Suomalainen talouspropaganda

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Työnantaja voi myös ”omasta mielestään” kohdella työntekijöitään hyvin. Eli on esim. kaikenlaista tyhjänpäiväistä hyvinvointikampanjaa, mutta oikeasti merkittävät asiat skipataan sujuvasti. Esimerkkinä liiallinen työkuorma. Rahallinen palkitseminen auttaisi enemmän kuin ravitsemusluennot kun tekee 1,5-kertaista työviikkoa mutta eihän sellaiseen lähdetä kun siitä tulisi ihan eri luokkaa olevat kustannukset. Taukojumppa ja nuku hyvin-ohjeistus korvaa kaiken.
Itseasiassa tutkimukset väittävät vastaan. Rahallisen palkitsemisen vaikutus häipyy hyvin nopeasti, verrattuna työolosuhteiden parannuksiin.
Tässä on tietysti suuria eroja alojen, työtehtävän ja palkkaustason välillä. Kuitenkin tuon liiallisen työkuorman kohdalla, ei palkankorotus sitä korvaa mitenkään, mutta uudet työtä helpottavat työkalut/menetelmät/etc kyllä.
 

Raakku

Luutnantti
Itseasiassa tutkimukset väittävät vastaan. Rahallisen palkitsemisen vaikutus häipyy hyvin nopeasti, verrattuna työolosuhteiden parannuksiin.
Tässä on tietysti suuria eroja alojen, työtehtävän ja palkkaustason välillä. Kuitenkin tuon liiallisen työkuorman kohdalla, ei palkankorotus sitä korvaa mitenkään, mutta uudet työtä helpottavat työkalut/menetelmät/etc kyllä.
Minä vaihtaisin palkankorotuksen empimättä työergonomian ja itse työtä helpottaviin laitteisiin. Tavallaan maksanut aika korkean hinnan jo siitä kropan kulumisena ja parina loukkaantumisenakin. Tässä mentiinkin hyvään suuntaan jonkin aikaa. Nykyiseltään on enää turha odotella.
 

johan6

Kapteeni
Suomessa oman erityisongelmansa muodostaa palkkatyön korkea verotusaste.
- ylitöiden kohdalla veroprogressio vie suuren osan siitä hyödystä joka on haluttu korvata työntekijälle erilaisilla ylityökorvauksilla.
- palkkaverotus aiheuttaa suurelta osin myös sen ongelman ettei kaikki ole edes halukkaita ottamaan vastaan työtä koska palkkatyöstä jäävä nettopalkka ei nouse kovin paljoa suuremmaksi kuin se minkä saa käteesä työttömyyskorvauksen, asumistuen myötä jne.
- varsinkin kun täytyy vertailussa huomioida myös työssäkäynnin aiheuttamien matka. ym. lisäkulujen merkitys nettotulojen vähentäjänä.

Tämä sosiaaliturvan vs. palkkatyön ongelmakohta olisi mahdollista korjata siten että pienemmät palkat olisivat verovapaita.
- esimerkiksi niin että palkkaverotus alkaisi esim. vasta 1500-2000€/kk ylittävältä tasolta
- näin saataisiin palkalle riittävä ero vastikkeettomiin korvauksiin ja asumistukeen nähden. jne.
- tällä olisi todennäköisesti ohjausvaikutusta jolloin se huokuttelisi hankkimaan ja ottamaan vastaan työtä koska käteen jäävä nettopalkka olisi merkittävästi suurempi kuin korvaukset.
- verottajalla pitäisi olla sen verran aikaa odottaa että kyseisen verottoman palkan saanut kansalaisen kuluttaisi rahansa jolloin yhteiskunta saisi omansa pois esim. ALV:n ym. välillisten verojen myötä.

Jo ennen vaaleja demarit ja vasemmistoliitto esittivät että palkkojen verotusta ja progressiota pitäisi yhä edelleen vain korottaa.
- palkkaverojen korotuksella mitätöidään erityisesti ne ylityölisät/-korvaukset mitä työntekijöille on nimenomaan haluttu maksaa työehtosopimuksien ja työsopimuslain myötä.
- verososialismissa valtio ei kannusta kansalaisia ahkeruuteen vaikka työntekijällä olisi elämäntilanteensa sekä kykyjensä puolesta mahdollisuus/halukkuutta tehdä normaalia enemmän työtä.

