Suomalainen talouspropaganda

Mortti

Eversti
En olisi yhtään surullinen vaikka sunnuntait yritettäisiin rauhoittaa mahdollisimman paljon työnteolta. Kaikki ei tietysti onnistu(poliisi, sairaalat jne.), mutta esim. kaupat voisi sulkea. Jos sitä viimeisintä muotirättiä ei saa ostettua tai ei ole senvertaa suunnittelukykyä että ostaisi päivän ruoat etukäteen, niin voivoi.
Mikä ihmeen logiikka siinä on, että haluat estää ihmisiä shoppailemasta jne. silloin, kun heillä on siihen parhaiten aikaa? :unsure:

Kauppojen aukiolojen vapautuminen on ollut yksi parhaista kehitysaskeleista, mitä Suomesta tulee mieleen viimeisten parinkymmenen vuoden ajalta. Vaikka reilusti parantamisen varaakin vielä on (esim. lauantaisin kaupat tuppaavat menemään oudon aikaisin kiinni), mutta siedettävällä mallilla jo vähitellen ollaan ainakin Suomen top-5 isoimmissa kaupungeissa.
 

Fremen

Ylipäällikkö
Tässä tulee aika nihkeästi varsinaista asiaa, mutta hyvä että Murto nostaa ongelmaa esille. Yllättävän vähän tästä on puhuttu (keskeinen tuotannontekijä on fundamentaalisesti väärin hinnoiteltu keskuspankin (EKP) markkinarahan tarjonta-strategian politisoitumisen johdosta), seuraukset tulevat olemaan arvaamattoman karut. Lisäksi EKP:n race to the bottom rahapoliittisessa elvytyksessä Yhdysvaltoja ja Kiinaa 'vastaan' on jo lähtökohtaisesti niin harhainen idea etten tiedä mistä edes aloittaa...
Tässä pitää muistaa että Murrolla on firman possat ja oma duuni ja joku whatever legacy tässä yhtälössä keskeisessä asemassa, joten hän voi tuskin todeta ettei keisarilla ole vaatteita ja kaikki on ihan täyttä paskaa joka tulee päätymään aika repivään omaisuuden ja varallisuuden uusjakoon.

Towers of glass and steel... Idän portti.
Image result for kalasatama pics


Lisäksi seuraavaan taantumaan ja mahdolliseen lamaan mennään 'elvyttävän' rapo:n osalta käytännössä täysin aseettomana.

Lähtökohtaisesti kaikki 'raha' tulee keskuspankista - liikepankit ja finanssisektori vain laventavat sitä. Fucking politics, man.

Tämä new wave marxilaisten ekonomistien perseryväs on syynä siihen, että kouluttamattomat poliitikot ovat hypänneet uuden dogma-poninsa kyytiin ilosta vinkuen:


Rinne on näitä toitotellut klassisena keynesiläisenä suhdannepolitiikkana, täysin epä-yllättävästi ymmärtämättä mistään mitään.

ps. hittolainen että sapettaa herätä lauantaiaamuun ilman kankkusen häivääkään, saa meikäläisen epäilemään koko viikonlopun materiaalista olemassaoloa! Tästä joutuu vielä suorimaan sorviin...
 
Viimeksi muokattu:

Mili

Kapteeni
Mikä ihmeen logiikka siinä on, että haluat estää ihmisiä shoppailemasta jne. silloin, kun heillä on siihen parhaiten aikaa? :unsure:

Kauppojen aukiolojen vapautuminen on ollut yksi parhaista kehitysaskeleista, mitä Suomesta tulee mieleen viimeisten parinkymmenen vuoden ajalta. Vaikka reilusti parantamisen varaakin vielä on (esim. lauantaisin kaupat tuppaavat menemään oudon aikaisin kiinni), mutta siedettävällä mallilla jo vähitellen ollaan ainakin Suomen top-5 isoimmissa kaupungeissa.
Minusta sunnuntain voisi rauhoittaa nykyajan hektisessä maailmassa perheelle ja harrastuksille. Paikallisessa Prismassa kun käy, niin parikymppiset naiset istuvat kassan takana. Ennemmin näkisin heidät lastensa kanssa jne. Ostamisesta ja kuluttamisesta on tullut outo fetissi.

