Suomalainen talouspropaganda

Rahaahan tulee ovista ja ikkunoista.

Vuonna 2017 rikottiin ennätyksiä uusien ulkomaalaisten yritysten investoinneissa sekä yritysostoissa Suomessa. Viime vuonna Suomessa nähtiin yhteensä 336 uutta kansainvälistä yritystä ja yritysostoa, mikä on lähes viidenneksen enemmän kuin vuonna 2016.

Suomessa toimii noin 4 600 kansainvälistä yritystä, jotka vuonna 2016 maksoivat yhteensä lähes 1,5 miljardia euroa yhteisöveroa. Niissä työskenteli yhteensä lähes 240 000 työntekijää.

Samalla Suomea vaivaa lähes 10 000 ICT-ammattilaisten vaje. Suomen aseman säilyttämiseksi ja yrityksiä kasvattamaan tarvittaisiin kansainvälisiä osaajia.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomi-sai-ennatysmaaran-kansainvalisia-sijoituksia---toimintaymparisto-vakaa-ja-lapinakyva/qt6mAnzL

Vuonna 2015 vajetta paikattiin 30 000 kansainvälisellä moniosaajalla. Nyt on mistä valita.
 
Yleismaailmallista talouspohdintaa...

Amazonin tapaus: Vessaankaan ei ehdi – Onko nykytyöelämän "tasa-arvo" lupaus tasaisesta kurjuudesta kaikille?
Ison-Britannian matalapalkkatöistä kirjaa kirjoittava James Bloodworth julkaisi äskettäin Organise-alustalla raportin Amazonin varastotyöntekijöiden työoloista Englannissa. Raportti on huolestuttavaa luettavaa.

Työympäristö on stressaava, vaatimukset työsuoritusten nopeudesta kovenevat koko ajan ja peräti 75 prosenttia yli sadasta vastaajasta kertoo vältelleensä vessassa käymistä työaikana, jottei työtahti hidastuisi.

"Ylimmässä kerroksessa työskentelevien tuli kävellä neljä kerrosta alaspäin päästäkseen lähimpään vessaan. Ajan hukkaamisesta rankaisemisen pelossa he kehittivät 'vessapullo'-järjestelmän", Bloodworth kertoi The Sun-lehdelle.

Uutinen toi mieleen tositapahtumiin perustuvan, 1960-luvulle sijoittuvan Hidden Figures – varjoon jääneet -elokuvan. Rotuerottelun murtumisaikaan sijoittuva elokuva kertoo kolmen tummaihoisen matemaatikon ja insinöörin urasta Nasan kuunvalloitusprojektissa.

Naisista yksi, oikeassa elämässä nyt 99-vuotias Katherine Johnson, saa elokuvassa esimieheltään moitteita pitämistään liian pitkistä tauoista. Nerokas matemaatikko joutuu aina hädän yllättäessä juoksemaan eri rakennukseen tummaihoisten naisten wc-tiloihin. Kun tämä selviää pomolle, Nasa lopettaa rotuerottelun vessoissa.

Huippukoulutetulla ja haastavaa uraa tehneellä Johnsonilla lienee varsin vähän yhteistä Amazonin varastotyöntekijöiden kanssa. Häntä syrjittiin ihonvärin vuoksi. Nykyajan vähän koulutettujen työläisten "tasa-arvo ja yhdenvertaisuus" on ilmeisesti sitä, että kaikille taataan tasaisen kurjat työolot sukupuolesta ja etnisestä taustasta riippumatta.

Riistolla on toki pitkät perinteet Ison-Britannian työhistoriassa: alkoihan sieltä 200 vuotta sitten myös maailman teollinen vallankumous, jonka aikaiset epäinhimilliset työolot ja järjettömän pitkät työpäivät johtivat työväenliikkeen syntyyn. Viime vuosikymmeninä olemme länsimaissa kuitenkin tottuneet ajatukseen, että riistettävät työläiset ovat siellä jossain Aasiassa, eivät täällä Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa.

Tilanne on muuttumassa. Erityisen heikossa asemassa tosiaan ovat, kuten ennenkin, vähän koulutetut ihmiset, joilla ei ole juurikaan erikoisosaamista.

