Suomalainen talouspropaganda

krd

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
https://www.verkkouutiset.fi/tyoelaman-jaykkyytta-liioitellaan/
On muodikasta väittää, että suomalainen työelämä olisi kansainvälisesti verrattuna erityisen ”jäykkä”. Esimerkiksi pääministeri Juha Sipilä totesi 29. maaliskuuta MTV:n Huomenta Suomessa näin: ”Me ollaan työmarkkinoiden joustavuudessa Suomessa sijalla 138 kun vertailumaita oli siinä tutkimuksessa 141.”

Luulen tietäväni, mihin tutkimukseen hän viittaa, koska se on ainoa tiedossa olevani, josta voi ajatella vetävänsä tuollaisen johtopäätöksen. Kyseinen tutkimus on IMF:n vuosittain julkaisema maailman maiden kilpailukykyvertailu, mutta siinä ei tarkastella työmarkkinoiden jäykkyyttä kokonaisuutena, vaan tuo sijoitus koskee palkkojen jäykkyyttä. Palkkojen jäykkyyttä ei myöskään mitata tutkimuksessa millään empiirisellä mittarilla, vaan yritysjohtajien haastattelulla.

Tulos kertoo siis sen, että kysyttäessä palkkojen jäykkyydestä suomalaiset yritysjohtajat pitävät suomalaista palkkausta jäykempänä kuin muiden maiden yritysjohtajat omien maidensa palkkausta. Kyseessä on siis mielipide, ei fakta. Kansantalouden kilpailukyvyn kannalta ainakaan tuolla tavalla mitattu palkkojen jäykkyys ei näyttäisi edes olevan kovin tärkeää. Samaisen selvityksen mukaan Ruotsi ja Saksa, joita pidetään kilpailukykyisinä ja menestyvinä kansantalouksina, ovat palkkajäykkyydessä samoilla lukemilla Suomen kanssa.

Työmarkkinoiden joustavuus on käsitteenä vähän samantapainen kuin sää: siitä on mahdotonta saada kokonaiskuvaa yhdellä mittarilla. Epämääräisesti mitatun palkkajäykkyyden rinnalla pitää kokonaiskuvan saamiseksi tarkastella ainakin irtisanomisen vaikeutta (työvoiman määrällinen sopeutus), osa-aikaisuutta ja työaikojen joustavuutta (lyhytaikainen sopeutuminen työn määrän vaihteluihin) ja määräaikaisten työsuhteiden käytön helppoutta (työvoiman kausiluonteinen sopeuttaminen).

Irtisanomisen vaikeuden vertaileminen eri maissa on haasteellista, mutta OECD on laatinut sille mittarin, jossa on arvioitu erikseen kollektiivisen ja yksilöllisen irtisanomisen vaikeutta jäsenmaissa. OECD:n mukaan yksilöperusteinen irtisanominen onkin Suomessa helpompaa kuin joustavuuden mallimaana usein esitetyssä Tanskassa. Ruotsissa irtisanominen on Tanskaa vaikeampaa ja kehittyneistä teollisuusmaista vaikeinta irtisanominen on Saksassa.

Aivan erityisen helppoa Suomessa on tuotannollis-taloudellisin perustein tapahtuva irtisanominen. Jopa Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa se on vaikeampaa. Todisteeksi Saksan jäykistä irtisanomiskäytännöistä pitkämuistiset voivat muistella ja muut googlata Nokian kokemuksia Bochumin tehtaansa sulkemisesta.

Myös määräaikaisten työsopimusten sääntely on Suomessa vähäisempää kuin OECD-maissa keskimäärin, ja Suomessa onkin enemmän määräaikaisia työntekijöitä kuin Saksassa tai Tanskassa, mutta vähemmän kuin Ruotsissa. Euroopan Unionin tekemän vertailun mukaan työvoiman vaihtuvuus on Suomessa Euroopan kolmanneksi nopeinta Tanskan ja Espanjan jälkeen, ja joustavien työaikajärjestelyjen määrässä Suomi on Euroopan johtava maa.

Kokonaisuutena ottaen ei siteeraamieni OECD:n ja EU:n selvitysten valossa ole faktaperusteita väittää Suomen työmarkkinoita erityisen jäykiksi. Suomalaista työelämää ei tehdä kilpailukykyisemmäksi tekemällä työntekijän asemasta entistäkin epävarmempaa. Sen sijaan katsoisin mallia Ruotsin ja Saksan tavoista osallistaa työntekijät yrityksen päätöksentekoon. Tarvitsemme enemmän tunnetta yhteisessä veneessä olemisesta ja vähemmän vastakkainasettelua.

Meidän pitää myös parantaa kykyämme integroida ulkomaista osaamista yrityksiimme. On esimerkiksi aikamoista tuhlausta, että vain murto-osa Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneista löytää työpaikan Suomesta tai ulkomailta suomalaisen yrityksen palveluksessa.
Sipilän esittämä luku ammuttiin alas.
Työpaikkakeskusteluun olisin huomioinut meidän omankin korkeakoulutettujen vuosittaisen aivovuodon. Se ei ole ilmaista. Saataisiin edes omat pidettyä maassa, ennenkuin haikaillaan tätä tarveharkintaa jne. Mutkuei.
 

Umkhonto

Kenraali
Tässä taas Fake news liittyen paikalliseen sopimiseen. Eihän yleissitovuus sitä tarkoita, etteikö työnantaja ja työntekijät voisi yhdessä sopia minimiä paremmista ehdoista. Ei lainkaan, vaikka Teknologiateollisuus tässä niin haluaakin viestittää. Mutta asiat pitää kirjata ylös yksiselitteisesti eikä noin Noran ehdottamalla tavalla "joustavasti", koska se voi tapauksesta riippuen tarkoittaa mitä vaan. Nora kirjoittaa että vanhan tutun totuuden mukaan sitä saa mitä tilataan. Toinen vanha tuttu totuus on, että sen lauluja laulat, jonka leipää syöt.

