Suomalainen talouspropaganda

Mahtavaa! Telakkateollisuus vetää ja isosti tällä hetkellä! Tämän laisia uutisia on aina suuri ilo lukea, kun tietää että tekee nannaa meidän työllisyydelle ja sitä kautta valtiontaloudelle. Kuten eilen sanoin niin telakkateollisuus tulee olemaan Suomen talouden veturi lähivuosina ja tämä uutinen vahvistaa entisestään kantaani.

Helsingin telakalle aiesopimus "vihreästä" risteilyaluksesta japanilaisyhtiön kanssa
Ympäristöystävälliseen alukseen mahtuu 2 000 matkustajaa.

Talous
31.5.2017 klo 10:30
13-3-9528610.jpg

Jarno Kuusinen / AOP
17-6372357f4a79a13ed3.jpg

STT

Helsingin telakka on tehnyt aiesopimuksen risteilyaluksen toimittamisesta japanilaisyhtiö Peace Boatille.

Alustavan sopimuksen mukaan Helsingin telakalta tilataan vihreäksi ja ympäristöystävälliseksi kuvailtu risteilijäalus, jossa olisi 750 hyttiä ja paikat 2 000 matkustajalle.

Japanilaisyrityksen mukaan varsinainen risteilijäsopimus Arctech Helsinki Shipyardin kanssa on tarkoitus allekirjoittaa lähiaikoina. Aluksen arvioitu toimitus olisi keväällä 2020.

@ http://yle.fi/uutiset/3-9640851?origin=rss
 
Mahtavaa! Telakkateollisuus vetää ja isosti tällä hetkellä! Tämän laisia uutisia on aina suuri ilo lukea, kun tietää että tekee nannaa meidän työllisyydelle ja sitä kautta valtiontaloudelle. Kuten eilen sanoin niin telakkateollisuus tulee olemaan Suomen talouden veturi lähivuosina ja tämä uutinen vahvistaa entisestään kantaani.

Sellainen rauhoitteleva huomio, "öljyä tyrskyille", että Helsingin telakka on ollut tappiollinen todella pitkään, myös venäläisomistuksessa joka vuosi. Tämä oli tärkeä avaus heille, jotteivät aja päin jäävuorta.

Kannattaa lisäksi huomata, että Suomessa suunnitellaan jo aika iso osa vaativista laivoista, mitä muualla maailmassa rakennetaan.
 
Sellainen rauhoitteleva huomio, "öljyä tyrskyille", että Helsingin telakka on ollut tappiollinen todella pitkään, myös venäläisomistuksessa joka vuosi. Tämä oli tärkeä avaus heille, jotteivät aja päin jäävuorta.

Kannattaa lisäksi huomata, että Suomessa suunnitellaan jo aika iso osa vaativista laivoista, mitä muualla maailmassa rakennetaan.
On toki venäläinen omistaja, mutta on siellä 550 suomalaista työntekijääkin joka on omistajuudesta huolimatta iso työllistäjä Huomiona on kyllä heitettävä muutama muukin paljon Suomessa työllistävä ja venäläisessä omistuksessa oleva yhtiö: Teboil (monta pistettä), Norilsk Nickel (Harjavallassa), Joptek (Lieksassa) jne.

Muistelisin myös että tuo Royal Caribbeanin tilaus joka STX:n aikana valui ranskalaisille oli sellainen jossa ranskalaiset joutuivat tilaamaan suomalaista suunnittelua kun heillä ei ollut kaikkeen soveltuvaa osaamista omasta takaa. Mutta sellainen tämä maailma on nykyään, liikemaailman lonkerot menee sieltä täältä sinne tänne :)
 
Sellainen rauhoitteleva huomio, "öljyä tyrskyille", että Helsingin telakka on ollut tappiollinen todella pitkään, myös venäläisomistuksessa joka vuosi. Tämä oli tärkeä avaus heille

Hesan telakka on ollut Viipurin telakan filiaali, joka nyt näyttää lähtevän uusille urille, kun entinen liiketoimintakonsepti ei toiminut. Laivalohkot tehdään Viipurissa ja kootaan täällä. Työtä tosiaan siitä huolimatta suomalaisille tarjolla. Epäilen silti, että takana on sama ajatus kun STX:llä eli siirtää osaaminen vähitellen rajan taakse. Siihen tosin menee aikaa...
 
