Suomalainen talouspropaganda

hansai

Ylipäällikkö
Pörssilemmikin tyhjät miljoonalupaukset
Suomen Kuvalehti tutki yhtiötä, joka kertoi valloittaneensa Afrikan puhtaalla energialla. Menestys nojaa hankkeisiin, joista on vaikea saada selkoa.
TALOUS 30.08.2018 20:50
TEKSTI SALLA VUORIKOSKI KUVAT MARJO TYNKKYNEN

Nocart on ollut First North -listatun sijoitusyhtiön kruununjalokivi.

KEHITTYVÄ Afrikka tarvitsee sähköä, ja ilmastonmuutoksen takia sen tulisi olla uusiutuvaa.
Lahtelainen Nocart-yhtiö kertoo vastaavansa tarpeeseen tuotteillaan, joilla sähköä voi tehdä melkein mistä hyvänsä kuten lehmänlannasta, sahanpurusta, muovijätteestä tai auringosta.

Nocart on ollut mukana vienninedistämismatkoilla ministerien kuten Jan Vapaavuoren (kok) ja Juha Sipilän (kesk) kanssa.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok) kertoi marraskuussa 2017 blogissaan matkasta Ghanaan ja Nigeriaan ja kehui Nocartin energiaratkaisuja.
”Myös Nocartin ratkaisut yhden kylän tai kaupungin pienten energiaratkaisujen kytkemisestä älykkäästi toisiinsa, sähköakkuihin ja kulutusjoustotekniikkaan sopivat alueen tarpeisiin todella hyvin. Ihmettelisin, jos ei pian tärppää, kuten heillä jo Sambiassa ison mittakaavan hankkeessa aiemmin tänä vuonna kävi”, Mykkänen kirjoitti.

YRITYS on saanut vetoapua veronmaksajilta Tekesin, Finnveran ja Finnfundin kautta. ”Kauppa käy lähes itsestään ja tilauskirjat täyttyvät nyt sellaista vauhtia, että asettamamme tavoite saavutetaan”, Nocartin toimitusjohtaja Vesa Korhonen sanoi syksyllä 2016 Team Finlandin julkaisemassa artikkelissa.
Vastuullisuuden korostaminen on tärkeä osa viestiä. Nocartin tarina on päässyt esiin tiedotusvälineissä.
”Huima harppaus lahtelaiselle”, kirjoitti Etelä-Suomen Sanomat marraskuussa 2016.
”Lahtelaisyritys ottaa sellaisia kasvuloikkia, että saumat uhkaavat vauhdissa ratketa”, uutisoi Helsingin Sanomat kesäkuussa 2015.
”Paremman maailman luominen on mukavampaa kuin paksun rahapussin kanssa lepääminen”, Kauppalehti kirjoitti maaliskuussa 2017.
Yksi syy näkyvyyteen on se, että Nocartista viidenneksen omistaa pörssiyhtiö LoudspringOyj. Se tunnettiin aiemmin nimellä Cleantech Invest.
Loudspringiä puolestaan omistaa myös eduskunnan valvoma rahasto Sitra. Sen miljoonan euron sijoitus vuonna 2014 oli taepörssilistautumisen onnistumiselle.

Toimitusjohtaja Vesa Korhonen kertoo haluavansa rakentaa parempaa maailmaa.
LOUDSPRING on pitänyt huolen Nocartin toimien tiedottamisesta.
On kerrottu yhteensä 13 miljoonan euron tilauksesta Malawiin ja Nigeriaan ja 14 miljoonan dollarin tilauksesta Kenian aurinkovoimalaitokseen. Tuorein tilaus kuulutettiin elokuussa 2018 Keniaan: 62 miljoonaa euroa.
Suurimman potin kerrottiin tulleen tammikuussa 2017 Sambiasta: sokeriplantaasille toimitettavan aurinkovoimalatilauksen arvo oli peräti 200 miljoonaa dollaria. Hankkeen kerrottiin olevan osa valtavaa 11 miljardin dollarin kehityshanketta köyhällä Shangombon alueella.
”Nocartin hämmästyttävä menestys on myös vastaus keskusteluun, voiko kasvuyrityksillä olla merkitystä Suomen kansantalouden mittakaavassa”, pörssiyhtiö Loudspring tiedotti tuolloin.
Sijoittajat ryntäsivät ostamaan osakkeita. Päivässä osake vaihtoi omistajaa yli miljoona kertaa, tahti oli 35-kertainen edellispäivään verrattuna. Parissa viikossa kurssi lähes tuplaantui.
Tilinpäätösten mukaan Nocart on kasvanut rajusti ja – toisin kuin Loudspringin muut omistukset – tehnyt myös voittoa.