"Tutkitusti myös henkilöstön työmotivaatio paranee, kun jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan palkkaansa hyvällä työsuorituksella ja paremmalla osaamisella." Tästä olen aina ollut samaa mieltä. Valitettavasti vaan 1988 alkaneeseen "työelämään tutustumiseen" ei vielä ole ainakaan minun kohdallani mahtunut yhtään työpaikkaa, jossa työstä olisi maksettu aikaansaannosten mukaan eikä työsopimukseen kohtaan työaika merkityn "vapaa-ajan menetyksen" perusteella.


"Nora Elers
9.4.2019

Paikallinen sopiminen ja mitä taas kuulinkaan?

Aamukahvi oli tänään lirahtaa väärään kurkkuun, kun kuuntelin aamuradiosta YLEn tuoreen kyselyn tuloksia. ”Suurin osa suomalaisista vastustaa paikallista sopimista”. Siis mitä että?

Tarkemmin kun perehdyin asiaan, törmäsin vanhaan tuttuun totuuteen: sitä saa mitä tilataan. YLE:n Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä paikallista sopimista käsiteltiin lähinnä palkkojen alennuksen näkökulmasta. Selvää on, ettei sellaista kukaan halua.

Mitä paikallinen sopiminen tarkoittaa? Sitä, että yritys voi palkita työntekijöitään kannustavasti, työajoista voidaan sopia yhdessä joustavasti ja esimerkiksi poissaolojen hallinnasta päätetään kullekin työpaikalle parhaimmalla tavalla. Vaikeina aikoina sovitaan yhteisesti, miten yritys ja sen työntekijät selviytyvät lamasta pienimmillä mahdollisilla vaurioilla.

Paikallinen sopiminen on työnantajan ja työntekijöiden yhteistyötä, sopimista. Ei määräämistä.
Teknologiateollisuuden 1600 jäsenyritystä ovat hyvin erilaisia. Usein käyttämämme "haulikkokuva" (alla) kertoo, miten yritykset sijoittuvat esimerkiksi nettotuloksensa suhteen menestyvien ja tappiollisten yritysten janalle. Mikä kaikkia koskeva yleissopimus näitä kaikkia yrityksiä parhaiten palvelisi? Ei mikään. (Kirjoitus jatkuu kuvan alla).




Paikallisen sopimisen kytkeminen lähinnä palkanalennuksiin on suppea ja asenteellinen teko. Se ohjaa ajattelemaan täysin toisin, kuin mistä paikallisessa sopimisessa on todellisuudessa kyse.

Palkka on yritykselle investointi, parhaimmillaan tuottava sellainen. Kun palkkausjärjestelmä perustuu yrityksen strategiaan ja liiketoimintatavoitteisiin, se kannustaa henkilöstöä tavoitteiden toteuttamiseen. Kun tavoitteet toteutuvat, yritys menestyy, tuottavuus kasvaa ja työpaikkoja syntyy lisää. Tutkitusti myös henkilöstön työmotivaatio paranee, kun jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan palkkaansa hyvällä työsuorituksella ja paremmalla osaamisella.

Suomi on pieni, avoin markkina kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Suomalaisen teknologiateollisuuden menestys on täysin riippuvainen siitä, miten tuossa kilpailussa pärjätään. Paikallinen sopiminen ei tässä maailmassa ole yrityksille vaihtoehto, vaan elinehto."
Kirjoittaja on Teknologiateollisuus ry:n viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja, jolle työelämän ja yritysten uudistuminen on lähellä sydäntä.


https://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/teknoblogi/paikallinen-sopiminen-ja-mita-taas-kuulinkaan
 
Viimeksi muokattu:

Ingsoc

Ylipäällikkö
Tässä taas Fake news liittyen paikalliseen sopimiseen. Eihän yleissitovuus sitä tarkoita, etteikö työnantaja ja työntekijät voisi yhdessä sopia minimiä paremmista ehdoista. Ei lainkaan, vaikka Teknologiateollisuus tässä niin haluaakin viestittää. Mutta asiat pitää kirjata ylös yksiselitteisesti eikä noin Noran ehdottamalla tavalla "joustavasti", koska se voi tapauksesta riippuen tarkoittaa mitä vaan. Nora kirjoittaa että vanhan tutun totuuden mukaan sitä saa mitä tilataan. Toinen vanha tuttu totuus on, että sen lauluja laulat, jonka leipää syöt.

"Tutkitusti myös henkilöstön työmotivaatio paranee, kun jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan palkkaansa hyvällä työsuorituksella ja paremmalla osaamisella." Tästä olen aina ollut samaa mieltä. Valitettavasti vaan 1988 alkaneeseen "työelämään tutustumiseen" ei vielä ole ainakaan minun kohdallani mahtunut yhtään työpaikkaa, jossa työstä olisi maksettu aikaansaannosten mukaan eikä työsopimukseen kohtaan työaika merkityn "vapaa-ajan menetyksen" perusteella.


"Nora Elers
9.4.2019

Paikallinen sopiminen ja mitä taas kuulinkaan?

Aamukahvi oli tänään lirahtaa väärään kurkkuun, kun kuuntelin aamuradiosta YLEn tuoreen kyselyn tuloksia. ”Suurin osa suomalaisista vastustaa paikallista sopimista”. Siis mitä että?

Tarkemmin kun perehdyin asiaan, törmäsin vanhaan tuttuun totuuteen: sitä saa mitä tilataan. YLE:n Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä paikallista sopimista käsiteltiin lähinnä palkkojen alennuksen näkökulmasta. Selvää on, ettei sellaista kukaan halua.

Mitä paikallinen sopiminen tarkoittaa? Sitä, että yritys voi palkita työntekijöitään kannustavasti, työajoista voidaan sopia yhdessä joustavasti ja esimerkiksi poissaolojen hallinnasta päätetään kullekin työpaikalle parhaimmalla tavalla. Vaikeina aikoina sovitaan yhteisesti, miten yritys ja sen työntekijät selviytyvät lamasta pienimmillä mahdollisilla vaurioilla.