Taloustieteilijä Branko Milanović kertoo kirjassaan Tuloerot globalisaation aikakaudella tuloerojen muutoksista eri maiden sisällä ja välillä. Tiivistettynä: 1900-luku oli länsimaissa ja silloisen Neuvostoliiton alueella ainutlaatuisen pitkä tuloerojen pienenemisen aikakausi. Globaalit tuloerot kuitenkin kasvoivat, koska monet maat pysyivät köyhinä. 1900-luvun lopulta lähtien muun muassa Kiinan vaurastuminen on pienentänyt globaaleja tuloeroja.

Miljoonat ihmiset ovat nousseet köyhyydestä samalla, kun maailman rikkain promille on kasvattanut absoluuttista varallisuuttaan selvästi muuta ihmiskuntaa enemmän. Kärsijöitä ovat olleet rikkaiden maiden työläiset ja keskiluokka. Rikkaat rikastuvat, osa köyhistä vaurastuu, keskiluokka köyhtyy.

Verkkokauppa Amazonin perustaja Jeff Bezos on nyt maailman rikkain ihminen noin 100 miljardin dollarin omaisuudellaan. Innovatiivinen yrittäjä on mahdollistanut nopeat ja edulliset tavarantoimitukset tavallisille ihmisille – myös niille, joita Amazon ja muut vastaavat yritykset työnantajan ominaisuudessa samanaikaisesti riistävät.

Ostamalla työnantajayhtiönsä osakkeita (pörssiyhtiössä työskentelevä) työläinen voi myös periaatteessa ryhtyä oman itsensä osa-aikaiseksi "orjapiiskuriksi", olla samaan aikaan ahdistettu duunari ja kapitalistisika. Pienipalkkaisista toki vain harvoilla jää säästöön rahaa tätä varten, eivätkä yksittäiset osakkeet vielä tuota kummoista osinkovirtaa. Mutta noin periaatteessa – vastakkainasettelun aika on ohi, tervetuloa sekavuuden aikakausi?

Tyypillisenä suomalaisen keskiluokan edustajana en tunne kovin paljon pelkän peruskoulun käyneitä työläisiä. Korkeakoulutettujenkin maailmassa tarina on kuitenkin tuttu: tuttavat valittavat kiirettä töissä ja yhä hullummiksi muuttuvia vaatimuksia. On uniongelmia, ahdistusta, alanvaihtosuunnitelmia. Jos jossain muualla olisi helpompaa?

Samaan aikaan voimme kuitenkin syödä ravintolassa mitä ihmeellisimpiä herkkuja, supermarkettienkin hyllyt notkuvat ja sieltä Amazonistakin voi tilata vaikka mitä jännää. "Ihan tavallisilla" ihmisillä on mahdollisuus matkustaa lomalle toiselle puolelle maapalloa. Kun elintaso on korkea, elämänlaatu voi silti olla huono.

On työelämä. Töissä saakin olla kurjaa, koska maksetaanhan työskentelystä sentään palkkaa. Ja työttömillä nyt saakin olla kurjaa, koska he elävät muiden työpanoksella. On muu elämä, jossa olemme asiakkaita, kansalaisia ja intohimoisia harrastajia. Siinä elämässä kaiken pitää olla niin hauskaa ja helppoa kuin mahdollista.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on juuri julkaissut Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018-2037 -raportin. Tekniikan kehityksen mahdollistamat näkymät ovat huikeita, mutta miten kuljetuskopterit, neuroverkot ja lisätty todellisuus parantavat hyvinvointiamme niin kauan kuin suhtaudumme elämään kaksijakoisesti? Miksi evolutiivisesti vain ajoittaiseen stressiin sopeutunut ihminen pakotetaan kokemaan jatkuvaa stressiä ja tekniikan kehityksen annetaan lähinnä kiihdyttää kiirettä?

Branko Milanović painottaa tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien merkitystä tuloerojen kasvun torjumisessa. Myös se "oman itsensä orjapiiskurointi", osakkeiden pienomistus, on hänen mukaansa kannatettavaa ja pienten pääomatulojen verotus voisi esimerkiksi olla isoja kevyempää, aivan kuten ansiotuloverotuskin on progressiivista.

Koska heikoimmalla (ei vain palkkauksen, vaan ihan niiden vessataukojenkin osalta) ovat kouluttamattomat, Suomessa vireillä ollut ajatus oppivelvollisuuden pidentämisestä on myös varteenotettava vaihtoehto.

