Suomalainen talouspropaganda

Toisaalta ei sitä voi yksilöä syyttää siitä, että hän yrittää päästä työsuhteeseen koulutuksen avulla. Koko homma on mennyt aivan älyttömäksi yhteiskunnan resurssien tuhlaamiseksi. Ei ole missään nimessä järkevää, että viiden viikon koulutukseen vaativaan työhön pääsyvaatimuksena on viiden-kuuden vuoden koulutus. Toisaalta työnantajatkin on lähtenyt samaan leikkiin mukaan ja laskujen käsittelemiseen yms. nopeasti opittavaan rutiinityöhön halutaan tradenomi. Ja tämäkin on täysin ymmärrettävää, koska vaativamman koulutuksen suorittamista pidetään takeena korkeammista kognitiivisista kyvyistä. Todellisuudessahan koulutetuista työntekijöistä ei ole minkäänlaista pulaa Suomessa. Moni työnantaja esimerkiksi deletoi samantien hakemuksen, jos siitä selviää, että hakija on työtön.
Toisaalta pitää muistaa, että aika harva kuitenkaan loppuviimeksi viettää koko työuraansa hanttihommissa. Vaikka työura alkaisi koulutusta vaatimattomissa hommissa, auttanee koulutus siirtymään jossain vaiheessa kohti koulutusta paremmin vastaavaa työtä.
 
Toisaalta pitää muistaa, että aika harva kuitenkaan loppuviimeksi viettää koko työuraansa hanttihommissa. Vaikka työura alkaisi koulutusta vaatimattomissa hommissa, auttanee koulutus siirtymään jossain vaiheessa kohti koulutusta paremmin vastaavaa työtä.

No se tradenomin tutkinto ei tarjoa minkäänläista etua uralla etenemisessä, jos käytännössä kaikki muutkin työpaikalla ovat tradenomeja. Lisäksi tutkinnot vanhenevat. It-alalla tutkinto vanhenee jo kahdessa vuodessa ja 2000-luvun alun talousalan tutkinnotkin on menneen talven lumia, jos et ole päässyt nousujohtoiseen uraputkeen.

Tuossahan se koulutusinflaation synkin ydin onkin. Entistä pidemmällä koulutuksella saa entistä vähemmän. Vielä 80-luvulla erilaiset päälliköt ja ulkomailla firmojen myyntityötä tekevät kaverit olivat usein "vain" merkonomeja. Nyt käytännössä samanpituisella koulutuksella pääsee korkeintaan aulapalveluun vastaanottamaan vieraita.
 
Toisaalta pitää muistaa, että aika harva kuitenkaan loppuviimeksi viettää koko työuraansa hanttihommissa. Vaikka työura alkaisi koulutusta vaatimattomissa hommissa, auttanee koulutus siirtymään jossain vaiheessa kohti koulutusta paremmin vastaavaa työtä.
Ikävän moni kuitenki viettää. Oma kysymyksensä onkin sitte jos on merkonomin tai tradenomin paperit ja tekee kaupan kassalla töitä niin kuinka kysyttyä työvoimaa on vuoden, kahden tai kolmen päästä niihin "oman" alan hommiin? Jos Tradenomi on kaupankassalla niin ainakin allekirjoittaneesta homma näyttää siltä, että näitä koulutetaan liikaa. Merkonomin kanssa vähän sama homma.

Joka tapauksessa kyseessä on valtava resurssien tuhlaaminen. Ne voisi kohdentaa paremminkin koska ne joka tapauksessa ovat rajalliset. Tai sitten jatketaan kuten nykyäänkin, rahaa palaa ja tulosta ei synny. Meillä alkaa olemaan aika paljon näitä ikuisia opiskelijoita joka sekään ei ole yhteiskunnan kannalta kannattavaa ja toivottavaa.

Aikoinaan homma meni suurin piirtein näin käy koulu, mene töihin ja jää eläkkeelle.
Nykyään se tuntuu menevän näin käy koulu, käy uusi koulu, mene töihin, käy koulu, mene töihin, käy koulu, saatat voida jäädä työttömyyden jälkeen eläkkeelle.Toki hemmetin fiksua siinä mielessä, että eläkkeet ei kerry kunnolla jolloin myös eläkemenot pysyvät matalalla.
 
