”Olisi pitänyt kaivaa veronmaksajien taskusta” – Suomi työllistää 2500 maahanmuuttajaa ”uniikkirahalla”
Suomessa alkaa 13,5 miljoonan euron kokeilu, jonka tavoitteena on työllistää 2500 maahanmuuttajaa Suomessa kolmen vuoden aikana. Työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) raha otettiin erityisen suurella ilolla vastaan ottaen huomioon julkisen talouden leikkaukset ja maahanmuuton kustannukset.
Maahanmuuttajien työttömyys on jo useiden vuosien ajan ollut noin 2,5-kertainen kantaväestöön verrattuna ja siirtymä työmarkkinoille selvästi pidempi. TEM:n toteuttama kokeilu tehostaa maahanmuuttajien työllistymistä yksityisellä pääomalla, jossa hyödynnetään niin sanottua kotouttamisen SIB-mallia (Social Impact Bond). Mallissa sijoittajat rahoittavat toiminnan ja kantavat taloudellisen riskin. Julkinen sektori maksaa vain todennetuista tuloksista siinä vaiheessa, kun maahanmuuttaja työllistyy.
–Yritysten mukanaolo, sijoittajien mukanaolo ja yritysten sitoutuminen yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisuun on tässä se kaikkein hienoin elementti, sanoi Euroopan komission työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaavan varapuheenjohtajan Jyrki Katainen tiedotustilaisuudessa.
Euroopan investointirahasto (EIF) sijoittaa kokeiluun 10 miljoonaa euroa. Yhteensä kotouttamisen SIB-rahastolle on kerätty 13,5 miljoonaa euroa. Se on Euroopan suurin SIB-rahasto sijoitetun pääoman määrässä. Kataisen mukaan uniikki hanke on ensimmäinen laatuaan Euroopassa ja sen vaikuttavuutta seurataan tarkasti, koska se voi toimia mallina muille.
–Maahanmuuttajien kotouttaminen on myös massiivinen yhteiskunnallinen haaste. Ne maat, jotka pystyvät maahanmuuttajat parhaiten kotouttamaan, pärjäävät parhaiten muutenkin. Sillä voidaan lisätä kilpailukykyä, innovatiivisuutta, multikulturaalisesta ympäristöstä saatavia muita hyötyjä ja tätä kautta talouskasvua ja sosiaalista koheesiota, Katainen sanoi.
Katainen: Se menee juuri päivänvastoin
Kataisen mukaan kaikissa Euroopan maissa on samanlaisia haasteita kuin Suomessa. Katainen toivoo, että pakon ja pelon sanelema pakolaisuus saadaan vähenemään, mutta huomauttaa, että muu maahanmuutto lisääntyy tulevina vuosina ja kokemusten mukaan perinteiset kotoutumisen tavat eivät välttämättä ole aina riittäviä. Hänen mukaansa koulutustason ja henkisen hyvinvoinnin kasvaminen johtaa kiihtyvään maahanmuuttoon, johon Euroopassa kannattaa varautua.
–Yleensä ajatellaan toisin päin eli että todetaan että kitketään juurisyitä maahanmuutolle eli edistetään talouskasvua ja koulutusta [ja] sillä voidaan estää maahanmuuttoa, mutta käytännössä asia menee juuri toisin päin.
–Jokainen voi sen omalta kohdaltaan ajatella. Ihmiset, jotka kovat hyvin kouluttautuneita, aktiivisia yhteiskunnassa, ovat myös valmiimpia liikkumaan rajojen yli. Näin on tapahtunut Suomessa ja näin on tapahtunut kaikkialla muuallakin.
Euroopan investointiohjelma ja siihen kuuluva ESIR-rahasto laittavat Kataisen mielestä investointeja liikkeelle Euroopassa. Hänen mukaansa tähän mennessä yhteiskunnallisiin hankkeisiin on ESIRissä allokoitu 150 miljoonaa euroa. Katainen kertoo, että tukihankkeita on ollut välillä vaikea määritellä, mutta ”rahalle tulisi varmasti paljon kysyntää, jos tällaiset toimintamalli yleistyvät”. Innovaatiot julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeissa ovat Kataisen mukaan uusi ilmiö, vaikkakin niitä on jossakin määrin kokeiltu.
–Maahanmuuttajien ja kotouttamisen yhteydessä tämä on uusi avaus ja uusi ilmiö, Katainen sanoi ja lisäsi, että onnistuessaan hanke luo positiivista ilmapiiriä, josta kaikki mukana olevat hyötyvät.
”Leikkausten kasvaessa näitä tarvitaan lisää”
TEM:n kansliapäällikkö Jari Gustafssonin mielestä 2500 työllistettävää maahanmuuttajaa on kunnianhimoinen tavoite 13,5 miljoonalla eurolla, joka kokeilussa on käytettävissä. Hän toivoo vastaavia hankkeita lisää ja viittaa kasvupalvelulakiin, joka on tulossa syksyllä eduskuntaan. Lain perustana on Gustafssonin mukaan se, että tulevaisuudessa luotetaan yhä enemmän markkinaehtoisiin toimijoihin.
Nyt hankerahaa saadaan tilanteessa, jossa hallitus on tehnyt isoja leikkauksia julkiseen talouteen. Gustafsson huomauttaa, että mitä enemmän julkista rahaa leikataan, sitä enemmän tällaisia ”innovatiivisia instrumentteja” tarvitaan tulevaisuudessa. Hän painottaa, että kokeilu ei maksa valtiolle kolmen vuoden aikana mitään ja säästää käytännössä valtiolta 13,5 miljoonaa euroa tai jopa enemmän, jos potti kasvaa.
– Tällä hetkellä meidän koko koulutukseen käytettävä kotoutusmeno on noin 150 miljoonaa, niin pelkästään tämä yksi SIB tässä on jo 10 prosenttia koko siitä menosta, joka meidän olisi pitänyt kaivaa veronmaksajien taskusta, ellei tätä SIB-hanketta olisi nyt tullut, Gustafsson sanoi tiedotustilaisuudessa.
Hallitus päätti hankkeesta puoliväliriihessä, ja se alkaa ensi syksynä. Hankkeessa ovat mukana muun muassa S-ryhmä ja Valmet Automotive, joka on jo työllistänyt monia maahanmuuttajia Uudenmaan autotehtaallaan.
Kokeilussa maahanmuuttajien työllistymistä nopeutetaan tuomalla kotoutumiskoulutus työpaikoille ja räätälöimällä se työpaikan tarpeisiin. Kokeiluun osallistuu yrityksiä aloilta, joilla on vaikeuksia löytää työvoimaa, esimerkiksi teollisuudesta, rakennus-, kauppa- ja palvelualoilta. Kokeilua toteutetaan tällä hetkellä Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, ja sitä laajennetaan tarpeen mukaan alueille, joissa on työvoimapulaa.
