Suomalainen talouspropaganda

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vonka
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Mikä ihme sinne helsinkiin on pakko mennä? Jos useammat äänestäisivät jaloillaan ja muuttaisivat muualle niin vuokrat laskisivat ja palvelut siirtyisivät pikkuhiljaa tuolta sinne muualle.

Ihmiset haluavat asua täällä, erityisesti nuoret.
Siksi he muuttavat tänne joka vuosi sankoin joukoin ja ovat muuttanet jo kymmeniä vuosia.

Tällä nuoret kokevat pääsevänsä irti maaseudun ahdistavasta ilmapiiristä. Täältä he uskovat löytävänsä jotain mitä koti kaupunki/kylä ei tarjoa, osa löytää osa ei.
Onneksi Suomessa saa valita. Helsinkiin on helppo muuttaa, mutta pois pääsee yhtä helposti.
 
Ihmiset haluavat asua täällä, erityisesti nuoret.
Siksi he muuttavat tänne joka vuosi sankoin joukoin ja ovat muuttanet jo kymmeniä vuosia.

Tällä nuoret kokevat pääsevänsä irti maaseudun ahdistavasta ilmapiiristä. Täältä he uskovat löytävänsä jotain mitä koti kaupunki/kylä ei tarjoa, osa löytää osa ei.
Onneksi Suomessa saa valita. Helsinkiin on helppo muuttaa, mutta pois pääsee yhtä helposti.
Kyllä silloin tulisi kuitenkin kyetä itse kustantamaan elämisensä ja asumisensa jos sen on pakko tapahtua Suomen kalleimmassa kaupungissa.
 
Ihmiset haluavat asua täällä, erityisesti nuoret.
Siksi he muuttavat tänne joka vuosi sankoin joukoin ja ovat muuttanet jo kymmeniä vuosia.

Tällä nuoret kokevat pääsevänsä irti maaseudun ahdistavasta ilmapiiristä. Täältä he uskovat löytävänsä jotain mitä koti kaupunki/kylä ei tarjoa, osa löytää osa ei.
Onneksi Suomessa saa valita. Helsinkiin on helppo muuttaa, mutta pois pääsee yhtä helposti.

Sitä varten voi valita minkä tahansa kaupungin Suomesta, maaseudulla ei ole erityisen ahdistava ilmapiiri jos ei ole täysin poikkeava, siihen ei nykyään riitä esimerkiksi homous.
Helsinki vetää usein työ- ja opiskelupaikan vuoksi ja moni mielellään valitsisi ne ilman muuttoa Helsinkiin mutta ura vaatii sitä.
Tampere on paljon halutumpi paikka ainakin monelle länsisuomalaiselle, Turku ja Jyväskyläkin vetävät hyvin ja pienemmätkin kuten Vaasa ja Seinäjoki.
 
Kaupungeilla on erilaisia vetovoima tekijöitä aivan kuten on maaseudullakin.

Miksi ihmiset sitten muuttavat kaupunkeihin? Siihen yksi aivan yksinkertainen syy - koska he haluavat parantaa elämänsä laatua. Se mitä kaupungeista haetaan on sitten aina yksilöstä kiinni. Opiskelupaikka, työpaikka, muutetaan pakoon jotain olosuhteita kotiseudulla tai sitten aivan yksinkertaisesti haetaan vaihtelua. Joillakin muutos onnistuu toisilla ei.

Urbanisoituminen alkoi ennen ihmiskunta on oppinut kirjoituksen jalon taidon ja ihmiset tuskin alkavat muuttamaan laajamittaisesti maaseudulle ellei jotain todella dramaattista tapahdu.