”Olisi pitänyt kaivaa veronmaksajien taskusta” – Suomi työllistää 2500 maahanmuuttajaa ”uniikkirahalla”

Suomessa alkaa 13,5 miljoonan euron kokeilu, jonka tavoitteena on työllistää 2500 maahanmuuttajaa Suomessa kolmen vuoden aikana. Työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) raha otettiin erityisen suurella ilolla vastaan ottaen huomioon julkisen talouden leikkaukset ja maahanmuuton kustannukset.

Maahanmuuttajien työttömyys on jo useiden vuosien ajan ollut noin 2,5-kertainen kantaväestöön verrattuna ja siirtymä työmarkkinoille selvästi pidempi. TEM:n toteuttama kokeilu tehostaa maahanmuuttajien työllistymistä yksityisellä pääomalla, jossa hyödynnetään niin sanottua kotouttamisen SIB-mallia (Social Impact Bond). Mallissa sijoittajat rahoittavat toiminnan ja kantavat taloudellisen riskin. Julkinen sektori maksaa vain todennetuista tuloksista siinä vaiheessa, kun maahanmuuttaja työllistyy.

–Yritysten mukanaolo, sijoittajien mukanaolo ja yritysten sitoutuminen yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisuun on tässä se kaikkein hienoin elementti, sanoi Euroopan komission työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaavan varapuheenjohtajan Jyrki Katainen tiedotustilaisuudessa.

Euroopan investointirahasto (EIF) sijoittaa kokeiluun 10 miljoonaa euroa. Yhteensä kotouttamisen SIB-rahastolle on kerätty 13,5 miljoonaa euroa. Se on Euroopan suurin SIB-rahasto sijoitetun pääoman määrässä. Kataisen mukaan uniikki hanke on ensimmäinen laatuaan Euroopassa ja sen vaikuttavuutta seurataan tarkasti, koska se voi toimia mallina muille.

–Maahanmuuttajien kotouttaminen on myös massiivinen yhteiskunnallinen haaste. Ne maat, jotka pystyvät maahanmuuttajat parhaiten kotouttamaan, pärjäävät parhaiten muutenkin. Sillä voidaan lisätä kilpailukykyä, innovatiivisuutta, multikulturaalisesta ympäristöstä saatavia muita hyötyjä ja tätä kautta talouskasvua ja sosiaalista koheesiota, Katainen sanoi.

Katainen: Se menee juuri päivänvastoin

Kataisen mukaan kaikissa Euroopan maissa on samanlaisia haasteita kuin Suomessa. Katainen toivoo, että pakon ja pelon sanelema pakolaisuus saadaan vähenemään, mutta huomauttaa, että muu maahanmuutto lisääntyy tulevina vuosina ja kokemusten mukaan perinteiset kotoutumisen tavat eivät välttämättä ole aina riittäviä. Hänen mukaansa koulutustason ja henkisen hyvinvoinnin kasvaminen johtaa kiihtyvään maahanmuuttoon, johon Euroopassa kannattaa varautua.

–Yleensä ajatellaan toisin päin eli että todetaan että kitketään juurisyitä maahanmuutolle eli edistetään talouskasvua ja koulutusta [ja] sillä voidaan estää maahanmuuttoa, mutta käytännössä asia menee juuri toisin päin.

–Jokainen voi sen omalta kohdaltaan ajatella. Ihmiset, jotka kovat hyvin kouluttautuneita, aktiivisia yhteiskunnassa, ovat myös valmiimpia liikkumaan rajojen yli. Näin on tapahtunut Suomessa ja näin on tapahtunut kaikkialla muuallakin.

Euroopan investointiohjelma ja siihen kuuluva ESIR-rahasto laittavat Kataisen mielestä investointeja liikkeelle Euroopassa. Hänen mukaansa tähän mennessä yhteiskunnallisiin hankkeisiin on ESIRissä allokoitu 150 miljoonaa euroa. Katainen kertoo, että tukihankkeita on ollut välillä vaikea määritellä, mutta ”rahalle tulisi varmasti paljon kysyntää, jos tällaiset toimintamalli yleistyvät”. Innovaatiot julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeissa ovat Kataisen mukaan uusi ilmiö, vaikkakin niitä on jossakin määrin kokeiltu.

–Maahanmuuttajien ja kotouttamisen yhteydessä tämä on uusi avaus ja uusi ilmiö, Katainen sanoi ja lisäsi, että onnistuessaan hanke luo positiivista ilmapiiriä, josta kaikki mukana olevat hyötyvät.