Tässä suhteessa minut voi varmaan nähdä ekohippinä ja vasurina.
 

Mili

Kapteeni
Tässä tulee aika nihkeästi varsinaista asiaa, mutta hyvä että Murto nostaa ongelmaa esille. Yllättävän vähän tästä on puhuttu (keskeinen tuotannontekijä on fundamentaalisesti väärin hinnoiteltu keskuspankin (EKP) markkinarahan tarjonta-strategian politisoitumisen johdosta), seuraukset tulevat olemaan arvaamattoman karut. Lisäksi EKP:n race to the bottom rahapoliittisessa elvytyksessä Yhdysvaltoja ja Kiinaa 'vastaan' on jo lähtökohtaisesti niin harhainen idea etten tiedä mistä edes aloittaa...
Tässä pitää muistaa että Murrolla on firman possat ja oma duuni ja joku whatever legacy tässä yhtälössä keskeisessä asemassa, joten hän voi tuskin todeta ettei keisarilla ole vaatteita ja kaikki on ihan täyttä paskaa joka tulee päätymään aika repivään omaisuuden ja varallisuuden uusjakoon.

Towers of glass and steel... Idän portti.
Image result for kalasatama pics


Lisäksi seuraavaan taantumaan ja mahdolliseen lamaan mennään 'elvyttävän' rapo:n osalta käytännössä täysin aseettomana.

Lähtökohtaisesti kaikki 'raha' tulee keskuspankista - liikepankit ja finanssisektori vain laventavat sitä. Fucking politics, man.

Tämä new wave marxilaisten ekonomistien perseryväs on syynä siihen, että kouluttamattomat poliitikot ovat hypänneet uuden dogma-poninsa kyytiin ilosta vinkuen:


Rinne on näitä toitotellut klassisena keynesiläisenä suhdannepolitiikkana, täysin epä-yllättävästi ymmärtämättä mistään mitään.

ps. hittolainen että sapettaa herätä lauantaiaamuun ilman kankkusen häivääkään, saa meikäläisen epäilemään koko viikonlopun materiaalista olemassaoloa! Tästä joutuu vielä suorimaan sorviin...
Rehn puhui tämänpäiväisessä hesarissa uusista toimista talouden tukemiseksi. Lisää halpaa lainaa pankeille jne.

Miksi ei voida antaa jokaiselle eurooppalaiselle vaikka tonni(tai tietty summa suhteutettuna kansantuloon) kertasummana, luulisi sen lähtevän paremmin kiertoon kuin pankeille myönnettävät ja nitä rikastuttavat rahat?
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Työnvaatimus on noussut ja samoin kiire. Ydinperheet hajoavat ja se raamatullinen sunnuntai on lähes kadonnut. Ei ihmistä ole "luotu" tekemään monivuorotyötä ja vielä työtä yö aikaan. Toisaalta Suomessa on mahdollista hakea sairaslomaa ja joku vielä maksaa siitäkin. Monessa maassa vaihtoehtoa ei ole, seurauksena moni päätynee ennen aikaiseen hautaan. Kuka rauhallisesti yksin ja kuka sitten laajennetun itsemurhan kautta.
Työn vaativuuden noususta olen samaa mieltä, monessa paikassa pelkkä oleilu ei riitä, vaan joutuu tekemään tosissaan töitä. Ei kai tämä ole mikään yllätys. Toki on niitäkin ihmisiä, joilla työtaakka on kohtuuton. Ihmisellä on kuitenkin jonkinlainen omavastuu tässäkin, jos työtaakka on kohtuuton ja esimies ei asiaa halua/kykene korjaamaan, aina voi vaihtaa työpaikkaa sellaiseen jossa voi paremmin. Jos ihmiset tekisivät tätä ja vielä kertoisivat sen lähtiessään, ehkä asiaan kiinnitettäisiin enemmän huomiota.
Vuorotyöstä, on toki mahdollista luopua vuorotyöstä, mutta ehdotus tarkoittaa olemassa olevien työpaikkojen romahdusta.
Toisaalta kun katsoo sivusta ihmiset tapaa tehdä vuorotyötä, ei voi kun ihmetellä, miten osa on edes ylipäätään elossa. Vuorotyö vaatii sopeutumista, vuorotyössä oleva ihminen ei voi elää kuin päivätyössä oleva, vaan unirytmi on sopeutettava. Lisäksi, kuka on mennyt töihin esim. palvelualalle, ymmärtämättä, että kyse ei ole 9-5:teen duuni.
Mitä tulee sairausloman käyttöön, on ehkä hyvä ymmärtää sen vaikutukset. Työnantajan kulujen kasvaessa on hinnan kasvettava, jos se ei onnistu, ei liiketoiminta ole mahdollista ja sen jälkeen kenelläkään ei ole töitä.

