Suomalainen talouspropaganda

[Ingsoc]

- vaikka todennäköisesti yhteinen talousalue vaikuttaa myönteisesti EU-maiden yritysten investointeihin Suomessa.

Laadukkaita ajoneuvoja valmistetaan myös Venäjällä ja on valmistettu jo vuosia sitten. Eli EU:n saavutukseksi Mersun tuotantolinjoja tuskin voi panna.

http://www.bmwblog.com/2016/04/03/bmw-may-increase-russian-production-2019/

Toki ymmärrän, että Euraasian unioni kiinnostaa monia internatseja joille kansainvälisyys ja suurvaltojen nuoleskelu on elämäntapa. Monelle suomalaiselle on mieluisampaa olla toisten renki. Minkä kyllä huomasi EY-äänestyksen aikana, kun entiset YYA:n palvojat siirtyivät Euroopan yliherrojen perseennuolijoiksi.

 

[jurppi]

Laadukkaita ajoneuvoja valmistetaan myös Venäjällä ja on valmistettu jo vuosia sitten. Eli EU:n saavutukseksi Mersun tuotantolinjoja tuskin voi panna.

http://www.bmwblog.com/2016/04/03/bmw-may-increase-russian-production-2019/

Toki ymmärrän, että Euraasian unioni kiinnostaa monia internatseja joille kansainvälisyys ja suurvaltojen nuoleskelu on elämäntapa. Monelle suomalaiselle on mieluisampaa olla toisten renki. Minkä kyllä huomasi EY-äänestyksen aikana, kun entiset YYA:n palvojat siirtyivät Euroopan yliherrojen perseennuolijoiksi.

Ymmärrän.....Спасибо, это было хорошо знать!

 

[Sardaukar]

Joillekin kun yhteismarkkinat ovat impivaaralaisittain kuoleman asia....

Ei taida lähteä montaa bemaria venäjän ulkopuolelle noilta tehtailta...uutinen kun on veilä vuoden vanha. Mutta jotkut haluaa asua Kaliningradissa, toiset tehdä duunia EU:ssa.

 

[Sakararäjähdepanos]

http://yle.fi/uutiset/3-9597461?origin=rss
10m ja 400€... Tuossa on se Suomalainen ongelma. Uudenkaupungin hommaankin kun vielä laskee sen, että suurin osa muualta siellä työssäkäyvistä tuskin on asunnottomia vaan siellä voi kotikonnuilla odottaa velkakämppä tai vuokrakämppä. Maksele sitten kahteen paikkaan tuollaisia summia.

No, lieneekö tarkoituskaan, että kukaan jää moiseen asustelemaan pidemmäksi aikaa. Juttu nyt vain on niin, että yhtäkkiä työpaikkoja todistettavasti on, asuntoja ei. Tuskin niitä mihinkään maan alle on piruuttaan jemmattu. Eikä niitä varastoonkaan voi tehdä, tai saattaisi vastaavasti käydä näin.

Ottaa aikansa ennen kuin varsinainen asuntotuotanto ehtii vastata tilanteeseen. Sillä välin pitää keksiä jotain, ja kai tuokin sentään seuraavan vaihtoehdon eli teltan voittaa. Hintaan sentään sisältyy vesi, sähkö, netti, kalusteet ja siivous. Aika samanlaisia diilejä näkee jossain Forenomin keikkakämpissä - ei pidemmän päälle herkullista tai kestävää, mutta pääseepä jostain kolmen kuukauden koeajasta yli mahdollisimman vähällä vaivalla. Varsinkin jos uusi duunari tulee vanhempiensa nurkista tai opiskelijasolusta, tilanne ei liene ihan kamala.

Ihan kamalaa ei minusta ole sekään, että kerrankin on tarjolla rehtiä "jakoavaimen vääntöä", täysipäiväisenä, ilman erityisempiä vaatimuksia papereista, korteista tai viiden vuoden työkokemuksesta. Eikö tällaista ole joskus jossain haikailtu? Jos jokin vitsaus pitää Suomen niskoille valita, minusta se, että pieneen kaupunkiin syntyy työpaikkoja nopeammin kuin asuntotuotanto ehtii puskea on sieltä siedettävämmästä päästä.