”Leikkausten kasvaessa näitä tarvitaan lisää”

TEM:n kansliapäällikkö Jari Gustafssonin mielestä 2500 työllistettävää maahanmuuttajaa on kunnianhimoinen tavoite 13,5 miljoonalla eurolla, joka kokeilussa on käytettävissä. Hän toivoo vastaavia hankkeita lisää ja viittaa kasvupalvelulakiin, joka on tulossa syksyllä eduskuntaan. Lain perustana on Gustafssonin mukaan se, että tulevaisuudessa luotetaan yhä enemmän markkinaehtoisiin toimijoihin.

Nyt hankerahaa saadaan tilanteessa, jossa hallitus on tehnyt isoja leikkauksia julkiseen talouteen. Gustafsson huomauttaa, että mitä enemmän julkista rahaa leikataan, sitä enemmän tällaisia ”innovatiivisia instrumentteja” tarvitaan tulevaisuudessa. Hän painottaa, että kokeilu ei maksa valtiolle kolmen vuoden aikana mitään ja säästää käytännössä valtiolta 13,5 miljoonaa euroa tai jopa enemmän, jos potti kasvaa.

– Tällä hetkellä meidän koko koulutukseen käytettävä kotoutusmeno on noin 150 miljoonaa, niin pelkästään tämä yksi SIB tässä on jo 10 prosenttia koko siitä menosta, joka meidän olisi pitänyt kaivaa veronmaksajien taskusta, ellei tätä SIB-hanketta olisi nyt tullut, Gustafsson sanoi tiedotustilaisuudessa.

Hallitus päätti hankkeesta puoliväliriihessä, ja se alkaa ensi syksynä. Hankkeessa ovat mukana muun muassa S-ryhmä ja Valmet Automotive, joka on jo työllistänyt monia maahanmuuttajia Uudenmaan autotehtaallaan.

Kokeilussa maahanmuuttajien työllistymistä nopeutetaan tuomalla kotoutumiskoulutus työpaikoille ja räätälöimällä se työpaikan tarpeisiin. Kokeiluun osallistuu yrityksiä aloilta, joilla on vaikeuksia löytää työvoimaa, esimerkiksi teollisuudesta, rakennus-, kauppa- ja palvelualoilta. Kokeilua toteutetaan tällä hetkellä Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, ja sitä laajennetaan tarpeen mukaan alueille, joissa on työvoimapulaa.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/22...aa-2500-maahanmuuttajaa#.WTFdqzdhDvM.facebook
 
Hesan telakka on ollut Viipurin telakan filiaali, joka nyt näyttää lähtevän uusille urille, kun entinen liiketoimintakonsepti ei toiminut. Laivalohkot tehdään Viipurissa ja kootaan täällä. Työtä tosiaan siitä huolimatta suomalaisille tarjolla. Epäilen silti, että takana on sama ajatus kun STX:llä eli siirtää osaaminen vähitellen rajan taakse. Siihen tosin menee aikaa...

Saataiskohan tuo vielä jollain veivauksella suomalaiseen omistukseen?
 
Pienyrittäjyyteen liittyvä pohdinta: parissa uutisessa viime vuosina on ihmetelty perinteisen grillikioskin kuolemaa. "Snägäreitä" on kaupungeissa enää muutamia, erilaiset ketjuraflat ja pitseriat ovat ne korvanneet. Taannoin lauantai-iltana snägärin jonossa kuulin mahdollisen selityksen asiaan:
Eräs asiakas valitti grilliyrittäjälle että tämän makkarat olivat kalliita. Yrittäjä: "Ai minunko hinnat on korkeita? Kuule, näkisitpä Keskon hinnat. Aikaisemmin tukut oli olemassa sitä varten että yrittäjä sai sieltä edullisemmin tuotteita. Nykyään niiden tarkoitus on rahastaa ja kuristaa kotimaiset yrittäjät kuoliaaksi että isot amerikkalaiset ketjut pääsee valtaamaan kauppapaikat. Prismastakin saa nykyään tavaraa halvemmalla kuin tukusta."

Makkarani oli kuitenkin parempi kuin Mäkkäri, en katunut hankintaani.
 