Toisaalta Orpolle/kokkareilla tuntui olevan kynnyskysymyksenä palkkaverotuken lieventäminen. Jää nähtäväksi mennäänkö Orpon vain Rinteen mallin mukaan?
 

Raakku

Luutnantti
Jollainlailla kannustin loukut pitäisi purkaa. Tuo voisi olla hyvä malli muutoin mutta verottajan ahneuden huomioiden tuosta mainitusta 1500-2000€/kk yli tienaavat luultavasti saisivat maksaa tuon kovemmalla verotuksella. Sekä mahdollisesti olisi vaikutusta päivittäistavara kaupassa näkyvinä hinnan korotuksina. Vapauttaisi kyllä vastineeksi merkittävän osan yhteiskunnan varoja ja resurssejakin.

Ylitöiden hyöty on vähän kyseenalainen. Saa viettää melko paljon aikaa töissä jos tahton saada vaikka 5000€ ylimääräistä nettona. Ylitöitä tulee paiskittua silloin, kun tulee jokin päähän pisto hankkia jotain. Välillä myös silloin, kun niitä on tarjolla vaikkei pakottavaa tarvetta ole. Työpaikalla johdon toiminta vaikuttaa jo tähänkin. Alkaa olla vaikeaa saada väkeä ylitöihin. Ihmettelevät toki tätäkin, mutta eivät ymmärrä mistähän johtuisi.

Verotuksesta vielä, että mikähän demareille/vasemmistolle olisi unelma veroitus määrä? Olikohan 44% pahimpana vuotena? Nyt jotain 42% luokkaa?
 