Niin ja Turkuun ja Raumalle on tuolta tietääkseni alle tunnin ajomatka ja väliin mahtuu iso siivu muuta lääniä - vieläpä aika sopuhintaista johonkin PK-seutuun verrattuna - joten ei kai tässä mistään pakottamisesta ole kyse? Vähitellen tekisi jo mieli kysyä, pitääkö työnantajan hakea taksilla ovelta vaiko tuoda työt taksilla kotiovelle että homma alkaisi kelvata. Myös eräs jakolinja ongelmien keksijöiden ja ratkaisijoiden välillä meinaa käydä mielessä.

Uskokaa tai älkää, Suomessa on tällä hetkellä myös sellaista nuorisoa, joka kaipaa ensisijaisesti töitä, ei taksikyytiä.

 

[Oho]

Laadukkaita ajoneuvoja valmistetaan myös Venäjällä ja on valmistettu jo vuosia sitten. Eli EU:n saavutukseksi Mersun tuotantolinjoja tuskin voi panna.

http://www.bmwblog.com/2016/04/03/bmw-may-increase-russian-production-2019/

Toki ymmärrän, että Euraasian unioni kiinnostaa monia internatseja joille kansainvälisyys ja suurvaltojen nuoleskelu on elämäntapa. Monelle suomalaiselle on mieluisampaa olla toisten renki. Minkä kyllä huomasi EY-äänestyksen aikana, kun entiset YYA:n palvojat siirtyivät Euroopan yliherrojen perseennuolijoiksi.

Niin no Venäjällä kait kasataan autoja jollei yksinomaan Venäjän markkinoille niin ei paljon muutakaan. Suomessa mersuja niputetaan jollei yksinomaan niin pääasiallisesti vientiin, että sikäli tilanne on hyvin erilainen. Kokoonpanoa viedään Venäjälle tullien välttämiseksi. Kokoonpanoa voidaan tuoda Suomeen, koska Suomesta markkina-alueille vietäessä ei tarvitse maksaa tulleja. En oikein usko että sen enempää BMW kuin Mersu haluavat riskeerata imagojaan myymällä Länsi-Euroopan markkinoilla Venäjällä niputettuja autoja.

 

[TBman]

Euroopan Fordia kokoonpannaan Pietarin liepeillä. Siis niitä pikkuisia henkilöautoja, jonne ei mahdu sisälle isompi heteromies ja takajalkatila on unohtunut suunnittelupöydällä pois kokonaan... myydään myös Euroopassa siellä kokoonpanoja ropposia.

 

[miheikki]

Kaarnalaivateollisuus ei näy tässä kuvassa.

Teollisuuden suhdanteet
Päivitetty: 10.5.2017 - Seuraava päivitys: 9.6.2017 http://www.findikaattori.fi/fi/48

Jaa

Teollisuustuotanto kasvoi maaliskuussa 2,6 prosenttia vuodentakaisesta
Koko teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2017 maaliskuussa 2,6 prosenttia suurempi kuin vuoden 2016 maaliskuussa. Tänä vuonna maaliskuussa oli kaksi työpäivää enemmän kuin viime vuonna. Alkuperäinen tuotanto kasvoi maaliskuussa 6,5 prosenttia vuodentakaisesta. Tammi-maaliskuussa työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi 1,6 prosenttia vuodentakaisesta.

Kausitasoitettu tuotanto kasvoi maaliskuussa 0,7 prosenttia edellisestä kuukaudesta. Helmikuussa tuotanto väheni 0,5 prosenttia edellisestä kuukaudesta ja tammikuussa tuotanto samalla tasolla kuin joulukuussa.