Muuten edessä voi olla henkinen paluu 1800-luvulle: työläisten raataessa raskaissa ja tylsissä tehtävissä tiede ja tekniikka toki edistyivät, mutta niihin pääsivät antamaan oman panoksensa vain promillejengiläiset, nuo rikkaisiin sukuihin syntyneet Darwinit ja Lovelacet.

Katherine Johnsonin esivanhemmat rapakon takana taisivat raataa jossain puuvillapellolla.

https://www.tekniikkatalous.fi/puhe...upaus-tasaisesta-kurjuudesta-kaikille-6720934
 
Koska heikoimmalla (ei vain palkkauksen, vaan ihan niiden vessataukojenkin osalta) ovat kouluttamattomat, Suomessa vireillä ollut ajatus oppivelvollisuuden pidentämisestä on myös varteenotettava vaihtoehto.

Muuten edessä voi olla henkinen paluu 1800-luvulle: työläisten raataessa raskaissa ja tylsissä tehtävissä tiede ja tekniikka toki edistyivät, mutta niihin pääsivät antamaan oman panoksensa vain promillejengiläiset, nuo rikkaisiin sukuihin syntyneet Darwinit ja Lovelacet.

Tuossa unohtuu sellainen aivan keskeinen asia kuin koulutusinflaatio. Jostain syystä Suomessa ei edes haluta kuulla termiä "koulutusinflaatio". Vaan asia väännetään siihen näkökulmaan, että koulutusta arvostetaan entistä enemmän. Asia on kuitenkin melko yksinkertainen, jos jotain tarvitaan enemmän saman asian saamiseksi kyseessä on inflaatio. Kyseessä on vähän samanlainen tilanne kun menisi baariin ja huomaisi, että tuoppi maksaa 10 euroa - johtopäätös "olutta arvostetaan enemmän".:D

Helpoin esimerkki on vaikka perus toimistotyöhön vaadittava koulutus.

1970-luvulla keskikoulu.

1980-luvulla ylioppilas.

1990-luvulla merkantti/merkonomi.

2000-luvulla merkonomi

2010-luvulla merkonomi/tradenomi

On selvää, että kuvatunlainen kehitys ei voi jatkua loputtomiin. Nykyinen kehitys johtaa siihen, että 2030-luvun lopussa vaatimuksena toimistohommiin on hallintotieteiden tohtorin paperit.

https://www.verkkouutiset.fi/koulut...tereista-tulee-alempia-toimihenkiloita-17515/

https://yle.fi/uutiset/3-8780963

Pitkistä koulutuksista pitäisi siirtyä lyhyempiin täsmäkoulutuksiin. Koulutus on Suomessa kuitenkin iso bisnes/toimiala ja sillä sektorilla ei haluta omaksua mallia jossa yhden korkeakoulututkinnon hankkinut voisi hankkia uusia pätevyyksiä toisilta aloilta. Olen rehellisesti sanottuna myös sitä mieltä, että esimerkiksi vartijaksi tai vaikka kuorma-auton kuljettajaksi ei tarvitse kolmen vuoden tutkintoa.

Koulutuksen lisääminen kaikissa ryhmissä on ollut vastaus kaikkiin ongelmiin keski-ajalta lähtien. Nyt olemme tilanteessa, että ihmisen pitäisi opiskella työuransa aikana ehkä kolme uutta ammattia tai vaihtaa alaa. Ei ole realistista olettaa, että jokaisen vaihdoksen kohdalla opiskeltaisiin 3-6 vuotta.
 
Viimeksi muokattu:
Tuossa unohtuu sellainen aivan keskeinen asia kuin koulutusinflaatio. Jostain syystä Suomessa ei edes haluta kuulla termiä "koulutusinflaatio". Vaan asia väännetään siihen näkökulmaan, että koulutusta arvostetaan entistä enemmän. Asia on kuitenkin melko yksinkertainen, jos jotain tarvitaan enemmän saman asian saamiseksi kyseessä on inflaatio. Kyseessä on vähän samanlainen tilanne kun menisi baariin ja huomaisi, että tuoppi maksaa 10 euroa - johtopäätös "olutta arvostetaan enemmän".:D

Helpoin esimerkki on vaikka perus toimistotyöhön vaadittava koulutus.

1970-luvulla keskikoulu.

1980-luvulla ylioppilas.

1990-luvulla merkantti/merkonomi.