Umkhonto

Kenraali
Itseasiassa tutkimukset väittävät vastaan. Rahallisen palkitsemisen vaikutus häipyy hyvin nopeasti, verrattuna työolosuhteiden parannuksiin.
Tässä on tietysti suuria eroja alojen, työtehtävän ja palkkaustason välillä. Kuitenkin tuon liiallisen työkuorman kohdalla, ei palkankorotus sitä korvaa mitenkään, mutta uudet työtä helpottavat työkalut/menetelmät/etc kyllä.
Kyllä varmaankin näin on. Itsellä on kuitenkin asuntovelkaisena ja parin teinin vanhempana usein "Matti kukkarossa", jolloin mielelläni ottaisin jonkun rahakorvauksen niistä viikossa tehdyistä ylimääräisistä päivän tai kahden työtunneista. Vaimo tekee välillä viikonlopun ylitöitä ja ansaitsee viikonlopusta kuitenkin luokkaa 500 € ylimääräistä nettona., Tuollaiset "Syö terveellisesti - nuku hyvin - liiku riittävästi"-tyyliset jutut eivät kyllä pätkän vertaa paranna ainakaan allekirjoittaneen työolosuhteita tai -motivaatiota. Näiden lisäksi on alettu nostamaan esiin työntekijän "omaa vastuuta" jaksamisesta. Joitakin vuosia takaperin oli esimiesportaan "varhaisen puuttumisen malli", jonka mukaan piti patistaa alaisia lomille ja vapaalle jos tuntisaldo oli enemmän kuin 40 tuntia plussalla. Minullakin on näin ollut ainakin viimeiset viisi vuotta, mutta en tiedä meillä yhdenkään esimiehen patistaneen yhtään työntekijää paisuvan tuntisaldon perusteella kotiin. Niitä tapauksia sen sijaan tiedän monia, joissa "lomat ovat palaneet" kiireisen asiakastoimeksiannon tms. takia ja niiden pitäminen siirtynyt esim. heinäkuulta syyskuulle. Eräs työkaverini on nyt ollut joulusta -17 sairauslomalla burnoutin takia. Piti taas tulla töihin kuun alusta, mutta nyt kalenteri näyttää punaista viivaa heinäkuun loppuun saakka. Epäilen, ettei tästä DI-kaverista tule enää jatkossa olemaan kuin johonkin simppeliin "aputyöhön".
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Kyllä varmaankin näin on. Itsellä on kuitenkin asuntovelkaisena ja parin teinin vanhempana usein "Matti kukkarossa", jolloin mielelläni ottaisin jonkun rahakorvauksen niistä viikossa tehdyistä ylimääräisistä päivän tai kahden työtunneista. Vaimo tekee välillä viikonlopun ylitöitä ja ansaitsee viikonlopusta kuitenkin luokkaa 500 € ylimääräistä nettona., Tuollaiset "Syö terveellisesti - nuku hyvin - liiku riittävästi"-tyyliset jutut eivät kyllä pätkän vertaa paranna ainakaan allekirjoittaneen työolosuhteita tai -motivaatiota. Näiden lisäksi on alettu nostamaan esiin työntekijän "omaa vastuuta" jaksamisesta. Joitakin vuosia takaperin oli esimiesportaan "varhaisen puuttumisen malli", jonka mukaan piti patistaa alaisia lomille ja vapaalle jos tuntisaldo oli enemmän kuin 40 tuntia plussalla. Minullakin on näin ollut ainakin viimeiset viisi vuotta, mutta en tiedä meillä yhdenkään esimiehen patistaneen yhtään työntekijää paisuvan tuntisaldon perusteella kotiin. Niitä tapauksia sen sijaan tiedän monia, joissa "lomat ovat palaneet" kiireisen asiakastoimeksiannon tms. takia ja niiden pitäminen siirtynyt esim. heinäkuulta syyskuulle. Eräs työkaverini on nyt ollut joulusta -17 sairauslomalla burnoutin takia. Piti taas tulla töihin kuun alusta, mutta nyt kalenteri näyttää punaista viivaa heinäkuun loppuun saakka. Epäilen, ettei tästä DI-kaverista tule enää jatkossa olemaan kuin johonkin simppeliin "aputyöhön".
Eihän ihmiset ole bulkkia jota oikeasti voidaan laittaa samaan kasaan. Tilanteet ovat erilaisia ja itse samanlaisella elämäntilanne asetuksella olevana ymmärrän hyvin tuon tarpeen tehdä ylimääräistä rahaa. Pidän noita "Syö terveellisesti - nuku hyvin - liiku riittävästi" projekteja joskus hiukan naiveina, mutta on niissä ideaakin. Mitä tulee esimiesten toimintaan, itse olen joutunut toteamaan useastikkin, ettei ylkkää nyt anneta, vaan lähdet kotiin lepäämään, joku muu tekee tunnit pois. Kerran ensihoitaja suuttui ja kiukutteli tosissaan vastaan. Jos olisin antanut jäädä töihin, olisin ollut paska pomo. Noin liiketalouden kannalta noiden ohjelmien ja omavastuun tarkoitus on estää esimerkkisi kaltaiset burnoutit.
 

Passi

Kenraali
Tuo kuulostaa niin vittuilulta Suomessa että kun on tarjolla ylitöitä.
Mutta Norjassa jos on tarjolla ylityö niin LAKISÄÄTEINEN FIRMAN TARJOAMA YLIMÄÄRÄINEN MURKINA kuuluu asiaan.
Perusteluna on pitkät etäisyydet ja jos tarkemmin ajattelee niin lisäähän tuo työkykyä.
Suomessa saa rahana jos ei ole ruokailupaikkaa järjestetty. Eli käytännössä kaikki jotka on työhönottopisteen ulkopuolella hommissa.

8h töis niin yksi ateriakorvaus ja jos 10h töis niin 2*ateriakorvaus. Ja jos etäisyys pitkä niin se muuttuu puolipäivärahaksi tai päivärahaksi.
Nämä siis verottomana 10.5e.

Ateriakorvauksen enimmäismäärä on 10,50 euroa. Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja että palkansaajalla ei työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan.
Jos palkansaaja joutuu työmatkalla aterioimaan kaksi kertaa tavanomaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella, eikä työmatkasta suoriteta päivärahaa, ateriakorvauksen enimmäismäärä on 21,00 euroa
https://www.veronmaksajat.fi/Palkka-ja-elake/Paivarahat/ateriakorvaus-2019/
 