NOCARTIN mainetta kasvatti myös tunnustus kansainväliseltä Ernst & Young -tilintarkastusjätiltä. Se palkitsi marraskuussa 2017 Vesa Korhosen Entrepreneur of the Year -yrittäjäpalkinnolla.
”Korhonen luotsaa upeaa ja vastuullista globaalia menestystarinaa”, kuului raadin perustelu.
Keskusteluissa Nocartin entisten ja nykyisten työntekijöiden kanssa kuitenkin toistuu sama viesti. Yhtiö ei ole sitä, miltä näyttää.
”Kun Sambia tiedotettiin, me suoraan sanottuna naurettiin”, sanoo yksi Nocartissa työskennellyt.
”Mun mielestä Sambian suhteen ollaan hyvällä mallilla”, Nocartin toimitusjohtaja Vesa Korhonen kertoo.
Mitä tarkoittaa ’hyvällä mallilla’? Onko papereissa nimet?
”Kyllä papereissa on nimiä, mutta onko se 200 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria lopulta se kokonaiskauppa”, Korhonen pohtii. Hän väläyttää, että kauppa voisi olla paljon isompikin, jos tilaajalla on tarpeita.
Todellisuudessa Sambian projektipäällikkö on lähtenyt Nocartista kesken kaiken. Hän ei edes käynyt työmaa-alueella Sambiassa.
Korhosen mukaan henkilö keskittyi toiseen hankkeeseen. Hän myöntää projektipäällikön lähteneen yrityksestä, mutta hanke on nyt toisen ihmisen vastuulla. Eikä siinä (Sambiassa) ole oikein ollut tekemistäkään, hän kertoo.
”Vesa on oikeasti uskonut, että hän on messiashahmo, joka pystyy tuomaan sähköä Afrikkaan.”​
SAMBIASSA kehityshanketta vetää organisaatio nimeltä PADIC. Mikä PADIC on, siitä on vaikea löytää tietoa.
Sen johtaja Sitali Sitali kertoo puhelimessa, että Nocart ei ole toimittanut tarvittavaa dokumentaatiota.
”Me maksamme sitten, kun he toimittavat soveltuvuusselvityksen [feasibility study].”
Sitalin mukaan kehityshankkeen rahoittajat ovat salaisia. Hän myöntää toisaalta, että rahoitus ei välttämättä järjesty.
Sokeriplantaasin Facebook-sivu on kesän aikana kadonnut verkosta. Sitali Sitali ei anna selitystä sivun poistamiselle.

LAHDESSA toimitusjohtaja Korhonen esittelee Sambian-suunnitelmia. Neuvotteluhuoneen näytöllä on nettisivusto, joka kuuluu Mo Strander -nimiselle taholle.
Sivustolla esitellään kuvapankkien ilmaiskuvia ostospalatseista ja muusta, mitä köyhälle sambialaisalueelle olisi tulossa.
Yllättäen Mo Strander hakee sivustolla myös tarjouksia samasta sokeriplantaasin voimalasta, jonka pörssiyhtiö Loudspring on jo ilmoittanut tulevan Nocartin toimitettavaksi.
Mikä ylipäätään on Mo Strander?
”En minä tiedä. Tää on se taho, joka on näitä suunnitelmia tehnyt”, Vesa Korhonen sanoo.
”Ihan rehellisiä kun ollaan, niin mulla ei ole mitään hajua, miksi ne pyytävät tarjouksia”, Korhonen sanoo.
Korhosen mukaan yritys on tehnyt Sitali Sitalin kaipaamasta soveltuvuusselvityksestä puolet.

SAMBIAN hankkeen epäselvyys ei ole estänyt omistajan eli Loudspringin jatkuvaa tiedottamista Afrikan-onnistumisista.
”Jos minulta kysytään, niin mä en olisi itse enkä olekaan Sambian-diiliä julkaissut”, Nocartin Vesa Korhonen sanoo.
Entä muut hankkeet? Finnveran mainosvideolla Korhonen puhuu kenialaisen tyttökoulun sähköprojektista.
”Olihan se itsellekin hieno fiilis. Meidän ratkaisu mahdollistaa sen, että nämä 800 tyttöä pystyvät opiskelemaan siellä iltaisin”, Korhonen kertoo vuonna 2015 julkaistulla videolla.
Hanke ei tosin koskaan toteutunut.
”Ne eivät saaneet rahoituksia kasaan. Tahtotila oli hirmuinen siellä päässä, rehtori melkein itkua väänsi. Vaikka haluaisimme, mekään emme voi tehdä hyväntekeväisyyttä”, Korhonen sanoo.