En olisi yhtään surullinen vaikka sunnuntait yritettäisiin rauhoittaa mahdollisimman paljon työnteolta. Kaikki ei tietysti onnistu(poliisi, sairaalat jne.), mutta esim. kaupat voisi sulkea. Jos sitä viimeisintä muotirättiä ei saa ostettua tai ei ole senvertaa suunnittelukykyä että ostaisi päivän ruoat etukäteen, niin voivoi.
Paras tapa on olla käyttämättä palveluita sunnuntaisin, tai miksei koko viikonloppuna. Ei käy elokuvissa, huoltoasemalla, ravintolassa, tai kaupassa. Kauppias pitää kaupan auki vain jos se kannattaa.
Itse jatkan palveluiden tyytyväistä käyttämistä sunnuntaisin.

EDIT: Ei kai sen harrastuspaikan työntekijä ole sen huonompi ihminen, että hänenkään pitäisi olla töissä, jos kaupan työntekijäkään ei pidä olla?
 
Viimeksi muokattu:

Raveni

Ylipäällikkö
Työn vaativuuden noususta olen samaa mieltä, monessa paikassa pelkkä oleilu ei riitä, vaan joutuu tekemään tosissaan töitä. Ei kai tämä ole mikään yllätys. Toki on niitäkin ihmisiä, joilla työtaakka on kohtuuton. Ihmisellä on kuitenkin jonkinlainen omavastuu tässäkin, jos työtaakka on kohtuuton ja esimies ei asiaa halua/kykene korjaamaan, aina voi vaihtaa työpaikkaa sellaiseen jossa voi paremmin. Jos ihmiset tekisivät tätä ja vielä kertoisivat sen lähtiessään, ehkä asiaan kiinnitettäisiin enemmän huomiota.
Vuorotyöstä, on toki mahdollista luopua vuorotyöstä, mutta ehdotus tarkoittaa olemassa olevien työpaikkojen romahdusta.
Toisaalta kun katsoo sivusta ihmiset tapaa tehdä vuorotyötä, ei voi kun ihmetellä, miten osa on edes ylipäätään elossa. Vuorotyö vaatii sopeutumista, vuorotyössä oleva ihminen ei voi elää kuin päivätyössä oleva, vaan unirytmi on sopeutettava. Lisäksi, kuka on mennyt töihin esim. palvelualalle, ymmärtämättä, että kyse ei ole 9-5:teen duuni.
Mitä tulee sairausloman käyttöön, on ehkä hyvä ymmärtää sen vaikutukset. Työnantajan kulujen kasvaessa on hinnan kasvettava, jos se ei onnistu, ei liiketoiminta ole mahdollista ja sen jälkeen kenelläkään ei ole töitä.


Paras tapa on olla käyttämättä palveluita sunnuntaisin, tai miksei koko viikonloppuna. Ei käy elokuvissa, huoltoasemalla, ravintolassa, tai kaupassa. Kauppias pitää kaupan auki vain jos se kannattaa.
Itse jatkan palveluiden tyytyväistä käyttämistä sunnuntaisin.

EDIT: Ei kai sen harrastuspaikan työntekijä ole sen huonompi ihminen, että hänenkään pitäisi olla töissä, jos kaupan työntekijäkään ei pidä olla?
Suomen ongelmana on pienet markkinat. Se työpaikan vaihtaminen ei ole monessakaan tapauksessa helppo juttu.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Rehn puhui tämänpäiväisessä hesarissa uusista toimista talouden tukemiseksi. Lisää halpaa lainaa pankeille jne.