2000-luvulla merkonomi

2010-luvulla merkonomi/tradenomi

On selvää, että kuvatunlainen kehitys ei voi jatkua loputtomiin. Nykyinen kehitys johtaa siihen, että 2030-luvun lopussa vaatimuksena toimistohommiin on hallintotieteiden tohtorin paperit.

https://www.verkkouutiset.fi/koulut...tereista-tulee-alempia-toimihenkiloita-17515/

https://yle.fi/uutiset/3-8780963

Pitkistä koulutuksista pitäisi siirtyä lyhyempiin täsmäkoulutuksiin. Koulutus on Suomessa kuitenkin iso bisnes/toimiala ja sillä sektorilla ei haluta omaksua mallia jossa yhden korkeakoulututkinnon hankkinut voisi hankkia uusia pätevyyksiä toisilta aloilta. Olen rehellisesti sanottuna myös sitä mieltä, että esimerkiksi vartijaksi tai vaikka kuorma-auton kuljettajaksi ei tarvitse kolmen vuoden tutkintoa.

Koulutuksen lisääminen kaikissa ryhmissä on ollut vastaus kaikkiin ongelmiin keski-ajalta lähtien. Nyt olemme tilanteessa, että ihmisen pitäisi opiskella työuransa aikana ehkä kolme uutta ammattia tai vaihtaa alaa. Ei ole realistista olettaa, että jokaisen vaihdoksen kohdalla opiskeltaisiin 3-6 vuotta.

Kissankultaisella 1980-luvulla toimeen haettiin ekonomia, merkonomia tai muuten vain reipasta poikaa.
 
Nyt jo?

Juhani Huopainen
13 hrs ·

Ai niin, se nousukausi muuten meni sit. Huippu osui sopivasti vuodenvaihteeseen, jolloin perinteiset setämiehet alkoivat puhua nousukaudesta.
Kun huipun taittuminen oli ihan ilmiselvää, sinisten Simon pääsi tässä muutama päivä sitten puhumaan jakovaran olemassaolosta. Huomaa, että vaalit ovat tulossa, ja huomaa, että silloin sanotaan epätoivoisia. Toivottavasti kukaan ei sorru talouspuolella populismiin. Winter is coming.
Global business cycle moving lower – Danske Bank
We see clear signs that the global business cycle has peaked in early 2018. Our models point to a further deceleration over the coming quarters.
https://research.danskebank.com/res...eview/63fb0483-c3a9-4b20-beff-d3af1d4e0bd6/EN
 
Tuossa unohtuu sellainen aivan keskeinen asia kuin koulutusinflaatio. Jostain syystä Suomessa ei edes haluta kuulla termiä "koulutusinflaatio". Vaan asia väännetään siihen näkökulmaan, että koulutusta arvostetaan entistä enemmän.

Olen rehellisesti sanottuna myös sitä mieltä, että esimerkiksi vartijaksi tai vaikka kuorma-auton kuljettajaksi ei tarvitse kolmen vuoden tutkintoa.
Tähänhän on säätöliikkeitä jo tehty ja säätö jatkuu. Toisen asteen ammatillista koulutusta ajetaan alas eikä käytännössä kolmea vuotta ole enää mitenkään varaa opettaa tulevassa rahoituskehyksessä. Ja kyllähän koulutusta aletaan arvostaa enemmän kun se käy harvinaisemmaksi eikä sitä oikein mistään saa :)

Ammatillisen koulutuksen reformipuheet ovat yleviä, mutta ennustettavissa on että opettajista on hetken päästä pulaa.
 
Tähänhän on säätöliikkeitä jo tehty ja säätö jatkuu. Toisen asteen ammatillista koulutusta ajetaan alas eikä käytännössä kolmea vuotta ole enää mitenkään varaa opettaa tulevassa rahoituskehyksessä. Ja kyllähän koulutusta aletaan arvostaa enemmän kun se käy harvinaisemmaksi eikä sitä oikein mistään saa :)

Ammatillisen koulutuksen reformipuheet ovat yleviä, mutta ennustettavissa on että opettajista on hetken päästä pulaa.
Ainakin itselle nmäyttää siltä, että ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kohdalla vain opetustasta vähennetään. Ei tutkinnon pituutta. Opetuksen tilalle tuleee "itseopiskelua" ja harjotteluita pidennetään. Ongelma on, ettei kunniollisia harjoittelupaikkoja ole nytkään riittävästi.
 