ELOKUUSSA 2018 Loudspring tiedotti Keniaan toimitettavasta voimalasta, jossa Nocartilla on yhteisyritys paikallisen toimijan kanssa.
Mihin voimala tulee? Mikä yhteisyrityksen nimi on? Ketkä ovat muita omistajia? Mihinkään näistä kysymyksistä Korhosella ei ole vastauksia.
”Tietyistä syistä johtuen kannattaa kysyä minulta myöhemmin.”
Vuonna 2016 Nocart vei voimalan Sasini-yhtiön maatilalle: sähköä piti tehdä lehmänlannasta.
Voimala ei toimi. Korhonen muotoilee asian niin, että ongelmia on ollut. Syy on Nocartin mukaan paikallisen huollon puutteessa.
”Se tuppaa olemaan niin, että ne sanovat, että nyt loppui kaasuntuotto. Sitten meidän pitää käydä välillä potkimassa se käyntiin.”
Nigeriaan piti Korhosen mukaan olla ”valtavat hankkeet”. Tilaaja oli hänen mukaansa luvannut kauppoja vuoden aikana vähintään kuudella miljoonalla dollarilla.
”Siitä meni kaksi viikkoa ja naira [Nigerian valuutta] suli yhdessä yössä”, Korhonen selvittää hankkeen epäonnistumista.
Myöhemmin Korhonen lisää, että epäonnistuminen koski jatkokauppoja. Alkuperäisen toimituksen osalta hän tarkentaa, että ”toimitus ei mennyt täysimääräisenä”.

NOCARTIN työntekijät kertovat, että pieniä toimituksia on tehty, mutta isot hankkeet eivät etene toivotusti.
Yritys on yrittänyt myydä sellaista, joka ei toimi kunnolla, tai jota ei ole teknisesti realistista toteuttaa. Asiakkaille toimitettavien teknisten dokumenttien taso on ollut niin heikko, kuvaa yksi työntekijä.
”Parilla A4-paperilla ei tee mitään”, sanoo toinen työntekijä.
Nocartin keskeiseksi keksinnöksi on kerrottu Power Management Unit, sähköntuotantoyksikkö. Keksintöä suojaavaa patenttia sille ei ole haettu. Vesa Korhonen kertoo syyksi pelon keksinnön kopioimisesta.
”Me parhaiten suojataan ne pitämällä suumme kiinni”, hän sanoo.

KESKUSTELUA yrityksen sisällä on herättänyt myös Nocartin tekniikasta vastaavan johtajan pätevyys. Muutama työntekijä kertoo kuulleensa miehen viittaavan yliopisto-opintoihinsa.
Todellisuudessa mies on ilmoittautunut 2010-luvulla Aalto-yliopiston avoimen yliopiston kurssille, mutta ei ole suorittanut opintoja.
Nocartin johtaja itse sanoo, että ei ole puhunut perätöntä tietoa opinnoistaan.
”Jos joku muu on jotain tällaista kertonut tai kirjannut, se ei ole kyllä multa lähtöisin”, mies sanoo.
”Jos mä olisin kertonut, että olen vaikka lentäjä, niin mä en tiedä, miten se liittyy yrityksen julkisuuskuvaan”, hän ihmettelee.
Yliopisto-opintojen sijaan mies on työskennellyt muun muassa Puolustusvoimissa. Hän on myös pyörittänyt yrityksiä, jotka ovat tarjonneet turvallisuuspalveluja yksityishenkilöille ja järjestysmiehiä ravintoloihin.
Järjestysalalta hän siirtyi cleantech-liiketoimintaan. Vuonna 2014 Nocart rekrytoi miehen.
Toimitusjohtaja Vesa Korhosta ei tieto johtajan opintojen puuttumisesta tunnu hätkähdyttävän. Hän kuitenkin vahvistaa keskustelleensa johtajan kanssa tämän opinnoista ja sanoo olleensa tietoinen, että ”ainakin” Aalto-yliopistossa olisi opiskeltu.
Korhonen korostaa, ettei ole palkannut henkilöä koulutuksen perusteella eikä ole rekrytointitilanteessa opinnoista edes kysynyt. ”Asiakkaat ovat aina sataprosenttisen vakuuttuneita hänen osaamisestaan.”