Perinteinen tapa kuvailla kaupunkia ja urbanisaatiota on vaikka Kaurismäen Ariel. Siinä rehti pohjoisen poika irtisanotaan kun kaivos lopetetaan. Irtisanottu isä antaa pojalle amerikanrautansa ja käskee muuttamaan etelään. Välittömästi tämän jälkeen katkeroitunut ja vihainen isä ampuu itsensä keskikaljakuppilan miestenhuoneessa. Etelässä mies kohtaa koijareita, huijareita ja ryöstäjiä. Sanalla sanottuna laillisia ja laittomia hyväksikäyttäjiä. Viisas isä ei ole neuvomassa joten päähenkilö ajautuu raskaaseen ja vieraannuttavaan pätkätyöhön. Lopulta työnantajakin paljastuu rikolliseksi ja sekin elinkeino menee. Asuntoa ei ole joten pelastusarmeijan asuntola ja kodittomuus on kohtalona. Autojobbari huijaa amerikanraudan pikkurahalla. Oikeusmurhan jälkeen mies päätyy vankilaan. Sitä ennen päähenkilö on tavannut niska limassa raatavan yksinhuoltajan ja hänen sympaattisen poikansa. Vankilassa hän tapaa filmin toisen aidon henkilön. Yhdessä he karkaavat ja ryöstävät pankin. Hyväksikäyttäjät tappavat rikostoverin, mutta päähenkilön Ruger jakaa korpilakia gangstereille. Lopuksi uusioperhe pakenee Ariel rahtilaivalla Meksikoon.

Tuollaistako elämä on kaupungeissa? Jos suomalaisilta kysytään, niin monen mielestä on. Aikoinaan kun opiskelin, niin tunsin erään "pohjoisen pojan". Oli lievästi sanottuna erikoinen kokemus kuunnella puhelua, kun kyseisen kaverin isä soitti. Puhelu koostui lähinnä valituksesta siitä, kuinka kauheaa ja vieraannuttavaa elämä kaupungissa oli. Slummia, kerrostaloja, kiirettä, saastetta ja neekereitä & homojakin kaikkialla. Lopuksi kerrottiin, että baarissa käydään vain kerran kuussa. (Vapun lähes viikon rännistä oli aikaa pari viikkoa.) Ja lisätienestiä oli hommattu rakennuksilla (eli paistamalla burgereita). Ilmeisesti kotijoukot saivat sellaisen raportin kuin halusivat. Mahtoi olla pettymys kun poika ei sitten opintojen jälkeen muuttanut aitojen ihmisten pariin pohjoiseen?
 
Kyllä silloin tulisi kuitenkin kyetä itse kustantamaan elämisensä ja asumisensa jos sen on pakko tapahtua Suomen kalleimmassa kaupungissa.

Niin pitäisi, aivan kuten sen maalla notkuvan työttömän jos haluaa asua paikassa jossa ei ole työtä.
Mutta karu totuus on, etteivät kaikki ihmiset pysty kustantamaan elämistään ja hyvinvointivaltiossa on päätetty, ettei ihmisiä jätetä ihan helposti pulaan.
 
Sitä varten voi valita minkä tahansa kaupungin Suomesta, maaseudulla ei ole erityisen ahdistava ilmapiiri jos ei ole täysin poikkeava, siihen ei nykyään riitä esimerkiksi homous.
Helsinki vetää usein työ- ja opiskelupaikan vuoksi ja moni mielellään valitsisi ne ilman muuttoa Helsinkiin mutta ura vaatii sitä.
Tampere on paljon halutumpi paikka ainakin monelle länsisuomalaiselle, Turku ja Jyväskyläkin vetävät hyvin ja pienemmätkin kuten Vaasa ja Seinäjoki.

Maaseudun ilmapiiristä en osaa sanoa mitään, mutta monet sieltä muuttaneet nuoret puhuvat siitä, joten jotain perää siinä saattaa olla. Kyse on kuitenkin yksilön kokemuksesta, joten yhtä totuutta ei ole.
Numerot kertovat totuuden, vetovoimasta, syyt opiskelupaikoista ja työstö ovat selityksiä, niissä on osa totuudesta, mutta vain osa. Nuoret haluavat isoon kaupunkiin, Helsinki on kaupungeista se kansanvälisin, laajimmalla kulttuuritarjonnalla varustettu ja isoin.