Ainakin itselle nmäyttää siltä, että ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kohdalla vain opetustasta vähennetään. Ei tutkinnon pituutta. Opetuksen tilalle tuleee "itseopiskelua" ja harjotteluita pidennetään. Ongelma on, ettei kunniollisia harjoittelupaikkoja ole nytkään riittävästi.
Näin se menee. Aluksi annettiin ymmärtää, että ennen aikojaan valmistuvilta jääviä resursseja voidaan käyttää ylittäjien koulutukseen, ihan koulutuskuntayhtymän korkeinta johtoa myöden nieltiin tällainen koukku. Jokin aika sitten paljastuikin, ettei näin olekaan, vaan rahoitus katkee siihen kun opiskelija valmistuu. Tämä luonnollisesti johtaa siihen, ettei lyhyemmässä ajassa anneta kenenkään valmistua ellei aivan pakko ole.

Tuo harjoittelu-utopia on sitten aivan oma lukunsa. Paikkoja ei löydy kaikille, eivätkä kaikki opiskelijat ole taidoiltaan valmiita. Työnantajien kanta asiaan on erittäin selvä.
 
Ainakin itselle nmäyttää siltä, että ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kohdalla vain opetustasta vähennetään. Ei tutkinnon pituutta. Opetuksen tilalle tuleee "itseopiskelua" ja harjotteluita pidennetään. Ongelma on, ettei kunniollisia harjoittelupaikkoja ole nytkään riittävästi.
Mitä välillä on kuullut niin harjoittelija on ollut vähän sellainen joka paikan höylä joka ei ole "harjoitellut" ollenkaan niitä oman alan hommia kun kukaan ei ole joutanut opettamaan. Monasti yrityksille vain ilmaista työvoimaa.

Ammattikouluilla taas ei oikein tunnu olevan resursseja ja aina osaamistakaan nykyisin opettaa opiskelijoille tarvittavia taitoja. Kaiken kaikkiaan huono tilanne ja huononee entisestään.
 
On muutenkin mielestäni järjetöntä, että esim. 3 vuotta opiskelevat merkonomit työllistyvät käytännössä kaupan kassalle tai hyllyttäjiksi jotka on aikoinaan ollut sellaisia työtehtäviä joihin ei ole koulutusta vaadittu ensinkään. Nykyään sitten vaaditaan kaupallisella alalla tradenomin papereita jos haluaa vähänkään parempiin hommiin. Eli sellaiset 6-7 vuotta opiskelua. Ei mitään järkeä.

Suomi kouluttaa ja kurssittaa itsensä pihalle markkinoilta. Nyt viimeisimpänä on ollut, että lastenhoitajat (n. 1800-2000€/kk / koulutus 2-3v) halutaan korvata lastentarhan opettajilla (kesk.p 2300€/kk ja koulutus 4-5v). Samalla näille opettajille halutaan 700€/kk kuoppa korotus. Näitä on sitten muistaakseni joku 12000 eli aikamoinen summa kunnille kerättäväksi. Ei tuossakaan mitään järkeä. Ei lasten kanssa olemiseen ja leikkimiseen tarvita korkeakoulu tutkintoa. Annettaisiin lasten vaan olla lapsia niin vähenisivät ne ongelmat myöhäisemmällä iällä ja puuttuisivat koulussa tapahtuvaan kiusaamiseen ja suoranaiseen väkivaltaan.
 
On muutenkin mielestäni järjetöntä, että esim. 3 vuotta opiskelevat merkonomit työllistyvät käytännössä kaupan kassalle tai hyllyttäjiksi jotka on aikoinaan ollut sellaisia työtehtäviä joihin ei ole koulutusta vaadittu ensinkään. Nykyään sitten vaaditaan kaupallisella alalla tradenomin papereita jos haluaa vähänkään parempiin hommiin. Eli sellaiset 6-7 vuotta opiskelua. Ei mitään järkeä.

Monet tradenomit löytää itsensä sieltä kassalta tai vaikka R-kioskista.
 
Monet tradenomit löytää itsensä sieltä kassalta tai vaikka R-kioskista.
Juu ei sekään mikään tae ole paremmista hommista. En tiedä missä vaiheessa talouspuolen koulutus on kokenut tuon luokan inflaation, että 5 vuotta (+-2v) opinnoilla kelpaa kaupankassalle tai pankki virkailijaksi? Aikoinaan nuo olivat hommia joita mentiin vain tekemään. Joku näytti, että tässä on kassa ja näin tämä toimii aloita hommat. Hyllyttäminen sama homa. Haet täältä ja laitat tähän. Viet tyhjät pakkaukset tänne ja rikkoutuneet tänne. Nyt tuota sitten opiskellaan vuosi tolkulla. Ei tuolla muuten ole merkitystä esim. allekirjoittaneelle mutta aikamoista yhteiskunnan resurssien haaskaamista. Paremminkin ne voisi käyttää.
 