Nocart ei ole hakenut sähkönhallintayksikölleen patenttia, koska toimitusjohtaja pelkää keksinnön kopiointia.
NOCARTIN taloustiedoissa on isoja kysymysmerkkejä.
Vuoden 2017 tilinpäätös ilmestyi kaupparekisteriin kesäkuussa 2018. Sen mukaan Nocartin liikevaihto oli miltei kolminkertaistunut yli 31 miljoonaan euroon. Voittoakin syntyi 4,3 miljoonaa euroa. Myyntisaamisten määrä oli tosin valtava, lähes 41 miljoonaa euroa. Niillä tarkoitetaan maailmalle lähetettyjä laskuja, joita asiakas ei ole maksanut.
Näyttää siltä, että isoista hankkeista on kirjattu liikevaihtoa, mutta rahaa tulee sisään niukasti.
Korhonen kertoo, että luvut ovat virheellisiä. Selityksenä ovat tietojärjestelmäongelmat.
Korhosen mukaan oikea tilinpäätös on valmistunut ja se on tilintarkastettu vasta elokuussa 2018. Yhtiö ei anna sitä Suomen Kuvalehdelle.
Suullisesti Korhonen kuitenkin kertoo, että uudessa paperissa myyntisaamisia on selvästi vähemmän eli 25 miljoonaa euroa. Uusitun tilinpäätöksen hän lupaa toimittaa kaksi päivää haastattelun jälkeen, koska tuolloin paperit on määrä käsitellä yhtiökokouksessa.
Haastattelun jälkeen käy ilmi, että ainakaan kahdella pienosakkaalla ei ole yhtiökokouksesta tietoa. Laki vaatii, että kutsu tulee lähettää viimeistään viikkoa ennen kokousta.

NOCARTILLE on kertynyt jo kymmenkunta maksuhäiriötä tänä vuonna.
Elokuun alussa eläkeyhtiö Varma haki yritystä konkurssiin, mutta veti hakemuksen pois 13. elokuuta, kun Nocart oli maksanut noin 40 000 euron velat. Sen jälkeenkin maksuhäiriöitä on rekisteröity useita.
Yrityksen työntekijät puhuvat ”moposta, joka lähti käsistä”.
”Vesa on oikeasti uskonut, että hän on messiashahmo, joka pystyy tuomaan sähköä Afrikkaan”, arvioi yksi.
Yksi entisistä työntekijöistä on eri mieltä. Hän sanoo oppineensa paljon lyhyen pestinsä aikana. Jos kauppaa ei syntynyt halutulla tavalla, se johtui hänen mukaansa Afrikan markkinoiden haastavuudesta.
”Sijoittamisessa riskit joskus realisoituvat”, hän sanoo.

SIJOITTAJILLA on kuitenkin ollut vajavaiset tiedot päätöstensä tueksi.
Kun pörssiyhtiö Loudspring 14. elokuuta kertoi Nocartin uudesta Kenian-sopimuksesta, se ei maininnut mitään maksuhäiriöistä ja tuoreesta konkurssihakemuksesta.
Loudspringin toimitusjohtaja Lassi Noponenperuu alustavasti sovitun haastattelun Suomen Kuvalehden kanssa vedoten pörssikäytäntöjen mukaiseen hiljaiseen aikaan. Osavuosikatsaus on tulossa.
”Mitä tulee yksityiskohtiin, jossain menee raja siinä, mitä voimme toisten yritysten puolesta kommunikoida meidän kanavia pitkin”, talousjohtaja ja osaomistaja Timo Linnainmaa kommentoi SK:lle 15. elokuuta.
Noponen ja Linnainmaa omistavat molemmat viitisen prosenttia Loudspringistä. Noponen istuu myös Nocartin hallituksessa.

NOCARTIN toimitusjohtaja Vesa Korhonen ottaa vielä kerran yhteyttä toimitukseen ennen jutun julkaisua. ”Teihin tullaan huomenna ottamaan yhteyttä juristimme taholta. Samalla ilmoitan tässä, että kiellän oman haastatteluni käytön millään muotoa jutussa…”





LUE MYÖS
Sitra vauhditti, palkittiin vuoden yrittäjänä – pörssiyhtiön kruununjalokivi romahti luottokelvottomaksi

AVAINSANAT
Afrikka, aurinkoenergia, biokaasutus, Business Finland, cleantech, Kenia, Loudspring Oyj, Nigeria, Nocart, pörssi, Sambia, sijoittaminen, Sitra

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/jattisopimus-sambiaan-porssikurssi-ylos-ministeri-mainosti-yhtiota-voimalahankkeet-taynna-kysymysmerkkeja/?shared=1036697-034a78b1-1

 

arix

Eversti
Sinne on sitten vaihteeksi napattu extrovertti suunsoittaja isoksi pomoksi ja kaikki niin tykkää... Mitäs jostain asiaosaamisesta tai kyvyistä...
 