Tampereen, tai muidenkaan kaupunkien haluttavuudesta en tiedä, hyvin monet pienetkin kaupungit kasvavat samalla kun maaseutu ympärillä autioituu entisestään. Onni saattaa löytyä niistäkin. Helsingin vetovoimaa esittämäsi seikat eivät kuitenkaan himmennä.
 
Maaseudun ilmapiiristä en osaa sanoa mitään, mutta monet sieltä muuttaneet nuoret puhuvat siitä, joten jotain perää siinä saattaa olla. Kyse on kuitenkin yksilön kokemuksesta, joten yhtä totuutta ei ole.
Numerot kertovat totuuden, vetovoimasta, syyt opiskelupaikoista ja työstö ovat selityksiä, niissä on osa totuudesta, mutta vain osa. Nuoret haluavat isoon kaupunkiin, Helsinki on kaupungeista se kansanvälisin, laajimmalla kulttuuritarjonnalla varustettu ja isoin.

Tampereen, tai muidenkaan kaupunkien haluttavuudesta en tiedä, hyvin monet pienetkin kaupungit kasvavat samalla kun maaseutu ympärillä autioituu entisestään. Onni saattaa löytyä niistäkin. Helsingin vetovoimaa esittämäsi seikat eivät kuitenkaan himmennä.

Vain osa nuorista haluaa kansainväliseen Helsinkiin, heidän kanssaan olet jutellutkin, loput jäävät maakuntiin mielellään.
Omasta suvusta tiedän miten Helsingissä ollaan uran vuoksi ja kaivataan maakuntiin koko ajan enemmän mitä "kansainvälisemmäksi" meno muuttuu.
 
Niin pitäisi, aivan kuten sen maalla notkuvan työttömän jos haluaa asua paikassa jossa ei ole työtä.
Mutta karu totuus on, etteivät kaikki ihmiset pysty kustantamaan elämistään ja hyvinvointivaltiossa on päätetty, ettei ihmisiä jätetä ihan helposti pulaan.
Helsingissä ei palkkataso vastaa lähellekään menotasoa. Toki se ei vastaa monella alalla monessa muussakaan paikassa mutta Helsingissä tämä korostuu. Asuminen on todella kallista samoin kuin muukin elämä. Palkkataso matalan koulutuksen työssä ei kuitenkaan ole merkittävästi parempi mitä muualla Suomessa. Käytännössä keino korjata noita vääristymisiä olisi asumistuen poisto. Toimeentulotuen uudistaminen. Tarkoitus ei ole eikä saa olla tämä kokoomuksen unelma jossa työ tehdään ilmaiseksi ja valtio maksaa yritysten työntekijöiden toimeentulon. Yritysten tehdessä samaan aikaan hirmu voittoja.

Työllä täytyy olla mahdollista tulla toimeen. Sen täytyy kannattaa aina. Sitä ei voida kuitenkaan tehdä kannattavaksi sosiaaliturvalla jonka ajatus on olla se tukiverkko putoavan alla. Sosiaaliturva on todella hieno asia ja Suomessa se on kohtuullisella tasolla. Monen alan palkat ovat kuitenkin liian pienet. Jos asumistuki järjestelmä uudistettaisiin Osmo Soininvaaran mallin mukaiseksi se tarkoittaisi, että pienituloisella ei olisi varaa asua Helsingissä. Tämä tarkoittaisi, että Helsinkiin keskittyminen loppuisi tai ainakin hidastuisi koska halvan työvoiman saanti pienenisi tai sitten yritysten olisi alettava maksaa parempaa palkkaa. Liikkuminen on Suomessa tehty niin kalliiksi, että jo 75-100km päivittäinen työmatka tarkoittaa muuttotarvetta tai työpaikan hommaamista lähempää.
 
Maaseudun ilmapiiristä en osaa sanoa mitään, mutta monet sieltä muuttaneet nuoret puhuvat siitä, joten jotain perää siinä saattaa olla. Kyse on kuitenkin yksilön kokemuksesta, joten yhtä totuutta ei ole.
Numerot kertovat totuuden, vetovoimasta, syyt opiskelupaikoista ja työstö ovat selityksiä, niissä on osa totuudesta, mutta vain osa. Nuoret haluavat isoon kaupunkiin, Helsinki on kaupungeista se kansanvälisin, laajimmalla kulttuuritarjonnalla varustettu ja isoin.