Pienyrittäjyyteen liittyvä pohdinta: parissa uutisessa viime vuosina on ihmetelty perinteisen grillikioskin kuolemaa. "Snägäreitä" on kaupungeissa enää muutamia, erilaiset ketjuraflat ja pitseriat ovat ne korvanneet. Taannoin lauantai-iltana snägärin jonossa kuulin mahdollisen selityksen asiaan:
Eräs asiakas valitti grilliyrittäjälle että tämän makkarat olivat kalliita. Yrittäjä: "Ai minunko hinnat on korkeita? Kuule, näkisitpä Keskon hinnat. Aikaisemmin tukut oli olemassa sitä varten että yrittäjä sai sieltä edullisemmin tuotteita. Nykyään niiden tarkoitus on rahastaa ja kuristaa kotimaiset yrittäjät kuoliaaksi että isot amerikkalaiset ketjut pääsee valtaamaan kauppapaikat. Prismastakin saa nykyään tavaraa halvemmalla kuin tukusta."

Makkarani oli kuitenkin parempi kuin Mäkkäri, en katunut hankintaani.
Juurikin näin.

Mikroyrittäjä ostavat myyntiartikkelinsa tukkureilta ja nämä hinnat eivät ole välttämättä edes halvemmat kuin mitä KKK-ketju ja SS-ryhmä tarjoavat isoimmissa marketeissaan. Kiinnitäkää joskus huomiota Citymarketissa tai Prismassa asioidessanne siihen kuinka siellä tulee vastaan näitä täyteen Coca-Cola-pulloja jne ahdettuja kärryjä. Tämä on nykypäivän todellisuutta että isot kauppaketjut saavat painettua myyntihintansa niin alas ettei edes pienet tukut voi kilpailla niiden kanssa hinnoillaan. Sama pätee pikaruokaketjujen ostoketjuihin, ja ne kun ostavat todella isoilla volyymeillä keskitetysti tarvitsemansa raaka-aineet niin saavat painettua raaka-aineiden hinnat alas ja sitä kautta myyntiartikkelin hinnan todella kilpailukykyiseksi snägärin vastaaviin nähden. Itse kaipaan vanhoja nakkikikkareita todella paljon, ovat valitettavasti vaan kadonneet isosti.

Esimerkkinä McDonald's siitä mistä raaka-aineet tulevat:
Sämpylä: Suomi
Pihvi: Puola
Juusto: Pohjois-Irlanti
Salaatti: Saksa, Espanja, Suomi
Sipuli: Yhdysvallat
Kastike/Majoneesi: Iso-Britannia
Maustekurkku: Turkki

Allekirjoittanut on itse yrittänyt aina ostaa mahdollisimman paljon mahdollisuuksien mukaan suoraan alkutuottajalta. Esimerkiksi lihaa saa nykyään hienosti ostettua ilman välikäsiä suoraan lihantuottajalta. Tietty tuo hinta ei välttämättä ole aina edes halvempi mutta pitää muistaa että se liha on kyllä laadukkaampaa kun lihoja ei ole tursutettu täyteen vettä. Pelkästään jauhelihaa esimerkkinä käyttääkseni niin tuota alkutuottajalta ostettua jauhelihaa paistaessa paistinpannulle ei ilmaannu sitä sekaan tungettua vettä - ja muistakaa tämä hetki sitten julkisuudessakin käyty keskustelu 'paistijauhelihasta', joka ei todellakaan ollut täysin paistista tehtyä jauhelihaa vaan siinä myytiin mielikuvaa. Lisäksi jos löytyy jotain omaan suuhun parhaiten sopivaa lihakarjaa niin senkin voi valita. Tässä esimerkki suoramyyntitiloista Highlandien osalta: https://www.highlandcattle.fi/suoramyyntitilat3
 
Pienyrittäjyyteen liittyvä pohdinta: parissa uutisessa viime vuosina on ihmetelty perinteisen grillikioskin kuolemaa. "Snägäreitä" on kaupungeissa enää muutamia, erilaiset ketjuraflat ja pitseriat ovat ne korvanneet. Taannoin lauantai-iltana snägärin jonossa kuulin mahdollisen selityksen asiaan:
Eräs asiakas valitti grilliyrittäjälle että tämän makkarat olivat kalliita. Yrittäjä: "Ai minunko hinnat on korkeita? Kuule, näkisitpä Keskon hinnat. Aikaisemmin tukut oli olemassa sitä varten että yrittäjä sai sieltä edullisemmin tuotteita. Nykyään niiden tarkoitus on rahastaa ja kuristaa kotimaiset yrittäjät kuoliaaksi että isot amerikkalaiset ketjut pääsee valtaamaan kauppapaikat. Prismastakin saa nykyään tavaraa halvemmalla kuin tukusta."