Maaliskuussa tuotanto kasvoi useilla päätoimialoilla. Eniten tuotanto kasvoi kaivostoiminnassa, 15,2 prosenttia. Kemianteollisuudessa tuotanto kasvoi 10,7 prosenttia. Metalliteollisuuden tuotanto kasvoi vuodentakaisesta 1,9 prosenttia. Metsäteollisuuden tuotanto kasvoi 1,2 prosenttia edellisestä vuodesta. Sähköteollisuudessa tuotanto laski 3,5 prosenttia.

Maaliskuussa teollisuuden (C) kapasiteetin käyttöaste oli 84,4 prosenttia, joka oli 2,6 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Metsäteollisuuden kapasiteetista oli maaliskuussa käytössä 92,5 prosenttia eli 2,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2016 maaliskuussa. Metalliteollisuuden kapasiteetin käyttöaste oli maaliskuussa 85,1 prosenttia, joka oli 3,2 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin.

 

[miheikki]

Marko Hamilo
16 hrs ·
Suomi eli nollakasvua koko finanssikriisiä seuranneen nousukauden ajan. Kohta tulee kymmenen vuotta BKT-huipusta joka oli 2008 toinen kvartaali, ja ei näytä siltä että sitä tuotannon tasoa saavutetaan 2018 toisella kvartaalilla. Sen jälkeen maailmantalous ei ainakaan muutamaan vuoteen vedä Suomea nousuun, jos noita puheita on uskominen. Lisäksi suuret ikäluokat alkavat siirtyä suhteellisen terveestä vanhuudesta siihen ikään, jossa monet joutuvat elämään laitoshoidossa ja kustannukset nousevat huimasti. Plus humanitaarinen maahanmuutto, jo valmiiksi täysin kestämätön base level ja päälle vielä optio saada samanlainen kuuden vuoden annos yhdessä syksyssä kuin 2015, koska hallitus ei selvästikään ole sitoutunut panemaan rajoja kiinni edes siinä tapauksessa, että 2015 toistuu.

Kannattaa jatkaa sitä jo aiemmin suosittelemaani säilykkeiden varastointia piilopirtteihin.

http://www.talouselama.fi/sijoittam...mail&utm_campaign=Talouselama_Uutiskirje_Aamu

 

[miheikki]

Kansantalouden suhdanteet
Päivitetty: 16.5.2017 - Seuraava päivitys: 15.6.2017 http://www.findikaattori.fi/fi/39
Jaa

Kansantalouden tuotanto jäi maaliskuussa hieman edelliskuukaudesta, kasvu vuodentakaiseen jatkuu edelleen
Kausitasoitettu tuotanto laski vuoden 2017 maaliskuussa 0,7 prosenttia edelliskuukaudesta. Työpäiväkorjattu tuotanto oli 1,3 prosenttia ylemmällä tasolla kuin vuotta aiemmin. Helmikuun työpäiväkorjattu tuotanto nousi tarkentuneiden tietojen mukaan 2,8 prosenttia (oli 3,0) edellisvuoden helmikuusta.

Tuotannon suhdannekuvaajan sarjat kausitasoitetaan Tramo/Seats -menetelmällä. Kausi- ja satunnaisvaihteluista tasoitettujen sarjojen (kausitasoitettu ja trendisarja) viimeiset havainnot tarkentuvat uusien havaintojen myötä kausitasoitusmenetelmissä. Tarkentumiset voivat etenkin suhdannekäänteissä olla suuria, mikä tulee ottaa huomioon kausitasoitettuja ja trenditietoja käytettäessä.

Työpäiväkorjattuna alkutuotanto nousi prosentin, jalostus viisi prosenttia ja palvelut vajaan prosentin vuoden 2016 maaliskuusta.

Tilastojulkistus
Lähde:
Tilastokeskus / Tuotannon suhdannekuvaaja

 

[Umkhonto]

Olen aika pitkälti samaa mieltä kuin Laatunen tuossa kirjoituksessaan.