Tampereen, tai muidenkaan kaupunkien haluttavuudesta en tiedä, hyvin monet pienetkin kaupungit kasvavat samalla kun maaseutu ympärillä autioituu entisestään. Onni saattaa löytyä niistäkin. Helsingin vetovoimaa esittämäsi seikat eivät kuitenkaan himmennä.
Nuoret haluavat koska tulevaisuus "näyttää" kaupungissa turvallisemmalta, paremmalta, helpommalta jne. Sama kehityskulku on ympäri maailmaa, jopa kolmansissa maissa joissa kaupunkien laidat ovatkin lähinnä slummeja. Se isoin sana joka johtaa kasvavaan kaupungistumiseen on "työ". Kaupungeissa on tai kuvitellaan olevan työtä paremmin saatavilla ja siitä saatava elanto on parempi kuin maalla. Kaupungistuminen on vähän sellainen itseään toteuttava oravan pyörä. Toki tulevaisuudessa tämän työn rinnalle tulee sitten varmastikin muitakin sanoja kuten esim. Turvallisuus.
 
Elämän aikana ehtii onneksi asua monessa maassa, saaressa, niemessä ja notkossa. Näkee ja kokee eri asuinpaikkojen hyvät ja huonot puolet.

Kaupungistuminen
(eli urbanisaatio) on yhteiskunnallinen ilmiö, jossa kaupungeissa asuvan väestön osuus kokonaisväestöstä kasvaa. Kaupungistumiseksi kutsutaan myös uusien kaupunkien syntyä ja kehittymistä. Kaupungeiksi kutsuttuja yhteisöjä on ollut olemassa jo vuosituhansien ajan. Nykyinen kaupungistuminen nähdään osana yhteiskunnan modernisaatiota. Kaupungistumista tutkii muun muassa kaupunkitaloustiede.

Maaseutumaisissa yhteiskunnissa kaupunkien väestönkasvu ohittaa ensin maaseudun väestönkasvun, ja myöhemmin maaseudun väestö kääntyy laskuun muuttoliikkeen myötä. Lopulta väestö alkaa vähentyä myös pienemmissä kaupungeissa ja keskittyy kooltaan suurempiin kaupunkeihin. Jotkin yhteiskunnat ovat jo siirtyneet vaiheeseen, jossa suurten kaupunkien väestö vähenee ja niiden lähialueiden väestömäärä kasvaa.

Kaupungistumisen keskeisenä käännekohtana pidetään sitä, että kaupungeissa asuu enemmän ihmisiä kuin maaseudulla. Tarkkaa ajankohtaa on vaikea määrittää, mutta erään arvion mukaan tämä käänne olisi tapahtunut vuonna 2008. Kaupunkilaisten määrän on ennustettu nousevan vuonna 2030 jo viiteen miljardiin, jolloin kaupungeissa asuisi 70 prosenttia maailman ihmisistä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaupungistuminen

Vain muuttoliike on pysyvää.
 
Vain osa nuorista haluaa kansainväliseen Helsinkiin, heidän kanssaan olet jutellutkin, loput jäävät maakuntiin mielellään.
Omasta suvusta tiedän miten Helsingissä ollaan uran vuoksi ja kaivataan maakuntiin koko ajan enemmän mitä "kansainvälisemmäksi" meno muuttuu.
Tietenkin vain osa nuorista haluaa Helsinkiin, osa niistäkin jotka haluavat, eivät syystä tai toisesta lähde mihinkään, tai päätyvät jonnekkin muualle.