Paikallinen sopiminen on työnantajan ja työntekijöiden yhteistyötä, sopimista. Ei määräämistä.
Teknologiateollisuuden 1600 jäsenyritystä ovat hyvin erilaisia. Usein käyttämämme "haulikkokuva" (alla) kertoo, miten yritykset sijoittuvat esimerkiksi nettotuloksensa suhteen menestyvien ja tappiollisten yritysten janalle. Mikä kaikkia koskeva yleissopimus näitä kaikkia yrityksiä parhaiten palvelisi? Ei mikään. (Kirjoitus jatkuu kuvan alla).



Paikallisen sopimisen kytkeminen lähinnä palkanalennuksiin on suppea ja asenteellinen teko. Se ohjaa ajattelemaan täysin toisin, kuin mistä paikallisessa sopimisessa on todellisuudessa kyse.

Palkka on yritykselle investointi, parhaimmillaan tuottava sellainen. Kun palkkausjärjestelmä perustuu yrityksen strategiaan ja liiketoimintatavoitteisiin, se kannustaa henkilöstöä tavoitteiden toteuttamiseen. Kun tavoitteet toteutuvat, yritys menestyy, tuottavuus kasvaa ja työpaikkoja syntyy lisää. Tutkitusti myös henkilöstön työmotivaatio paranee, kun jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan palkkaansa hyvällä työsuorituksella ja paremmalla osaamisella.

Suomi on pieni, avoin markkina kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Suomalaisen teknologiateollisuuden menestys on täysin riippuvainen siitä, miten tuossa kilpailussa pärjätään. Paikallinen sopiminen ei tässä maailmassa ole yrityksille vaihtoehto, vaan elinehto."
Kirjoittaja on Teknologiateollisuus ry:n viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja, jolle työelämän ja yritysten uudistuminen on lähellä sydäntä.


https://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/teknoblogi/paikallinen-sopiminen-ja-mita-taas-kuulinkaan
Mikä tuossa viestissä omaa ja mikä on lainattua?
 

Umkhonto

Kenraali
Mikä tuossa viestissä omaa ja mikä on lainattua?
Olihan siellä kai lainausmerkit. Mutta lisätään nyt vaikka lihavointi ja kursivointi jos se helpottaa hahmottamista.
 

Ingsoc

Ylipäällikkö

inscout

Kenraali
Tässä taas Fake news liittyen paikalliseen sopimiseen. Eihän yleissitovuus sitä tarkoita, etteikö työnantaja ja työntekijät voisi yhdessä sopia minimiä paremmista ehdoista. Ei lainkaan, vaikka Teknologiateollisuus tässä niin haluaakin viestittää. Mutta asiat pitää kirjata ylös yksiselitteisesti eikä noin Noran ehdottamalla tavalla "joustavasti", koska se voi tapauksesta riippuen tarkoittaa mitä vaan. Nora kirjoittaa että vanhan tutun totuuden mukaan sitä saa mitä tilataan. Toinen vanha tuttu totuus on, että sen lauluja laulat, jonka leipää syöt.

"Tutkitusti myös henkilöstön työmotivaatio paranee, kun jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan palkkaansa hyvällä työsuorituksella ja paremmalla osaamisella." Tästä olen aina ollut samaa mieltä. Valitettavasti vaan 1988 alkaneeseen "työelämään tutustumiseen" ei vielä ole ainakaan minun kohdallani mahtunut yhtään työpaikkaa, jossa työstä olisi maksettu aikaansaannosten mukaan eikä työsopimukseen kohtaan työaika merkityn "vapaa-ajan menetyksen" perusteella.


"Nora Elers
9.4.2019

Paikallinen sopiminen ja mitä taas kuulinkaan?

Aamukahvi oli tänään lirahtaa väärään kurkkuun, kun kuuntelin aamuradiosta YLEn tuoreen kyselyn tuloksia. ”Suurin osa suomalaisista vastustaa paikallista sopimista”. Siis mitä että?

Tarkemmin kun perehdyin asiaan, törmäsin vanhaan tuttuun totuuteen: sitä saa mitä tilataan. YLE:n Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä paikallista sopimista käsiteltiin lähinnä palkkojen alennuksen näkökulmasta. Selvää on, ettei sellaista kukaan halua.

Mitä paikallinen sopiminen tarkoittaa? Sitä, että yritys voi palkita työntekijöitään kannustavasti, työajoista voidaan sopia yhdessä joustavasti ja esimerkiksi poissaolojen hallinnasta päätetään kullekin työpaikalle parhaimmalla tavalla. Vaikeina aikoina sovitaan yhteisesti, miten yritys ja sen työntekijät selviytyvät lamasta pienimmillä mahdollisilla vaurioilla.

Paikallinen sopiminen on työnantajan ja työntekijöiden yhteistyötä, sopimista. Ei määräämistä.
Teknologiateollisuuden 1600 jäsenyritystä ovat hyvin erilaisia. Usein käyttämämme "haulikkokuva" (alla) kertoo, miten yritykset sijoittuvat esimerkiksi nettotuloksensa suhteen menestyvien ja tappiollisten yritysten janalle. Mikä kaikkia koskeva yleissopimus näitä kaikkia yrityksiä parhaiten palvelisi? Ei mikään. (Kirjoitus jatkuu kuvan alla).




Paikallisen sopimisen kytkeminen lähinnä palkanalennuksiin on suppea ja asenteellinen teko. Se ohjaa ajattelemaan täysin toisin, kuin mistä paikallisessa sopimisessa on todellisuudessa kyse.

Palkka on yritykselle investointi, parhaimmillaan tuottava sellainen. Kun palkkausjärjestelmä perustuu yrityksen strategiaan ja liiketoimintatavoitteisiin, se kannustaa henkilöstöä tavoitteiden toteuttamiseen. Kun tavoitteet toteutuvat, yritys menestyy, tuottavuus kasvaa ja työpaikkoja syntyy lisää. Tutkitusti myös henkilöstön työmotivaatio paranee, kun jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan palkkaansa hyvällä työsuorituksella ja paremmalla osaamisella.

