkeuksellisen karmea takapajula tuhat vuotta Rooman hajoamisen ja renessanssin välillä.
Tämä on ainakin se mielikuva mitä historiankirjoissa tuputetaan: sivilisaatio hyvä, barbarismi ja heimot pahoja. Tähän voi miettiä viinilasin ja juustopaletin äärellä että miksi näin halutaan asia esittää. Itse en ole vielä hiffanut muita päteviä näkökulmia kuin sen, että jotta näitä sivilisaatioita voidaan vielä nykypäivänä pumppaa pystyyn niin edelliset sivilisaatiot pitää näyttää mieluisassa valossa ja että ihmiskunnan kohtalo jollakin ihmeellisellä tavalla riippuu sivilisaation eli imperiumin jatkuvuuden varmistamisella. Itse voisin veikkaa, että näitä sivilisaatioita on yleisessä tiedossa vain kourallinen ja todnäk valikoiden valittu juuri yleistä tietoisuutta varten, koska esim vanhoissa maailmankartoissa näkyy Tartaria (Tartary) niminen valtakunta, mutta tästä ei kovin paljon ole hiiskuttu, ja Kiinan keisarit ovat toinen toisensa jälkeen systemaattisesti puhdistaneet historiankirjoja edellisistä dynastioista julistaen "historia alkaa nyt minun kohdalta"-tyylisesti. Ja jos vaikka tietäisimme edellisten imperiumien historian kannesta kanteen niin loppupäätelmänä on että koko himmeli on bygattu hännystelemään pientä piiriä, koska mitään konkreettista emme ole oppineet edellisistä ja peitetarina tälle muuttuukin ajan myötä: egyptiläiset palvoivat puolijumalia, rooman imperiumin kansalaiset palvoivat denaareita eli valuuttaa eivätkä niinkään rooman keisaria, jne. Nykyään keisareiden tilalla on presidenttejä ja senaattoreiden tilalla ministereitä, mutta muuten koko himmeli on sama paitsi että valuutan arvo on ykköstä ja nollaa verrattuna hopeaan tahi kultaan. Ehkä voidaan lisätä teknokratia erikoistunnusmerkkinä tälle nykyiselle imperiumille taloudellisen laajentumisen kyljessä.

Politiikot eivät missään tapauksessa halua luopua takapajula-termistä ja muustakaan vielä syyllistävämmästä terminologiasta kun puhutaan imperiumien ulkopuolisista ajanjaksoista, koska heidän mielestään ihmiset ilman herraa ovat erittäin paha ongelma. Itse asiassa tämä nykyinen imperiumi on erikoisin imperiumi koska jopa järjestelmässä ottavana osapuolena olevat ihmiset ovat alkaneet tykkäämään nykyaikaisesta kaaleriorjan roolista, koska ovat irtaantuneet niin paljon luonnollisesta maailmasta ykkösten ja nollien ihmeelliseen maailmaan. Digitaalisen maailman voisi rinnastaa päihteisiin siinä mielessä, että halutaan irroittautua todellisesta maailman johonkin toiseen sfääriin, koska todellisuus tuntuu sen verran pahalta.
 

fulcrum

Ylipäällikkö
Entä sitten? Ei sitä sattumalta sanota, että kaikki tiet vievät Roomaan.

Rooman valta perustui teknologiaan, sotilaalliseen voimaan ja tehokkaaseen hallintoon, eikä välttämättä tässä järjestyksessä. Siviili-infrastruktuuri teineen ja vesijohtoineen oli niin laadukasta, että niitä ihailtiin ja käytettiin vielä tuhat vuotta myöhemmin. Toki Eurooppa oli poikkeuksellisen karmea takapajula tuhat vuotta Rooman hajoamisen ja renessanssin välillä.
Tämä on osittain vähän niinkuin pointti, sillä Rooman teknologinen ja hallinnollinen voima oli ylivertaista Euroopassa, muttei välttämättä ollut Aasian mittapuulla erikoista. Jotakuinkin samat edistysaskeleet rakentamisen, tuotannon ja kaupan alalla mitä Roomassa saavutettiin oli tehty Intiassa ja Kiinassa jo vuosisatoja aiemmin. Tämä näkyy myös mainitsemani kaupan epätasapainossa. Intialaiset osasivat itsekin tehdä patoja ja pannuja, mutta roomalaiset eivät osanneet tehdä silkkiä.

Takapajula on hiukan suhteellista. Kyllä Euroopan "pimeällä keskiajallakin" tekniikan kehitys meni joiltain osin eteenpäin, varhaiskeskiajalla espanjalaiset ja frankit esimerkiksi saavuttivat paljon korkeamman osaamisen metallurgiassa mihin roomalaiset olivat päässeet. Merenkulussa ja navigoinnissa 'barbaarit' menivät heittämällä roomalaisista yli jo viimeistään n. 900 vaikkei viikinkejä edes otettaisi huomioon.
 

scip10

Kenraali
Tämä on osittain vähän niinkuin pointti, sillä Rooman teknologinen ja hallinnollinen voima oli ylivertaista Euroopassa, muttei välttämättä ollut Aasian mittapuulla erikoista. Jotakuinkin samat edistysaskeleet rakentamisen, tuotannon ja kaupan alalla mitä Roomassa saavutettiin oli tehty Intiassa ja Kiinassa jo vuosisatoja aiemmin. Tämä näkyy myös mainitsemani kaupan epätasapainossa. Intialaiset osasivat itsekin tehdä patoja ja pannuja, mutta roomalaiset eivät osanneet tehdä silkkiä.
Miten sen nyt haluaa nähdä. Muinaisten kansantalouksien vertailu ei ole kovin eksakti tieteenlaji. Joku voisi väittää, että Intiassa nyt vaan sattuu kasvamaan puuvillaa ja pippuria ja silkkiperhonen viihtyy Kiinassa. Rooma vei paljolti jalometalleja joita se hankki kehittyneen infrastruktuurin, teknologian ja orjatyövoiman avulla.