Eikä ole ihmettely vieläkään loppunut....roomalaiset betonilaiturit ovat kestäneet meressä 2000 vuotta. Nykyaikaiset teräsbetonilaiturit jauhautuvat muruksi muutamassa vuosikymmenessä.
Heh, jännä juttu miten kaikki tänä päivänä vastaan tulevat roomalaiset laiturit ovat todella jykevää tekoa...ja oikeastaan mitkä tahansa pystyssä olevat antiikin rakennelmat.

Eräässä sotaveteraanien haastattelututkimuksessa sodankäynti todettiin vaarattomaksi, koska sata prosenttia ilmoitti tulleensa hengissä takaisin. Jopa kamikazelentäjistä. :)
 

fulcrum

Ylipäällikkö
Roomalaisten laiturien säilyvyyden syynä ei ole jykevyys vaan betonin erikoiset ominaisuudet. Suolavesi ei syövytä sitä samalla tavalla kuin nykyaikaista betonia.
Suuri osa rakentelusta oli tietysti melkoista sekundaa jopa sen ajan mittapuulla eikä susikappaleet ole säilyneet. Roomassa kerrostalojen korkeus rajattiin neljään kerrokseen sen jälkeen kun niitä oli jatkuvasti romahdellut.
 

Umkhonto

Kenraali
Mitäs tästä olette mieltä? Vetääkö 100 euron vähennys nettotuloissa jo oman talouden maitohapoille?

Kotitaloudet
Vuositulot 50 000 euroa, mutta jo runsaan 100 euron kuukausipudotus ajaa vaikeuksiin – heitä on paljon, tässä selitys

24.10.2018 07:50
YhteiskuntaLifestyleIlmiöt


Moni suomalainen on virittänyt taloutensa niin kireälle, ettei se kestä pieniäkään ikäviä yllätyksiä. COLOURBOX
Kotitaloudet
Vuositulot 50 000 euroa, mutta jo runsaan 100 euron kuukausipudotus ajaa vaikeuksiin – heitä on paljon, tässä selitys
24.10.2018 07:50
YhteiskuntaLifestyleIlmiöt
@
Monen keskituloisenkin suomalaisen talous nyrjähtää jo reilun sadan euron pudotuksesta kuukausituloissa. Ekonomisti on huolissaan heikoista budjetointitaidoista.

Huomattavan monen suomalaisen talous on viritetty tiukalle. LähiTapiolan Arjen katsaus –kyselyssä lähes joka kolmas yli tuhannesta vastaajasta ilmoitti, että heidän kuukausitulonsa voisivat laskea ainoastaan sata euroa tai vähemmän ilman ongelmia.

Pienikin tulojen menetys olisi ongelmallisinta pienituloisille, alle 20 000 euroa vuodessa ansaiseville. Yllättävän tiukalla on myös 35 000–50 000 euroa ansaitsevien talous. Keskituloisistakin peräti joka neljäs sanoi, että he eivät kestäisi yli sadan euron tulojen pudotusta. LähiTapiolan yksityistalouden ekonomistin Hannu Nummiaron mielestä kotitalouksien budjetit eivät näytä kestävän yllätyksiä. Kyse ei ole vain pienituloisten ongelmasta, vaan siitä kärsivät myös muut. Kyselyn havainnot sopivat viimeaikaisiin uutisiin kotitalouksien velkaantumisesta ja negatiivisesta säästämisasteesta.

"Ei tässä kansan sijoittamistaidot niinkään huoleta, vaan budjetointitaidot. Nousukaudella luottamus tulevaan kohenee, jolloin voi tulla kiusaus kuluttaa jo tänään osa huomisen tienesteistä. Mutta talous voi myös kääntyä arvaamatta. Oma talous kannattaa budjetoida kansantaloutta vakaammaksi", Nummiaro toteaa tiedotteessa.

Tulojen noustessa talouden sietokyky kasvaa pieniin tulojen pudotuksiin. Yli 85 000 euroa vuodessa ansaitsevilla talouden kipuraja tulee vastaan vasta 700 euron nettokuukausitulojen pudotuksessa. Vain kahdeksan prosenttia suurtuloisista sanoi, etteivät he kestäisi yli sadan euron tulopudotusta.