Helsingissä ei palkkataso vastaa lähellekään menotasoa. Toki se ei vastaa monella alalla monessa muussakaan paikassa mutta Helsingissä tämä korostuu. Asuminen on todella kallista samoin kuin muukin elämä. Palkkataso matalan koulutuksen työssä ei kuitenkaan ole merkittävästi parempi mitä muualla Suomessa. Käytännössä keino korjata noita vääristymisiä olisi asumistuen poisto. Toimeentulotuen uudistaminen. Tarkoitus ei ole eikä saa olla tämä kokoomuksen unelma jossa työ tehdään ilmaiseksi ja valtio maksaa yritysten työntekijöiden toimeentulon. Yritysten tehdessä samaan aikaan hirmu voittoja.

Työllä täytyy olla mahdollista tulla toimeen. Sen täytyy kannattaa aina. Sitä ei voida kuitenkaan tehdä kannattavaksi sosiaaliturvalla jonka ajatus on olla se tukiverkko putoavan alla. Sosiaaliturva on todella hieno asia ja Suomessa se on kohtuullisella tasolla. Monen alan palkat ovat kuitenkin liian pienet. Jos asumistuki järjestelmä uudistettaisiin Osmo Soininvaaran mallin mukaiseksi se tarkoittaisi, että pienituloisella ei olisi varaa asua Helsingissä. Tämä tarkoittaisi, että Helsinkiin keskittyminen loppuisi tai ainakin hidastuisi koska halvan työvoiman saanti pienenisi tai sitten yritysten olisi alettava maksaa parempaa palkkaa. Liikkuminen on Suomessa tehty niin kalliiksi, että jo 75-100km päivittäinen työmatka tarkoittaa muuttotarvetta tai työpaikan hommaamista lähempää.
Vastaa, tai ei, mutta monet nuoret jotka ovat täältä kotoisin selviävät täällä. Eli on täysin tehtävissä. Kysymys on siitä mihin rahat laitetaan. Valinta kysymys. Onneksi on vapaus valita.
Osa ihmisistä tarvitsee taloudellista tukea selvitäkseen, riippumatta siitä asutaanko maalla, pienessä kaupungissä, tai isossa kaupungissa.

Nuoret haluavat koska tulevaisuus "näyttää" kaupungissa turvallisemmalta, paremmalta, helpommalta jne. Sama kehityskulku on ympäri maailmaa, jopa kolmansissa maissa joissa kaupunkien laidat ovatkin lähinnä slummeja. Se isoin sana joka johtaa kasvavaan kaupungistumiseen on "työ". Kaupungeissa on tai kuvitellaan olevan työtä paremmin saatavilla ja siitä saatava elanto on parempi kuin maalla. Kaupungistuminen on vähän sellainen itseään toteuttava oravan pyörä. Toki tulevaisuudessa tämän työn rinnalle tulee sitten varmastikin muitakin sanoja kuten esim. Turvallisuus.

Ihna kuin Herroilla olisi kova halu esittää, ettei se Helsinki ole mikään nuorten suosikki ja se on paha paikka.
On täysin luonnollista ja oikeasti hyväkin asia, että osa ihmisistä ei halua Helsinkiin, mutta silti pääkaupungilla on hintatasostaan huolimatta vetovoimaa joka ei näytä loppuvan vuosikymmenten saatossa.
Onko pääkaupungin kasvussa jotain pahaa?
 
Ihna kuin Herroilla olisi kova halu esittää, ettei se Helsinki ole mikään nuorten suosikki ja se on paha paikka.
On täysin luonnollista ja oikeasti hyväkin asia, että osa ihmisistä ei halua Helsinkiin, mutta silti pääkaupungilla on hintatasostaan huolimatta vetovoimaa joka ei näytä loppuvan vuosikymmenten saatossa.
Onko pääkaupungin kasvussa jotain pahaa?

Helsinki ei ole ykkönen monella vaan haluavat muihin kaupunkeihin ja sitä pidetään pahana paikkana yleisesti maakunnissa.
Tuntuu että tämä tieto tuli yllätyksenä?
Minulle ei ole mitään Helsingin kasvua vastaan mutta suuri osa siitä tulee ulkomailta ja se ei ole aina edullista Helsingille tai koko maalle.
 