Joka tapauksessa kyseessä on valtava resurssien tuhlaaminen. Ne voisi kohdentaa paremminkin koska ne joka tapauksessa ovat rajalliset.
Koulutuksen vähentäminen betonoisi jakautumista "voittajiin" ja "häviäjiin". Vaikkeivat kaikki tradenomit yms. pääsisikään etenemään hanttihommista eteenpäin, todennäköisesti tutkinto kuitenkin on kilpailuetu: ilman koulutusta olisi selvästi huonommat mahdollisuudet päästä eteenpäin.

Kyllähän koulutusjärjestelmää voisi tehostaa vaikka kuinka, jos jo koulutuksen alkumetreillä päästäisiin sopimukseen siitä, ketkä päätyvät minkäkintasoisiin tai -tyyppisiin hommiin, ja kunkin koulutus sitten räätälöitäisiin hänelle määritellyn kohtalon mukaiseksi. Harva kuitenkaan taitaa jo alkuun haluta tyytyä olemaan pahnan pohjimmainen, ja sitähän tämä koulutuksen "inflaatiokin" kuvastaa. Nuoret suurin joukoin pyrkivät kouluttautumaan mahdollistaakseen itselleen mahdollisimman hyvät uranäkymät. Tämä on sinänsä yksi varsin luontainen osa vapaata yksilöiden välistä kilpailua, joka on yhteiskunnan kehityksen kannalta toisaalta myös erittäin tärkeäkin asia.

Koulutuksen vähentämisen kannattamisen takana piilee, ainakin toisinaan, tosiasiallisesti halu vähentää kilpailua: haaveillaan yhteiskunnasta, jossa koulutuksesta tehdään niin harvojen herkkua, että kouluttautuminen itsessään on taattu tie yhteiskunnan eliitin jäseneksi. Taustalla varmaankin oletus/toive, että itse sitten saisi kuulua tähän harvojen valittujen joukkoon. Tällainen yhteiskuntarakenne oli esim. Suomessa vielä joskus 1950-1970 luvuilla, mutta nykyään enää lähinnä joissain huono-oloisissa maissa, joiden koulutusjärjestelmä on vielä kehittymätön.
 
Kyllä tuollainen älytön koulutusinflaatio ja resursseja tuhlaava kilpajuoksu voidaan myös katkaista.

Esimerkiksi Puolustusvoimissa on lakkautettu se oma opistotutkinto (tai nykytermein ammattikorkeakoulu).

Toimiupseeriliitto maalaili aikoinaan kaikenlaisia hirveyksiä, jos tutkinto lakkautetaan. Esimerkiksi varusmiehet kuolisivat harjoitusonnettomuuksissa harva se päivä, jos lyhytkoulutetut "amatöörialiupseerit" päästettäisiin vartioston porttikopista ulos varusmiehiä kouluttamaan.

Osa toimareiden tehtävistä siirrettiin nuoremmille upseereille, mutta suurin osa laitettiin aliupseereille, joita muuten koulutetaan lyhyt- ja täsmäkoulutuksin. Mitä nyt olen kertausharjoituksissa ollut, niin tämä uusi aliupseeristo on todella onnistunut ratkaisu. Todella rautaisia oman alansa osaajia. Aikoinaan osa toimiupseereista koki esimerkiksi varusmiesten ja reserviläisten kouluttamisen alentaviksi hommiksi olivathan he sentään toimiupseereja.
 
Mitä välillä on kuullut niin harjoittelija on ollut vähän sellainen joka paikan höylä joka ei ole "harjoitellut" ollenkaan niitä oman alan hommia kun kukaan ei ole joutanut opettamaan. Monasti yrityksille vain ilmaista työvoimaa.