Umkhonto

Kenraali
Eihän ihmiset ole bulkkia jota oikeasti voidaan laittaa samaan kasaan. Tilanteet ovat erilaisia ja itse samanlaisella elämäntilanne asetuksella olevana ymmärrän hyvin tuon tarpeen tehdä ylimääräistä rahaa. Pidän noita "Syö terveellisesti - nuku hyvin - liiku riittävästi" projekteja joskus hiukan naiveina, mutta on niissä ideaakin. Mitä tulee esimiesten toimintaan, itse olen joutunut toteamaan useastikkin, ettei ylkkää nyt anneta, vaan lähdet kotiin lepäämään, joku muu tekee tunnit pois. Kerran ensihoitaja suuttui ja kiukutteli tosissaan vastaan. Jos olisin antanut jäädä töihin, olisin ollut paska pomo. Noin liiketalouden kannalta noiden ohjelmien ja omavastuun tarkoitus on estää esimerkkisi kaltaiset burnoutit.
Minustakin tuntuisi kivalta, jos pomo käskisi joskus kotiin huilaamaan ja pitämään saldoja pois. Mutta ymmärrän kyllä senkin, että kynnys tähän voi olla korkea koska hän joutuu tekemään vielä enemmän hommia ja ne, jotka venyvät omalta osaltaan samalla helpottavat pomon työkuormaa ja parantavat tiimin tilannetta jos esim. myyntiä saadaan lisää.

Se mainitsemani työkaveri oli jo muutama vuosi sitten vaihtanut hommia talon sisällä kun olisi joutunut isoa kv-hankkeen paperihommia pyörittämään vaikka on enemmän sellainen hands on-tyyppi. Nyt joutui kiireaikataululla kirjoittamaan englanninkielisiä statusraportteja eikä osannut pyytää apua ennen kuin oli jo liian myöhäistä. Toki näihin nuppihommiin liittyy yleensä aina myös ongelmia muilla elämän osa-alueilla mutta niistä ei tarina tietenkään kerro. Muistan vaan kun toivotimme hyvät joulut toisillemme ja sen jälkeen ei ollakaan nähty kuin kerran ohimennen. Aika sääli juttu jos 45-vuotias puolimaratoneja, Finlandiahiihtoja ja muita kestävyyskisoja kolunnut kaveri muuttuukin nuoreksi eläkeläiseksi. Tai laitetaan johonkin hommaan tyyliin "Paina tuota nappia kun punainen lamppu syttyy", koska parempi nilkuttaa vararenkaalla maaliin asti eli 20 vuotta kunnen eläkeikä koittaa kuin alkaa nuoreksi työkyvyttömyyseläkeläiseksi . Onhan meillä myös niitä "työelämän Riitaojia", jotka tekevät kaikessa aina minimin tai mieluummin yrittävät sysätä koko homman muille. Jos ei ole yhtään kunnianhimoa, velvollisuudentuntoa tai edes taloudellisia intressejä tehdä yhtään enempää kuin minimisuoritus niin tuskin silloin on suurta vaaraa myöskään burnoutiin. Mutta ei pysy työnantajan laiva pinnalla jos näitä on liikaa, joten tarvitaan myös Rokkaa, Lahtista ja konekivääriä.
 
Viimeksi muokattu:

rööperi

Kapteeni
BAN
Minustakin tuntuisi kivalta, jos pomo käskisi joskus kotiin huilaamaan ja pitämään saldoja pois.
Pah, tähän minkään firman pikkupomot eivät kykene, koska tällä ilmaisee johdolle että kyseinen kaiffari ei osaa puhaltaa yhteen hiileen. Työntekijöistä pitää pystyä puristamaan kaikki mehut irti ja kun duunari alkaa nilkuttaa ja valittaa liikaa niin silloin heitetään pohjaan palanut tavara ulos ja uutta lihaa koneeseen. Keskijohdon mänägereillä on nokan edessä optimointiongelma, jonka tarkoituksena on kommunikoida johdolle että "hiffaa" miten töitä pitää teetättää duunareilla ja sitten samalla kuitenkin täytyy olla hyvää pataa duunareiden kanssa, jotta pystyy puristamaan parit extra tunnit harmaan työn piirissä silloin tällöin.
 