Suomi on pieni, avoin markkina kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Suomalaisen teknologiateollisuuden menestys on täysin riippuvainen siitä, miten tuossa kilpailussa pärjätään. Paikallinen sopiminen ei tässä maailmassa ole yrityksille vaihtoehto, vaan elinehto."
Kirjoittaja on Teknologiateollisuus ry:n viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja, jolle työelämän ja yritysten uudistuminen on lähellä sydäntä.


https://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/teknoblogi/paikallinen-sopiminen-ja-mita-taas-kuulinkaan
Kakkaa, doodoota, ripulia, scheissea, köntsää, sontaa ja kaikki muut vastaavat sanat!

Paikallinen sopiminen Suomessa = yksipuolinen sanelu, palkanalennukset, työehtojen heikennykset, orjuus.

Jos Suomessa olisi oikeasti työntekijän panosta arvostava kulttuuri, olisin itse ensimmäisenä kannattamassa paikallista sopimista. Mutta kun ei ole. Suomessa työntekijä on kuluerä, jonka oletetaan olevan nöyrä kuli ja kiitollinen armosta saamastaan kolikosta. Ja joka saneerataan ulos samalla sekunnilla kun voidaan. Ja joo. Älkää tulko kertomaan, että ei kaikkialla näin tehdä. Ei niin. Mutta ihan tarpeeksi monessa paikassa.
 

krd

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
Paikallinen sopiminen Saksassa ei tarkoita vain palkanalennusta:
https://yle.fi/uutiset/3-10060680
Saksassa on pitkät perinteet sille, että yritykset kuuntelevat työntekijän sanaa tarkalla korvalla - ja päinvastoin.
Esimerkiksi 1990-luvun vaikeina vuosina työntekijät sopivat paikallisesti palkkojensa vapaaehtoisesta laskemisesta, samalla kun työnantaja sitoutui siihen, että työpaikat säilyvät.
Aika suuri ero on esim. henkilöstön edustus yhtiön hallituksissa. Joustoa on, että niukkoina aikoina kaikki tulevat vastaan (omistajat tinkivät tuotoistaan, työntekijät palkankorotusvaateistaan ja työtunneistaan) ja parempina kaikki saavat kerätä sitten hedelmiä enemmän.
 

johan6

Kapteeni
Suomi on pieni, avoin markkina kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Suomalaisen teknologiateollisuuden menestys on täysin riippuvainen siitä, miten tuossa kilpailussa pärjätään. Paikallinen sopiminen ei tässä maailmassa ole yrityksille vaihtoehto, vaan elinehto."
Kirjoittaja on Teknologiateollisuus ry:n viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja, jolle työelämän ja yritysten uudistuminen on lähellä sydäntä.
Juuri näin. Markkinatalouden kilpailu ohjaa kaikkia tuotantotekijöitä. Työkustannukset (palkat ym.) ovat eräs yksittäinen osatekijä. Uskon että tulevaisuudessa työtä(=palvelua, osaamista jne.) ostetaan samalla tavalla muitakin liiketoiminnan osa-alueita. Nykyinen "työjapalkka-malli" on jo ainakin osittain tiensä päässä. Jatkossa työtä ostetaan palveluna, erikseen sovitulla/määritellyllä hinnalla joka sisältää kaikki työnantajalle kohdistuvat kustannukset.

Eihän tässä sinällään ole mitään uutta. Näin on toimittu jo pitkään ja rakennemuutos tulee jatkumaan. Yhä useammin myös yritysten primääri-tuotannossaan tarvitsema työsuorite hankitaan ostettuina palveluina.
- tällainen kehitys luo sekä jakaa tulevaisuudessa työmarkkinoita uudella tavalla
- työntekijä toimii omana itsenäisenä yrittäjänä tai jokin työvoimaan välittävän organisaation kautta.
- työntekijän pitää jatkossa ymmärtää aikaisempaa paremmin että myös hänen palvelunsta (=työnsä) mitataan tuottavuuden mukaan.
- työn tilaaja maksaa vain tehdyistä suoritteista etukäteen sovitun hinnan. Olipa se tuntikorvaus tai mahdollinen kokonaishinta työurakasta jne.
- työntekijä vastaa ja tilittää asianomaisille tahoille itse kaikki ns. palkkaan liittyvistä oheiskustannuksista(verot, AY-maksut, työttömyysvakuutusmaksut, eläkemaksut jne. jne.) jotka aikaisemmin ovat kuuluneet työnantajan tilitettäviksi.

Miksi juuri työnantajan pitäisi huolehtia tällaisista palkkaan kuuluvista tilityksistä?
- nykyaikaisella tietotekniikalla myös työntekijän on helppo suorittaa kyseiset velvoitteet.
. itsenäisenä yrittäjänä hän on jopa velvollinen omista tilityksistään.
- varsinkin kun ne ovat nimenomaan palkkaan sisältyviä kulueriä.
- jo nyt on olemassa palveluita jotka hoitavat kaikki yrittämiseen liittyvän byrokratian.
- työntekijän etuna on se että hän voi itse määritellä esim. eläkemaksunsa kuukausitilityksen suuruuden omien tavoitteidensa mukaisesti.

Maailma muuttuu. Näin tulee tapahtumaan myös työmarkkinoilla..
 

inscout

Kenraali
Juuri näin. Markkinatalouden kilpailu ohjaa kaikkia tuotantotekijöitä. Työkustannukset (palkat ym.) ovat eräs yksittäinen osatekijä. Uskon että tulevaisuudessa työtä(=palvelua, osaamista jne.) ostetaan samalla tavalla muitakin liiketoiminnan osa-alueita. Nykyinen "työjapalkka-malli" on jo ainakin osittain tiensä päässä. Jatkossa työtä ostetaan palveluna, erikseen sovitulla/määritellyllä hinnalla joka sisältää kaikki työnantajalle kohdistuvat kustannukset.