Ammattikouluilla taas ei oikein tunnu olevan resursseja ja aina osaamistakaan nykyisin opettaa opiskelijoille tarvittavia taitoja. Kaiken kaikkiaan huono tilanne ja huononee entisestään.
Tässä on varmasti eroja eri aloilla ja työpaikoillakin, mutta esim terveydenhoitoalalla ongelma on, ettei tiettyjä paikkoja ole kuin x-määrä. Esim teho-osastot, leikkurit ja ambulanssit. Paikoista käydään kauhea kilpailu ja osa päätyy suorittamaan päivystysharjoittelua tavalliselle TA:lle. Kertomukset opiskelijoita jotka on hyvätty oman onnensa nojaan osastolla, tai vastaalla. neljän viikon haahuilun jälkeen joku kertoo opettajalle, että hyvin meni. Opiskelija sitten hymyilee ja toteaa mielessään, "paska paikka, en tule ikinä tällaiseen paikkaan".
Toinen vaihtoehto on opiskelija joka tulee harjoitteluun täysin ilman tarvittavia taitoja. Opettaja on todennut opiskelijan kysymykseen tarvittavista kädentaidoista, "kyllä ne sielä kentällä opettaa". Opettaa kyllä, mutta perusteet pitäisi opettaa sielä oppilaitoksessa, ei ensimmäinen pistettävä voi olla potilas. Siihen tarkoitukseen on opiskelijat.
 
Koulutuksen vähentäminen betonoisi jakautumista "voittajiin" ja "häviäjiin". Vaikkeivat kaikki tradenomit yms. pääsisikään etenemään hanttihommista eteenpäin, todennäköisesti tutkinto kuitenkin on kilpailuetu: ilman koulutusta olisi selvästi huonommat mahdollisuudet päästä eteenpäin.

Kyllähän koulutusjärjestelmää voisi tehostaa vaikka kuinka, jos jo koulutuksen alkumetreillä päästäisiin sopimukseen siitä, ketkä päätyvät minkäkintasoisiin tai -tyyppisiin hommiin, ja kunkin koulutus sitten räätälöitäisiin hänelle määritellyn kohtalon mukaiseksi. Harva kuitenkaan taitaa jo alkuun haluta tyytyä olemaan pahnan pohjimmainen, ja sitähän tämä koulutuksen "inflaatiokin" kuvastaa. Nuoret suurin joukoin pyrkivät kouluttautumaan mahdollistaakseen itselleen mahdollisimman hyvät uranäkymät. Tämä on sinänsä yksi varsin luontainen osa vapaata yksilöiden välistä kilpailua, joka on yhteiskunnan kehityksen kannalta toisaalta myös erittäin tärkeäkin asia.

Koulutuksen vähentämisen kannattamisen takana piilee, ainakin toisinaan, tosiasiallisesti halu vähentää kilpailua: haaveillaan yhteiskunnasta, jossa koulutuksesta tehdään niin harvojen herkkua, että kouluttautuminen itsessään on taattu tie yhteiskunnan eliitin jäseneksi. Taustalla varmaankin oletus/toive, että itse sitten saisi kuulua tähän harvojen valittujen joukkoon. Tällainen yhteiskuntarakenne oli esim. Suomessa vielä joskus 1950-1970 luvuilla, mutta nykyään enää lähinnä joissain huono-oloisissa maissa, joiden koulutusjärjestelmä on vielä kehittymätön.
En puhuisi vähentämisestä vaan kohdistamisesta. On turha kouluttaa porukkaa vain kouluttamisen ilosta tai siksi, että alalta 20% saattaa työllistyä seuraavan vuoden sisällä. Kuten sanoin niin resursseja täytyy suunnata aktiivisesti tai muutoin niitä hukataan. Täytyy nähdä sinne kymmenen vuoden päähän kun puhutaan koulutuksesta. Suomi on kaikkien pisa yms. tutkimusten seurauksena jämähtänyt kun luullaan, että riittää kun joku sanoo että olemme parhaita. Ei se riitä. Täytyy kehittyä ja parantaa koko ajan. Koulutus on talouden kannalta yksi tärkeimmistä asioista ja jos voimavaroja hukataan kouluttamalla väärin niin se tarkoittaa, taloudelle huonoa.