Perhetilanteella on myös merkittävä vaikutus talouden sietokykyyn. Pienikin tulojen pudotus aiheuttaa helpommin ongelmia yksin asuville, kun puolison kanssa tai lapsiperheissä asuvilla kipuraja tule vastaan enintään 400 euron pudotuksessa.

Huvittelusta on vara tinkiä
Suomalaisten mielestä arjen ylellisyydet olisivat ensimmäisenä leikkauslistalla, jos he pienentyneiden tulojen vuoksi joutuisivat karsimaan menoistaan.

Arjen katsaus –kyselyyn vastanneet olisivat valmiit ensisijaisesti tinkimään ulkona syömisestä, jos henkilön tulot putoaisivat nykyisestä.

Vaikka suomalaiset kuluttavat runsaasti erilaisia viihdepalveluita, kuten suoratoistopalvelu Spotifyta tai Netflixia, nämä palvelut joutuisivat nopeasti karsintalistalle. Lähes puolet vastaajista olisi valmis karsimaan viihdepalveluista. Lähes yhtä suosittua olisi leikata matkustelusta tai television maksukanavista.

Vain harva on valmis leikkaamaan asumiseen liittyvistä menoistaan. Myös muut turvallisuuden tunnetta tuottavat menot, kuten vakuutukset ovat harvojen leikkauslistalla. Kyselyn vastaajien mielestä vaikeaa olisi myös leikata lasten harrastusmenoista tai lasten, lastenlasten tai muiden läheisten auttamisesta.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn toteutti TNS Kantar elo-syyskuussa. Kyselyyn vastasi 1052 15–74 -vuotiasta suomalaista.

https://www.talouselama.fi/uutiset/te/828c810d-5467-32e5-893c-6ba01f641554
 

EK

Kenraali
Roomalaisten laiturien säilyvyyden syynä ei ole jykevyys vaan betonin erikoiset ominaisuudet. Suolavesi ei syövytä sitä samalla tavalla kuin nykyaikaista betonia.
Suuri osa rakentelusta oli tietysti melkoista sekundaa jopa sen ajan mittapuulla eikä susikappaleet ole säilyneet. Roomassa kerrostalojen korkeus rajattiin neljään kerrokseen sen jälkeen kun niitä oli jatkuvasti romahdellut.
Taisi olla Crassus, joka teki valtavan omaisuutensa niin, että rakensi omalla (orja)porukallaan kerrostalon nopeasti ja halvalla ja möi sitten vuokrakasarmin jollekin tulonlähteeksi. Kun pytinki jonkin ajan päästä romahti, Crassus osti koko läjän takaisin pilkkahinnalla. Ja raivasi tontin rakentaakseen tilalle uuden vuokrakasarmin, nopeasti ja halvalla. Ja möi sen eteenpäin, lunastaakseen raunioläjän taas vähän ajan päästä jne.
 

Talvela

Ylipäällikkö
Mitäs tästä olette mieltä? Vetääkö 100 euron vähennys nettotuloissa jo oman talouden maitohapoille?

Kotitaloudet
Vuositulot 50 000 euroa, mutta jo runsaan 100 euron kuukausipudotus ajaa vaikeuksiin – heitä on paljon, tässä selitys

Ei vedä ja kestän korkojen nousuakin keväällä, en ota kulutusluottoja mihinkään, ainoat lainat ovat sijoituskiinteistöistä joista niistäkin osa jo maksettu.
Olen ajatellut ostaa sen lopullisen kodin ja ehkä vapaa-ajan kiinteistön parin vuoden sisällä kun markkinat täyttyvät ylivelkaantuneiden talouksien kiinteistöistä.
 

miikkaj

Majuri
Ei vedä ja kestän korkojen nousuakin keväällä, en ota kulutusluottoja mihinkään, ainoat lainat ovat sijoituskiinteistöistä joista niistäkin osa jo maksettu.
Olen ajatellut ostaa sen lopullisen kodin ja ehkä vapaa-ajan kiinteistön parin vuoden sisällä kun markkinat täyttyvät ylivelkaantuneiden talouksien kiinteistöistä.
Ellei sitten Zimbabwet iske ensin...
 

miikkaj

Majuri
Omistan omavaraisen maa- ja metsätilan sekä hopearahaa riittävästi joilla ostaa hevosen, lehmiä, sikoja ja kanoja..
Ai että oikee kartanoherra... helevetti sentään. :)
 

Talvela

Ylipäällikkö
Ai että oikee kartanoherra... helevetti sentään. :)
Hah, juuri ja juuri tilallinen, lohkottu aikanaan neljän veljeksen kesken.
 

hansai

Ylipäällikkö
Nyt on sen verran sankkaa, että suorastaan ihmettelen ja runsaasti..