Eihän tässä sinällään ole mitään uutta. Näin on toimittu jo pitkään ja rakennemuutos tulee jatkumaan. Yhä useammin myös yritysten primääri-tuotannossaan tarvitsema työsuorite hankitaan ostettuina palveluina.
- tällainen kehitys luo sekä jakaa tulevaisuudessa työmarkkinoita uudella tavalla
- työntekijä toimii omana itsenäisenä yrittäjänä tai jokin työvoimaan välittävän organisaation kautta.
- työntekijän pitää jatkossa ymmärtää aikaisempaa paremmin että myös hänen palvelunsta (=työnsä) mitataan tuottavuuden mukaan.
- työn tilaaja maksaa vain tehdyistä suoritteista etukäteen sovitun hinnan. Olipa se tuntikorvaus tai mahdollinen kokonaishinta työurakasta jne.
- työntekijä vastaa ja tilittää asianomaisille tahoille itse kaikki ns. palkkaan liittyvistä oheiskustannuksista(verot, AY-maksut, työttömyysvakuutusmaksut, eläkemaksut jne. jne.) jotka aikaisemmin ovat kuuluneet työnantajan tilitettäviksi.

Miksi juuri työnantajan pitäisi huolehtia tällaisista palkkaan kuuluvista tilityksistä?
- nykyaikaisella tietotekniikalla myös työntekijän on helppo suorittaa kyseiset velvoitteet.
. itsenäisenä yrittäjänä hän on jopa velvollinen omista tilityksistään.
- varsinkin kun ne ovat nimenomaan palkkaan sisältyviä kulueriä.
- jo nyt on olemassa palveluita jotka hoitavat kaikki yrittämiseen liittyvän byrokratian.
- työntekijän etuna on se että hän voi itse määritellä esim. eläkemaksunsa kuukausitilityksen suuruuden omien tavoitteidensa mukaisesti.

Maailma muuttuu. Näin tulee tapahtumaan myös työmarkkinoilla..
Tuohon tosiaan jotkut pyrkivät. Ymmärtänet myös, miksi malli ei toimi ainakaan laajassa mitassa?
 
Syytös kyyn isyydestä.

Sammon ja UPM:n hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos pitää Suomea Euroopan vasemmistolaisimpana maana, kertoo Maaseudun tulevaisuus.

– He (suomalaiset) haluaisivat äänestää järkevämmän politiikan eli alempien verojen, korkeamman talouskasvun ja työllisyyden ja ehkä vastikkeellisemman sosiaaliturvan puolesta, mutta poliitikot eivät toimi niin, Wahlroos sanoo.

– Minua voi syyttää kyynisyydestä, mutta havaintoni on, että hallituspohjan ja noudatetun politiikan välinen korrelaatio on kutakuinkin nolla, Wahlroos linjaa.
https://www.verkkouutiset.fi/bjorn-wahlroos-suomi-on-euroopan-vasemmistolaisin/
 

johan6

Kapteeni
Sammon ja UPM:n hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos pitää Suomea Euroopan vasemmistolaisimpana maana, kertoo Maaseudun tulevaisuus.
Wahlroos on täysin oikeassa ..

Asian toteamiseen riittää pelkästään se että seuraa poliitikkojen kommentteja sekä toimintaa vaalien jälkeen. Kansalaiset valitsivat Suomen eduskuntaan(=parlamentti) reilulla enemmistöllä oikeistolaisen enemmistön (lukuina 124-76 eustajaa). Tästä huolimatta hallitusta kasataan demareiden vasemmistolaisen AY-sosialistin, vihreiden ja äärivasemmiston tuella.
- kansalaisten mielipiteelle ei todellakaan anneta kovin suurtas painoa.

Suomessa julkista keskustelua ohjaa (tutkitusti) vasemmistolaista ideologiaa edustava mediakenttä, lehdistö ja TV sekä melkoinen osa sosiaalista mediaa.. Jopa näillä, maanpuolustukseen liittyvillä, netti-sivuilla kritisoidaan erittäin kattavasti taloudellisen hyvinvoinnin kasvattamiseen pyrkiviä poliittisia näkemyksiä. Ne tuomitaan oikeistolaisiksi ja kapitalistisiksi näkemyksiksi..
Mutta mitä väärää on esim. tässä:
He (suomalaiset) haluaisivat äänestää järkevämmän politiikan eli alempien verojen, korkeamman talouskasvun ja työllisyyden ja ehkä vastikkeellisemman sosiaaliturvan puolesta, mutta poliitikot eivät toimi niin, Wahlroos sanoo.
- ajattelen samalla tavalla kuin Wahlroos. Juuri samalla tavalla Suomen kansan enemmistö haluaisi (=vaalituloksen perusteella) myös poliitikkojen toimivan.

Veikkaisin että Wahlroosin kirjoituksen kärki kohdistuu tällä kertaa erityisesti Suomen ainoan "oikeistopuolueen" Kokoomuksen suuntaan. Talouden kehitykselle olisi tuhoisaa jos päädyttäisiin uudelleen samanlaiseen kokkari-vasemmiston sateenkaareen jota edusti Kataisen hallitus 2011-2014 aikana. Tällöin ajauduttiin, porvarienemmistöisestä eduskunnasta huolimatta, noudattamaan hallituspolitiikkaa jossa ei kyetty tekemään Suomen kannalta välttämättömiä talouspoliittisia päätöksiä.. Kataisen (=kokkareiden) sekä sosialistien johdolla Suomi pysähtyi käytännössä paikoilleen ja talousongelmat ratkaistiin ottamalla lisää velkaa ulkomailta..
- Sipilän johtama hallitus kykeni nostamaan Suomen työllisyyttä ja taloutta (kilpailukykyä jne) sellaiseksi että meillä (=Suomella, suomalaisella teollisuudella) on erittäin hyvät lähtökohdat menestyä jatkossa.
- enkä väheksyisi edes Orpon tekemisiä valtiovarainministerinä. Kansantalouden luvut kertovat siitä että monet asiat menivät oikeaan suuntaan.

Toki Kepu ja Sipilä joutuivat itse kärsimään hallituspolitiikan päätöksistä, mutta pitäisin suurimpana kannatusromahduksen syynä Kepun ajamaa Soten maakuntahallintoa, maakuntien määrää ja siihen liittyvää byrokratiaa. Kansa haistoi (aivan oikein) sen että Kepun maakuntahallinto olisi johtanut ylimääräiseen byrokratiaan, lisääntyvään verotukseen ja koko toiminnan tehottomuuteen..sitähän tarpeeton hallintorakenne aiheuttaa. Hallituksen työstä löytyy myös muita syitä kepun ja sinisten romahduksen.