Takapajula on hiukan suhteellista. Kyllä Euroopan "pimeällä keskiajallakin" tekniikan kehitys meni joiltain osin eteenpäin, varhaiskeskiajalla espanjalaiset ja frankit esimerkiksi saavuttivat paljon korkeamman osaamisen metallurgiassa mihin roomalaiset olivat päässeet. Merenkulussa ja navigoinnissa 'barbaarit' menivät heittämällä roomalaisista yli jo viimeistään n. 900 vaikkei viikinkejä edes otettaisi huomioon.
Vuosien 400-1200 Eurooppa oli takapajula suhteessa antiikin Eurooppaan ja suhteessa muuhun maailmaan. Väkiluku oli alle roomalaisaikojen ja yhteiskunnat olivat selvästi jäljessä vaikka arabeja ja aasialaisia. Alueellisia eroja toki oli ja kehitystäkin tapahtui, josta sitten saatiin aikanaan eväät uuteen kukoistukseen. Silti vuosisatojen ajan eurooppalaiset hämmästelivät roomalaisia raunioita jotka olivat verrattomasti parempia kuin mitä kukaan aikalainen pystyi rakentamaan.
 

StmSvejk

Kenraali
Vaalibudjetti etenee. Ihme kyllä, olen kyllä SAK:n kannalla tässä asiassa. On vastuutonta olla keräämättä puskuria hyvinä aikoina.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005806177.html

Työttömyysvakuutusrahaston hallitus esittää työttömyysvakuutusmaksujen alentamista 0,8 prosenttiyksiköllä.
Työttömyysvakuutusmaksuihin on tulossa tällä tietoa reipas alennus ensi vuonna. Työttömyysvakuutusrahaston hallitus kertoi tänään esittävänsä, että kokonaismaksua alennettaisiin 0,8 prosenttiyksiköllä. Tämä helpottaa budjettiriiheen kokoontuvan hallituksen veropohdintoja.

Palkansaajien maksujen osalta alennus olisi näin 0,4 prosenttiyksikköä. Euroissa palkansaajien maksujen alennus tarkoittaisi noin 320:tä miljoonaa euroa. Alennuksen suuruudesta on ollut vääntöä työmarkkinajärjestöillä.

Työttömyysvakuutusrahaston hallitus käsitteli maksuasiaa tänään, ja rahaston hallintoneuvosto päättää torstaina esityksestään sosiaali- ja terveysministeriölle.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) arvioi maanantaina, että työttömyysvakuutusmaksun mahdollinen alentuminen helpottaa puhdetta estää verotuksen kiristyminen.
 

yrjö

Ylipäällikkö
Hyvän verojärjestelmän periaatteita ovat tehokkuus, yksinkertaisuus, suhteellisuus, ennakoitavuus, kontrolloitavuus, yhdenmukaisuus/neutraalisuus sekä läpinäkyvyys :)
 

fulcrum

Ylipäällikkö
Miten sen nyt haluaa nähdä. Muinaisten kansantalouksien vertailu ei ole kovin eksakti tieteenlaji. Joku voisi väittää, että Intiassa nyt vaan sattuu kasvamaan puuvillaa ja pippuria ja silkkiperhonen viihtyy Kiinassa. Rooma vei paljolti jalometalleja joita se hankki kehittyneen infrastruktuurin, teknologian ja orjatyövoiman avulla.
Se on vähän kuin Civilizationissa, että heimon aloituspaikka merkitsee aika paljon...
Nuo linkatut BKT-arviot perustuvat kai Maddisonin laskelmiin joita on kritisoitu että ne yliarvioivat Intian niemimaan taloutta. Mutta vaikka näin olisikin niin kyllä Intia luultavasti oli vauraampi kuin Rooma. Maurya-valtakunta oli suunnaton imperiumi joka vastasi hyvinkin Rooman huippuaikoja. Toisin kuin Välimeren alueelta, Intiasta ei hallinnolliset ja taloudelliset rakenteet mihinkään kadonneet kun iso valtakunta romahti.

Vuosien 400-1200 Eurooppa oli takapajula suhteessa antiikin Eurooppaan ja suhteessa muuhun maailmaan. Väkiluku oli alle roomalaisaikojen ja yhteiskunnat olivat selvästi jäljessä vaikka arabeja ja aasialaisia. Alueellisia eroja toki oli ja kehitystäkin tapahtui, josta sitten saatiin aikanaan eväät uuteen kukoistukseen. Silti vuosisatojen ajan eurooppalaiset hämmästelivät roomalaisia raunioita jotka olivat verrattomasti parempia kuin mitä kukaan aikalainen pystyi rakentamaan.
Eikä ole ihmettely vieläkään loppunut....roomalaiset betonilaiturit ovat kestäneet meressä 2000 vuotta. Nykyaikaiset teräsbetonilaiturit jauhautuvat muruksi muutamassa vuosikymmenessä.
 
Top