Mutta jos suurelta massalta vaaditaan palkkamalttia ja tyytymistä nollakorotuksiin niin saman pitäisi koskea myös päällikkö- ja johtajaporrasta. Ei missään firmassa kukaan tee sellaista työtä että ansaitsisi satakertaisesti siihen käytäviä moppaavaan siivooja-Sirpaan tai tavaraa lemppaavaan varasto-Vekaan nähden. Pitäisi myös muistaa, että palkankorotuksia on kahdenlaisia: Ne liittokohtaiset tms. "yleiskorotukset" jotka tulevat kaikille ko. liiton alalla työskenteleville, myös liittoihin kuulumattomille. Sitten on ne pärstäkohtaiset korotukset, joita jaetaan hyvistä suorituksista, muuttuneista työtehtävistä ja kasvaneista vastuista, kun halutaan pitää kaveri talossa niin ettei se lähde kilpailijalle, jne jne. Minun puolestani nämä yleis-/ indeksikorotukset voisi kohdentaa vain niille (matalapalkkaisille), jotka eivät voi omaan palkkaansa käytännössä vaikuttaa muuta kuin korkeintaan ammattia vaihtamalla. Opettajat ovat vähän siltä väliltä, palkka on kohtuullisen hyvä ja lomat noin muutenkin samaa tasoa kuin kansanedustajilla.

Näkökulma: Työmarkkinoilla totuudenhetki - julkinen sektori ei voi olla palkkajohtaja

Lauantai 27.5.2017 klo 12.45

Julkinen sektori ei voi olla palkkajohtaja, ei edes oikeutetusti yksityissektorin palkkalinjan seuraaja, kirjoittaa Lasse Laatunen.

Pahimmin palkkamopo on keulinut OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaisella, kirjoittaa Lasse Laatunen. (ATTE KAJOVA)

Vuoden 2007 onnetonta palkkakierrosta on korjattu useammalla keskitetyllä palkkaratkaisulla. Tyka puristettiin lähelle nollaa, Kiky alle nollan. Liittokierroksen virheet korjattiin keskitetysti. Talouden suunta on kääntymässä, mutta mihinkään riemuhuutoihin ei ole aihetta. Nousun merkit selittyvät kulutuksen vähäisellä elpymisellä. Viennin osalta läpimurtoa ei ole saavutettu. Silti palkkavaatimuksia heitellään ilmaan hervottomasti. Pahimmin mopo on keulinut OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaisella. Hän on puhunut useiden satasien palkankorotuksista. Vastuutonta esiintymistä. OAJ on käytännössä yhtä kuin Akava. Jäseniä on 120 000.

Vuoden 2007 palkkakierroksen tausta kannattaa palauttaa mieliin. Kokoomus päätti voittaa vaalit Sari Sairaanhoitaja -täkyllä. Kokoomus voitti, mutta kalliiksi tuli kansantaloudelle. Maaperä virheille oli otollinen. EK oli päättänyt siirtyä liittoneuvotteluihin. Koordinoinnin varmistaminen oli kuitenkin unohtunut. EK:n työmarkkinapolitiikasta vastasi silloin Seppo Riskin ohella Eeva-Liisa Inkeroinen. Nyt Inkeroinen on Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtajana vastaamassa työmarkkinapolitiikan suunnasta. Työmarkkinoilla lähenee toistamiseen liittopolitiikan totuudenhetki. Nyt on onnistumispakko.

Vuoden 2007 muistoja ei kannattaisi kaivella, elleivät ennusmerkit vahvasti viittaisi samanlaisten virheiden mahdollisuuteen. Kymmenen vuotta sitten palkkailottelu karkasi kulkutaudin tavoin julkiselta sektorilta. Liikkeellä oli kärjessä Tehy neuvottelujohtajanaan Minna Helle. Nyt hän on valtakunnansovittelija. Tulevalla kierroksella juoksuhaudoissa ovat opettajat Olli Luukkaisen johdolla. Neuvottelujen hajauttaminen on oikea suunta. Palkankorotusvara pitää jakaa siellä, missä se syntyy eli työpaikoilla. Liittojen on vastattava oman alansa yleisistä kilpailukykyedellytyksistä. Julkinen sektori ei voi olla palkkajohtaja, ei edes oikeutetusti yksityissektorin palkkalinjan seuraaja. Neuvottelukierrokselle pitää löytää vahva koordinaatio. Se on kokonaisuuden onnistumisen keskeinen tae. Pitää olla käytössä tarvittaessa kovat konstit. Hurskas usko ei riitä uuden politiikan siirtymävaiheessa.