Fjäder lipsahti ajamaan kansantalouden etua
Akavan puheenjohtaja pyysi anteeksi osallisuuttaan tutkitun tiedon levittämiseen.

Julkaistu: 28.10. 2:00 , Päivitetty: 28.10. 8:51

VALHETIETOA vilisevässä maailmassa on jo aika erikoista, jos joutuu pyytämään anteeksi tutkitun tiedon levittämistä. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder tuli kertoneeksi Ylen haastattelussa, että ”jos halutaan kotouttaa maahanmuuttajat ja pakolaiset, joilla ei ole esimerkiksi ammatillista koulutusta, niin kyllä työehtosopimusten pitää joustaa”.

Fjäder tuki kommentillaan taloustieteen nobelistia Bengt Holmströmiä. Holmström arvioi, että maahanmuuttajien kotouttaminen onnistuisi parhaiten – ja vähiten suomalaisia ärsyttävästi – jos he pääsisivät työhön kiinni. Ja työhön kiinni pääsemisessä auttaisi, jos maahanmuuttajien palkka olisi ainakin työuran alkuvaiheessa pienempi kuin suomalaisilla työntekijöillä. Tämän tavoitteen tiellä ovat työehtosopimusten minimipalkkatasot. Periaate on se, että samasta työstä pitää maksaa sama palkka.

Holmström ei ole arviossaan yksin. Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan alkuvuonna julkistamassa ekonomistipaneelissa seitsemän tutkijaa kymmenestä ajatteli samoin kuin Holmström.

Työnantaja punnitsee palkatessaan, minkä arvoinen työsuoritus on ostettavana. Jos maahanmuuttajan kielitaito tai kulttuurillinen ja ammatillinen osaaminen ei vastaa palkkaa, joka työnantajan olisi pakko suomalaisen periaatteen mukaan maksaa, häntä ei palkata. Maahanmuuttaja jää sosiaaliturvan varaan, mikä ärsyttää osaa suomalaisista.

Toinen tie on tietysti se, että yhteiskunta tavalla tai toisella nostaa myytävän työsuorituksen arvoa: tarjoamalla maahanmuuttajille koulutusta tai tarjoamalla työnantajalle palkkatukea.

Fjäderin lausunnoista nousi Akavassa poru ja hän joutui pyytämään anteeksi sanomisiaan. Pohjimmiltaan porussa kyse oli siitä, että Fjäder meni puolustamaan kansantalouden eikä jäsenistön etua. Palkansaajajärjestöjen jäsenistö ei tietenkään halua tinkiä nykyisen palkkajärjestelmän avulla saavutetuista eduista niiden hyväksi, jotka ovat järjestelmän ulkopuolisia. Mutta jos vaatii maahanmuuttajille koulutusta, saattaa jopa vaatia akavalaisille lisää työtä. Ja sitähän Fjäder sitten ruotuun pantuna vaatikin.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005879651.html
 

TBman

Ylipäällikkö
Nyt on sen verran sankkaa, että suorastaan ihmettelen ja runsaasti..

Fjäder lipsahti ajamaan kansantalouden etua
Akavan puheenjohtaja pyysi anteeksi osallisuuttaan tutkitun tiedon levittämiseen.

Julkaistu: 28.10. 2:00 , Päivitetty: 28.10. 8:51

VALHETIETOA vilisevässä maailmassa on jo aika erikoista, jos joutuu pyytämään anteeksi tutkitun tiedon levittämistä. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder tuli kertoneeksi Ylen haastattelussa, että ”jos halutaan kotouttaa maahanmuuttajat ja pakolaiset, joilla ei ole esimerkiksi ammatillista koulutusta, niin kyllä työehtosopimusten pitää joustaa”.

Fjäder tuki kommentillaan taloustieteen nobelistia Bengt Holmströmiä. Holmström arvioi, että maahanmuuttajien kotouttaminen onnistuisi parhaiten – ja vähiten suomalaisia ärsyttävästi – jos he pääsisivät työhön kiinni. Ja työhön kiinni pääsemisessä auttaisi, jos maahanmuuttajien palkka olisi ainakin työuran alkuvaiheessa pienempi kuin suomalaisilla työntekijöillä. Tämän tavoitteen tiellä ovat työehtosopimusten minimipalkkatasot. Periaate on se, että samasta työstä pitää maksaa sama palkka.