Täytyy nyt sanoa, että ravintola-ala on hyvin dynaaminen ala. Ainakin suurissa kaupungeissa kilpailu on kova ja jatkuvasti joutuu miettimään hintojaan, toimintapaa yms. asioita. Asiakkaat arvioivat jatkuvasti ravintolan ilmapiiriä, hintoja, laatua ja asiakaskuntaa. Jos joku asia ei miellytä, niin kilpailijan asiakkaaksi pääsee kävelemällä nurkan taakse. Ravintolan pyörittäminen vaatii sosiaalisia taitoja, liiketoimita vainua ja alan tuntemista. Aika kaukana ollaan niistä päivistä 80-luvun alkupuolella kun lähiössä oli vain yksi tai korkeintaan pari ravintolaa.

Miten hyvin sitten perinteinen nakkiputka on vastannut muuttuviin trendeihin ja kiristyneeseen kilipailuun? Aika huonosti. Toki muutamia snägäreitä tulee tietenkin jäämään, toimiiman maassamme muutamia yleisiä saunoja vaikka niiden aika on mennyt ohi jo silloin kun perheissä vielä leivottiin omat leivät. Snägärillä käydään kun halutaan nostalgista fiilistä tai se lihis tai ties mikä vety tai atomi.

Siitä kun olen pikatukussa käynyt on aikaa sellainen 15+ vuotta. Aikoinaan panin merkille, että tukuissa myytiin juurikin sellaisia maukkaita lihapiirakoita yms. tuotteita joita snägäriltä saa ostaa. Mitään halpoja ne eivät olleet mutta toki paljon parempia kuin kuluttajille marketissa myytävät tuotteet. Tukussa asioivat grillin ja kioskin pitäjät olivat ihan oma lukunsa. Monilla oli käytöstavat täysin hakusessa ja vaikutti siltä, että kaikenlaista ongelmaa oli osunut elämän ruletissa kohdalle lukihäiriöistä alkaen. Monet olivat myös luonteeltaan ukottajia ja myyjät joutuivat kyllä laskemaan monta sixpackiä kärryn alatasolla oikeasti oli. Netin käyttö yms. nykyajan hömpötykset olivat luonnollisesti täyttä myrkkyä noille kiskan tädeille ja sedille.

Kun miettii millainen kilpailu alalla vallitsee ja minkälaisia ihmisiä alalla on ollut, niin snägärien häviäminen katukuvasta ei ole mikään ihme.
 
”Nykyinen nousuralli on jatkunut pitkään ja sijoittajat tarvitsevat perusteluita osakeostoksilleen. Erilaiset tarinat antavat syyn ostaa, vaikka pitkä nousumarkkina hirvittäisikin sijoittajaa”, Nordean päästrategi Lippo Suominen sanoo Kauppalehdessä.

https://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/strategi-porssin-teknologiahuumasta-tarinat-antavat-syyn-ostaa-6658184

upload_2017-6-17_15-5-10.png

Satusetä Hans Christian Andersenin tarinat tulevat halvemmiksi kuin anal-yytikoiden jorinat.

Mutta Nasdaq-indeksi on kuin kuusipuu, joka kasvaa taivaisiin.
 
Täytyy nyt sanoa, että ravintola-ala on hyvin dynaaminen ala. Ainakin suurissa kaupungeissa kilpailu on kova ja jatkuvasti joutuu miettimään hintojaan, toimintapaa yms. asioita. Asiakkaat arvioivat jatkuvasti ravintolan ilmapiiriä, hintoja, laatua ja asiakaskuntaa. Jos joku asia ei miellytä, niin kilpailijan asiakkaaksi pääsee kävelemällä nurkan taakse. Ravintolan pyörittäminen vaatii sosiaalisia taitoja, liiketoimita vainua ja alan tuntemista. Aika kaukana ollaan niistä päivistä 80-luvun alkupuolella kun lähiössä oli vain yksi tai korkeintaan pari ravintolaa.

Miten hyvin sitten perinteinen nakkiputka on vastannut muuttuviin trendeihin ja kiristyneeseen kilipailuun? Aika huonosti. Toki muutamia snägäreitä tulee tietenkin jäämään, toimiiman maassamme muutamia yleisiä saunoja vaikka niiden aika on mennyt ohi jo silloin kun perheissä vielä leivottiin omat leivät. Snägärillä käydään kun halutaan nostalgista fiilistä tai se lihis tai ties mikä vety tai atomi.