Artikkeli jatkuu ilmoituksen jälkeen
Neuvottelukierrokseen liittyy kolme suurta ja vaikeaa kysymystä. Ensimmäinen on vientiteollisuuden ratkaisut. Toinen on muiden yksityisalojen neuvottelujen koordinointi. Kolmas keskeinen kysymys on saada julkinen sektori tajuamaan, että se on supistuneenakin liian suuri, liian tehoton ja työvoimakustannuksiltaan liian kallis. Siellä todellista asennemuutosta tarvitaan neuvottelupöydän molemmin puolin. Asenteet eivät hevin muutu. Hallituksen on otettava julkinen sektori työnantajana erityiskohteluun. VM:n tehtävänä on pitää kuntasektori aisoissa. Valtionavuista voi tehdä peukaloruuvin. Muitakin konsteja varmaan löytyy. Valtion työmarkkinalaitos on VM:n osasto. Se tekee, niin kuin ministeri määrää. Jos kansantalouden orastavaa elpymistä halutaan varjella, VM:n on toimittava ennakoidusti jo ennen neuvotteluja. Suomessa lienee yli sata kuntaa, jotka saavat suurimman osan tuloistaan valtionapuina. Kuntatalouden saneeraaminen on lakaistu maakuntamallin ja sote-maton alle. Ottamalla julkissektorin neuvotteluihin tiukan kontrollin hallitus ja VM pystyvät kääntämään suuntaa edes osin paremmaksi.

***

Vientiteollisuuden Suomen malli kuoli jo synnytyksessä. Se oli iso tappio työmarkkinoilla johtajuutta havitelleelle teknologiateollisuudelle. Metsäteollisuus ei ole kaltoin kohdeltava huutolaispoika. Se pärjää omillaankin. Metsäteollisuuden panosta keskeisenä vientialana tarvitaan syksyn neuvotteluissa. Päättyyhän paperin sopimus ensimmäisenä syyskuun lopussa. Metsäteollisuuden neuvottelutaito voi hyvinkin nousta avainasemaan koko kierroksen nuotituksessa. Metsäteollisuus ry on eronnut EK:sta ja Paperiliitto on ulkona SAK-laisesta suurliitosta, Teollisuusliitto ry:stä. Silti on perusteltua uskoa vientiteollisuuden yhteisten intressien olevan niin suuret, että liitot koordinoidusti tahdittavat työmarkkinaneuvottelut oikeille raiteille. Molemmin puolin pöytää löytyy siihen kyllä taitoa ja vastuunottokykyä.

Keskusjärjestöjen koordinointivastuu nousee vielä arvoonsa. Eivät liitot, eivät edes päänavaajaliitot kykene koordinoimaan muiden alojen neuvotteluja. Kullakin alalla on sopimusautonomia. Sinne voi tunkeutua ulkopuolinen vain pyynnöstä tai jäsenyyssuhteen antamalla valtuutuksella. Julkissektorin osalta kaikki valta ja vastuu on hallituksella. Sillä kaikkein järeimmät aseet on käytettävissään. Vaihtoehtoiset toimintamallit pitää olla mietittynä etukäteen. Tavoitteiden on oltava selvät ja keinot valmiina, jos työmarkkinakierros uhkaa karata käsistä. Hyvällä varautumisella on ennaltaestäväkin vaikutus.

http://www.iltalehti.fi/talous/201705272200166738_ta.shtml

 

[Raveni]

Olen aika pitkälti samaa mieltä kuin Laatunen tuossa kirjoituksessaan.