Helsinki ei ole ykkönen monella vaan haluavat muihin kaupunkeihin ja sitä pidetään pahana paikkana yleisesti maakunnissa.
Tuntuu että tämä tieto tuli yllätyksenä?
Minulle ei ole mitään Helsingin kasvua vastaan mutta suuri osa siitä tulee ulkomailta ja se ei ole aina edullista Helsingille tai koko maalle.

Lähinnä tämä "pahana paikkana" pitäminen naurattaa. En mä pidä Pihtipudasta pahana paikkana, en vain halua asua siellä. En myöskään ole kateellinen sielä asuville, vaan olen sitä mieltä, että he saavat järjestää omat asiansa kuin parhaaksi näkevät.
Siitä että pääkaupunkiseudun kasvu tulee osittain ulkomaalaisista voi pitää kai hyvänä, eivät ole teidän riesana sielä landella:giggle:
 
Lähinnä tämä "pahana paikkana" pitäminen naurattaa.

Ei saa nauraa!

Isoisä varoitti aina Helsingin ihailusta. Ainoa oikea kaupunki oli Viipuri ja ainoa oikea laulaja oli Olavi Virta. Oli kuulemma todella paha paikka kun talouteen tuotiin Beatlesin levyjä. Helsingissä asui sitten jostain syystä 50 vuotta ja tänne se haudattiinkin.

Tunnen näitä tapauksia joissa sukulaiset on pahoittanut mielensä kun joku on muuttanut Helsinkiin. Vielä enemmän on pahoitettu mieli kun sitten kun tyttären puolisoksi on tullut hesalainen. Ilman muuta on selvää, että tuollaisen mustanlampaan kotona ei vierailla koskaan, ei edes lapsenlapsia katsomassa.
 
Oli hallitus helpottanut sitten irtisanomista muuttamalla työsopimuslakia. Nyt ei tarvi olla enään painavaa syytä irtisanomiselle. Ilmeisesti riittää, että naama ei miellytä tai työntekijä ei ole tarpeeksi tehokas siis sopiva työhön. Työntekijällehän tuo tarkoittaa joka kerta 90pv karenssia.
 
Oli hallitus helpottanut sitten irtisanomista muuttamalla työsopimuslakia. Nyt ei tarvi olla enään painavaa syytä irtisanomiselle. Ilmeisesti riittää, että naama ei miellytä tai työntekijä ei ole tarpeeksi tehokas siis sopiva työhön. Työntekijällehän tuo tarkoittaa joka kerta 90pv karenssia.

No, pitää sille irtisanomiselle edelleen olla peruste.
Kannattaa muistaa, että nimenomaan pienyrittäjät kokevat työllistämisen yhtenä isona esteenä työntekijästä eroon pääsemisen vaikeuden. Jos halutaan työllistää lisää ihmisiä, ei siitä pidä tehdä liian vaikeaa.

Puhumattakaan, että oikeuskäytäntö on vahvasti työntekijän puolella.
 
No, pitää sille irtisanomiselle edelleen olla peruste.
Kannattaa muistaa, että nimenomaan pienyrittäjät kokevat työllistämisen yhtenä isona esteenä työntekijästä eroon pääsemisen vaikeuden. Jos halutaan työllistää lisää ihmisiä, ei siitä pidä tehdä liian vaikeaa.

Puhumattakaan, että oikeuskäytäntö on vahvasti työntekijän puolella.
Pitää mutta ei niin vahva. Lisäksi irtisanomiskäytäntö asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan sen mukaan onko yrityksessä yli vai alle 20 henkilöä. Tuo ei ole kirkossa kuulutettu ja veikkaan, että törmää ihan peruslakiin jälleen kerran. Työntekijä on yritykselle aina liiketoiminta riski. Suomessa on verrattain kevyt irtisanomissuoja kuuleman mukaan kun sitä verrataan muuhun eurooppaan.