Wahlroosin näkemykset kohdistuvat välillisesti myös maanpuolustukseen. Suomen talouskehitys on puolustuspolitiikkaa. Vain taloudellisesti terveellä pohjalla toimiva yhteiskunta kykenee ylläpitämään uskottavaa puolustuspolitiikkaa. Yhteiskunnan varoja tarvitaan siihen että Suomi kykenee kouluttamaan riittävällä tasolla varusmiehiä sekä reserviään. Meidän on kyettävä tuottamaan ja hankkimaan riittävä määrä kalustoa sekä toteuttamaan suunnitelmien mukaiset hankinnat ilmavoimille, laivastolle, ilmatorjunnalle jne. jne.
- sekin kannattaa huomioida ettei pieni Suomi kykene yksinään ylläpitämään talouskasvua/-kehitystä riittävällä tasolla.
- tästä syystä jäsenyys EU:ssa on tärkeä tukipilari sekä lähtökohta myös maanpuolustuksen resursseille sekä uskottavuudelle.

Kaikkein tärkeintä maanpuolustuksen kannalta on mahdollisimman hyvin ja terveellä pohjalla toimiva talouselämä.
 
Viimeksi muokattu:

Lunni

Majuri
Kakkaa, doodoota, ripulia, scheissea, köntsää, sontaa ja kaikki muut vastaavat sanat!

Paikallinen sopiminen Suomessa = yksipuolinen sanelu, palkanalennukset, työehtojen heikennykset, orjuus.

Jos Suomessa olisi oikeasti työntekijän panosta arvostava kulttuuri, olisin itse ensimmäisenä kannattamassa paikallista sopimista. Mutta kun ei ole. Suomessa työntekijä on kuluerä, jonka oletetaan olevan nöyrä kuli ja kiitollinen armosta saamastaan kolikosta. Ja joka saneerataan ulos samalla sekunnilla kun voidaan. Ja joo. Älkää tulko kertomaan, että ei kaikkialla näin tehdä. Ei niin. Mutta ihan tarpeeksi monessa paikassa.
Meistä aika harva on siinä asemassa että voi sanella oman palkkansa... nimim. 65k bruttotulot...
 

rööperi

Kapteeni
BAN
Jos Suomessa olisi oikeasti työntekijän panosta arvostava kulttuuri, olisin itse ensimmäisenä kannattamassa paikallista sopimista. Mutta kun ei ole. Suomessa työntekijä on kuluerä, jonka oletetaan olevan nöyrä kuli ja kiitollinen armosta saamastaan kolikosta. Ja joka saneerataan ulos samalla sekunnilla kun voidaan. Ja joo. Älkää tulko kertomaan, että ei kaikkialla näin tehdä. Ei niin. Mutta ihan tarpeeksi monessa paikassa.
Jopa suomalaiset työntekijät itse ovat samaa mieltä, että työntekijät ovat vain kuluerä pisneksessä. "Ai että taas uusi palkanalennus pitäisi hyväksyä mukisematta?! Kyllä, herra! Tottakai, ihan mitä haluatte!" Jos duunarit haluaisivat kollektiivisesti parempia ehtoja niin silloin tekisivät jotain millä olisi oikeasti väliä. Yli kuukauden mittainen yleislakko olisi hyvä alku. Lisämausteena tuotteiden ja palveluiden boikotointia. Kyllä sitä voimaa löytyy, mutta suomalaiset ovat omaksuneet lampaan roolin lähes täydellisesti nyky-yhteiskunnassa. Periaatteessa suomalaiset ovat valmiita tappamaan itsensä merkityksettömällä työllä, että voi ostaa paskaa mitä ostetaan vain sen takia ettei jää muista jälkeen skeidan ostamisessa kulutuskulttuurin alaisuudessa.
 

Ingsoc

Ylipäällikkö
Suomalaisten nöyristelevä asenne on pantu merkille myös ulkomailla. Esimerkiksi Eurodisneyssä suomalaiset työntekijät ovat suoranainen vitsi. Suomalaisille annetaan paskimmat hommat ja niitä ei tarvitse edes valvoa, kun suomalainen vasikoi oman työkaverinsa jos on jäänyt paskaskraidu pönttöön.:rolleyes:

Täytyy vain ihmetellä miten jostain Volvon tehtaan 70-luvun jukuripäistä, on siirrytty täysin selkärangattomien ja niveljalkaisten pääjaksoon. Huomattavalla osalla ei ole enää minkäänlaista ammattiylpeyttä, vaan pelkästään matelua "mä teen ihan mitä vaan käsketään, en vastaa mistään ja yritän vaan tehdä mahdollisimman hyvin älyttömätkin tehtävät".

Oikeasti monessa firmassa ollaan ihmeissään, kun esimerkiksi jostain kiinasta palkattu henkilö ei sitten teekkään sellaisia hommia joita hän pitää ala-arvoisina. Henkilökohtaisesti olen myös huomannut, että osa esimiehistä alkaa hyperventiloimaan kun niille alkaa sanoa vastaan.
 