Juu ei sekään mikään tae ole paremmista hommista. En tiedä missä vaiheessa talouspuolen koulutus on kokenut tuon luokan inflaation, että 5 vuotta (+-2v) opinnoilla kelpaa kaupankassalle tai pankki virkailijaksi? Aikoinaan nuo olivat hommia joita mentiin vain tekemään. Joku näytti, että tässä on kassa ja näin tämä toimii aloita hommat. Hyllyttäminen sama homa. Haet täältä ja laitat tähän. Viet tyhjät pakkaukset tänne ja rikkoutuneet tänne. Nyt tuota sitten opiskellaan vuosi tolkulla. Ei tuolla muuten ole merkitystä esim. allekirjoittaneelle mutta aikamoista yhteiskunnan resurssien haaskaamista. Paremminkin ne voisi käyttää.

Toisaalta ei sitä voi yksilöä syyttää siitä, että hän yrittää päästä työsuhteeseen koulutuksen avulla. Koko homma on mennyt aivan älyttömäksi yhteiskunnan resurssien tuhlaamiseksi. Ei ole missään nimessä järkevää, että viiden viikon koulutukseen vaativaan työhön pääsyvaatimuksena on viiden-kuuden vuoden koulutus. Toisaalta työnantajatkin on lähtenyt samaan leikkiin mukaan ja laskujen käsittelemiseen yms. nopeasti opittavaan rutiinityöhön halutaan tradenomi. Ja tämäkin on täysin ymmärrettävää, koska vaativamman koulutuksen suorittamista pidetään takeena korkeammista kognitiivisista kyvyistä. Todellisuudessahan koulutetuista työntekijöistä ei ole minkäänlaista pulaa Suomessa. Moni työnantaja esimerkiksi deletoi samantien hakemuksen, jos siitä selviää, että hakija on työtön.

Kysymys on lähinnä siitä milloin kupla puhkeaa! Nykyinen systeemi on lähinnä koulutusta koulutuksen vuoksi. Vielä älyttömämpää on se, että syrjäseutujen AMK:t kouluttaa kiinalaisia insinööreiksi. Siitä ei jää Suomeen muuta kuin Wongin maksamat alv:t. Suomalaisesta koulutusjärjestelmästä on tullut itsensä tarpeelliseksi tekevä käenpoika, jossa ihmiset suorittavat toista tai kolmatta korkeakoulututkintoa vaikka parin kuukauden intensiivikurssi riittäisi hyvin yksilön ja yritysten tarpeisiin.
 
Toisaalta esimerkiksi ohjelmointia ei opeteta oikeastaan lainkaan. Ohjelmoijat ovatkin lähinnä itseoppineita. Kuitenkin yhteiskunta voisi hyötyä siitä, että koulutusta vietäisiin tuonne suuntaan eli suuntaan jossa ohjelmoinnin alkeita opetetaisiin jo ala-asteella. Koko koulutus järjestelmä täytyisi uudistaa. Samalla täytyisi katsoa noita akateemisten virkojen koulutuksia eli onko siellä ja kun huomataan, että on ylikoulutusta niin purkaa sitä. Kyllä opettajan on valmistuttava nopeammin mitä nykyään. Samoin sairaanhoitaja, lääkäri yms. Puolesta vuosikymmenestä vuosikymmeneen vierähtää koulun penkillä. Siinä missä 19 vuotias usassa on valmis niin täällä saman ikäinen miettii vasta, että mihin korkeakouluun haluaisi lähteä opiskelemaan. Näin kärjistetysti.Väitän myös, että sikäläisissä päiväkodeissa ei mietitä, että lastenhoitajalla tulisi olla 4-5 vuoden akateeminen koulutus. En tunne tarpeeksi hyvin sikäläistä opetusjärjestelmää mutta veikkaan, että siellä ei edes luokan opettajat istu koulussa 17 vuotta (ala-aste + yläaste + lukio + yliopisto)
 
Back
Top