Mutta jos suurelta massalta vaaditaan palkkamalttia ja tyytymistä nollakorotuksiin niin saman pitäisi koskea myös päällikkö- ja johtajaporrasta. Ei missään firmassa kukaan tee sellaista työtä että ansaitsisi satakertaisesti siihen käytäviä moppaavaan siivooja-Sirpaan tai tavaraa lemppaavaan varasto-Vekaan nähden. Pitäisi myös muistaa, että palkankorotuksia on kahdenlaisia: Ne liittokohtaiset tms. "yleiskorotukset" jotka tulevat kaikille ko. liiton alalla työskenteleville, myös liittoihin kuulumattomille. Sitten on ne pärstäkohtaiset korotukset, joita jaetaan hyvistä suorituksista, muuttuneista työtehtävistä ja kasvaneista vastuista, kun halutaan pitää kaveri talossa niin ettei se lähde kilpailijalle, jne jne. Minun puolestani nämä yleis-/ indeksikorotukset voisi kohdentaa vain niille (matalapalkkaisille), jotka eivät voi omaan palkkansa käytännössä vaikuttaa muuta kuin korkeintaan ammattia vaihtamalla. Opettajat ovat vähän siltä väliltä, palkka on kohtuullisen hyvä ja lomat noin muutenkin samaa tasoa kuin kansanedustajilla.

Näkökulma: Työmarkkinoilla totuudenhetki - julkinen sektori ei voi olla palkkajohtaja

Lauantai 27.5.2017 klo 12.45

Julkinen sektori ei voi olla palkkajohtaja, ei edes oikeutetusti yksityissektorin palkkalinjan seuraaja, kirjoittaa Lasse Laatunen.

Laskin joskus paljonko Sari sairaanhoitajien palkan korotus oikeasti maksoi ja mitä sillä olisi saanut. Sairaanhoitajat saivat 500€/kk kuoppakorotuksen. Yhteensä kustannukset olivat lähes 500 000 000 €/v. Tuolla summalla olisi palkannut yli 10 000 vanhempaa konstaapelia tai sairaanhoitajaa. Jonkun verran vähemmän lääkäreitä.

 

[Nojatuolistrategi]

Sipilän suunnitelmissahan esitettiin Suomen eli Ruotsin malli: vientiteollisuus olisi palkkajohtaja.

Olen samaa mieltä: Ruotsin vientiteollisuuden pitäisi olla Suomen palkkajohtaja. Tai tarkemmin ajatellen Saksan. Kun kilpailijamaiden vientiteollisuudet ovat päättäneet palkankorotuksistaan, Suomen vientiteollisuus asettaa yleiskorotuksen niiden alle, minkä jälkeen suljetun sektorin alat seuraavat vieläkin maltillisemmin korotuksin.

Tai pitäisikö sittenkin antaa firman päättää, onko työmies palkkansa ansainnut?

 

[Nojatuolistrategi]

Ajat ovat kovat.

Saudi Arabia will impose a special tax on tobacco and sugary drinks on June 10, as part of a series of steps towards closing a budget deficit caused by low oil prices… Officials have said they expect to raise between 8 billion and 10 billion riyals (Dh7.8 billion and Dh9.8 billion) annually from the tax, which will comprise a 50 per cent levy on soft drinks and 100 per cent on tobacco and energy drinks… Next January it plans to impose a 5 per cent value-added tax, a much bigger revenue-generating step. Similar taxes are expected to be introduced in the UAE in the fourth quarter.

Tupakka pannaan 100% verolle. Virvoitusjuomia mätkäistään 50%:lla. Eivätkä muutkaan tuotteet ja palvelut vältä 5%:n ALVia.

http://gulfnews.com/business/economy/saudi-arabia-to-impose-100-tobacco-tax-1.2034683

Onneksi bensan hinta kuitenkin laskee siedettäväksi, kun öljy ei ole liikoja kallistunut.