Holmström ei ole arviossaan yksin. Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan alkuvuonna julkistamassa ekonomistipaneelissa seitsemän tutkijaa kymmenestä ajatteli samoin kuin Holmström.

Työnantaja punnitsee palkatessaan, minkä arvoinen työsuoritus on ostettavana. Jos maahanmuuttajan kielitaito tai kulttuurillinen ja ammatillinen osaaminen ei vastaa palkkaa, joka työnantajan olisi pakko suomalaisen periaatteen mukaan maksaa, häntä ei palkata. Maahanmuuttaja jää sosiaaliturvan varaan, mikä ärsyttää osaa suomalaisista.

Toinen tie on tietysti se, että yhteiskunta tavalla tai toisella nostaa myytävän työsuorituksen arvoa: tarjoamalla maahanmuuttajille koulutusta tai tarjoamalla työnantajalle palkkatukea.

Fjäderin lausunnoista nousi Akavassa poru ja hän joutui pyytämään anteeksi sanomisiaan. Pohjimmiltaan porussa kyse oli siitä, että Fjäder meni puolustamaan kansantalouden eikä jäsenistön etua. Palkansaajajärjestöjen jäsenistö ei tietenkään halua tinkiä nykyisen palkkajärjestelmän avulla saavutetuista eduista niiden hyväksi, jotka ovat järjestelmän ulkopuolisia. Mutta jos vaatii maahanmuuttajille koulutusta, saattaa jopa vaatia akavalaisille lisää työtä. Ja sitähän Fjäder sitten ruotuun pantuna vaatikin.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

https://www.hs.paskamedia.fi/paakirjoitukset/art-2000005879651.html
On tämä maa mennyt oudoksi, kun faktoja pyydellään anteeksi... Kuka ihme suosii paskanpuhumista ja levittämistä.
 

ak.tied

Ylipäällikkö
Tänne kun en parempaa paikkaa keksinyt. Miljoonan euron ruuvit.

Helsinkiläisen koulun sisäkatto romahti. Syy: käytettiin nauloja ruuvien sijaan, hyväksytty tarjous oli miljoonan halvempi kuin muut.

En ole rakennusalan ammattilainen, joten en pysty kommentoimaan kuin perstuntumalla.... miten tuollaisen koulun remontti voi maksaa 10 miljoonaa ja olla liian halpa? Eikö tuolla summalla olisi rakentanut 10 (no ehkä 5) samanlaista uutta koulua?

1541669610327.png



https://www.iltalehti.fi/kotimaa/b26daa35-c3db-4de2-83f0-fc79ffed61f9_u0.shtml

Ala-asteen katto romahti – peruskorjauksen tehneen urakoitsijan tarjous oli miljoonan kilpailijaa halvempi: ”Siinä pitäisi hälytyskellot soida”

Vaihtoehdossa A tarjousten arvonlisäverottomien hintojen vaihteluväli oli 8 665 000-9 815 000 euroa ja vaihtoehdossa B 8 392 000-9 455 000 euroa. Näin ollen Kenno Rakenne Oy:n tarjous oli kummassakin vaihtoehdossa hieman yli miljoona euroa halvempi kuin kilpaileva tarjous.
 

EK

Kenraali
Tänne kun en parempaa paikkaa keksinyt. Miljoonan euron ruuvit.

Helsinkiläisen koulun sisäkatto romahti. Syy: käytettiin nauloja ruuvien sijaan, hyväksytty tarjous oli miljoonan halvempi kuin muut.

En ole rakennusalan ammattilainen, joten en pysty kommentoimaan kuin perstuntumalla.... miten tuollaisen koulun remontti voi maksaa 10 miljoonaa ja olla liian halpa? Eikö tuolla summalla olisi rakentanut 10 (no ehkä 5) samanlaista uutta koulua?


Vaihtoehdossa A tarjousten arvonlisäverottomien hintojen vaihteluväli oli 8 665 000-9 815 000 euroa ja vaihtoehdossa B 8 392 000-9 455 000 euroa. Näin ollen Kenno Rakenne Oy:n tarjous oli kummassakin vaihtoehdossa hieman yli miljoona euroa halvempi kuin kilpaileva tarjous.
Meillä n. 240 oppilaan 1.-9.-luokkien yhtenäinen peruskoulu maksoin n. 8 miljoonaa. Ja 20 oppilaan 1.-6.-luokkien ala-aste (kaksi opettajaa) maksoi 1,6 miljoonaa. Molemmat uusia kouluja.
 
Top