  • Tykkää
Reactions: jak

johan6

Kapteeni
Jos Suomessa olisi oikeasti työntekijän panosta arvostava kulttuuri, olisin itse ensimmäisenä kannattamassa paikallista sopimista. Mutta kun ei ole. Suomessa työntekijä on kuluerä, jonka oletetaan olevan nöyrä
rööperi: Jopa suomalaiset työntekijät itse ovat samaa mieltä, että työntekijät ovat vain kuluerä pisneksessä. "Ai että taas uusi palkanalennus pitäisi hyväksyä mukisematta?! Kyllä, herra! Tottakai, ihan mitä haluatte!" Jos duunarit haluaisivat kollektiivisesti parempia ehtoja niin silloin tekisivät jotain millä olisi oikeasti väliä. Yli kuukauden mittainen yleislakko olisi hyvä alku. Lisämausteena tuotteiden ja palveluiden boikotointia. Kyllä sitä voimaa löytyy, mutta suomalaiset ovat omaksuneet lampaan roolin lähes täydellisesti nyky-yhteiskunnassa. Periaatteessa suomalaiset ovat valmiita tappamaan itsensä merkityksettömällä työllä, että voi ostaa paskaa mitä ostetaan vain sen takia ettei jää muista jälkeen skeidan ostamisessa kulutuskulttuurin alaisuudessa.
Tällaiset mielipiteet (kuin kaksi marjaa?) kuvastavat mainiolla tavalla kommunistisen/sosialistisen talouskäsityksen yksinkertaisuutta. Tällaisella propagandalla Leninin johtamat agitaattorit saivat aikoinaan suomalaiset työmiehet yllytettyä kapinaan. Niistä ajoista on kulunut jo yli sata vuotta..toki Neuvostoliitossa samoja sosialistisia oppeja toteutettiin viekä 1900-luvun loppuun asti. Eikä Venäjä ole vieläkään kyennyt uudistumaan niistä ajoista. Suomesta tällainen katosi jo 1920-luvulla. Nykyään kaikki käyvät kouluja ja ymmärtävät paljon enemmän siitä kuinka talouselämä toimii.. Mutta edelleen "vanha vainooja" koettaa hämmentää suomalaista yhteiskuntaa..tosin keinot ovat kyllä jääneet jälkeen nykyajasta. Ovat kuin sodanaikaisen "tiltun" juttuja..

Onneksi meillä Suomessa noudatetaan kaksinkertaista kirjanpitoa. Työ on tietenkin tuotannon kustannustekijä mutta kaikki mitä kirjoitetaan miinuspuolelle huomioidaan kirjanpidossa myös lisäarvoa tuottavana tekijänä. Työnantajalle työllä/työntekijöillä on paljon erilaisia merkityksiä ja niitä huomioidaan muutenkin kuin pelkästään palkan muodossa. Nämä näkyy koulutuksessa, työn ja tuotannon laadussa, työyhteisön ilmapiirssä jne. Käytännössä kaikissa tapauksissa on kysymys paikallisista suhteista ja sopimuksista. Joskus jopa niin että pahimmillaan ammattiyhdistysten jäykät järjestelmät rajoittavat työntekijöiden omien etujen mukaista toimintaa. Erityisesti tämä näkyy pienemmissä yrityksissä..Varsinkin niissä joissa myös työntekijöitä on osakkaina yrityksessä.

Lähes kaikki suomalaiset ymmärtävät työn merkityksen yhteiskunnan tärkeimpänä perustekijänä. Mutta ne ajat jolloin kansaa jaettiin yhteiskuntaluokkiin erilaisilla työhön liittyvillä perusteella ovat jo kaukana takana.. Tällaista jaottelua ei nykyään esiinny työntantajien puolella..ei myöskään mainittavasti työntekijöillä.. Ikävä kyllä, edelleenkin löytyy pieni määrä niitä jotka haluavat edistään omaa poliittista ideologiaansa sekä vallantavoitteluaan sata vuotta vanhoilla ja nykyaikaiseen yhteiskuntaan sopimattomilla näkemyksillä ja keinolla. Ymmärrettävästi taustalla on myös Suomen ulkopuolelsta synnytettyjä tavoitteita joilla pyritään häiriköimään ja mahdollisuuksien mukaan vahingoittamaan yhteiskunnallista kehitystä.

Näistä viimeksi mainituista seikoista ei olekaan kovin suurta harppausta maanpuolustusta sivuaviin aiheisiin.
 

jak

Eversti
Lahjoittaja
Työntekijä voi halutessaan tehdä töitä niin huonoilla ehdoilla kuin vain itse haluaa tai vaikka ihan ilman. Ammattiyhdistys ei asiaan pysty puuttumaan ilman työntekijän suostumusta.
Paikallisesti voi sopia lähes kaikesta vaikka palkkojen laskusta, mutta eihän tässä työnantajien valituksessa ole kyse siitä vaan pitäisi päästä sanelemaan ei sopimaan.
 

jak

Eversti
Lahjoittaja
Mikälli työntekijät haluavat luopua eduistaan senkun valitsevat sellaisen pääluottamusmiehen joka suostuu kaikkeen.
Itsellä on muuten kokemusta tuosta palkojen laskusta, konkursiin meni paska silti. Palkanlasku ei vaikuuttanut mitään muuta kuin että johto aloitti entistä hurjemman sekoilun ja rahan haaskauksen.
 

Raakku

Luutnantti
Omalla kohdallani olen sellaisessa tilanteessa, että kohta voi tulla aika vaihtaa työpaikkaa. Työ sinänsä ei ole huonoa. Kasvavaksi ongelmaksi on tullut ylempänä organisaatiossa tapahtuneet henkilö muutokset. Nyt firma vielä kasvaa kovaa vauhtia, mutta 2-5 vuoden sisällä se ei ole enään mahdollista nykyisellä menolla. Tämä on alkanut jo näkyä suorittavassakin portaassa muutamien työntekijöidenkin työpaikan vaihdoksina. Johto ei vie ole tätä ymmärtänyt tai halua ymmärtää. Ovatpa onnistuneet todellakin ulostuloillaan suuttamaan jopa ns firmalle uskolliset ja pitkäaikaisimatkin tekijät. Ilmapiirin muuttuminen parissa vuodessa on silmiin pistävää. Asenne on pitkälti se, että jos et tykkää niin lähde muualle. Toimii tuokin hetken muttei kauan. Uusilla työntekijöillä menee muutamia vuosia ennenkuin heillä karttuu jonkinlainen osaaminen ja kokemusta. Uuttakin opeteltavaa ilmestyy eteen lähes joka vuosi. Paikalliset viilaus yritykset, kikyt, lomarahat ja muut lisukkeet nostavat tunnelmia entisestään. Voittoa kun pitäisi saada aina vain lisää. Tässä on se kapitalismin kompastus kivi omasta mielestäni.