Miksi ei voida antaa jokaiselle eurooppalaiselle vaikka tonni(tai tietty summa suhteutettuna kansantuloon) kertasummana, luulisi sen lähtevän paremmin kiertoon kuin pankeille myönnettävät ja nitä rikastuttavat rahat?
Antaa? Miksi ihmeessä -antaa-, kun ihmiset lainaavat joka tapauksessa ihan tarpeeksi, että monet elinkeino- ja keinottelualat pysyvät kuosissaan?

Viimeksi, kun kahtoin valtion-kansalaisten-yritysten-jne. yhteistä velkaa jostain käppyrästä, niin aloin voimaan pahoin. Minun heinänseivästysjärkipahanen sanoo, että tämä ei pääty onnellisesti kuin amerikkalainen elokuva.
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Suomen ongelmana on pienet markkinat. Se työpaikan vaihtaminen ei ole monessakaan tapauksessa helppo juttu.
Kyllä ja ei.
On ihmisiä jotka vaihtavat ja niitä jotka eivät ja tietysti kaikkea siltä väliltä. Väittäisin, että esim kaupan- ja palvelualoilla tämä ei ole totta.
Toki jos olet töissä kylän ainoassa laskettelutarvikkeita myyvässä kaupassa, ei vaihto samanlaiseen ole helppoa kun vaihtoehtoa ei löydy 100km säteellä. Silloin on mietittävä asioita uudestaan. Julkishallinnossa monopoli ei luonnollisesti helpota, mutta tehtävän vaihtaminen saattaa olla ratkaisu.
 

Mortti

Eversti
Minusta sunnuntain voisi rauhoittaa nykyajan hektisessä maailmassa perheelle ja harrastuksille. Paikallisessa Prismassa kun käy, niin parikymppiset naiset istuvat kassan takana. Ennemmin näkisin heidät lastensa kanssa jne. Ostamisesta ja kuluttamisesta on tullut outo fetissi.

Tässä suhteessa minut voi varmaan nähdä ekohippinä ja vasurina.
Sitä joskus vähän ihmettelen, että mistä vasemmiston halu kontrolloida muiden ihmisten elämää kumpuaa.

Kyllähän siellä Prisman asiakaskunnassa näkyy paljon lastensa kanssa kaupassa käyvää väkeä. Varsinkin pienille lapsille kaupassa käynti voi olla jossain määrin eksoottinen ja jännittävä kokemus. En varmasti ole ainoa, joka on esim. kerran jos toisenkin seurannut kauppajonossa tilannetta, jossa lapsi innostuneena haluaa itse laittaa perheen ostokset liukuhihnalle.

Eikä niitä kaupan kassalla työskenteleviäkään ole sinne aseella uhaten pakotettu; pikemminkin päinvastoin sunnuntailisät kiinnostavat monia työntekijöitä. Se on sitten toinen keskustelu, pitäisikö sunnuntailisiä maksaa niin paljon.

Eikä viikonloppuisin kaupassa käynti myöskään välttämättä tarkoita himoshoppailua. Arkitarpeet kuten ruoka ja vaatteet pitää joka tapauksessa joskus hankkia. Mennäkö rauhassa viikonloppuna vai arkena työn ja koulun jälkeen, jälkimmäisessä tapauksessa jättäen kyseisenä päivänä enää niukahkosti aikaa rentoutumiseen kotona tms.