Koko ketju täytyisi purkaa ja tutkia sekä tarpeen vaatiessa korjata ihan 1 luokalta sinne korkeakoulu tutkintoon saakka.
 
Koulun ja koulutuksen kanssa on tainnut käydä nokiat. Suomen kruununjalokivi kompaistui ylpeyteen ja ylimielisyyteen. Koulutuksen kanssa on käynyt vähän samoin.
 
Iso ongelma koko Suomalaisessa koulutusmaailmassa on oppilaitosten ja opetusministeriön huono kontakti työnantajiin.
Virkamiehet päättävät mikä on ammatissa tärkeää ja mitä tulisi osata. Pakko kysyä, millä kompetanssilla? Seurauksena on usein ihminen jolle on opetettu vääriä asioita, mutta ei oikeita asioita.
 
Iso ongelma koko Suomalaisessa koulutusmaailmassa on oppilaitosten ja opetusministeriön huono kontakti työnantajiin.
Virkamiehet päättävät mikä on ammatissa tärkeää ja mitä tulisi osata. Pakko kysyä, millä kompetanssilla? Seurauksena on usein ihminen jolle on opetettu vääriä asioita, mutta ei oikeita asioita.
Samaa mieltä. Itseasiassa näkisin hyvänä, että ammattikoulutuksessa kouluaika tiputettaisiin vaikkapa vuoteen. Siellä annettaisiin perusteet ja tämän jälkeen käytettäisiin hyväksi yritysten osaamista oppisopimuskoulutuksen muodossa. Toki yritysten täytyisi saada siitä jokin porkkana. Koulusta saisi sen yleisen tiedon ja yrityksessä sitten syvennyttäisiin. Nykyään on tämä työharjoittelu muodissa mutta se ei ole kovin hyvä tapa kaikilla aloilla ja kaikissa työ tehtävissä. Tarkoitan, että koulu tarjoaisi teorian ja työelämä käytännön.

Oma lukunsa on sitten väärää alaa opiskelevat... Seulonta täytyisi olla parempaa ja täytyisi olla rohkeus murskata niitä unelmia koska työelämässä se viimeistään on edessä. Sitten seurauksena on masennusta ja työssä jaksamisongelmia yms. Jollain täytyisi olla munaa sanoa opiskelijalle "että sä et sovi tälle alalle". Nykyään tuntuu olevan vähän vallalla se, että opiskellaan joku ala ja huomataan ettei ollut mun juttu ja sitten opiskellaan toinen ja huomataan taas, ei ollut mun juttu. Monasti se nähdään kuitenkin jo etukäteen.

Sairaanhoito puolellakin opiskelee paljon henkilöitä joille se on vain hyvin markkinoitu unelma. Sitten kun totuus iskee silmille, että palkan eteen joutuu oikeasti tekemään rutosti välillä ikävääkin työtä niin taas iskee masennus.
 
Samaa mieltä. Itseasiassa näkisin hyvänä, että ammattikoulutuksessa kouluaika tiputettaisiin vaikkapa vuoteen. Siellä annettaisiin perusteet ja tämän jälkeen käytettäisiin hyväksi yritysten osaamista oppisopimuskoulutuksen muodossa. Toki yritysten täytyisi saada siitä jokin porkkana. Koulusta saisi sen yleisen tiedon ja yrityksessä sitten syvennyttäisiin. Nykyään on tämä työharjoittelu muodissa mutta se ei ole kovin hyvä tapa kaikilla aloilla ja kaikissa työ tehtävissä. Tarkoitan, että koulu tarjoaisi teorian ja työelämä käytännön.

Oma lukunsa on sitten väärää alaa opiskelevat... Seulonta täytyisi olla parempaa ja täytyisi olla rohkeus murskata niitä unelmia koska työelämässä se viimeistään on edessä. Sitten seurauksena on masennusta ja työssä jaksamisongelmia yms. Jollain täytyisi olla munaa sanoa opiskelijalle "että sä et sovi tälle alalle". Nykyään tuntuu olevan vähän vallalla se, että opiskellaan joku ala ja huomataan ettei ollut mun juttu ja sitten opiskellaan toinen ja huomataan taas, ei ollut mun juttu. Monasti se nähdään kuitenkin jo etukäteen.