Petrol and diesel prices will fall starting on Thursday as the price of crude oil remains low, and Super 98 is back below Dh2 a litre. The UAE Ministry of Energy announced today that consumers will pay Dh1.96 a litre for Super 98, down 2.5 per cent from May’s level of Dh2.01; Special 95 will decline 2.6 per cent to Dh1.85; and E Plus will cost Dh1.78, a decline of 2.7 per cent.

Eli alle 50 senttiin litra. Ulkomaalaista talouspropagandaa.

 

[Sardaukar]

Mikähän on kaljan verotus Saudi-Arabiassa? Kuolemantuomio ehken...

 

[Nojatuolistrategi]

Mikähän on kaljan verotus Saudi-Arabiassa? Kuolemantuomio ehken...

"Compoundeissa" kuulemma viina virtaa varsin vapaasti, mutta itse en ole vaivautunut edes vierailemaan ko. maassa. Kuwait on samoin virallisesti kokonaan kuiva, mutta salakauppa kukoistaa sielläkin. Persianlahden muissa maissa alkoholin verotus vaihtelee paljon paikasta riippuen.

 

[Umkhonto]

Työmarkkinat jarruttavat Suomen talouskasvua - "Viisarit eivät ole meille hyvässä asennossa"

Jarru. Mika Kuismanen pitää myös julkisen talouden tilaa pitkän ajan talouskasvulle haitallisena. Kuva: Alex Günsberg
Talouskasvu rajoittuu nykyrakenteilla 1,5 prosenttiin useiden vuosien aikavälillä, arvioi Yrittäjien Mika Kuismanen.

Kasvun rajoitteet
Työttömyys oli huhtikuussa tilastokeskuksen mukaan 10,2 prosenttia. Rakenteellinen työttömyys on OECD:n arvion mukaan 7,4 prosenttia.

Vuosina 1990–2016 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi 673 000:sta 1,15 miljoonaan.

Suomen Yrittäjien Mika Kuismanen arvioi, että Suomen talouskasvu rajoittuu nykyisillä rakenteilla 1,5 prosenttiin vuodessa, kun puhutaan useiden vuosien aikavälistä.

”Konsensus ja oma arvioni on, että näillä rakenteilla pystymme korkeintaan noin 1,5 prosentin pitkän aikavälin kasvuun. Rakenteita muuttamalla pystyisimme nopeampaankin kasvupotentiaaliin”, Yrittäjien pääekonomisti sanoo.

Jyväskylän yliopiston 2015 keräämissä arvioissa talousennustajat päätyivät seuraaville 10 vuodelle keskimäärin 1,0 prosentin kasvuun.

”Yksittäisinä vuosina kasvu voi tietenkin olla paljon nopeampaa kuin 1,5 prosenttia. Oleellista on kuitenkin se, mikä on kasvupotentiaali keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Parametrimme eivät ole sen suhteen hirveän suosiolliset.”

Kuismanen puhui Kauppalehdessä (29.5.) talouskasvua estävistä rakenteista. Suurimpana ongelmana hän pitää työmarkkinoita, joissa liikkumatilaa työttömyyden ja rakenteellisen työttömyyden välillä on vähän. Tämä tarkoittaa, että työttömien joukosta on vaikea löytää yrityksille sopivaa työvoimaa.

Talouskasvuun vaikuttavista tekijöistä Kuismanen pitää oleellisimpana ennustemittarina tuottavan työvoiman ja työpanoksen määrää.

”Ne viisarit eivät ole meille hyvässä asennossa. Olemme nopeasti ikääntyvä kansakunta.”

Kuismanen näkee ongelman myös julkistaloudessa, jonka tulevaisuuden paikkaustarpeen hän katsoo kasvavan jatkuvasti.

Hänen mielestään hallituksen toimet työttömien aktivoinnissa ovat oikeansuuntaisia, mutta aktivointi pitäisi hänestä kohdistaa työttömyyden alkuvaiheeseen, jolloin työnsaantiin on parhaat edellytykset.

”Toiseksi pitäisi herättää keskustelua siitä, ovatko työvoimakoulutukset oikein suunnattuja vaatimustasoltaan riittäviä ja yritysten mielenkiintoa koulutettavien rekrytointiin lisääviä.”