Itse pitäisin suotuisana jopa sellaista kehitystä, jossa kiveenhakattu arkipäivät vs viikonloppu -jako jäisi merkityksettömäksi. Viikonpäivä kuin viikonpäivä, sama se. Lepääminen ja vapaa-aika on tietenkin tärkeää, mutta ne voisi ihan hyvin määrittää tyyliin "vähintään 2 päivää 7 päivän aikajaksolla pitää olla vapaata" ottamatta sen kummemmin kantaa viikonpäiviin. Ehkä olen tässä vähän samalla idealisti sen suhteen, etten näe hirveitä peikkoja siinä, etteivätkö työntekijät voisi onnistuneesti sopia työvuoroista oman elämänsä (esim. puolison työvuorojen suhteen) kannalta sopivalla tavalla.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Minusta sunnuntain voisi rauhoittaa nykyajan hektisessä maailmassa perheelle ja harrastuksille. Paikallisessa Prismassa kun käy, niin parikymppiset naiset istuvat kassan takana. Ennemmin näkisin heidät lastensa kanssa jne. Ostamisesta ja kuluttamisesta on tullut outo fetissi.

Tässä suhteessa minut voi varmaan nähdä ekohippinä ja vasurina.
Minä taas pidän sunnuntaita täydellisenä päivänä työnteolle, siitä maksetaan ylimääräistä ja mitäpä sunnuntaina muutenkaan tekisi? Ampumarata on tavallista lyhemmän ajan auki ja kaupoistakin osa on kiinni. Mutta pääasiassa nuo sunnuntai lisät.
 

jak

Eversti
Lahjoittaja
Sitä joskus vähän ihmettelen, että mistä vasemmiston halu kontrolloida muiden ihmisten elämää kumpuaa.

Kyllähän siellä Prisman asiakaskunnassa näkyy paljon lastensa kanssa kaupassa käyvää väkeä. Varsinkin pienille lapsille kaupassa käynti voi olla jossain määrin eksoottinen ja jännittävä kokemus. En varmasti ole ainoa, joka on esim. kerran jos toisenkin seurannut kauppajonossa tilannetta, jossa lapsi innostuneena haluaa itse laittaa perheen ostokset liukuhihnalle.

Eikä niitä kaupan kassalla työskenteleviäkään ole sinne aseella uhaten pakotettu; pikemminkin päinvastoin sunnuntailisät kiinnostavat monia työntekijöitä. Se on sitten toinen keskustelu, pitäisikö sunnuntailisiä maksaa niin paljon.

Eikä viikonloppuisin kaupassa käynti myöskään välttämättä tarkoita himoshoppailua. Arkitarpeet kuten ruoka ja vaatteet pitää joka tapauksessa joskus hankkia. Mennäkö rauhassa viikonloppuna vai arkena työn ja koulun jälkeen, jälkimmäisessä tapauksessa jättäen kyseisenä päivänä enää niukahkosti aikaa rentoutumiseen kotona tms.

Itse pitäisin suotuisana jopa sellaista kehitystä, jossa kiveenhakattu arkipäivät vs viikonloppu -jako jäisi merkityksettömäksi. Viikonpäivä kuin viikonpäivä, sama se. Lepääminen ja vapaa-aika on tietenkin tärkeää, mutta ne voisi ihan hyvin määrittää tyyliin "vähintään 2 päivää 7 päivän aikajaksolla pitää olla vapaata" ottamatta sen kummemmin kantaa viikonpäiviin. Ehkä olen tässä vähän samalla idealisti sen suhteen, etten näe hirveitä peikkoja siinä, etteivätkö työntekijät voisi onnistuneesti sopia työvuoroista oman elämänsä (esim. puolison työvuorojen suhteen) kannalta sopivalla tavalla.
Olet varmaan lapseton ja päivätyössä?
 