Siitä kun olen pikatukussa käynyt on aikaa sellainen 15+ vuotta. Aikoinaan panin merkille, että tukuissa myytiin juurikin sellaisia maukkaita lihapiirakoita yms. tuotteita joita snägäriltä saa ostaa. Mitään halpoja ne eivät olleet mutta toki paljon parempia kuin kuluttajille marketissa myytävät tuotteet. Tukussa asioivat grillin ja kioskin pitäjät olivat ihan oma lukunsa. Monilla oli käytöstavat täysin hakusessa ja vaikutti siltä, että kaikenlaista ongelmaa oli osunut elämän ruletissa kohdalle lukihäiriöistä alkaen. Monet olivat myös luonteeltaan ukottajia ja myyjät joutuivat kyllä laskemaan monta sixpackiä kärryn alatasolla oikeasti oli. Netin käyttö yms. nykyajan hömpötykset olivat luonnollisesti täyttä myrkkyä noille kiskan tädeille ja sedille.

Kun miettii millainen kilpailu alalla vallitsee ja minkälaisia ihmisiä alalla on ollut, niin snägärien häviäminen katukuvasta ei ole mikään ihme.

Haha joo. Takavuosina erään paikallisen grillin (jonka kotimainen omistaja oli aika lähellä kuvaustasi) tästä läheltä osti symppis maahanmuuttajaperhe. Listan vanhat klassikot säilyivät ja uudet omistajat toivat listalle vanhan kotimaansa annoksia. Ei voi valittaa.
Gentrifikaatio myös karsii ravintola-alan pienyrittäjiä. Kaupunkien keskustoista on usein tietoisesti pyritty siivoamaan pois paikallisia anniskelu- ja pikaruokaravintoloita ja korvaamaan nämä vastaavilla ketjuravintoloilla. Iso ketju koetaan alueen arvoa nostavaksi johonkin kotikutoiseen raflaan verrattuna.

Toisaalta, mihinkäs tämä kehitys sitten johtaa. Iso ulkomainen pikaruokaketju tuo raaka-aineensa omaa jakelukanavaansa pitkin pääasiassa ulkomailta ja voitot valutetaan konsernin sisällä pois Suomesta. Ennemmin sitä usein kuitenkin tukee yrmyä snägärin setää.
 
Tosi kiva kuulla, että voit nauttia paikallisesta ravintolasta.

Monille suomalaisille ravintolassa käynti on hermojaraastavaa pakkopullaa. Osittain tietenkin tilannesidonnaisesti. Kitupiikistäkin voi tarpeen tulla high roller joka aterian yhteydessä tilaa viisi snapsia ja listan kalleinta viiniä. Kunhan vain joku muu maksaa.
 
Nyt tuli jo niin paksua propagandaa että tälle pitäisi oikeastaan keksiä ihan uusi termi :facepalm:
Mistäköhän nuo vastaajat on poimittu? Kämpin terassilta, Westendin venekerholta tai Kulosaaren Casinolta ehkä?

Suomalaiset ovat hyvin tyytyväisiä elintasoonsa – uhkaako ylityytyväisyys talouskasvua?
Ylen kyselyssä lähes yhdeksän kymmenestä kertoo olevansa tyytyväinen aineelliseen elintasoonsa.

29.6.2017 klo 06:32päivitetty 29.6.2017 klo 06:52
13-3-9693334.jpg

Sasha Silvala / Yle

Suomalaiset ovat varsin tyytyväisiä elintasoonsa, kertoo Ylen Taloustutkimuksella teettämä kysely.

Kyselyssä tiedusteltiin, mitä mieltä vastaajat olivat seuraavasta väittämästä: Olen tyytyväinen aineelliseen elintasooni.

Täysin samaa mieltä tai melko samaa mieltä oli 88 prosenttia vastaajista. 11 prosenttia oli täysin eri mieltä tai melko eri mieltä.

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja on yllättynyt siitä, että näinkin suuri osa on tyytyväinen omaan elintasoonsa.

– Tai toisinpäin sanottuna: jos yli kymmenen prosenttia on eri mieltä väittämän kanssa, se on mielestäni vähän, Turja sanoo.

13-3-9694924.png

Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen yltyy jopa pohtimaan, voiko kyselyn perusteella väittää, että kansalaisten liika tyytyväisyys hyydyttäisi Suomen orastavan talouskasvun.

– Kun näin valtava enemmistö on tyytyväisiä aineelliseen elintasoonsa, riittääkö meillä enää voimia ja halua tavoitella vieläkin parempaa, Rahkonen kysyy.