Edessä siintää muutto muualle jos haluan samalla koulutuksella töihin tai opiskella uusi ala. Toki voisi yrittää kouluttautua korkeammallekkin, mutta en usko siihen itse kykeneväni ja se on vain itseni hyväksyttävävä. Toki myös velattomaksi pääseminen on jo hyvin lähellä. Helpottaa vähän tilannetta.
 

rööperi

Kapteeni
BAN
Tällaiset mielipiteet (kuin kaksi marjaa?) kuvastavat mainiolla tavalla kommunistisen/sosialistisen talouskäsityksen yksinkertaisuutta. Tällaisella propagandalla Leninin johtamat agitaattorit saivat aikoinaan suomalaiset työmiehet yllytettyä kapinaan. Niistä ajoista on kulunut jo yli sata vuotta..toki Neuvostoliitossa samoja sosialistisia oppeja toteutettiin viekä 1900-luvun loppuun asti. Eikä Venäjä ole vieläkään kyennyt uudistumaan niistä ajoista. Suomesta tällainen katosi jo 1920-luvulla. Nykyään kaikki käyvät kouluja ja ymmärtävät paljon enemmän siitä kuinka talouselämä toimii.. Mutta edelleen "vanha vainooja" koettaa hämmentää suomalaista yhteiskuntaa..tosin keinot ovat kyllä jääneet jälkeen nykyajasta. Ovat kuin sodanaikaisen "tiltun" juttuja..

Onneksi meillä Suomessa noudatetaan kaksinkertaista kirjanpitoa. Työ on tietenkin tuotannon kustannustekijä mutta kaikki mitä kirjoitetaan miinuspuolelle huomioidaan kirjanpidossa myös lisäarvoa tuottavana tekijänä. Työnantajalle työllä/työntekijöillä on paljon erilaisia merkityksiä ja niitä huomioidaan muutenkin kuin pelkästään palkan muodossa. Nämä näkyy koulutuksessa, työn ja tuotannon laadussa, työyhteisön ilmapiirssä jne. Käytännössä kaikissa tapauksissa on kysymys paikallisista suhteista ja sopimuksista. Joskus jopa niin että pahimmillaan ammattiyhdistysten jäykät järjestelmät rajoittavat työntekijöiden omien etujen mukaista toimintaa. Erityisesti tämä näkyy pienemmissä yrityksissä..Varsinkin niissä joissa myös työntekijöitä on osakkaina yrityksessä.

Lähes kaikki suomalaiset ymmärtävät työn merkityksen yhteiskunnan tärkeimpänä perustekijänä. Mutta ne ajat jolloin kansaa jaettiin yhteiskuntaluokkiin erilaisilla työhön liittyvillä perusteella ovat jo kaukana takana.. Tällaista jaottelua ei nykyään esiinny työntantajien puolella..ei myöskään mainittavasti työntekijöillä.. Ikävä kyllä, edelleenkin löytyy pieni määrä niitä jotka haluavat edistään omaa poliittista ideologiaansa sekä vallantavoitteluaan sata vuotta vanhoilla ja nykyaikaiseen yhteiskuntaan sopimattomilla näkemyksillä ja keinolla. Ymmärrettävästi taustalla on myös Suomen ulkopuolelsta synnytettyjä tavoitteita joilla pyritään häiriköimään ja mahdollisuuksien mukaan vahingoittamaan yhteiskunnallista kehitystä.

Näistä viimeksi mainituista seikoista ei olekaan kovin suurta harppausta maanpuolustusta sivuaviin aiheisiin.
Siehän sälli oot pistämään sanoja suuhun, mutta toisaalta aivan odotettu reaktionomainen, Friedmänniä siteeraavaa kapitalismivouhotusta. Itsehän en pidä kommarien toimintaa minkäänlaisena ratkaisuna muuhun kuin itsensä eliminointiin, mutta mikäs se vastikkeen toimivuuden argumentti olikaan: antaa markkinoiden säädellä itseään. Juuh, toimii erittäin hyvin, kun teknologian mahdollistamat keskittämisen edut valahtavat pienen piirin pussin ja poliikkojen voitelu on väärin ainoastaan silloin kun voitelusta jää kiinni. Nykyään tämä on niin suosittua puuhaa, että verojen kierto on verosuunnittelua, lahjonta on lobbausta, jne. Maanpetoskin korporatismin alaisuudessa on vain maailman halailua eikä kovin tuomittavaa toimintaa. "Ööh.. korruptio ei kuulu kapi..." Se on eräs kilpailun olomuoto ja sitä ei kielletä kapitalismin määrittelyn piirissä joten kilpailun näkökulmasta joka jättää käyttämättä korruptiota kilpailuvälineenä ei kilpaile kaikilla mahdollisilla rintamille. Kapitalismi on loppuen lopuksi ainoastaan toinen versio sosialismista, koska operointimalli on edelleen sama eli resurssien (omaisuutta, verta, hikeä, kyyneliä, jne) keräämistä pienen piirin hyväksi.

Puheistasi päätellen olet todnäk saanut talousoppisi 80-luvulla jolloin pystyi kerskailemaan olevansa kovakin taloustieteilijä ja liikemies Mitsubishin motskarien maahantuonnilla, joten aina löytyy jokin numero minkä avulla voi perustella itselleen että homma toimii, etenkin silloin kun omat kivat pikku numerot ovat uhattuina. Veikkaus mitä vuorineuvos Jonttu6:n suusta seuraavaksi tulee: "tämä on täysin validi talousjärjestelmä, koska Suomi pääsee harrastamaan eugeniikkaa kansalaisillaan: pääsemme eroon kuonasta eli kaikkein heikkotasoisimmasta massasta, joka ei pysy kärryillä omaisuuden haalimisessa ja älyllisen kapasiteetin kehittämisessä (vaikka kuriositeettina olkoon että itse creme de la kräämi on vähintään yhtä heikkotasoista kuonaa koska eivät pysy elossa ilman monopolirahojen hiplailua ja ovat täysin riippuvaisia muusta kansasta henkkoht taitojen puutteen takia)."
 
Top