Umkhonto

Kenraali
Minä taas pidän sunnuntaita täydellisenä päivänä työnteolle, siitä maksetaan ylimääräistä ja mitäpä sunnuntaina muutenkaan tekisi? Ampumarata on tavallista lyhemmän ajan auki ja kaupoistakin osa on kiinni. Mutta pääasiassa nuo sunnuntai lisät.
Tässä on iso ero duunariammattien ja toimihenkilöiden välillä. Minulle on maksettu jotain lisiä viimeksi konepajassa työharjoittelussa vuonna -97. Vaikka bruttopalkka on kaksinkertainen vaimon palkkaan nähden, niin yhden pitkän viikonlopun tekemällä vaimon nettotulot menevät ohi.
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Olet varmaan lapseton ja päivätyössä?
Vastaan (taas) vaikka kysymys ei ole kohdistettu minulle.
Olen kahden lapsen isä ja vaikka pääosan työstäni teen nykyisin arkisin, tulee viikonloppuisinkin tehtyä töitä.
Kun tein ns. pelkkää vuoroa, viikonloppun vaikutus oli hämärä, sunnuntai oli päivä jolloin palkka oli parempi.
Lapseni muistelevea edelleen, kuinka heidän ollessaan päiväkodissa, meillä oli yhteisiä arkivapaita, jolloin pidin heidät kotona kävimme tekemässä kaiken laisia yhteisiä juttuja. Eli vaikka saatoin olla sen sunnuntain poissa kotoa, olin heidän kanssaan muulloin ja se riitti. Heille kun ei ollut tärkeää koska oltiin yhdessä, vaan se että oltiin.
Heille oli myös selvää pienestä pitäen, että jos isi oli ollut yön töissä, isi nukkui päivän.

Väitänkin, että sunnuntain pyhittäminen on uskonnon kautta tuleva perinne ja en vastusta jos joku haluaa pyhitää lepopäivän, mutta unohdetaan se muilta kieltäminen.
 

jak

Eversti
Lahjoittaja
Vastaan (taas) vaikka kysymys ei ole kohdistettu minulle.
Olen kahden lapsen isä ja vaikka pääosan työstäni teen nykyisin arkisin, tulee viikonloppuisinkin tehtyä töitä.
Kun tein ns. pelkkää vuoroa, viikonloppun vaikutus oli hämärä, sunnuntai oli päivä jolloin palkka oli parempi.
Lapseni muistelevea edelleen, kuinka heidän ollessaan päiväkodissa, meillä oli yhteisiä arkivapaita, jolloin pidin heidät kotona kävimme tekemässä kaiken laisia yhteisiä juttuja. Eli vaikka saatoin olla sen sunnuntain poissa kotoa, olin heidän kanssaan muulloin ja se riitti. Heille kun ei ollut tärkeää koska oltiin yhdessä, vaan se että oltiin.
Heille oli myös selvää pienestä pitäen, että jos isi oli ollut yön töissä, isi nukkui päivän.

Väitänkin, että sunnuntain pyhittäminen on uskonnon kautta tuleva perinne ja en vastusta jos joku haluaa pyhitää lepopäivän, mutta unohdetaan se muilta kieltäminen.
Entäs oliko lastesi äiti millaisessa työssä.
 

Nargö

Luutnantti
Minusta sunnuntain voisi rauhoittaa nykyajan hektisessä maailmassa perheelle ja harrastuksille. Paikallisessa Prismassa kun käy, niin parikymppiset naiset istuvat kassan takana. Ennemmin näkisin heidät lastensa kanssa jne.
Ei niillä taida pahemmin olla lapsia nykyään. 20–29-vuotiaista miehistä 87 prosenttia oli viime vuonna lapsettomia, ja naisilla prosenttiosuus tuskin lienee juuri sen matalampi: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201804092200865176
 

hansai

Ylipäällikkö
Pakarinen bloggaa: Työperäinen maahanmuutto jäänyt taka-alalle työllisyyskeskustelussa

18.8.2019, 9:00
Ajassa, Uutiset


maahanmuutto, työllisyys


Ajankohtaisessa työllisyyskeskustelussa painopiste on ollut enemmän työvoimassa kuin työikäisen väestön kasvattamisessa. Suomessa työikäisen väestön vähentyessä katse on suunnattava maahanmuuttoon. Suomessa nettomaahanmuuton osuus suhteessa väestöön on ollut vaatimatonta verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan, bloggaa johtava ekonomisti Sami Pakarinen.
Suomessa nettomaahanmuutto oli vuonna 2018 yhteensä noin 12 000 henkeä (0,22 % väestöstä), Ruotsissa noin 86 000 (0,84 %) ja Saksassa noin 400 000 (0,48 %) (Kuvio 1).