Hänen mielestään tyytyväisyysluvut, ja niiden mahdolliset seuraukset ovat uusi ilmiö, johon ekonomistitkaan eivät ole tarttuneet.

– Tyytyväisyysluvut ovat suorastaan huolestuttavan korkeita, Rahkonen sanoo.

Kyselyn mukaan ammattiryhmittäin tarkasteltuna tyytyväisimpiä ovat johtavassa asemassa olevat, toimihenkilöt ja opiskelijat. Työntekijöissä ja tietysti työttömissä on elintasoonsa tyytyväisiä keskimääräistä vähemmän. Mitä korkeampi koulutus vastaajalla on, sitä tyytyväisempi hän on aineelliseen elintasoonsa.

Alueellisesti tarkasteltuna pääkaupunkiseudulla on keskimääräistä vähemmän väittämän kanssa täysin samaa mieltä olevia. Tämä selittynee sillä, että pääkaupunkiseudulla asumiskustannukset nielevät tuloista niin suuren osan. Maakuntakeskuksissa on keskimääräistä enemmän niitä, joilla aineelliset asiat ovat hyvin.

Ylen kyselyyn vastasi 1 004 suomalaista. Virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

https://yle.fi/uutiset/3-9692859
 

Julkinen hankintalaki rapauttaa palveluja


"
Kunnollisen kilpailun aikaansaamiseksi pitäisi sekä tarjonnan että kysynnän olla laajaa. Näin tapahtuu, kun ostajalla on mahdollisuus käydä useissa kaupoissa ja vaihtoehtoisia tuotteita on useampia.


Ostajia pitää myös olla paljon. Näinhän markkinamekanismi toimii ihan hyvin tavallisen kuluttajan tasolla, joka hinnan ohella voi vapaasti arvostaa mielensä mukaan myös tuotteiden laatua.

Tämä tilanne on monella tapaa kaukana siitä, miten julkisen sektorin hankintayksiköt joutuvat hankintalain mukaan toimimaan. Ne eivät voi suin päin mennä kauppoihin valitsemaan sopivia tuotteita myös laadun huomioiden. Ei suinkaan! Ne joutuvat jo kuukausia etukäteen määrittelemään tarkasti haluamiensa tuotteiden laatutekijät, elleivät halua suoraan halvimmat tuotteet.


Se ei ole yksinkertainen tehtävä. Usein käy niin, että jos julkinen hankkija haluaakin muun kuin halvimman tuotteen, niin hän joutuu alimman tarjouksen tehneen valituksesta markkinaoikeuteen. Vasta syvällisten perustelujen kautta hän saa ostaa muun kuin halvimman tuotteen.


Halvimman tuotteen valinta on lukuisissa rakennuskohteissa johtanut siihen, että jonkun ajan kuluttua rakennus osoittautuukin homepesäkkeeksi. Halvimman tarjouksen tekijä lusmistelee kaikissa mahdollisissa tarvikevalinnoissa."


Tästä asiasta on vähän omiakin havaintoja. On jouduttu valitsemaan ns. paskaksi tiedetty toimittaja koska se on tehnyt halvimman tarjouksen, ja sitten tappelemaan epästandardin laitteen huollon ja käytön kanssa.
Rakentamispuolella myös todellinen ongelma, halvalla ei saa laatua ja kunnilla kuulemma on hankala pitää rakentamisien ja remonttien takuuajoista kiinni. Kun aika menee umpeen niin koko roska kolahtaa kunnan vastuulle. Ja vaikkei menisikään niin rakennuttaja voi vetää firmansa konkkaan ja perustaa uuden.
 
Mutta eikö ongelma sitten ole vain se että kunnat ovat taitamattomia laatimaan listan/sopimuksen mitä vaaditaan hankkeen saajalta? Eikö sopimukseen voi kirjauttaa semmoisia vaateita ettei halvin tarjoaja millään voi voittaa? Ja jos voittaa niin löytyy pykälä rangaistuksesta mikäli standardit eivät kohtaa vaadittua?
Niin että kunnille ei muuta kuin palkkaamaan tosikieroja lakimiehiä laatimaan sopimustekstit.
 
Nuo ovat vaikeita juttuja. Kuulin juuri eräästä merkittävästä julkisesta hankinnasta ja siihen liittyvästä problematiikasta. Tietävät, että siitä tulee ulos tietyltä osin skeidaa. Mutta pakko mennä sen mukaan mitä on alunperin kilpailutettu ja valittu ja korjata ongelmat sitten jälkikäteen. Pienimmän riesan tie siten... Repiminen auki tässä vaiheessa johtaisi ongelmiin.