inscout

Eversti
Pah, tähän minkään firman pikkupomot eivät kykene, koska tällä ilmaisee johdolle että kyseinen kaiffari ei osaa puhaltaa yhteen hiileen. Työntekijöistä pitää pystyä puristamaan kaikki mehut irti ja kun duunari alkaa nilkuttaa ja valittaa liikaa niin silloin heitetään pohjaan palanut tavara ulos ja uutta lihaa koneeseen. Keskijohdon mänägereillä on nokan edessä optimointiongelma, jonka tarkoituksena on kommunikoida johdolle että "hiffaa" miten töitä pitää teetättää duunareilla ja sitten samalla kuitenkin täytyy olla hyvää pataa duunareiden kanssa, jotta pystyy puristamaan parit extra tunnit harmaan työn piirissä silloin tällöin.
Keskijohdon kohtalo on julma. Alaiset odottavat sinun olevan heidän näkökulmiensa eteenpäinviejä ja heidän puolustajansa. Johto edellyttää sinun laulavan korporaation laulua ilman soraääniä eikä todellakaan halua kuulla asioista, jotka haiskahtavat ongelmilta. Mitään todellista valtaa ei ole ainakaan rahan käyttöön.

Seurauksena olet alaisten mielestä mulkku kiipijä ja johdon mielestä muutosvastarintainen änkyrä.

Kivaa.
 

Raakku

Luutnantti
Enempi minua syö nykyään se, että kasvavassa määrin vituttaa lähteä töihin. Ilmapiiri kun muuttuu niin se näkyy jokaisessa työntekijässä,asenteissa ja työnjäljessä. Hauska homma vain että jopa 2008 vuoden aikana firman tulos kasvoi. Neuvotteluissa sitten annettiin löysää ja luovuttiin kaikista palkankorotuksista ja muutamista muista eduista. Eipä mitään vanha kirstun vartija siirtyi muualle ja uusi on oikein "mukava". Tuo oli vasta alkua. Sipiliän kikyt päälle, lomarahojen viilaus ja omat mielivaltaiset ns paikallisen sopimisen yritykset päälle. Jälkimmäiset onneksi torpattiin. Vielä kun vuosi kärvistellään niin kikyt ois lusittu. Firman asenteen huomioon ottaen yrittänevät takuu varmasti jotain paikallista sopimista niiden jatkamiseksi vaikka firma takonut vuosi vuodelta parempaa tulosta. Ei kauan enään mene niin kamelin selkä katkeaa. Saa nähdä jatkuuko maximum profit asenne senkin perään, kun ensimmäinen isompi kato tulee vai järkiintyväistkö edes vähän. Tähän saakka väki ollut vielä yllättävänkin nöyrää.
 

johan6

Kapteeni
Ehdotin muutama päivä sitten meilissäni että ratkaisu Suomen sosiaaliturvan ja työhönhaleutumiseen on siinä että pienet palkat tulisi maksaa verottomana.. Näin saataisiin riittävä kannustin työllistymiselle myös matalapalkka-aloille. Nykyisin sosiaaliturvan taso vs. työt joista maksetaan 1500-2000 €/kk palkka aiheuttaa tilanteen jossa palkkatyö ei houkuttele riittävästi. Verotus kaventaa käteen jäävää palkkaa siten ettei työnteosta ole käytännössä rahallista hyötyä. Puhumattakaan että tilanne houkuttelee hakeutumaan harmaantalouden verottomiin tilapäistöihin jne. jne. soriaaliturvan + asumistuen piirissä olevia.

Ehdotukselleni on löytynyt taustatukea..

Juuri tällaista ratkaisua olen tarkoittanut. Lisäksi tulisi muutenkin alentaa palkkaverotusta jotta työntekemisestä saatava rahallinen hyöty lisäisi:
A) halukkuutta ottaa vastaan myös matalapalkkaisia töitä
B) niille jotka elämäntilanteensa, ikänsä, kykyjensä jne. syistä haluavat tehdä muita enemmän töitä (myös ylitöitä jne.) saisivat ansaitsemansa nettohyödyn tekemistään lisätöistä/ylitöistä jne.
C) pienten palkkatukojen verottomuus ohjaisi sosiaaliturvan käyttäjäksi vain niitä joille ei ole tosiasallista mahdollisuutta työllistyä..Siis kohdentaisi sosiaaliturvan heille joille se on tarkoitettu. Työkykyiset ja halukkaat houkuteltaisiin työmarkkinoille koska työtä tekemällä (myös matalapalkkatyössä) saisi selkeästi paremman ansiotason kuin vastikkeettomasta sossusta.
D) estäisi erilaisten harmaantalouden ilmioitä (pimeät työt sosiaaliturvan, työttömyyskorvausten, asumistukien jne. lisänä).
E) vähentäisi mahdollisesti jopa houkutusta pikkutalousrikollisuuteen, niissä tapauksissa joissa etsitään lisäansioita ns. toimettomana aikana (kun saa vastikkeettoman sosiaaliturvan jne.)