Kuvio 1. Nettomaahanmuuton osuus väestöstä Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa vuosina 1988-2018.
Ruotsin talouden kasvusta puhuttaessa ei tule unohtaa nettomaahanmuuton vaikutusta. Ruotsissa 25–64 -vuotiaiden väestö kasvaa nykyennusteiden perusteella aina vuoteen 2050 asti, kun Suomessa on jo käännytty lasku-uralle. Vuonna 1997 Suomen ja Ruotsin suhteellinen nettomaahanmuutto oli samalla tasolla 0,07 %:ssa suhteessa koko väestöön. Mikäli Suomi olisi edennyt Ruotsin kehityksen mukaisesti nostaen nettomaahanmuuton osuutta, olisi taso Suomessa ollut viime vuonna lähes nelinkertainen toteutuneeseen eli noin 46 000 henkeä.
Jos Suomen nettomaahanmuutto olisi ollut suhteessa yhtä suurta kuin Ruotsissa vuodesta 1997 lähtien, Suomessa olisi tällä hetkellä jo noin 5,9 miljoonaa asukasta eli lähes 400 000 henkeä enemmän kuin nyt.
Olennainen kysymys kuuluu, mikä nettomaahanmuuton myötä kasvavan työikäisen väestön ja työvoiman kasvun vaikutus olisi julkiseen talouteen? Valtiovarainministeriö arvioi kevään 2019 taloudellisessa katsauksessaan, että nettomaahanmuuton kasvattaminen 15 000 hengestä vuodessa 22 500 henkeen pienentäisi kestävyysvajetta 0,5 %-yksikköä BKT:sta (VM 2019). Tässä oletuksena oli, että maahanmuutto olisi valtaosin työperäistä. Jos Suomi nostaisi nettomaahanmuuton Ruotsia vastaavalle tasolle, paranisi kestävyysvaje kaavamaisesti laskien arviolta 1,0-1,5 %-yksikköä BKT:sta. Suuruusluokkaa voi verrata esimerkiksi sote-palveluiden tuottavuuden kasvuun 0,5 %-yksiköllä, jonka vaikutus kestävyysvajeeseen olisi arvion mukaan -1,8 %-yksikköä.
Nettomaahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen ja työmarkkinoihin tarkastellaan usein erikseen (Poutvaara 2019). Poutvaara toteaa, että viime aikoina on tehty myös tutkimusta, jossa nämä molemmat ovat huomioitu. Euroopan maihin perustuvan analyysin johtopäätöksenä todetaan, että maahanmuuton vaikutus on ollut julkisen talouden ja työmarkkinoiden kannalta positiivinen kaikissa tarkasteluun sopivissa maissa.
Suomessa työllisyysaste tulisi nostaa 75 %:iin ja ylikin. Paraikaa yritykset ilmoittavat työvoiman saatavuuden olevan keskeisin tuotannon ja myynnin kasvun este. Syntyvyys on painunut ennätysmatalalle ja työikäinen väestö vähenee jo. Tämä kehitys heijastuu varmasti osaltaan jo myös investointipäätöksiin. Tiedämme myös, että työn määrä taloudessa ei ole vakio, jolloin työn tarjonnan kasvattaminen lisää myös työn kysyntää.
Suomessa Ruotsin talouden kasvua usein ihmetellään. Taustalla on toki useita syitä, mutta työikäisen väestön suotuisa kehitys auttaa naapuriamme merkittävästi. Tässä pitkään jatkuneella Suomea suhteellisesti suuremmalla nettomaahanmuutolla on ollut iso vaikutus. Tästä herääkin kysymys, onko nykyisessä työllisyyskeskustelussa painopiste liiaksi nykyisen työvoiman ympärillä ja liian vähän työikäisen väestön kehityksessä? Tulisiko hallituksen pitää työikäisen väestön kasvattamista edistäviä toimenpiteitä, kuten työperäistä maahanmuuttoa, nykyistä pontevammin esillä?
Lähteet:
Poutvaara, P. (2019) Demokraattinen päätöksenteko ja talouden kehitys. Teoksessa Suomen kasvu – mikä määrää tahdin muuttuvassa maailmassa? ETLA B 278.
Valtionvarainministeriö (2019) Taloudellinen katsaus, kevät, 2019.
Kirjoittaja



Sami Pakarinen
Johtava ekonomisti
Talouspolitiikka

 
Top