Ongelma on, että julkisella puolella kilpailutetaan tehtäviä asioita etukäteen. Mutta, monia asioita on hankala tietää tarkalleen etukäteen. Yksityisellä puolella voi siksi toimia paljon joustavammin. Learn as you go.
 
Mutta eikö ongelma sitten ole vain se että kunnat ovat taitamattomia laatimaan listan/sopimuksen mitä vaaditaan hankkeen saajalta? Eikö sopimukseen voi kirjauttaa semmoisia vaateita ettei halvin tarjoaja millään voi voittaa? Ja jos voittaa niin löytyy pykälä rangaistuksesta mikäli standardit eivät kohtaa vaadittua?
Niin että kunnille ei muuta kuin palkkaamaan tosikieroja lakimiehiä laatimaan sopimustekstit.

Kyllä noinkin tehdään, sehän on tosi vanha kikka kaikissa "avoimissa hauissa" joissa voittaja tiedetään ennalta. Mutta jos se on liian läpinäkyvä niin häviäjä voi sen helposti oikeudessa haastaa. Ei se käräjöintikään ilmaista ole.
 
Fortum on tekemässä miljardikauppaa, ostamassa hiilivoimaa Saksasta. Uudet "Sonerat" vai oikeasti fiksu veto? Onko joku perehtynyt aiheeseen?

Onko kyse mahdollisesti päästöoikeuksista? Fortumilla on paljon vesi- ja ydinvoimaa, onko heillä päästöoikeuksien suhteen ylitarjonta ja voivat siten allokoida sitä hiilivoimaan tienaten sillä?


Tästä on kyse
Suomen suurimpia yritysostoja


Energiayhtiö Fortum on sopinut ostavansa saksalaiselta E.onilta sen osuuden energiayhtiö Uniperista. Fortum ostaa Uniperista E.onin vajaan 47 prosentin omistusosuuden noin 3,76 miljardilla eurolla.

Fortum tekee myös vapaaehtoisen julkisen ostotarjouksen kaikille Uniperin osakkeenomistajille. Jos Fortum ostaa koko Uniperin, kauppahinta voi nousta yli 8 miljardiin euroon.

Köhlerin on vaikea ymmärtää, mihin suomalainen energiayhtiö Fortum tarvitsisi tätä voimalaa ja sen omistajaa Uniperia.

Samaa kysyy Uniperin toimitusjohtaja Klaus Schäfer. ”Miksei Suomessa kysytä syitä Fortumin haluille ostaa itseään kaksi kertaa suurempi yhtiö, joka ei sovi sen omaan strategiaan? Miksi Fortum haluaa Saksaan, jossa on energiapolitiikan isoja riskejä ja joka on Fortumille uusi maa – ja miksi se toimii tarkistamatta ensin meiltä meidän lukujamme?”

Fortum on ostamassa paljon voimaloita – ja paljon päästöjä. Pelkästään Schkopaun voimalan piipusta puksuttaa ilmakehään 6,2 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa. Se on kaksi kertaa niin paljon kuin Fortumin nykyiset hiilidioksidipäästöt Euroopassa ilman Venäjän osuutta.

Voi myös sanoa, ettei Schäfer todellakaan ole ollut Fortumin ostotarjouksesta ilahtunut. ”Tapa, jolla tarjous tehdään, on selvästi vihamielinen”, Schäfer sanoo puhelimitse Düsseldorfista, jossa Uniper pitää päämajaansa.

https://www.hs.fi/talous/art-2000005396863.html
 
Fortum on tekemässä miljardikauppaa, ostamassa hiilivoimaa Saksasta. Uudet "Sonerat" vai oikeasti fiksu veto? Onko joku perehtynyt aiheeseen?

Onko kyse mahdollisesti päästöoikeuksista? Fortumilla on paljon vesi- ja ydinvoimaa, onko heillä päästöoikeuksien suhteen ylitarjonta ja voivat siten allokoida sitä hiilivoimaan tienaten sillä?




https://www.hs.fi/talous/art-2000005396863.html
Täällä eräs analyysi.
http://rikumerikoski.blogspot.fi/2017/10/miksi-ostaa-uniper.html
(en omista enkä aio hankkia ko. yhtiötä, Venäjäriski)
 
Back
Top