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...t-eivat-ole-meille-hyvassa-asennossa/STJzbsL4

 

[Raveni]

Suomen ongelma tulee tulevaisuudessa olemaan aivo-/ammattitaito vuoto. Pitäisin tuota itseasiana jopa aika suurena riskinä. Suomalaiset yritykset eivät kilpaile tuotteillansa yksin ulkomaisten yritysten kanssa vaan ne kilpailevat myös työntekijöistä. Suomalaiselle vähänkin erikoistuneemmalle tai koulutetulle duunarillekin on ulkomailla kysyntää jos ei paikka Suomesta aukene. Tuossa yritysten pitäisikin katso kauemmas tulevaisuuteen eikä tähän hetkeen. Sitä ulkomaille kerran menetettyä ammattilaista on vaikea houkutella takaisin kun henkilö huomaa, että ruoho todellakin on vihreämpää aidantakana, sitä on enemmän ja se maistuu paremmalta eikä kukaan kateellinen yritä kusta sen päälle.

 

[Umkhonto]

... yritysten pitäisikin katso kauemmas tulevaisuuteen eikä tähän hetkeen.

Kumara tuntuu olevan niin syvä, ettei nähdä edes "kolmen metrin päähän" vaan leuka rinnassa katsotaan kengänkärkiä. En tiedä mikä kaikki tällaista lyhytnäköisyyttä aiheuttaa mutta avainsanoja voivat olla esim. kvartaalitalous, pätkätyöt, vuokratyönantajat, nollatuntisopimukset, tempputyöllistäminen, työkokeilu, housuun kuseminen pakkasella jne.

 

[Tyrsky]

Talouspropagandasta yhtenä räiskyvimpänä esimerkkinä tulee mieleen kotimaassamme hyvin paljon tunteita herättänyt telakkateollisuus. Otan tässä esimerkiksi STX-telakan tapauksen ja sen kuinka paljon tuollaisen subventiovetoisen bisneksen valtiotason tukeminen on epätervettä.

Kun Vapaavuori & co. eivät lähteneet kasaamaan korealaisten kinuamaa 50M€-tukipakettia aikanaan STX-telakalle saivat he siitä ylettömän paljon lokaa niskaansa niin perussuomalaisilta, joista Putkonen vaati Vapaavuorta myöntämään virheensä ja eroamaan. Lisäksi myös metalliliittokin siirtyi huutelijakuoroon syyttämään hallitusta kyvyttömyydestä kun yksi Royal Caribbean-varustamon risteilijä meni Ranskaan.

Kuinka loppujen lopuksi kävi? STX Europe myi Turun telakan Suomen valtiolle (30%) ja saksalaistelakkayhtiölle Meyer Werftille (70%). Tilauskirjakin on tällä hetkellä ennätysmäisen pullea.

Ai niin, mainitsin tuon metalliliiton huutelun Royal Caribbean-varustamon risteilijätilauksesta, joka meni lopulta ranuille kun STX ei saanut valtiolta tukipakettia. Tässä kuussa varmistui miljarditilaus samaiselta varustamolta Meyer Turku-telakalle ja kaikki tämä ilman epätervettä valtion tukipakettia ja homma hoidettiin markkinalähtöisesti.

Ei ole muuten jälkikäteen kuulunut mistään tuutista kiitoksia ja/tai kehuja Jan Vapaavuorelle joka hoisi tämän tapauksen erittäin kannattavasti valtion ja työllisyyden kannalta.

Telakkateollisuus tulee olemaan lähivuosina Suomen talouden veturi. Veturi jota olemme Nokian kuihtumisen jälkeen kipeästi tarvinneet. Suomi uuteen nousuun!

 

[fulcrum]

Samaa mieltä. Komppasin jo silloin täysillä Vapaavuorta ja hallitusta: ei epäterveille teollisuustuille.

Saarikangas syyttää hallitusta telakkateollisuuden tuhosta