Olen varma siitä että pienipalkkaisten tuloista päätyy jokatapauksessa riittävä osuus valtion kassaan välillisen verotuksen myötä (alv, polttoaine, tupakka, alkoholi jne. välilliset kulutusverot).

P.S. Ehdotustani saa vapaasti käyttää osana tulevan hallituksen hallitusohjelmaa.[/QUOTE]
 
Veroparatiisi.

Liechtenstein on maailman rikkaimpia maita, ja sen bruttokansantuote asukasta kohti on 147 000 euroa, kun esimerkiksi vauraassa ja hyvinvoivassa Suomessa se on 42 000 euroa.

Maassa olevan varallisuuden määrä ja hallintomuoto tekevät Liechtensteinista eksoottisen, vanhoista saduista muistuttavan paikan.

Maata hallitsee Liechtensteinin ruhtinassuku, joka on hallinnut alueita seudulla jo 1200-luvulta asti.

Nykyinen hallitsija, 74-vuotias Hans Adam IIhttps://www.hs.fi/haku/?query=hans+adam+ii on yhä muodollisesti maan ruhtinas, mutta 15 viime vuotta hallitsijan tehtäviä on käytännössä hoitanut kruununprinssi Aloishttps://www.hs.fi/haku/?query=alois.

Ruhtinasperhe asuu Vaduzin linnassa, joka sijaitsee vuorenrinteellä maan pääkaupungin Vaduzin keskustan yläpuolella. Linnan vanhimmat osat ovat 1100-luvulta.
Se ei ole tosin maailman pienin valtio, ja Euroopassakin on kolme vielä pienempää: Vatikaani, Monaco ja San Marino.

Siitä huolimatta se tekee vaikutuksen vähäisellä koollaan. Liechtensteinin pinta-ala on 160 neliökilometriä, eli se on vain hieman suurempi kuin Pornaisten kunta.

Asukkaita maassa on vain vajaat 38 000, mikä on suunnilleen saman verran kuin Vuosaaren kaupunginosassa Helsingissä.

Liechtenstein sijaitsee Sveitsin ja Itävallan välissä noin seitsemän kilometriä leveällä ja 24 kilometriä pitkällä alueella, jonka toinen reuna on Reinin jokilaaksoa ja toinen vuoristoa.

Jos Liechtensteinista haluaa meren rannalle, ei riitä, että menee rajan yli jompaankumpaan naapurimaahan, koska nekin ovat kokonaan sisämaassa.

Liechtenstein
Alppien minimaa


Alle 38 000 asukkaan pieni ruhtinaskunta Alpeilla. Sveitsin ja Itävallan välissä.

Perustettu vuonna 1719, itsenäinen vuodesta 1806. Pääkaupunki on noin 5 500 asukkaan Vaduz.

Liechtenstein on Sveitsin ja Itävallan tavoin Schengen-alueella, joten sinne pääsee ilman rajatarkastusta.

Lähin kansainvälinen lentokenttä on Zürichissä Sveitsissä. Finnair lentää Helsingistä suoraan Zürichiin kahdesti päivässä.

Keskikesällä lämpötila nousee helposti hellelukemiin. Kannattaa muistaa, että Liechtensteinin lain mukaan hotellihuoneissa ei saa olla ilmastointia.

Suomi-Liechtenstein-jalkapallomaaottelu pelataan Vaduzissa Rheinpark-stadionilla 11. kesäkuuta.

https://www.hs.fi/matka/art-2000006085133.html
 

Umkhonto

Kenraali
Mitenkäs tämä? Jos tässä on edes 25% totuutta, niin paljon merkityksellisempiä tapojakin löytyy talouden kohentamiseen kuin Sipilän kiky-minuutit.
Oma mutu-fiilikseni on ollut jo noin 30 vuoden työelämän parissa viettämäni ajan tässä artikkelissakin mainittu asia, että Suomessa maksetaan työntekijöille palkkaa pääsääntöisesti menetetyn vapaa-ajan perusteella eikä tehdyn työn ja aikaansaannosten. Pois lukien sellaista urakkahommaa tekevät, joiden työn mittaaminen on yksinkertaista kuten vaikkapa muurari.