Sairaanhoito puolellakin opiskelee paljon henkilöitä joille se on vain hyvin markkinoitu unelma. Sitten kun totuus iskee silmille, että palkan eteen joutuu oikeasti tekemään rutosti välillä ikävääkin työtä niin taas iskee masennus.

Jep, kuin minun suustani.
Pakko kuitenkin kehua jossain välissä kouluakin. Ainakin Helsingissä ensihoidon opinnoissa opettajat ovat kehoittaneet vaihtamaan koulutusohjelmaa, jos näyttää, ettei ihminen oikeasti sovellu alalle. Tämä on erittäin hyvä toimintamalli.
 
On muutenkin mielestäni järjetöntä, että esim. 3 vuotta opiskelevat merkonomit työllistyvät käytännössä kaupan kassalle tai hyllyttäjiksi jotka on aikoinaan ollut sellaisia työtehtäviä joihin ei ole koulutusta vaadittu ensinkään. Nykyään sitten vaaditaan kaupallisella alalla tradenomin papereita jos haluaa vähänkään parempiin hommiin. Eli sellaiset 6-7 vuotta opiskelua. Ei mitään järkeä.

Suomi kouluttaa ja kurssittaa itsensä pihalle markkinoilta. Nyt viimeisimpänä on ollut, että lastenhoitajat (n. 1800-2000€/kk / koulutus 2-3v) halutaan korvata lastentarhan opettajilla (kesk.p 2300€/kk ja koulutus 4-5v). Samalla näille opettajille halutaan 700€/kk kuoppa korotus. Näitä on sitten muistaakseni joku 12000 eli aikamoinen summa kunnille kerättäväksi. Ei tuossakaan mitään järkeä. Ei lasten kanssa olemiseen ja leikkimiseen tarvita korkeakoulu tutkintoa. Annettaisiin lasten vaan olla lapsia niin vähenisivät ne ongelmat myöhäisemmällä iällä ja puuttuisivat koulussa tapahtuvaan kiusaamiseen ja suoranaiseen väkivaltaan.
ylikouluttaudumme jarjetonta vauhtia.
En tieda mitaan muuta maata, kuin suomen, jossa lahes edellytetaan henkilolta tyohonotossa eparoimatonta sitoutumista tyonantajaan, 20-30 vuoden ikaa, 40 vuoden tyokokemusta ja tohtorinvaitosta ja tehtavan johon henkilon odotetaan sitoutuvan elakeikaan asti voi olla aivan normi varaston tyonjohtaja... Jarjetonta!
 
Preussin suuren pojan 200-vuotisjuhlat.

1525094693717.png

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker osallistuu 4. toukokuuta Saksan Trierissä filosofi Karl Marxin (1818-1883) syntymän 200-vuotisjuhliin.
https://www.verkkouutiset.fi/jean-claude-juncker-karl-marxin-200-vuotisjuhlaan/

Vuonna 2003 saksalaiset äänestivät Marxin kolmanneksi suurimmaksi saksalaiseksi ZDF–televisiokanavan äänestyksessä Unsere Besten (edelle pääsivät ainoastaan Konrad Adenauer ja Martti Luther). https://fi.wikipedia.org/wiki/Karl_Marx

Tämä kaikkien kapitalistien isä tunnetaan parhaiten teoksestaan Das Kapital (Pääoma). Mutta Marxin ja Engelsin yhteistyönä syntyi myös Kommunistisen Puolueen Mani-festi.
 