En ole kyllä huomannut oikeuskäytännön olleen vahvasti työntekijän puolella. mm. Lojaliteettivelvoitetta käytetään näppärästi tukkimaan turvat mitä tulee työnantajan moraaliin ja työpaikan ongelmiin. Jossain vaiheessa oli sellaistakin uutista, että se menisi jopa niin pitkälle, että edes lakimiehelle ei saisi kertoa asioita.
 
Pitää mutta ei niin vahva. Lisäksi irtisanomiskäytäntö asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan sen mukaan onko yrityksessä yli vai alle 20 henkilöä. Tuo ei ole kirkossa kuulutettu ja veikkaan, että törmää ihan peruslakiin jälleen kerran. Työntekijä on yritykselle aina liiketoiminta riski. Suomessa on verrattain kevyt irtisanomissuoja kuuleman mukaan kun sitä verrataan muuhun eurooppaan.

En ole kyllä huomannut oikeuskäytännön olleen vahvasti työntekijän puolella. mm. Lojaliteettivelvoitetta käytetään näppärästi tukkimaan turvat mitä tulee työnantajan moraaliin ja työpaikan ongelmiin. Jossain vaiheessa oli sellaistakin uutista, että se menisi jopa niin pitkälle, että edes lakimiehelle ei saisi kertoa asioita.

Kuinka vahva sen pitäisi olla?
Ja jos työntekijän rooli ei kiinnosta, ihminen voi ryhtyä yrittäjäksi ja työllistää itse itsensä. Ihmiset ovat muutenkin eriarvoisessa asemassa mitä erilaisimmista syistä. Sen voi sentään valita meneekö töihin pienyritykselle, vai "isolle" yritykselle.
Yrittäjien keskuudessa aidosti pelätään ihmisten palkkaamista, nimen omaan pienyrityksissä. Jos ongelmaa ei poisteta, ne palkkaavat niin vähän ihmisiä kuin vain voivat. Eihän se ole järkevää kenellekkään.

Lojaliteettivelvoitteessa ei ole mitään ihmeellistä. Miten se liittyy irtisanomisen helppouteen, tai vaikeuteen?

Totean vielä, että sekä työnantajissa, että työntekijöissä on mätiä omenoita. Suurin osa pyrkii toimimaan oikein ja on ns. hyvissä väleissä keskenään. Jos kuitenkin työnantajan moraali, tai toimintatavat eivät mielytä työntekijä, miksi hän ei vaihda työpaikkaa? Miksi jäädä vikisemään tyytymättömänä.
 
Suurin osa pyrkii toimimaan oikein ja on ns. hyvissä väleissä keskenään. Jos kuitenkin työnantajan moraali, tai toimintatavat eivät mielytä työntekijä, miksi hän ei vaihda työpaikkaa? Miksi jäädä vikisemään tyytymättömänä.

Pakoon juoksemisessa on se ongelma, että kun tarpeeksi juoksee karkuun, niin pakopaikat loppuu.

Vikisemisestä kannattaa varmaankin kysyä yrittäjiltä - näyttävät siinä lajissa peittoavan työntekijät 6-0!
 
  • Tykkää
Reactions: jak
Ja jos työntekijän rooli ei kiinnosta, ihminen voi ryhtyä yrittäjäksi ja työllistää itse itsensä.

Lopettakaa tuo paskan jauhaminen vihdoinkin.

Näyttäkää yksikin kehittynyt talous jossa yrittäjiä on vaikka 50 % väestöstä.

Toki mitään oikeaa yrittäjyyttä ei ole tarkoitus tähän maahan luodakkaan vaan jonkinlaisia renkejä joita ei suojaa edes työntekijän asema. Onhan näitä nähty "teet töitä vain meidän firmalle, meidän ehdoilla, riskit kannat itse".

Ainakin allekirjoittanut on valmis menemään lakkoon työehtojen heikkennyksiä vastaan. Kannattaa myös muistaa, että paikallinen sopiminen tarkoittaa myös paikallista lakko-oikeutta. Eli jos firmalla menee hyvin, niin työntekijät voivat ryhtyä lakkoon jos eivät saa siivua voitosta.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top