Vain noin puolet työn ääressä vietetystä ajasta on Suomessa tehokasta työaikaa
9.7.2019 07:32 päivitetty 9.7.2019 07:32
Työelämä Johtaminen Työhyvinvointi



Henkilöstölle maksetaan palkkaa ajasta, josta noin puolet on tehokasta ja tarkoituksenmukaista.

Suomessa ollaan hyviä turvallisuusasioissa, melko hyviä yhteistyön ja osaamiseen saralla, mutta aivan liian huonoja henkilöstön luovuuden hyödyntämisessä.

Lomat, poissaolot ja muu rakenteellinen ajankäyttö huomioon ottaen työn ääressä vietetään vajaat 80 prosenttia teoreettisesta vuosityöajasta, jolloin lopullinen tehollinen työaika on vain 48 prosenttia. Henkilöstölle maksetaan siis palkkaa ajasta, josta noin puolet on tehokasta ja tarkoituksenmukaista.

Lapin yliopistossa kehitetyn QWL-indeksin mukaan suomalaisiin yrityksiin on varastoitunut valtava tuottavuuden parantamisen potentiaali, jota vasta harva organisaatio kykenee hyödyntämään.

Miljardien säästöt
- Arviot työhyvinvoinnin parantamisen tuomista säästöistä yli kymmenen hengen yrityksissä (14 157 kpl, 833 851 työntekijää):
- Sairauspoissaolojen vähentyminen: 130 milj. e (156 e/henkilötyövuosi)
- Vaihtuvuuden vähentyminen: 50 milj. e (60 e/htv)
- Muuttuvien kulujen vähentyminen: 220 milj. e (264 e/htv)
- Ylitöiden vähentyminen: 190 milj. e (228 e/htv)
- Henkilöstömäärän vähentyminen: 850 milj. e (1 019 e/htv)
- Liikevaihdon kasvu tehollisen työajan lisääntyessä: 1 570 milj. e (1 883 e/htv)

”Työelämän laatu on tärkeä tuotantotekijä, joka pitää saada mukaan sekä yhteiskunnan päättäjien että johtajien agendalle”, Lapin yliopiston dosentti Marko Kesti peräänkuuluttaa.

Kun työelämän laatua mitataan jatkuvasti, voidaan tulosten perusteella tehdä vaikuttavaa ja tehokasta henkilöstökehittämistä.
Työelämän laadun indeksi kertoo paitsi organisaation suorituskyvystä myös kyvystä palvella asiakkaita.

”QWL-indeksiin on rakennettu sisään yhteys asiakastyytyväisyyteen. Tällöin ei pääse syntymään tilannetta, jossa asiakkaat laitetaan kärsimään sisäisten ristiriitojen takia”, Kesti perustelee.

Työelämän korkea laatu tarkoittaa, että työn ilo ja luovuus on kanavoitu tuottamaan asiakkaille lisäarvoa.
Tämä taas tuo tullessaan kilpailua ja kestäviä, pitkiä asiakassuhteita.

Työelämän hyvä laatu ehkäisee Kestin mukaan ristiriitojen eskaloitumista, sillä työntekijät eivät halua aiheuttaa pettymystä asiakkaille. Kun kaikilla on vahva halu palvella asiakkaita, ristiriitoihin haetaan ajoissa ratkaisuja.

Malli tarjoaa myös tavan tarttua loppuun palamisen, stressin ja uupumisen ongelmiin työpaikoilla.

Suomesta voisi muodostua työhyvinvoinnin todellinen edelläkävijämaa, mikäli tieteellinen tapa mitata ja edistää työhyvinvointia otettaisiin aktiivisesti käyttöön suomalaisissa organisaatiossa. Tämä olisi merkittävää myös kansantalouden näkökulmasta. Lapin yliopisto on arvioinut säästöjen olevan kolmen miljardin luokkaa.

https://www.talouselama.fi/uutiset/te/6f047298-130c-41cc-92cb-f97e329ea551
 
Top