Vai on lopulta yli sata miljoonaa turhaa raatoa aiheuttaneen sosialismin suuntauksen isä kolmanneksi suurin 'saksalainen', jonka edellä ainoastaan harhaopistaan kääntymättömien juutalaisten kotien polttamista vaatinut skismaatikko. Toisen valtakunnan (todellinen) perustaja pääsi nipin napin kymmenen parhaan joukkoon.
 
ylikouluttaudumme jarjetonta vauhtia.
En tieda mitaan muuta maata, kuin suomen, jossa lahes edellytetaan henkilolta tyohonotossa eparoimatonta sitoutumista tyonantajaan, 20-30 vuoden ikaa, 40 vuoden tyokokemusta ja tohtorinvaitosta ja tehtavan johon henkilon odotetaan sitoutuvan elakeikaan asti voi olla aivan normi varaston tyonjohtaja... Jarjetonta!

Tästä tulee mieleen oma työ. Itse olen "muodollisen pätevyyden" suhteen alakastia, mutta RUK:n käyneenä ja "kohta viisikymppisenä" konkarina tuntuu valitettavasti välillä siltä, että kukaan muu ei saa mitään aikaiseksi. Oma lähipiiri töissä kuitenkin tuntuu olevan kiinnostunut vain akateemisesta pätevyydestä ja käytännön näytöt ovat toissijaisia.

Perkele, yrittäkää nyt edes. Sellainen tulee välillä projektipäällikkönä väkisin mieleen.
 
Tästä tulee mieleen oma työ. Itse olen "muodollisen pätevyyden" suhteen alakastia, mutta RUK:n käyneenä ja "kohta viisikymppisenä" konkarina tuntuu valitettavasti välillä siltä, että kukaan muu ei saa mitään aikaiseksi. Oma lähipiiri töissä kuitenkin tuntuu olevan kiinnostunut vain akateemisesta pätevyydestä ja käytännön näytöt ovat toissijaisia.

Perkele, yrittäkää nyt edes. Sellainen tulee välillä projektipäällikkönä väkisin mieleen.
Töissä näytöt pitäisi olla pääasia. Monikaan koulutus ei pätevöitä suoraan alalle, vaan vasta työelämässä opitaan tarvittavat taidot.
 
1. Työllisyys nousuun

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Niku Määttänen heikentäisi yksilöperusteista irtisanomissuojaa, koska se nostaa työnantajan palkkaamiskynnystä. Hän myös rajoittaisi vähimmäispalkkojen nousua aloilla, joilla ne ovat laajasti sitovia. Määttäsen mielestä on parempi tukea pienipalkkaisten työntekijöiden toimeentuloa sosiaalisilla tuilla. Määttänen katsoo, että pienituloisten asemaa voisi kohentaa työnantajalle maksettavalla palkkatuella.
https://yle.fi/uutiset/3-10193799?origin=rss
 
Ennen huudeltiin, että verot valtion maksettaviksi ja kaljaa kioskeihin.

Nyt sitten valtion pitäisi maksaa työntekijöiden palkat?

Tämä on taas näitä.."Hei, me tietataan tällä"-juttuja...
Määttäsen mielestä on parempi tukea pienipalkkaisten työntekijöiden toimeentuloa sosiaalisilla tuilla. Määttänen katsoo, että pienituloisten asemaa voisi kohentaa työnantajalle maksettavalla palkkatuella.
 
Talous
Uudenkaupungin autotehtaan ennätystuotannosta ei jäänyt yritykselle mitään käteen – Miten se on mahdollista?
Valmet Automotiven toimiala eli autojen sopimusvalmistus on parhaimmillaankin pienikatteista liiketoimintaa ja siksi pienetkin häiriöt painavat tuloksen herkästi tappiolle.


Anni Lassila HS
Julkaistu: 9.5. 10:26 , Päivitetty: 9.5. 11:44

Uudenkaupungin autotehtaan omistavan Valmet Automotiven tulos jäi viime vuonna tappiolle, vaikka tehdas teki uuden tuotantoennätyksensä. Yhtiön liikevaihto kasvoi lähes 80 prosenttia edellisvuodesta 542 miljoonaan euroon. Liiketappio oli 20 miljoonaa euroa.

Autojen sopimusvalmistus on parhaimmillaankin pienten katteiden liiketoimintaa eli liikevaihto on suuri, mutta siitä jää voittoa käteen vain muutama prosentti. Esimerkiksi vuonna 2016 yhtiön liikevoitto oli 3,7 miljoonaa euroa.

Valtaosa autojen komponenteista tuodaan Uuteenkaupunkiin Euroopasta ja valmiit autot laivataan samaa reittiä takaisin. Autotehtaalle ja Suomeen jää lähinnä kokoonpanotyöstä syntyvä lisäarvo.

Liiketoiminta on siis altis häiriöille ja siksi riskialtista. Viime vuonna autotehdas aloitti A-sarjan lisäksi Mercedes-Benzin GLC-katumaasturin tuotannon. Tuotanto paisutettiin hyvin nopeasti 90 000 auton ennätysvauhtiin ja tehtaan piti kouluttaa yli 2 000 uutta työntekijää. Se ei sujunut täysin optimististen suunnitelmien mukaan.

Tehdasta pitkään johtanut toimitusjohtaja Ilpo Korhonen sai lähteä tammikuun lopussa.

Valmet Automotiven tiedotteen mukaan tulosta rasitti myös Saksasta äskettäin ostetun suunnittelutoiminnan uudelleenjärjestelystä aiheutuva kymmenen miljoonan euron kustannus ja suunnitteluyksikön tappio.

Sopimusvalmistus on paitsi pienikatteista myös aikajänteeltään riskialtista liiketoimintaa. Valmet Automotiven ja Mercedes-Benzejä teettävän Daimlerin sopimukset ovat salaisia.

Sopimukset ovat yleensä kuitenkin suhteellisen lyhyitä, ja niidenkin toteutuminenkin riippuu lopulta kyseisen automallin myynnistä. Uuden automallin tekeminen vaatii tehtaalta toisaalta aina investointeja esimerkiksi robotisoituun korinhitsauslinjaan.

Autotehdas työllistää tällä hetkellä runsaat 4 000 ihmistä. Tehdas etsii jälleen noin tuhatta uutta työntekijää, joita tarvitaan uuden A-sarjan mallin valmistukseen.

Valmet Automotiven on tarkoitus kehittää yhdessä viime vuonna omistajakseen tulleen kiinalaisen CATL:n kanssa autonvalmistajille myytäviä akku- ja sähköisen voimansiirron ratkaisuja. Suunnittelupalveluun ja sähköautoteknologiaan panostamalla yritys pyrkii luomaan vakaampaa ja suuremman lisäarvon liiketoimintaa.

Valmet Automotiven omistavat valtion pääomasijoittaja Teollisuussijoitus ja Kokkilan perheen sijoitusyhtiö Pontos yhtä suurin 38 prosentin osuuksin sekä kiinalainen akkuvalmistaja Contemporary Amperex Technology Limited eli CATL 23 prosentin osuudella.

https://www.hs.fi/talous/art-2000005673120.html

Tuollaista se nyt on sitten...

Taas nähtiin eurostoliiton lakeijoiden ylistämä mahtihanke. Valtava hikipaja.

Yhdysvalloissa monet yrityksen aikoinaan paransivat tappiollisen tuloksensa voitolliseksi sillä, että vaihtoivat palkallisen työvoiman palkattomaan. Päinvastoin kuin yleensä luullaan neekeriorjat raatoivat myös tehtaissa, sahoilla, rakennustyömailla ja jopa kalastusaluksilla.

Ikävä kyllä kaikenlainen kahleorjuus on nykyään kiellettyä. Ehdotan kuitenkin, että tämä eurostoliiton autokombinaatti voisi parantaa tulostaan myös ilmaisilla työntekijöillä. Työvoimahallinto voi hyvin määrätä pitkäaikaistyöttömiä ja mamuja palkattomaan työharjoitteluun. Kannattaa myös muistaa, että pohjois-koreasta voi myös tilata työvoimaa.

Ukista tulee Suomen Detroit.

motor-city-industrial-park-the-detroit-packard-plant-gordon-dean.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top